Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010

Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 Kv 12.11.2007

SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION SITOVUUS... 5 TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010... 5 JOHDANTO... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2008 2010... 6 HENKILÖSTÖ... 14 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 16 TYTÄRYRITYKSET... 18 KÄYTTÖTALOUSOSA... 20 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT... 24 HALLINTOKESKUS... 27 HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE... 31 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE... 46 PERUSTURVAKESKUS... 51 PERUSTURVAKESKUKSEN HALLINTO... 55 TERVEYS- JA VANHUSPALVELUJEN TULOSALUE... 58 ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE... 78 PERHEHUOLLON TULOSALUE... 81 LASTEN PÄIVÄHOIDON TULOSALUE... 95 SIVISTYSKESKUS... 101 KOULUTUS JA VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 105 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUN TULOSALUE... 115 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS... 133 PELASTUSPALVELUJEN TULOSALUE... 137 TEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE... 140 SISÄISEN TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE... 153 KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUKSEN TULOSALUE... 162 YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE... 166 KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET -TULOSALUE... 178 INVESTOINTIOSA... 181 RAHOITUSOSA... 194 TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT... 194 RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT... 197 LIIKELAITOS VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS... 201 Kansikuva: Vihdin kirkonkylä, Kirkkoniementie Kuvaaja: Vuokko Kihlanki-Hirvonsalo 2

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN TALOUS SÄILYY TASAPAINOSSA VUONNA 2008 Vihdin kunnan käyttötalous pysyy tulevana vuonna tasapainossa, mutta kunnan velkaantuminen jatkuu ennustetulla tavalla. Velkaantuminen aiheutuu talouden- ja palveluiden tasapainottamisohjelmaan sisältyvistä investoinneista, jotka saatetaan päätöksen vuoden 2008 aikana. Investointiohjelmalla on mahdollistettu käyttötalouden tehostaminen ja varautuminen kunnan ripeänä säilyvään noin 2 % väestökasvuun. Valtuustokauden aikana tehdyt palveluiden keskittämistoimenpiteet näkyvät vuoden 2008 talousarviossa useiden palveluiden yksikköhintojen maltillisena kasvuna. Erityisesti tämä näkyy koulutoimessa ja päivähoidossa, joihin keskittämistoimenpiteet ovat pääasiallisesti kohdistuneet. Merkittävin esimerkki on lukio-opetus, jossa tarjottavan kurssin yksikköhinta on saatu lukioiden yhdistämisellä laskemaan 14,9 % parantaen samalla kurssitarjontaa. Talouden tervehdyttämistoimenpiteitä ja kunnan taloudellista liikkumavaraa on vaikeuttanut vuoden 2007 ennustetut menoylitykset. Suurimmat talousarvioylitykset ovat kohdistuneet taloudellisesti merkittäviin palveluihin. Vuoden 2008 aikana vastaaviin talousarvioylityksiin ei ole mahdollisuutta vaarantamatta koko kunnan talouden tasapainoa. Kunnan talouden tasapainotila on saatu aikaan talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelman mukaisin toimenpitein ja vuoden 2007 aikana erityisesti poikkeuksellisen hyvän verotulokehityksen johdosta. Vuoden 2008 talousarvion laadinnassa käyttöönotettu budjetointitapa osoittaa selkeästi palvelut, joiden osalta kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 2008 kunnan kaikki palvelut tullaan selvittämään niiden tarkoituksenmukaisen tuotantotavan ja tehokkuuden näkökulmasta. Toimenpiteet palveluiden laatutason ja kustannustehokkuuden parantamiseksi käynnistetään laadittavan selvityksen pohjalta. Yksikkökustannusten kasvu on saatava rajoittumaan inflaation tasolle. Tämä on tulevana vuotena erityisen vaikeaa johtuen tehdyistä kansallisista palkkaratkaisuista ja ostopalveluiden hintojen nopeasta noususta, eikä tätä voida saavuttaa kaikkien palveluiden osalta. Vihdin kunnan kannalta keskeisin kehittämiskohde on vuoden 2008 aikana kuntayhteistyössä Nummi-Pusulan ja Karkkilan kanssa käynnistettävä perusturvakuntayhtymä ja siihen kiinteästi liittyvä yhteistyö tukipalveluissa. Tulevan kuntayhtymän on kyettävä tuottamaan nykyistä parempia palveluita maltillisella kustannuskehityksellä. 3

Kunnan velkamäärä asukasta kohden kasvaa taloussuunnittelukaudella, ollen 2562 euroa asukasta kohden vuonna 2010. Tämä on kuitenkin noin 500 euroa alle talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelmassa valtuustokauden lopulle määritellyn tason. Velkamäärää tulee supistaa ennustetta enemmän, jotta vuodelle 2012 suunniteltu terveyskeskusinvestointi voidaan toteuttaa. Tämä on mahdollista karsimalla jatkossa investointiohjelmaa ja tehostamalla käyttötaloutta. Investointiohjelman karsiminen tullaan tekemään palveluverkkosuunnitelman tarkistuksen yhteydessä keväällä 2008. Uskon, että Vihdin kunta tulee olemaan tulevaisuudessakin menestyvien kuntien joukossa. Menestys edellyttää kuitenkin työtä ja panostamista kunnan kilpailuetuihin. Onnistuminen on kunnan omissa käsissä ja tulevaisuuttamme ohjaa vahva yhteinen tahto luoda Vihdistä yhä parempi kunta asua ja yrittää. Petri Härkönen kunnanjohtaja 4

TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna. Varoja saa käyttää vain talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin talousarviossa niihin on osoitettu käytettäviksi. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen, hallinto ja taloustulosalueen tuoteryhmän hallinto- ja toimistopalvelut tuloskortissa mainittu määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu palkkavarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Palkkavarausmäärärahaan kuuluu järjestelyvaraerä (215.000 euroa) sekä syksyn sopimuksen palkankorotukset (1.350.000 euroa). Nämä erät on keskitetty hallintokeskuksen, hallinnon ja talouden tulosalueelle. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vihdin kunnan hallintosäännön 14 :n mukaan kunnanhallitus hyväksyy vesihuoltolaitoksen talousarvion. TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 JOHDANTO Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Eri ennustelaitosten syyskuussa annetut arviot vuoden 2007 kansantuotteen määrän kasvusta ovat 5

olleet 4 ja 4,5 prosentin välillä. Vuodelle 2008 valtiovarainministeriö ennustaa kansantuotteeseen 3,3 prosentin kasvua. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,5 prosenttia. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti vuoden 2008 kustannuskehitykseen. Työllisyys on kehittynyt kuluvana vuonna suotuisasti. Työllisyysaste kasvaa vuonna 2007 yli 70 prosentin ja ensi vuodelle sen ennustetaan kohoavan 70,5 prosenttiin. Työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 6,3 prosenttia vuonna 2008. Vihdin talouden tila suunnittelukaudella on haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vauhdilla. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Valtuusto hyväksyi 12.9.2005 kunnan talouden ja palvelujen tasapainottamisohjelman vuosille 2006-2008. Talousarvion ja suunnitelman pohjana on edelleen ollut em. valtuustoohjelman mukainen tavoite, jonka mukaan Vihdin kunnan talous on vuonna 2008 kuntalain tarkoittamassa tasapainossa. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma toimii kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Talouden tasapainotus on edelleen kunnan talousarvion ja lähivuosien tärkein tavoite, joka ohjaa kunnan toimintaa. Vuoden 2008 talousarvio on merkityksellinen mm. sen vuoksi, että nyt kunnassa on ensimmäistä kertaa siirrytty yksikköhintapohjaiseen budjetointiin sekä tuloskorttien käyttöön käyttötalouden laadinnassa. Talousarvion toteutumaa seurataan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein vähintään kaksi kertaa vuodessa. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNIT- TELUKAUDELLE 2008 2010 Kunnallistalouden kehitysarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia. Vuonna 2007 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 7 prosenttia edellisestä vuodesta ja vuonna 2008 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 6 prosenttia. Verotuksen keventämistoimet vähentävät kuitenkin kunnallisveron tuottoa noin sata miljoonaa euroa. Vihdin kunnan talouden kehitys on kiristymään päin. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla ja myös kuluvana kautena. Palveluverkkoa ja toimintaa on kehitetty. Näin on saatu talous tasapainoon ja ylijäämää tilinpäätökseen jo toista kertaa peräkkäin. Toimintakulujen kasvu on ollut nopeaa ja kasvu näyttää edelleen jatkuvan ripeänä. Myös investointeihin on kuluu paljon varoja erityisesti tänä ja ensi vuonna. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja kasvu tulee jatkumaan koko taloussuunnittelukauden, kuitenkin siten, että suurin investointivuosi on 2008. Verotulojen kasvu näyttää pienenevän talousarviovuonna ja suunnitelmakauden loppuvuosina kehitys on jo huomattavasti maltillisempaa. Tämä osaltaan luo painetta kehittää toimintaa ja palveluja siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 5,8 prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 4,4 ja 2,8 prosenttia. Toimintakulujen kehitys on rajua. Ellei toimenpiteitä kulukehityksen kohtuullistamiseksi aloiteta heti, maltillisempaa kulujen kasvua ei voida odottaa. Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus ei ole 6

riittänyt poistojen kattamiseen kaikkina vuosina. Taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikate pienenee ja samanaikaisesti poistot kasvavat. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoituksen riittävyys investointien kattamiseen on suurimmillaan vuonna 2010, koska tällöin investoinnit ovat pienimmillään. Vaikka talousarviovuonna 2008 vuosikate on korkeimmillaan, on tulorahoituksen riittävyys on pienimmillään, koska investointienkin taso on korkeimmillaan. Vuosikate ja poistot 2003-2010, 1000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Vuosikate Poistot 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa, sillä lainakanta vuonna 2006 oli 1833 euroa asukas- ta kohti ja vuonna 2010 lainan määrä asukasta kohti arvioidaan olevan 2562 euroa. Lainamäärä per asukas kasvaa voimakkaasti vuonna 2008, jolloin myös investoidaan eniten. Lainamäärän kasvaessa myös korkokulut kasvavat voimakkaasti, vaikkakin korkotason kasvun arvioidaan talttuvan taloussuunnittelukaudella. Lainojen korkokulut ovat noin 2,9 milj. euroa eli noin 105 euroa/asukas. Vuoden 2008 talousarvion mukaan toimintakulut ovat 116,0 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 4,6 % ja verrattuna edelliseen talousarvioon 9,1 prosenttia. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot, on 5,0 % ja ilman myyntivoittoja 5,2 %, verrattuna vuoden 2007 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa ensimmäisenä talousarviovuotena, mutta kasvun kehitys hidastuu suunnitelmavuosina, pysyen kuitenkin koko ajan yli 4 prosentin. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kuntien ve- kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 83 % ja valtion- rotulojen arvioidaan kasvavan n. 6 prosenttia vuonna 2008. Vihdin osuuksien osuus siten noin 17 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2006 noin 8,5 % ja 7

vuoden 2007 verotuloennuste näyttää yli 11 % kasvua. Kasvuun vaikuttaa osaltaan kunnallisveroprosentin nosto edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5,8 prosenttia. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua tukee väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset. Verotulon kasvu ja kehitys M / % 120 14,0 % 100 12,0 % 80 10,0 % 8,0 % 60 6,0 % 40 4,0 % 20 2,0 % 0 2003 2004 2005 2006 E2007 2008 2009 2010 Verotulot M Ilman vero% korotusta Muutos edelliseen vuoteen 0,0 % Vihdin verotuloennuste näyttää varsin voimakasta kasvua vuodelle 2007 mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja hiljenevän huomattavasti kun taloussuunnitteluvuosia edetään. Vihdin kunnallisveroprosentti on 19,25, jota korotettiin vuodelle 2007 0,5 prosenttiyksiköllä. Veronkorotuksen vaikutus on n. 2,2 milj. euroa vuonna 2008. Kunnallisveron kasvun arvi- olevan vuonna 2007 yli 11 prosenttia. Arvio perustuu aikaisempien verovuosien oidaan tiedoista sekä toteutumista tehtyyn malliin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan kuitenkin laskevan 5,9 prosenttiin vuonna 2008. Viimeisenä taloussuunnitteluvuotena kasvun arvioidaan olevan n. 2,9 prosenttia. Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan, Vihdissä vuoden 2008 yhteisöverotuloksi on ennustettu n. 3,1 milj. euroa. Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Muina suunnitteluvuosina yhteisöveron tuotto kasvaa arvion mukaan n. 3,4%. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen 8

kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille on määrätty 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 3,6 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1 prosentti. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtionosuudet ovat vuonna 2008 n. 18 milj. euroa, jossa on kasvua n. 5,6 prosenttia. Indeksitarkistusten sekä ns. uusimuotoisen kustannusjaon tarkistuksen johdosta valtion- osuuksien määrä kasvaa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen ja väestökasvun johdosta. Lisäksi kunnille tilitetään jälkikäteen aikaisempina vuosina mak- jääneitä valtionosuuksia. Toisaalta vähennyksiä valtionosuuteen aiheutuu mm. samatta sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksujen korotuksen vaikutuksen vähentämisestä valtionosuuksista. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2008 mainittuun n. 18 milj. euroon. Verorahoitus 1000 000 001 002 003 004 2005 006 2007 008 009 010 2 2 2 2 2 2 E 2 2 2 140000 120000 100000 80000 60000 Valtionosuudet Verotulot 40000 20000 0 TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2008 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 94 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2007 talousarviossa on 91 %. Kehitys on oikean suuntainen, koska se tar- myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden kasvamista, toimintakulujen osuuden koittaa pienenemistä sekä edesauttaa vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toiminta- tarkoituksenmukaisilla tuottojen kasvua tulisi edelleen tukea toimenpiteillä. Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua, kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. 9

VERORAHOITUS JA TOIMINTAKULUT 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 VERORAHOITUS TOIMINTAKULUT Talousarvion henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2007 talousarviosta on 5,3 % ja ennusteesta 4,0 prosenttia. Henkilöstökuluissa on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu 215.000 euroa keskitettynä varauksena vuoden 2008 järjestelyvaraeräluonteisiin palkantarkistuksiin. Yhtenä kokoaisuutena on myös pidetty henkilöstön tulevat palkankorotusarviot taloussuunnittelukau- n d elle. Palkankorotukset tullaan jakamaan tarkemmalle tasolle kun lopullinen ratkaisu tiede- tään. Tällä hetkellä palkankorotusarvio on tehty sillä oletuksella, että kaikki sopijapuolet tulevat noudattamaan j o tehtyä sopimusta. Palvelujen ostoihin on varattu määrärahaa 4,1 % enemmän kuin vuoden 2007 ennusteessa ja 12,9 prosenttia enemmän kuin 2007 talousarviossa. Ostopalveluihin varattua määrärahaa kasvattaa erityisesti erikoissairaanhoidon ostopalvelujen kustannusten nousu, kuljetuspalvelujen lisääntyminen ja kustannustason nousu sekä pelastustoimen maksuosuuden nousu. Erikoissairaanhoidon ostopalveluissa on otettu huomioon myös HUS:ilta saatu ar - vio syksyn uusien palkankorotusten tuoma kuluje n kasvu. Toimintatuotot ilman myyntivoit- to ja lisääntyvät vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 4,4 %. 10

Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas 5000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 4000 3000 2000 1000 0-1000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate -2000-3000 -4000-5000 VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Vuoden 2008 talousarviossa (mukana liikelaitos) vuosikate on 7,9 milj. euroa ja poistot 7,8 milj. euroa, jolloin suhde on n.102 %. Näin tarkastellen tulorahoituksen tulisi riittää korvausinvestointeihin. Vihdin investointitahti on kuitenkin ollut vuosina 2006 ja 2007 ja on vielä vuonna 2008 poikkeuksellisen kova. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan ja/tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. 11

Vuosikate, nettoinvestoinnit ja lainan lyhennykset milj. euroa 20,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 15,0 10,0 5,0 0,0 Vuosikate Nettoinvestoinnit Lyhennykset Vuonna 2007 ennustettu vuosikate (mukana VVHL) on noin 7,3 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan vähintään poistojen tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen voimakkaasti palvelurakenteen uudistamista ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Tämä on myös meneillään olevan talouden tasapainotussuunnitelman tavoite. Talousarviovuonna 2008 Vihdin kunnan talous on tasapainossa. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan n. 0,2 M positiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2009 ja 2010 vuosikate heikkenee samanaikaisesti kun mittavista investoinneista johtuvat poistot ja rahoituskulut kasvavat voimakkaasti. Tämä johtaa tilikauden tuloksen kääntymisen suunnittelukauden viimeisinä vuosina negatiiviseksi ja taseen ylijäämä pienenee voimakkaasti jääden n. 9,3 M positiiviseksi viimeisenä taloussuunnitteluvuotena. 12

Vuosikate, poistot ja yli-/alijäämä milj. euroa 10,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 E2007 2008 2009 2010 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0 Vuosikate Poistot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINNIT Vuoden 2007 muutetun talousarvion investointeihin varattiin noin 26,8 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 24,7 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Otalammen ja Pajuniityn palvelukeskukset ja Vihdin lukion laajennus. Vuosi 2007 oli ja on merkittävä vuosi investointien kannalta, tällöin tehtiin suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Vuoden 2008 talousarviossa jatketaan vielä kesken olevia investointeja, jolloin ne uudelleen budjetoidaan. Investointiohjelman mukaan vuoden 2008 investoinnit ovat yhteensä 20,2 milj. euroa. Vuoden 2008 investointitaso poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta. Palveluverkkosuunnitelmassa vuoden 2008 investoinneiksi oli suunniteltu 13,7 milj. euroa. Poikkeamat em. suunnitelmaan johtuvat investoinneista jotka eivät ole olleet mukana suunnitelmassa tai alkuperäisen investoinnin kustannusarvio on kasvanut tai investointi on siirtynyt edelliseltä vuodelta uudelleen budjetoitavaksi. Vuonna 2009 investointitaso laskee 13,8 milj. euroon ja vuonna 2010 8,6 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Investoinnit rahoitetaan heikkenevän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. 13

Investoinnit milj. euroa (ei VVHL) 30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 25 20 15 10 5 0 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrää seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todellisiin työssäolo- ja palvelussuhdeaikoihin. Seurantaa varten on henkilöstömäärätavoitteet kuvattu alla olevassa taulukossa henkilötyövuosina tulosaluetasolla vuosille 2005 2008. Taulukossa "Tarkistetut suunnitellut luvut" ilmaisevat tasapainottamissuunnitelman perusteella eräiltä osin tarkistetun henkilöstömäärän kokoaikaisiksi muutettuna. "Tehty työaika", joka on varisnainen seurannan tunnusluku, kuvaa todellista palvelussuhdetietoihin perustuvaa työaikaa (= palvelussuhdeajat, joista vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut virkavapaat ym. keskeytykset). Seuranta antaa siten tarkan raportin työpanoksesta. Alla olevasta taulukosta ilmenevät toteutuneet henkilötyövuodet vuosina 2005 2006 sekä henkilötyövuositavoitteet vuosille 2007 ja 2008 ("Tehty työaika"). Tasapainotussuunnitelmasta poiketen vuodelle 2008 on suunniteltu kaikkiaan kolmen vakinaisen ja 5,5 määräaikaisen henkilön palkkaaminen. Muutosten perusteina ovat toiminnalliset ja taloudelliset syyt niin, että lisääntynyttä henkilöstömenoa vastaava määrä on vähennetty ostopalveluista, rahoitetaan perittävillä maksuilla tai muuten erillisrahoituksesta, tai saadaan vähennettyä tulevina vuosina toteutettavasta henkilöstömenojen vähennyksestä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon henkilöstö vähenee kolmella toiminnon hallinnoinnin siirtyessä 1.1.2008 lukien Lohjan organisaatioon. 14

Em. lisäykset ja perustelut ovat tehtävittäin seuraavat: Perusturvakeskus: 1. työterveyshoitaja, vakinainen työsuhde Palvelutoiminnan laajentuminen, rahoitetaan palvelujen myynnillä 2. vanhuspalvelut/lähihoitaja, vakinainen Painopisteen siirtäminen kotona tapahtuvaan hoitamiseen, rahoitetaan asumispalvelujen ostopalvelusta/ määräraha pyritään pitämään v:n 2007 tasolla 3. vanhuspalvelut/lähi-/sairaanhoitaja Painopisteen siirtäminen kotona määräaikainen -> 31.12.2008 tapahtuvaan hoitamiseen, rahoitetaan kokonaan testamenttivaroista, säästöä ostopalveluissa Tekninen ja ympäristökeskus: 4. kunnallistekniikka/suunnittelija, vakinainen Työruuhka, "hiljaisen tiedon siirtäminen, tulot/ostopalvelusäästöt kattavat pääosin menot, henkilöstötarve jatkossa harkitaan eläköitymisen yhteydessä 5. kaavoitus/suunnittelija, Työruuhka, rahoitetaan osin määräaikainen -> 31.12.2009 ostopalvelusäästöillä 6. rakennusvalvonta/tarkastus- Työruuhka, rahoitetaan lupa- ja teknikko, määräaikainen -> 31.12.2009 tarkastusmaksuilla 7. rakennusvalvonta/selvitystyö ½ hlöä, Määräaikainen selvitystyö, rahoitetaan määräaikainen ->31.12.2009 tulojen lisääntymisellä 8. mittauspalvelut/mittamies Työruuhka, maksutulot kattavat pääosin määräaikainen -> 31.12.2009 menot 9. tuotanto/kunnossapitotyö Työruuhka, rahoitetaan määräaikainen -> 31.12.2009 ostopalvelusäästöillä Vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Vuodelle 2008 on asetettu mitattavat henkilöstötavoitteet kaikille johtamisen tasoille. Vuonna 2008 on keskeistä saada johdettua sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä siihen liittyvien tukipalveluiden kuntayhtymien valmistelu ja perustaminen niin, että muutos tapahtuu hallitusti. Tässä tarkoituksessa muutoksen johtamisessa keskitytään erityisesti yhteistoiminnan varmistamiseen valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Henkilöstövoimavarojen suunnittelua tehdään systemaattisesti ja yhtenäisin käytännöin, jotta paitsi toimintatapamuutosten läpivienti niin myös eläköitymisen aiheuttamat muutokset saadaan läpivietyä hallitusti. 15

HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA JA TAVOITTEET Tarkistetut suunn.luvut Toteutunut tehty TA Tarkistetut suunn.luvut Toteutunut tehty TA Tarkistetut suunn.luvut Tavoite tehty TA Tarkistetut suunn.luvut Tavoite tehty TA HALLINTO Hallinto ja talous 37,25 33,98 46,20 38,02 44,20 37,61 40,20 34,21 Ruoka- ja siivouspalvelut 138,10 115,85 134,75 114,21 134,05 114,08 132,45 112,71 PERUSTURVA Hallinto 6,00 5,58 2,00 1,87 2,00 1,70 2,00 1,70 Terveyden- ja sairaanhoito 105,50 85,13 104,50 86,09 104,50 88,93 100,50 85,53 Vanhuspalvelut 109,00 95,29 108,00 83,60 94,50 80,42 96,50 82,12 Perhehuolto 24,50 20,29 28,50 20,84 29,00 24,68 29,00 24,68 Päivähoito 293,50 227,98 293,50 234,76 298,50 254,02 300,00 255,30 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 323,20 283,58 327,20 286,46 321,70 273,77 319,70 272,06 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 23,50 19,93 22,50 19,76 21,90 18,64 21,70 18,47 Liikunta 19,00 13,73 10,50 11,29 10,50 8,94 10,50 8,94 Nuoriso 11,60 16,09 11,60 20,72 11,60 9,87 10,60 9,02 TEKNINEN- JA YMPÄRI Tekninen 95,00 75,65 93,05 76,17 91,80 78,12 94,30 80,25 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄESTÖ 2005 2006 2007 Vesilaitos 14,00 10,72 13,00 10,74 13,00 11,06 13,00 11,06 yht 1200,15 1003,80 1195,30 1004,53 1177,25 1001,84 1170,45 996,05 Vihdin väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se on ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viime vuosina kunnan nettomuutto on ollut selvästi positiivista ja yhdessä syntyvyyden (enemmyyden) kanssa se on merkinnyt noin 2 %:n vuosittaista väestömäärän kasvua. Pääkaupunkiseudun väestömäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Uusilla kaava-alueillaan Vihti tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseudulla muuttavalle väestölle. Vihdin väestömäärän kasvutavoite on noin 2 % vuodessa. 2008 Väestömäärän kehitys 35000 32110 30000 25000 21648 23858 24214 24732 24954 25561 25935 26427 27088 27670 28871 20000 16871 15000 10000 5000 0 1980 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2010 2015 Kaaviossa esitetty Vihdin väestömäärän kehitys perustuu vuodesta 2006 eteenpäin väestösuunniteohjelman tuottamiin tuloksiin. 16

Päivähoitoikäisten määrä kasvaa jonkin verran suunnittelukaudella. Peruskouluikäisten määrä kasvaa merkittävästi ja vuosittaiset heilahtelut ovat suuria. Vuoden 2010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa aiempaa nopeammin. TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT Vihdissä asuvan työllisen työvoiman määrä laski 1990-luvun alkupuolella. Se kääntyi uudelleen nousuun vuonna 1993. Vuonna 1990 työllisen työvoiman osuus väestöstä oli noin 52 %. Vuoden 2004 tilastojen mukaan se oli 49 %. Vihdissä sijaitsevien työpaikkojen määrä laski 2000-luvun alussa. Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilastojen mukaan vuonna 2004 työpaikkojen määrä kääntyi jälleen nousuun. Vuoden 2005 ennakkotiedon mukaan Vihdissä oli työpaikkoja 7 681. Työttömien määrä on pysynyt läänin keski-tason alapuolella. Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka on painottunut yleisten toimintaedellytysten luomiseen. Kunnan elinkeinopolitiikan linjauksia tarkistetaan ja elinkeinopolitiikkaan panostetaan entistä enemmän. Elinkeinopolitiikka on keskeinen väline kunnan kehitysedellytysten turvaamisessa. Vihdin työttömyysasteen kehitys keskimäärin vuosittain sekä vuoden 2007 kehitys kuukausittain näkyy seuraavissa kaavioissa. Keskimääräinen työttömyysaste 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vihdin työttömyysaste-% 2007 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu 17

TYTÄRYRITYKSET KIINTEISTÖ OY VIHDIN OPISKELIJA-ASUNNOT Vihdin kunta ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä omistavat molemmat yhtiöstä 50 %. Yhtiö omistaa Nummelassa asuntolainoitetun kerrostalon, jossa on opiskelijaasuntoja. Yhtiön tarkoituksena on vuokrata asuntoja Vihdissä opiskeleville tai vihtiläisille opiskelijoille. Käyttöasteen nostaminen on keskeinen tavoite vuodelle 2008. Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että määräaikaisiin vuokrasuhteisiin otetaan myös muita kuin opiskelijoita. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Uusia asiakkaita pyritään edelleen saamaan kaukolämmön piiriin. Vuodelle 2008 on jo selvitelty kahden vanhan ja kahden uuden asuntokohteen liittämistä kaukolämpöverkkoon. Lämmön myynnin määrällinen tavoite vuonna 2008 on 27.000 MWh. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Yhtiötä on ylläpidetty johdonmukaisesti ja talousarvion puitteissa, tukeutuen tehtyyn kiinteistön kuntoarvioon. Hoitovastikepuolella on syytä varautua vastikkeen korotukseen + 5 7 %, mikä noudattaa kiinteistön ylläpidon kustannusindeksejä. Korjausvastike säilynee ennallaan. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Yhtiö omistaa Vihdin kunnan Ridalin kylässä rakentamattomat tilat Ala-Nummela RN:o 1:143 (pinta-ala 1 198 m 2 ) ja Kirstilä RN:o 1:94 (pinta-ala 2 840 m 2 ). Alueen kaavoitus on parhaillaan käynnissä ja on suunnitelmissa myydä joko yhtiönä tai tonttina. KIINTEISTÖ OY VIHDIN PERÄSIMENTIE 5 Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Nummelan Teollisuustalo Oy, jonka omistaa Vihdin kunta. Yhtiön tilat ovat vuokrattuina Mikrolog Oy:lle, joka myös suorittaa lunastuslyhennystä vuosittain. Yhtiön tavoitteena on pitää yhtiön rakennus olemassa olevassa kunnossa ja antaa suhteellisen edullisia vuokratiloja Vihtiläisille pk-yrityksille VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Vihdin kunta. Yhtiön omistamat hallitilat ovat vuokratut. 18

Pyritään pieneen positiiviseen ylijäämään, jolla pyritään vastaisuudessa kunnostamaan kiinteistön rakennusta. Yhtiön tavoitteena on pitää yhtiön rakennus olemassa olevassa kunnossa ja antaa suhteellisen edullisia vuokratiloja Vihtiläisille pk-yrityksille. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Vihdin kunta. Yhtiön Tehtaantie 4-6:n rakennus pyritään myymään tai vuokraamaan. Nykyinen vuokralainen on irtisanoutunut. Yhtiön Harjutie 14:n rakennus on 100 %:sti vuokrattu, mikä tilanne pyritään säilyttämään. Yhtiön tavoitteena on pitää yhtiön rakennukset olemassa olevassa kunnossa ja antaa suhteellisen edullisia vuokratiloja Vihtiläisille pk-yrityksille. 19

KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötaloutta sen tavoitteita, toimenpiteitä ja määrärahoja tarkastellaan, suunnitellaan, seurataan ja ohjataan tuloskortein. Tuloskortti on rakenteeltaan nelitasoinen: kunta-, keskus-, tulosalue- ja tuoteryhmätaso. Kortin ensimmäisellä sivulla on yleistä osio, joka on varattu talousarvio tekstille. Sen jälkeen tulevat eri näkökulmat (4) mittareineen, toimenpiteineen ja vertailu- sekä tavoitetietoineen. Seuraavaksi tulevat tuloslaskelmat talousarvioja suunnittelusarakkeineen. Alimman tason eli tuoteryhmätason jälkeen tulevat tuotekohtaiset laskelmat. Näiden laskelmien avulla voidaan havainnollisesti tarkastella tuotekohtaisesti palvelun kustannusten ja määrän kehitystä. Talousarviossa olevilla määrärahoilla ja asetettavilla tavoitteilla on selkeä yhteys. Tavoite on tehtäväkokonaisuudelle asetettu määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa kuvaava sitova ohje. Eri näkökulmista asetettujen tavoitteiden tulee olla keskenään tasapainossa ja niiden tulee olla realistisia, mutta silti riittävän tavoitteellisia. Lisäksi tavoitteiden tulee olla mitattavissa. Tavoitteesta vastaavalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. Jokaisen tavoitteen kohdalla on esitetty myös ne toimenpiteet, joilla tavoite toteutuu. Tavoitteiden toteutumista seurataan mittaamalla tai arvioimalla. 20

TULOSKORTTI KUNTATASO Kunnan tuloskorttiin on koottu valtuusto-ohjelmassa, talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa sekä edellisissä talousarvioissa esitetyt kuntatason tavoitteet sekä täydennetty niitä uuteen talousarviokäytäntöön soveltuvilla mittareilla. Kunnan keskeisin tehtävä on tuottaa kuntalaisille heidän tarpeisiinsa, odotuksiinsa ja vaatimuksiinsa perustuvia palveluita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Palveluiden tuottamisen on myös tapahduttava kunnan taloudelliset rajoitteet huomioon ottaen. Kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kunnan tuloskortissa asiakastavoitteet on määritelty yleisellä tasolla, koska yksittäisiä palveluita koskevat tavoitteet on asetettu asianomaisissa tuloskorteissa. Kuntatasolla on tärkeää, että asiakkaiden mielikuvat vastaavat palveluiden todellista laatutasoa. Tämän vuoksi viestinnälle ja tiedottamiselle on asetettu tuloskortissa erilliset tavoitteet. Kunnan virastojen asiakaspalvelua halutaan parantaa. Tämän johdosta vuonna 2008 käynnistetään koulutusohjelma asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville työntekijöille. Elinkeinopolitiikka on Vihdissä ollut keskeistä koko valtuustokauden ajan. Tuloskortissa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä yritystoiminnan edistämiselle. Kunnan rooli elinkeinopolitiikassa on ensisijaisesti luoda puitteita menestykselle. Tämän johdosta yritysystävällisyyteen pyritään ensisijaisesti kaavoituksen avulla sekä yhteydenpidolla olemassa oleviin yrityksiin. Henkilöstön osalta tuloskortti keskittyy asiajohtamisen kehittämisen kautta parempaan työyhteisöön. Toimitilat arvioidaan niiden toimivuuden näkökulmasta ja päivitetään palveluverkkosuunnitelman kautta investointiohjelmaa havaittujen puutteiden osalta. Palkkio- tai palkitsemisjärjestelmän kehittäminen on mahdollistunut kunnan johtamisjärjestelmän kehittymisen kautta. Onnistumista voidaan tätä kautta arvioida paremmin myös yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Palveluiden tuottamiseen käytetty työpanos on valtuustokauden aikana laskenut jonkin verran. Tämä on ollut mahdollista talouden- ja palveluiden tasapainottamisohjelman kautta. Väestön kasvuun suhteutettuna työpanoksen pienentyminen on merkittävä. Lyhyet sairauspoissaolot kertovat työyhteisön tilasta. Tämän vuoksi sairauspoissaolojen määrälle on myös asetettu tavoitteet. Sairauspoissaolot vaikuttavat myös työpanokseen ja sitä kautta kustannustasoon. Kunnan palveluiden tehokkuutta on vaikea arvioida kuntatasolla, kuten myös yksittäisen palvelun osalta. Uuden talousarviokäytännön kautta palvelutuotannon määrät on mahdollista erottaa yksikkökustannuksista. Vihdin tehokkuustavoitteena on pitää yksikkökustannusten keskimääräinen kasvu inflaatiota vastaavalla tasolla. Tärkein koko kuntaa koskeva toimenpide vuonna 2008 on jokaisen palvelutuotteen arviointi sen tuottamistavan tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden ja laadun näkökulmasta. Kuntaan on välttämätön laatia ohjelma niistä tehostamistoimenpiteistä, joiden avulla kuntalaisten palvelutarpeen tyydyttämisestä kyetään huolehtimaan ottaen huomioon taloudelliset tosiseikat. 21

Yleistä Asiakasnäkökulmassa tavoitteiden mittauksessa käytetään ensisijaisesti palvelukohtaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksia. Kuntalaisten mielikuvia palveluista mitataan vuosittain kuntalaistyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kuntalaistyytyväisyystutkimuksen perusteella asetetut tavoitteet perustuvat "saldolukuun". Saldoluku kuvaa kyseisen tavoitteen osalta positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Henkilöstönäkökulmassa tavoitteiden mittauksessa käytetään; 1) työtyytyväisyyskyselyä, jossa asteikko on 1-4 2) tehtyä työaikaa, joka on määritelty henkilötyövuosina 3) sairauspoissaoloja, joka on lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrää henkilöä kohti Palvelunäkökulman mittaamisessa käytetään tuottavuus ja tehokkuusmittareita sekä asetetaan yleisiä tavoitteita palveluiden tuottamiselle. Palveluiden laatua arvioidaan asiakasnäkökulman perusteella. Laatu on vastaavuutta asiakkaiden tarpeisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin. Asiakas Tavoitteet Toteuma 2006/2007 Tavoite 2008 o yritystoiminnan edistäminen +19,1 +40 o tiedottaminen kunnan palveluista -0,4 +10 o kunnan virastojen asiakaspalvelu +7,4 +15 o kunnan talousasioiden hoito -11,2 +5 o elinkeinohankkeiden markkinointi ja yhteydenpito yrityksiin o kunnanhallituksen ja yritysten yhteistilaisuudet o myönteinen viestiminen palveluista o viestinnällinen ilme käytäntöön o koulutusohjelma asiakaspalvelusta Henkilöstö Tavoitteet Toteuma 2006/2007 Tavoite 2008 o työolosuhteet (1-4) 2,71 2,8 o johtamisen laatu (1-4) 2,8 3,0 o työilmapiiri (1-4) 3,08 3,15 o tehty työaika 1004,53 1001,84 996,05 o sairauspoissaolot 1,27 1,25 22

o epäasialliset toimitilat kartoitetaan ja täydennetään palveluverkkosuunnitelmaa hao johtamisessa ryhdytään aktiivisesti käyttämään seurantatietoja ja ennusteita toi- vaittujen epäkohtien osalta minnanohjauksen apuvälineinä o käynnistetään tuloksiin perustuvan palkkio- tai palkitsemisjärjestelmän rakentaminen o järjestetään 2 kertaa vuodessa koko henkilöstölle mahdollisuus tavata toisensa vapaamuotoisessa tilaisuudessa Palvelu Tavoitteet Toteuma 2006/2007 Tavoite 2008 o kunnan talous on tasapainossa (vuosikate > poistot) kyllä kyllä o kunnan palvelut on järjestetty tehokkaasti o tuotteiden painotettu nettoyksikköhinnan kasvu <3,0% ei < 3,0 % kyllä o Vihti on Uudenmaan yritysystävällisin kunta 2009 o Vihti on hyvä työnantaja (1-4) 2,78 2,90 o Vihti kasvaa hallitusti 2% - 2,5% vuodessa 2,15 % käyttöön palvelutuotannon seuranta- ja ennuste- o jokaisen palvelutuotteen tuotantotavan ja tuotantotehokkuuden arviointi suhteessa palvelun laatuun o perusturvan ja tukipalvelujen uudelleen organisointi o Valtatie I ja Valtatie II risteysalue asemakaavoitetaan elinkeinotoimintaa varten osayleiskaavan rajaukset huomioon ottaen o Nummelassa ollaan rakennuttamassa tai taajamaan ollaan asemakaavoittamassa 18 000 kem uutta rakennusoikeutta elinkeinoelämän käyttöön. o toiminnanohjauksessa otetaan järjestelmä Talous Toteuma 2006/ta2007 Tavoite 2008 toimintatuotot/toimintakulut % 13,0/12,1 11,6 verotulot /asukas 2921/2989 3289 investointien tulorahoitus % 30,4/23,5 36,5 lainat / asukas 1833/2353 2476 23

VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma - sisäiset ja ulkoiset Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) TA 2007 TP2006 TA2007 LTK2008 KV2008 KV2008, % TS2009 TS2010 TOIMINTATUOTOT 28 077 225 27 731 899 29 280 076 29 828 293 7,6 30 136 31 342 Myyntituotot 9 078 112 9 475 476 9 206 817 9 243 817-2,4 Maksutuotot 4 378 327 4 186 137 4 469 285 4 478 284 7,0 Tuet ja avustukset 1 528 256 1 307 194 1 359 588 1 359 588 4,0 Vuokrat 8 561 457 8 726 188 9 592 824 9 611 424 10,1 Muut toimintatuotot 4 407 634 3 926 800 4 437 152 4 920 770 25,3 Valmistus omaan käyttöön 123 439 110 104 214 410 214 410 94,7 TOIMINTAKULUT 115 421 928 118 946 720 129 772 920 129 422 958 8,8 134 540 139 921 HENKILÖSTÖKULUT 44 243 705 46 771 874 49 415 244 49 254 902 5,3 Asiakaspalvelujen ostot 31 548 341 30 918 948 35 197 142 35 531 502 14,9 Palvelujen ostot 16 315 947 17 361 889 18 423 781 18 054 911 4,0 Aineet ja tarvikkeet 6 216 640 6 304 026 6 553 015 6 456 905 2,4 Avustukset 8 598 533 8 663 026 9 902 188 9 870 188 13,9 Vuokrat 8 272 276 8 807 724 9 409 909 9 409 909 6,8 Muut toimintakulut 226 486 119 233 871 641 844 641 608,4 TOIMINTAKATE -87 344 703-91 214 821-100 492 844-99 594 665 9,2-104 404-108 579 Verotulot 77 203 310 81 050 000 90 835 000 91 011 000 12,3 95 005 97 675 Valtionosuudet 16 482 760 17 041 000 17 908 000 18 008 000 5,7 18 000 18 200 Korkotuotot 214 334 80 000 75 000 75 000-6,3 Muut rahoitustuotot 658 909 548 600 331 000 557 000 1,5 630 630 Korkokulut 1 586 953 2 270 000 2 250 000 2 905 000 28,0 Muut rahoituskulut 51 575 80 000 70 000 70 000-12,5 3 254 3 368 VUOSIKATE 5 576 082 5 154 779 6 336 156 7 081 335 37,4 5 977 4 558 Suunnitelman mukaiset poist 5 795 928 5 974 897 6 885 124 6 885 124 15,2 7 800 8 108 Satunnaiset tuotot 7 142 612 3 000 000 0 0-100,0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 6 922 766 2 179 882-548 968 196 211-91,0-1 823-3 550 Poistoeron lis- /väh+ 189 587 189 000 189 000 189 000 0,0 189 189 Varausten lis- /väh+ Rahastojen lis- /väh+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 7 112 353 2 368 882-359 968 385 211-83,7-1 634-3 361 Bruttomenot keskuksittain TA 2008 Tekninen ja ympäristökeskus 10 % Hallintokeskus 10 % Sivistyskeskus 23 % Perusturvakeskus 57 % 24

Tuloslaskelma - ulkoiset Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) KEHYS TA 2007 TP2006 TA2007 2008 LTK2008 KV2008 KV2008, % TS2009 TS2010 TOIMINTATUOTOT 14 522 933 13 261 045 13 376 000 14 120 103 14 641 320 10,4 14 341 14 916 Myyntituotot 2 599 824 2 927 247 2 716 168 2 726 168-6,9 Maksutuotot 4 352 464 4 166 137 4 469 285 4 478 284 7,5 Tuet ja avustukset 1 528 256 1 307 194 1 359 588 1 359 588 4,0 Vuokrat 1 511 316 823 563 923 500 942 100 14,4 Muut toimintatuotot 4 407 634 3 926 800 4 437 152 4 920 770 25,3 Valmistus omaan käyttöön 123 439 110 104 214 410 214 410 94,7 TOIMINTAKULUT 101 867 642 104 475 864 108 759 000 114 612 947 114 235 985 9,3 118 745 123 495 HENKILÖSTÖKULUT 44 243 705 46 771 874 49 415 244 49 254 902 5,3 Asiakaspalvelujen ostot 31 548 341 30 880 948 35 197 142 35 529 502 15,1 Palvelujen ostot 9 817 855 10 831 658 11 934 149 11 540 279 6,5 Aineet ja tarvikkeet 6 209 541 6 304 026 6 551 998 6 455 888 2,4 Avustukset 8 598 533 8 663 026 9 902 188 9 870 188 13,9 Vuokrat 1 223 181 905 099 740 585 740 585-18,2 Muut toimintakulut 226 486 119 233 871 641 844 641 608,4 TOIMINTAKATE -87 344 709-91 214 819-95 383 000-100 492 844-99 594 665 9,2-104 404-108 579 Verotulot 77 203 310 81 050 000 90 835 000 91 011 000 12,3 95 005 97 675 Valtionosuudet 16 482 760 17 041 000 17 908 000 18 008 000 5,7 18 000 18 200 Korkotuotot 214 334 80 000 75 000 75 000-6,3 Muut rahoitustuotot 658 909 548 600 331 000 557 000 1,5 630 630 Korkokulut 1 586 953 2 270 000 2 250 000 2 905 000 28,0 Muut rahoituskulut 51 575 80 000 70 000 70 000-12,5 3 254 3 368 VUOSIKATE 5 576 076 5 154 781 6 336 156 7 081 335 37,4 5 977 4 558 Suunnitelman mukaiset po 5 795 928 5 974 897 6 885 124 6 885 124 15,2 7 800 8 108 Satunnaiset tuotot 7 142 612 3 000 000 0 0-100,0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 6 922 760 2 179 884-548 968 196 211-91,0-1 823-3 550 Poistoeron lis- /väh+ 189 587 189 000 189 000 189 000 0,0 189 189 Varausten lis- /väh+ Rahastojen lis- /väh+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄM 7 112 347 2 368 884-359 968 385 211-83,7-1 634-3 361 Toimintakulut ja toimintakate 0-20 000 000 TP2006 TA2007 KEHYS 2008 LTK2008 KV2008 TS2009 TS2010-40 000 000-60 000 000-80 000 000 Toimintakulut Toimintakate -100 000 000-120 000 000-140 000 000 25

Tuloslaskelma - ulkoiset Kunta yhteensä (mukana Vihdin Vesihuoltolaitos) TA 2007 TP2006 TA2007 LTK2008 KV2008 KV2008, % TS2009 TS2010 TOIMINTATUOTOT 17 356 305 16 116 545 17 089 847 17 535 820 8,8 17 311 17 886 Myyntituotot 5 411 163 5 782 247 5 685 912 5 620 668-2,8 Maksutuotot 4 352 464 4 166 137 4 469 285 4 478 284 7,5 Tuet ja avustukset 1 528 256 1 307 194 1 359 588 1 359 588 4,0 Vuokrat 1 511 316 823 563 923 500 942 100 14,4 Muut toimintatuotot 4 429 667 3 927 300 4 437 152 4 920 770 25,3 Valmistus omaan käyttöön 123 439 110 104 214 410 214 410 94,7 TOIMINTAKULUT 103 379 691 106 103 864 116 449 447 116 072 485 9,4 120 727 125 482 HENKILÖSTÖKULUT 44 785 934 46 771 874 49 415 244 49 254 902 5,3 Asiakaspalvelujen ostot 31 548 341 30 880 948 35 720 142 36 052 502 16,7 Palvelujen ostot 10 359 393 11 936 658 13 232 149 12 838 279 7,6 Aineet ja tarvikkeet 6 622 312 6 801 026 6 551 998 6 455 888-5,1 Avustukset 8 598 533 8 663 026 9 902 188 9 870 188 13,9 Vuokrat 1 223 181 905 099 740 585 740 585-18,2 Muut toimintakulut 241 997 145 233 887 141 860 141 492,2 TOIMINTAKATE -86 023 386-89 987 319-99 359 600-98 536 665 9,5-103 416-107 596 Verotulot 77 203 310 81 050 000 90 835 000 91 011 000 12,3 95 005 97 675 Valtionosuudet 16 482 760 17 041 000 17 908 000 18 008 000 5,7 18 000 18 200 Korkotuotot 214 334 80 000 75 000 75 000-6,3 Muut rahoitustuotot 665 302 553 600 336 000 562 000 1,5 635 635 Korkokulut 1 626 064 2 320 000 2 250 000 2 905 000 25,2 Muut rahoituskulut 237 150 310 600 300 600 300 600-3,2 3 485 3 599 VUOSIKATE 6 679 106 6 106 681 7 243 800 7 913 735 29,6 6 739 5 315 Suunnitelman mukaiset po 6 610 853 6 837 397 6 885 124 7 750 124 13,3 8 665 8 973 Satunnaiset tuotot 7 142 612 3 000 000 0 0-100,0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 7 210 865 2 269 284 358 676 163 611-92,8-1 926-3 658 Poistoeron lis- /väh+ 189 587 189 000 189 000 189 000 0,0 189 189 Varausten lis- /väh+ Rahastojen lis- /väh+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄM 7 400 452 2 458 284 547 676 352 611-85,7-1 737-3 469 Vuosikate ja poistot 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 Vuosikate Poistot 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 TP2006 TA2007 LTK2008 KV2008 TS2009 TS2010 26

HALLINTOKESKUS TULOSKORTTI Hallintokeskus Yleistä Hallintokeskus vastaa kunnan johtamis- ja kehittämistoiminnoista. Se koordinoi kunnan strategista suunnittelua ja toimintoja, huolehtii hallinnon ja talouden yleisestä ohjauksesta ja suunnittelusta sekä tukipalveluista. Hallintokeskus käsittää hallinnon ja talouden sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueet. Hallintokeskus vastaa elinkeinopoliittisista linjauksista ja yrityspalvelujen järjestämisestä sekä kunnan yleismarkkinoinnista ja viestinnästä. Hallintokeskus ohjaa kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua, maapolitiikkaa ja asuntopolitiikkaa sekä vastaa asumiseen liittyvistä viranomaispalveluista. Hallintokeskus toimii kunnanhallituksen ja valtuuston sekä kunnanjohtajan esikuntana, ohjaa kunnan muuta organisaatiota sekä neuvoo ja palvelee kuntalaisia ja muita asiakkaita. Keskus huolehtii koko kunnan organisaatiota koskevista tukipalveluista kuten tietohallinto, toimistopalvelut, koulutus- ja kehittämistoiminta, palkanlaskenta, laskentatoimi, ruokapalvelu ja siivous sekä hankinta-asioiden koordinointi. Hallintokeskukseen kuuluu myös kunnan maataloustoimi. Hallintokeskuksen elinkeinopoliittisena tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kanssa sekä elinkeinopalvelujen tehostaminen. Markkinoinnissa pyritään kuntakuvan selkiyttämiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Hallintokeskuksen suurin haaste on tukipalvelujen uudelleen organisointi perusturvakuntayhtymän aloittaessa toimintansa. Toisena päätavoitteena on talouden tasapainotussuunnitelmassa edellytettyjen hankkeiden loppuun saattaminen. Hallintokeskuksen henkilöstötavoitteena on 4,77 henkilötyövuoden vähennys, mikä sisältää kaikkien keskusten toimistohenkilökunnan yhteisen vähentämistavoitteen. Tavoite on erittäin tiukka tilanteessa, jossa toimistopalvelujen uudelleen organisointi vie runsaasti valmistelupanosta. Merkittävimmät taloudelliset riskit sisältyvät rakennushankkeiden viivästymiseen sekä tukipalveluyhteistyöhankkeen valmistelutyön vaatimaan työpanokseen. Tukipalveluuudistusta varten ei ole talousarvioon varattu valmistelumäärärahoja. Hankkeelle pyritään saamaan valtion tai maakuntaliiton rahoitusta. Tavoiteasettelussa ruoka- ja siivouspalvelujen tulosalueella käytetään numeerisesti mitattavia tavoitteita. Hallinnon ja talouden tulosalueella mittarit ovat pääosin sanallisia. 27

Asiakas Asiakastyytyväisyys hyvää tasoa ei mittaria ei mittaria Henkilöstö o Kehitetään mittausjärjestelmä vuodelle 2009 o Kehitetään asiakaslähtöistä toimintatapaa järjestämällä asiakaspalvelukoulutusta Työtyytyväisyys o Johtamisen laatu 2,79 2,85 o Työolosuhteet 2,81 2,85 o Työilmapiiri 2,88 2,95 Henkilötyövuodet Toteuma 2006/2007 Tavoite 2008 152,23 151,69 146,92 Sairauspoissaolot Toteuma 2006/2007 Tavoite 2008 1,05 1,05 o Lisätään osallistuvaa työskentelytapaa kehittämishankkeiden valmistelussa ja huolehditaan riittävästä tiedotuksesta o Tarkistetaan palaverikäytännöt o Huolehditaan uusien tilojen käyttöön otossa ergonomiasta ja tilojen toimivuudesta Palvelu o Alueelliset tukipalvelut ei ei kyllä o Tasapainotusohjelman toteuttaminen kyllä kyllä kyllä o Palvelutuotannon tehokkuus o Valmistellaan tukipalveluyhteistyö muitten toimijoiden kanssa siten, että se on toteutusvalmiudessa 1.1.2009 o Arvioidaan palveluiden tuotantotapa ja tehokkuus o Toteutetaan palvelujen keskittäminen tasapainotusohjelman mukaisesti 28