TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry
AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa ja kyvyssä tuottaa asantunteva ammattlasa suoraan työelämän tarpesn. Ammatllsta koulutusta on kehtetty määrätetosest vmesen kahdenkymmenen vuoden akana, ja opskeljat ovat reagoneet tähän hakeutumalla ammatllsn opntohn yhä kasvavn määrn. Syksyllä 2013 käynnstynyt rahotusjärjestelmän uudstusprosess ja stä seurannut pyrkmys supstaa järjestäjäverkostoa uhkaavat kutenkn tätä postvsta kehtyssuuntaa merkttäväst. OPISKELIJAMÄÄRÄ Ammatllsen koulutuksen vahvuudet: Koulutuksen laaja-alasuus takaa vahvan ammatttadon valmstuvlle. Ammatllseen koulutukseen ssältyvät ylessvstävät opnnot takaavat jatkoopntokelposuuden kolmannelle asteelle. Koulutuksen työelämävastaavuus tuottaa osaava ammattlasa työmarkknoden tarpesn. Tostaseks koko maan kattava opplatosverkosto takaa koulutuksen alueellsen tasa-arvon toteutumsen. Adost vetovomanen koulutusvahtoehto, joka puhuttelee nuora. Ammatllsen koulutuksen yhteskunnallnen arvostus takaa koulutuksen suoson nuorten keskuudessa myös tulevasuudessa. VUOSI 1999* 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017** 122 822 130 004 136 209 Ammatllsen peruskoulutuksen opskeljamäärät 1999 2017: 152 328 157 975 169 323 177 584 * vuoden 1999 tedossa on enmmästä kertaa käytetty nykystä tapaa laskea ammattn opskeleven määrä ** järjestämsluvat myönnetään uuden rahotusjärjestelmän mukasest uudestaan 1.1.2017 178 000 (arvo) 177 000 (arvo) 200 000 150 000 100 000 50 000? Rahotusjärjestelmän muutokset uhkaavat ammatllsen koulutuksen laatua Ammatllsen koulutuksen rahotusuudstuksella on suura vakutuksa opplatosten arkeen. Jatkossa opplatokset saavat rahotusta van kolmeks vuodeks opskeljaa kohden, ja lsävuodet jäävät opplatoksen tsensä kustannettavks. Uus tuloksellsuuteen perustuva rahotusmall lsää paneta saada opskeljat valmstumaan entstä nopeammn ja suos suura koulutuksen järjestäjä penten kustannuksella. Rahotusjärjestelmän uudstuksen seuraukset: Koulutuksen laatu kärs, jos opplatokslla on suuret taloudellset paneet saada kakk opskeljat valmstumaan määräajassa. Hekomp laatu koulutuksessa näkyy hekompana ammatttatona työmarkknolla. Rahotusjärjestelmän muutokset tulevat karsmaan penempä opplatoksa, jotka Ammattn opskeleven määrän lsääntymnen suhteessa opettajn: 9,2 18-20 1990 luku: 2014: Ammattn opskelevsta non 20 prosentta asuu tsenäsest. Järjestäjäverkon supstumsen jälkeen määrä saattaa nousta jopa yl 30 prosenttn. ovat tarjonneet huppulaadukasta koulutusta vuoskymmenen ajan. Alueellnen tasa-arvo kärs. Ertysalohn erkostuneet opplatokset ovat vaarassa joutua rahotuksen ulkopuolelle, koska ntä arvodaan koulutuksen laadun sjaan koon perusteella. Monpuolsen ammattosaamsen taso laskee. Järjestäjäverkoston supstumsen vakutukset Koulutuksen järjestäjen verkosto on supstunut merkttäväst 1990-luvulta alkaen. Kehtyssuunta on jatkuva; päättäjen uusmpen laskelmen mukaan verkoston koko tuls velä puolttaa nykysestä. Verkoston harvenemnen ja opplatosten koon kasvu luo sosaalsa haasteta, jolla on merkttävä kansantaloudellsa vakutuksa. Verkoston supstumsen myötä: Ilman lähopplatosta mon nuor jää valle haluamaansa koulutusta; kaklta 16-vuotalta e voda edellyttää rttävää kypsyyttä tsenäseen asumseen veraalla pakkakunnalla. Yhä useamp opskelja joutuu muuttamaan jopa satojen klometren päähän perheestään päästäkseen opskelemaan haluamaansa alaa. Itsenäsest asuven nuorten opnnot keskeytyvät jopa kaks kertaa todennäkösemmn, kun mulla ammattn opskelevlla. Ammatllsen koulutuksen laatu on vaarassa, jos opskeljat ahdetaan yhä suurempn luokkn, jossa ykslön kontakt opettajaan on vähästä ta olematonta.
OPPILAITOSTEN MÄÄRÄ Opplatosten määrän vähenemnen: 500 400 Tällä hetkellä ammattn opskelevsta nuorsta jopa 53 prosentta työskentelee säännöllsest opntojensa ohessa. 300 200 100 Ammattn opskeleven nuorten opntotuen epäkohta: Itsenäsest asuven 17-vuotaden ammattn opskeleven tukala tlanne: VUOSI 1995 550 2000 256 Mtä ongelma muutokssta syntyy? Ammatllsen koulutuksen uudstuksa tuls arvoda ajan kanssa kokonasuutena. Muutosten akataulu on ollut kvas ja uudstuksa on tehty useta samanakasest lman keskustelua mahdollssta vakutukssta ammatllsen koulutuksen tulevasuuteen ja laatuun. 2005 229 2010 181 2015 70-90? Ammatllsen koulutuksen laadun takaamseks nykynen lähopetuksen mnmmäärä krjataan lakn ammatllsesta koulutuksesta. Alle 20-vuotalla vanhempen tulot vakuttavat opntorahaan sten, että nuor e ole välttämättä lankaan okeutettu opntotukeen vakka hän asus tsenäsest. Alle 18-vuotalla vanhempen tulot lekkaavat opntorahan lsäks myös nuoren asumstukea. On tavallsta, että kodstaan nuorena toselle pakkakunnalle muuttaneet ammattn opskelevat evät saa lankaan opntotukea ta asumslsää oman taloutensa pyörttämseen. Itsenäsest asuvat 17-vuotaat saavat alennettua opntorahaa van 101,31 euroa kuukaudessa alakäsyytensä vuoks. Vakka alakäset nuoret ovat vanhempen elatusvelvollsuuden prssä, tätä e valvota. Vanhemmlla e välttämättä ole tahtoa ta kykyä auttaa toselle pakkakunnalle muuttamaan joutunutta nuorta taloudellsest. Tahattomna seurauksna muutokslla vovat olla esmerkks luokkakokojen raju kasvu, opettajen ja muun henklökunnan ylkuormttumnen, keskeytysten ja sosaalsten ongelmen lsääntymnen opskeljoden muuttaessa yhä kauemmas kotpakkakunnaltaan ja alueellsen tasa-arvon hekkenemnen. Yhdessä nämä seuraukset johtavat ammatllsen koulutuksen laadun ja suoson vajoamseen. Muutosten tarkotus on tehdä koulutuksesta tehokkaampaa, mutta vaarana on, että lan nopealla akataululla tehdyt muutokset kostautuvat ja lsääntyneen tehokkuuden tuoma hyöty kuluu tahattomen seurausten pakkaamseen. Mnmodaan rskt. SAKKI ehdottaa: Lupausten mukasest vanhempen tulojen vakutus alle 20-vuotaden yksn asuven opskeljoden opntotukeen postetaan kokonasuudessaan. VANHEMPIEN TULOJEN VAIKUTUS OPINTOTU- KEEN ON POISTETTAVA Yks tärkemmstä tekjöstä nuorten opntomenestyksen turvaamseks on hedän tomeentulonsa takaamnen opntojen akana. Tällä hetkellä suurn osa opskeljosta käy opntojensa ja työssäoppmsjaksojensa lsäks myös ansotyössä rahottaakseen opntonsa. Ammattn opskelevsta nuorsta keskmäärn 10 prosentta keskeyttää opntonsa ennen valmstumsta. Usen keskeyttämsen syynä on valtun opskelualan sopmattomuus ta hekko laatu. Yhä useammn myös vakea taloudellnen tlanne ta opntojen akasen työssäkäynnn kuormttavuus johtaa opntojen keskeytymseen. Monlle työssäkäynt on kutenkn elnehto, sllä vanhempen tulojen vakutuksen vuoks, he evät ole lankaan okeutettuja opntotukeen. * Opntorahaa ja asumslsää e myönnetä myöskään sllon, kun nden yhteenlaskettu määrä jäs penemmäks kun 8,40 euroa kuukaudessa IKÄ 16 17 18-19 20+ TUKI Lapslsä + asumstuk Alennettu opntoraha + asumstuk Opntoraha + asumstuk Opntoraha + asumstuk (vanhempen tulot evät vakuta) Nostettavan Opntotuen määrä käryhmttän: MÄÄRÄ KESKIARVO VANHEMPIEN TULORAJAT* Lapslsä + 101,31 + 249,21 + 249,21 +26,90-201,60 (korkea-asteella opntoraha on 335,52 /kk) Vahtelee sen mukaan, kunka monta lasta perheessä on 864 /vuos 1 616 /vuos 2 728 /vuos Vähennykset alkavat 41809 euron jälkeen. Yl 61 000 euron jälkeen tuk evätään kokonaan Kts. yllä Vähennykset opntorahassa kuten edellä. Itsenäsest asuvlla nuorlla asumslsä maksetaan lman vähennyksä Vanhempen tulot evät vakuta asumslsään ta opntorahaan
Vuoden 2012 tlastojen mukaan non 70 prosentta ammatllsen tutknnon suorttanesta nuorsta ol täyspäväsest mukana työelämässä vuos valmstumsensa jälkeen. Mon opskelja saa tetää opplatoksensa olemattomasta ohjauksesta ja lähopetuksen vähäsestä määrästä vasta alotettuaan opntonsa, pahmmassa tapauksessa jo muutettuaan veraalle pakkakunnalle. Tosen asteen opskeljoden tulotason parannus on tasa-arvokysymys: Tlanne rkkoo nuorten akusten okeusturvaa, sllä yl 18-vuotaden nuorten vanhemmlla e ole enää elatusvelvollsuutta lapsnsa. Tlanne on epätasa-arvonen, sllä samanakasest nuorten opntotuen saanta rajaavat myös opskeljoden tsensä tenaamen ansotulojen tulorajat. Ammattn valmstuvat tarjoavat korkeakouluopskeljota nopeammn vastnetta koulutukselleen työelämässä, kutenkn ammattn opskelevat saavat selväst korkeakouluopskeljota hekompaa opntotukea. Ammattn opskelevan nuoren ykskköhnta (ka): 11 000 euroa SAKKI ehdottaa: Ylopstoopskeljan ykskköhnta (ka): 23 000 euroa Postetaan vanhempen tulojen vakutus aluks yl 18-vuotalta tsenäsest asuvlta opskeljolta. Takaamalla nuorlle vakaammat tulot opntojen akana, vodaan panostaa nuorten oppmsen lsäks hedän henkseen hyvnvontnsa. Haluamme, että ammatllssta opplatokssta valmstuu fyyssest ja henksest kestävämpä työntekjötä ja kansalasa. Postetaan seuraavaks vanhempen tulojen vakutus myös tsenäsest asuvlta 17-vuotalta opskeljolta. Täydellnen keskttymnen opntohn takaa nuorlle paremman ammatttadon ja ammatllset opplatokset vovat tuottaa entstäkn laadukkaampa työntekjötä maahan. 2013 Vuonna 2013 tsenäsest asuven 18-19-vuotaden ammattn opskeleven vanhempen tulorajoja korotettn 30%. Tämä nost tuen määrää 30 000 opskeljalla ja 6 500 opskeljaa pääs opntotuen prn LÄHIOPETUKSEN MÄÄRÄ ON KIRJATTAVA LAKIIN Lähopetuksen mnmmäärä tulee krjata lakn ammatllsesta koulutuksesta. Kotmasen työvoman osaamsen kehttämnen on perusedellytys nnovaatolle ja huppuosaamselle. Suomen talous e tule ptkällä tähtämellä kasvamaan lman osaava työntekjötä, jolla on rttävät svstyksellset tadot ja kyky jatkaa elnkästä oppmsta. Ammatllsen koulutuksen ptäs olla yhtä laadukasta rppumatta stä mssä pän Suomea opskelja suorttaa opntonsa. Samaa alaa er puollla Suomea opskeleven tulee voda luottaa shen, että he saavuttavat valtsemallaan ammattalalla vaadtun osaamsen perustason. Rttävä lähopetus stoo opskeljaa osaks opskeljayhtesöä ja opplatosta. Lähopetuksen merktys korostuu ertysest, jos opskelja muuttaa koulutuksen perässä toselle pakkakunnalle. Opskeljayhtesöön knnttymnen on äärmmäsen tärkeä osa myös opntojen keskeyttämsen ehkäsyä. Tämän taka on taloudellsest perusteltua panostaa lähopetuksen määrään. Lähopetuksen määrä on laskenut merkttäväst opetuksen määrän säätelyn purkamsen jälkeen 1990-luvulla. Opetusalan ammattlasten sekä opskeljoden mukaan lähopetukselle kavattasn lsää resursseja ta anakaan nykysestä lähopetuksen määrästä e enää saa tnkä. Nykysn toteutuvan lähopetuksen määrän krjaamnen lakn auttaa ylläptämään koulutuksen laatua jatkuven säästöpaneden rstvedossa. Vuos: 1990 luku 2013 SAKKI ehdottaa: Lähopetuksen määrä tunnessa: 38 h/ov 28 h/ov Lähopetukselle tulee varata rttäväst resursseja, jotka jaetaan opplatosten ssällä kunkn koulutusalan tarpeden mukasest. Lähopetuksen resurssen tarkemp jako suunnteltasn opplatoksen johdon, opettajatmn ja opskeljoden kanssa. Kokonasuudesta ja toteutustavasta tulee päättää yhdessä kakken osapuolen kanssa. Laka ammatllsesta koulutuksesta on muutettava nn, että koulutuksen järjestäjllä on velvollsuus tedottaa opplatoksessa toteutuvasta lähopetuksen ja opnto-ohjauksen määrästä. LÄHIOPETUS: Lähopetus tarjoaa opskeljolle tetojen ja tatojen lsäks mahdollsuuden kehttää seuraava elnkäseen oppmseen vaadttava tatoja: Työelämän kannalta keskeset sosaalset tadot kehttyvät ryhmätyöskentelyssä ja vuorovakutuksessa opettajan kanssa. Tosella asteella opskelevlle tärkeät arjenhallntatadot kehttyvät, kun he saavat lähopetuksen kautta mahdollsuuden luoda steen opettajaan ja tätä kautta opplatokseen. Opettaja ja opnto-ohjaaja ovat avan-asemassa opskeljan suuntautuessa jatkoopntohn sekä sllon kun opskelja kohtaa opnnossaan vakeuksa. VETOVOIMAINEN AMMATILLINEN KOULUTUS = PIDEMMÄT TYÖURAT Ammatllsen koulutuksen vetovomasuus on koko Suomen etu. Tosen asteen koulutusta kokonasuutena arvomalla on selvää, että mssään muualla maalmassa e ole yhtä laadukasta peruskoulun jälkestä koulutusjärjestelmää kun Suomessa. Suomalanen ammatllnen koulutus tuottaa ammatttatosa osaaja Suomen työmarkknolle, mutta karsmalla ja lekkaamalla koulutuksesta, lekataan samalla palanen nuorten tulevasuudesta.
YHTEYSTIEDOT Opskeljolla tuls olla okeus tetää koulutuksensa tasosta etukäteen: Opskeljolla tulee olla okeus tetää toteutuvan lähopetuksen ja opnto-ohjauksen määrä jo opplatokseen hakeutuessaan. Yks merkttävstä keskeyttämsen systä opntojen keskeyttämseen - väärän koulutusalan valnnan ja taloudellsten vakeuksen ohella - on tyytymättömyys opplatoksen tarjoaman koulutuksen laatuun. Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry Aleksej Fedotov Puheenjohtaja 040 961 8847 aleksej.fedotov@sakknet.f Musa Jallow 1. Varapuheenjohtaja 044 082 4221 musa.jallow@sakknet.f Laura Kyntölä Sosaalpolttnen asantuntja 050 412 8949 laura.kyntola@sakknet.f Koulutusverkon penentyessä tulee knnttää ertystä huomota nuorten sosaalsn ja taloudellsn edellytyksn pärjätä opnnossaan. Postamalla vanhempen tulojen vakutus tsenäsest asuvlta nuorlta vodaan opskeljolle taata paremmat edellytykset keskttyä opntohn ja saada koulutuksestaan työelämän tarpeta vastaava ammatttato. Taloudellsen turvan toteutumnen edstää tasa-arvoa opskeljoden keskuudessa ja ehkäsee sosaalsten ongelmen kasaantumsta hekko-osasmmlle nuorlle. Lähopetukseen kavataan lsää resursseja, ekä stä tule enää lekata. Nykysen lähopetuksen määrä on taattava krjaamalla se lakn. Ehdotus on koulutuksenjärjestäjä velvottava ja alueellsta tasa-arvoa edstävä tomenpde. Seuraava halltuskaus määrttelee ammatllsen koulutuksen tulevasuuden ja kohtalon elnvomasena osana suomalasta yhteskuntaa. Antt Setamaa Koulutuspolttnen asantuntja 040 199 0720 antt.setamaa@sakknet.f www.sakknet.f