Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset



Samankaltaiset tiedostot
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Pedagoginen johtaminen

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Turun työpajan keskustelun teemoja

A! PEDA INTRO (5 op) LP 1, : Minä yliopisto-opettajana. Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Maire Syrjäkari ja Kari Nuutinen

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

A! PEDA INTRO (5 op)

Ropeka. Taustakysymykset

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Arviointikäytänteet: suosituksia ja tuloksia

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Opintoasiainpäivät , torstain klo 12 14

Arkistot ja kouluopetus

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Erillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN OPISKELIJAN OHJEET

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

CampusOnline Opiskelijapalaute syksy 2018

työpaikkaohjaajan opas

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Transkriptio:

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten: Heidi Helin, TEK. Mitä yhteisöllinen oppiminen on? Ennakkotehtävän tulokset Osallistujilla oli mahdollisuus halutessaan määritellä ennakkotehtävässä oma näkemyksensä siitä mitä yhteisöllinen oppiminen on. Seuraavia näkemyksiä nousi esiin ennakkotehtävässä: Jaetaan tietoa ja kehitetään yhdessä ratkaisua Yhteinen tavoite ratkaista annettu tehtävä Oppimistavoitteet yhteisölle ja yksilölliset oppimistavoitteet Opitaan toisilta, oivalletaan ja luodaan yhdessä Monialaisuus, erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen Opitaan vuorovaikutuksessa ja tekemällä Moniaikaisuus, yhteisöllinen oppiminen sosiaalista mediaa hyödyntäen Minkälaisesta osaamisesta yhteisöllisen oppimisen valmiudet koostuvat? Valmiudet on esitetty alla neljässä kuvassa. Kuvassa 1 ovat tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat yhteisöllistä oppimista. Kuvassa 2 on esitetty yhteisöllistä oppimista mahdollistavat arvot ja asenteet. Tiedot ja taidot, jotka estävät yhteisöllistä oppimista on koostettu kuvaan 3. Yhteisöllistä oppimista estävät arvot ja asenteet on esitetty kuvassa 4.

Kuva 1 Tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat yhteisöllistä oppimista. Kuva 2 Arvot ja asenteet, jotka mahdollistavat yhteisöllistä oppimista.

Kuva 3 Tiedot ja taidot, jotka estävät yhteisöllistä oppimista. Kuva 4 Arvot ja asenteet, jotka estävät yhteisöllistä oppimista. Työstettävät teemat yhteisöllisen oppimisen opettamiseen ja oppimiseen liittyen Osallistujat määrittelivät kaksi aihetta, jota he halusivat työstää liittyen siihen miten yhteisöllisen oppimisen valmiuksia voi oppia ja opettaa sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia näihin liittyy. Ryhmä määritteli työstettäviksi aiheiksi Työpiste 1: Eri tavoitteiden ja motivaatiotasojen yhteensovittaminen Työpiste 2: Etukäteisvalmistelut ja työn organisointi ja johtaminen hyvän työskentelyn edellytysten luominen

Alla on esitetty kuvaus työpisteiden tuloksista. Ryhmät mallinsivat tuloksia käyttäen legoja. Työpiste 1: Eri tavoitteiden ja motivaatiotasojen yhteensovittaminen Motivaation luomisesta lähtee kaikki. Hyvällä organisoinnilla voidaan myös vaikuttaa motivaatioon. Selkeä tavoitteen asettelu on tärkeää, kuten myös selkeät ohjeet ja aikataulutus. Yhteishengen luonti voisi auttaa motivaatiotason nostamiseen. Ei vain jaeta tehtävää palasiksi, vaan yhteinen keskustelu ja sen pohjalta lähdetään ratkaisemaan tehtävää; omat tavoitteet ja mikä yhteinen tavoite. Aikaa tarvitaan alkuun. Alku on erittäin tärkeä. Siitä riippuu paljon miten ryhmä alkaa toimimaan. Jos jää alussa ulkopuolelle, pysyy ulkopuolella. Tarvitaan yhteishengenluontia keskustelun kautta. Käytetään alussa aikaa tavoitteiden määrittelyyn; puoliksi suunniteltu on hyvin tehty. Pitäisi tehdä ohjatusti, myös opettajan huomioida ohjauksessa, ei jätetä vain ryhmien tehtäväksi. Tarkistuspisteitä tarvitaan ryhmätöiden etenemiseen. Keskusteluja välissä miten työ etenee. Itsearviointi ryhmän sisällä. Käydään keskustelu kunkin tavoitteista ja yhteisestä tavoitteesta ja tavoitteiden mukaan tehdään työnjako. Tehdään tärkeäksi yhteistoiminnallinen oppiminen tehtävän suorittamisen kannalta.ryhmätyöstä tehdään sellainen, että voi vain yhdessä onnistua. Positiivinen keskinäinen riippuvuus. Tehdään näkyväksi haluttu toimintamalli. YHDESSÄTEKEMINEN on keskeinen arvo, kuten myös YKSILÖLLINEN VASTUU, että antaa oman panoksensa. Jokainen kirjaa ylös mitä on tehnyt minäkin päivänä työn eteen, jolloin kunkin panos läpinäkyvämpi. Keskustelu ryhmän toiminnasta ja omasta toiminnasta ryhmässä on tärkeää. Yhteenveto: Motivaation luominen ja vahvistaminen alussa on kriittinen tekijä. Motivaatioon voidaan vaikuttaa useilla tekijöillä. Keskustelun kautta luotava yhteinen ymmärrys ryhmän toimintamallista, jossa arvostetaan yhdessä tekemistä ja oppimista sekä jokaisen vastuuta osallistua. Selkeä tavoitteen asetanta ryhmän ja yksilöiden tasolla on välttämätöntä. Tehdään läpinäkyväksi kunkin panos ryhmätyöhön. Tehdään ryhmätyön suorittaminen sellaiseksi, että vain yhdessä voi onnistua. Jatkuva reflektointi ja välitarkistuspisteet työn etenemisestä keskeisiä. Työpisteen keskustelussa syntynyt kuva on esitetty alla kuvassa 5.

Kuva 5 Yhteenveto työpisteen 1 Eri tavoitteiden ja motivaatiotasojen yhteensovittaminen tuloksista. Työpiste 2: Etukäteisvalmistelut ja työn organisointi ja johtaminen hyvän työskentelyn edellytysten luominen Opettajan on määriteltävä tavoitteet huolellisesti etukäteen, mutta myös ryhmän on määriteltävä itse omat tavoitteensa ryhmälle. Ensimmäiset kokemukset ryhmätöistä tärkeitä kokemuksia opiskelijalle. On hyödynnettävä uusien opiskelijoiden halukkuutta oppia. Alkeiden opettaminen ryhmätyöskentelystä ja porukan ryhmäytyminen ovat ensi vaiheen tavoitteita. Ryhmätyötaitojen osaamistavoitteet tulisi jakaa opettajien kesken eri kursseille, jotta opiskelijat oppivat ja harjaannuttavat yhteisöllisen oppimisen taitojaan systemaattisesti läpi opintojen. Johdon tasolta tulisi antaa viesti siitä, että näitä taitoja arvostetaan, jotta opettajilla on mahdollisuus reflektoida pedagogisia kysymyksiä työyhteisössä. Tarvitaan opettajille sparrausryhmiä, joissa kiinnostuneet voisivat olla mukana. Olennaista on, että yhteisöllinen oppiminen on yleinen toimintapa korkeakoulussa, jonka tavoitteet on määritelty läpi opintopolun kokonaisuutena. Asenteet ovat keskeisiä yhteisöllisessä oppimisessa ja olisi tärkeää, että koko yhteisöltä välittyisi johdonmukaisesti yhteisöllistä oppimista tukevat asenteet. Hyvänä esimerkkinä tästä on PBL. Työtavat tulisi olla dokumentoituna ja kuvattuna työyhteisössä. Myös huonot kokemukseton tärkeää dokumentoida. Näin yhteisöllisen oppimisen pedagoginen osaaminen karttuu työyhteisössä systemaattisesti ja osaaminen tulee jaetuksi. Opettajilla tulee olla aikaa opetella työskentelymenetelmiä. Opettajat tarvitsevat ihan käytännön vinkkejä ja kokemuspeilausta esimerkiksi virittäytymisestä ja innovatiivisen työympäristön luomisesta. Kerro mitä ryhmässä opiskelulta edellytetään. Harjoiteltava eri rooleja ryhmätyössä. Opettajan on erittäin tärkeää tarjota onnistumisen edellytyksiä

Ryhmätyötaitoihin kuuluvaa oman toiminnan ja oppimisen reflektointia tulee harjoitella. Opettajan tärkeää osata määritellä tavoitteet ja työtavat niin, että ne ovat sopivan haastavia, toisaalta opettajan tärkeää pyrkiä luomaan luottamus, arvostava, kunnioittava ja tilaa-antava ilmapiiri työskentelylle. Voiko kaikki saada aina pelaamaan yhteistyössä? Tulisiko yhteisölliselle oppimisellekin asettaa minitavoitteet insinööritaitona kuten asetetaan esimerkiksi matematiikalle? Työpisteen 2 tuloksista erottuvat edellytykset kolmesta näkökulmasta: Korkeakoulun asenneilmapiiri ja johdon tuki opettajalle. Yhteisöllisen oppimisen osaamisaluetta tulee arvostaa johdon tasolta julkilausutusti ja käytännön toiminnassa. Yhteisöllisen oppimisen osaamistavoitteiden määrittely koko opintokaaren ajalle. Tavoitteiden jakaminen eri opintojaksoille, jotta yhteisöllistä oppimista edellyttävät asenne/taito/tietoosalueet karttuvat ja kehittyvät jatkuvasti eikä kaikki kaadu yhden yksittäisen opettajan vastuulle Opettajan omalla kurssillaan luomat edellytykset yhteisölliselle oppimiselle.