Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto
Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa myöhemmin. Laskettua kulutusta voi verrata todelliseen. Talotyyppi Kerrostalo Rakennusvuosi 1970 Postinumero 33710 Asuinpinta ala, m2 2000 tai tilavuus, m3 Kerrosluku 5 Asukasmäärä 50 Päälämmitystapa Maalämpö Maantiet.sijainti rannikko Tiedot esim. kulutusseurantatulosteesta? 4.4.2013 2
Tulosteet 4.4.2013 3
Tulosteet 4.4.2013 4
Tulosteet Korjaustoimenpiteet Tarkastellut korjaustoimenpiteet: Julkisivut Vesikatto Ikkunat 10 cm lisäeristys 20 cm lisäeristys 1,0 W/m2,K Energiankulutusmuutos Ennen korjauksia 356 MWh/a Korjausten jälkeen 274 MWh/a Säästö 82 MWh/a 23 % Energiankulutuksen tason tavoite korjausrakentamisen energiamääräyksissä on XXX E luvun vähennystavoite korjausrakentamisen energiamääräyksissä on 20% MWh / a 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Energiankulutusmuutos ja energian säästö Ennen korjauksia Korjausten jälkeen säästö Kiinteistösähkö 2,8 2,8 0,0 Huoneistosähkö 50,7 50,7 0,0 Käyttövesi 44,5 44,5 0,0 Ilmanvaihto 91,2 91,2 0,0 Vaippa 166,6 84,5 82,1 4.4.2013 5
Tulosteet Rakennusosien käyttöikäarvio korjaustoimenpiteiden jälkeen Toteutettavaksi valitut korjaustoimenpiteet: Julkisivut Vesikatto Ikkunat Ovet uusiminen/peittävä korjaus uusiminen/peittävä korjaus uusiminen/peittävä korjaus ei korjata Julkisivut Vesikatto hajonta, yläraja käyttöikä Ikkunat hajonta, alaraja Ovet tarkasteltavan rakennuksen ikä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Käyttöikä valmistumisajankohdasta lähtien [vuosia] 4.4.2013 6
Suositukset suunnitelmallisen kiinteistönpidon parantamiseksi Kiinteistön energiatehokkuutta parantava ylläpitosuunnitelma voidaan tehdä vaiheittain. Vaihe 1. Tietojen kerääminen kohderakennuksesta Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kuuluu kiinteistön kunnon jatkuva seuranta. Seurannan perusteella korjataan akuutteja puutteita sekä käynnistetään rakennusosien kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia. Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavista ominaisuuksista voidaan kerätä valmiiksi tietoja esimerkiksi tekemällä tasauslaskelma. Linkki tasauslaskelmaan Vaihe 2. Kiinteistönpidon "työkalujen" hyödyntäminen Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyviä ohjeita on saatavilla www.korjaustieto.fi Käyttö ja huolto ohjeet (huoltokirja) Kuntoarvio Kuntoarvio on kuntotutkimusta suppeampi, yleisesti silmämääräisiin havaintoihin perustuva arvio rakennuksen kunnosta. Kuntoarvio käsittää yleensä kaikki rakennuksen rakennusosat ja järjestelmät. Kuntoarvio toimii kiinteistönpidon apuvälineenä parhaiten, kun se tehdään systemaattisesti tietyn aikataulun mukaan. Ensimmäinen kuntoarvio suositellaan tehtäväksi jo kymmenen vuoden ikäisiin rakennuksiin. Tästä eteenpäin kuntoarvio tehdään säännöllisin välein. Kuntotutkimukset Jokaisen rakennusosan korjausta edeltää kuntotutkimus ja sitä seuraava korjaussuunnittelu. Kuntotutkimus toimii suunnittelun lähtötietoina ja on edellytys oikean korjaustavan valinnalle. Nämä vaativat asiaan perehtyneen ammattilaisen. Kuntotutkimuksen teettämisestä on saatavilla tietoa mm. "Betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksen tilaajanohjeesta", joka on ladattavissa betoniyhdistyksen verkkosivuilta www.betoniyhdistys.fi. Energiakatselmukset, energitodistus Vaihe 3. Toimenpiteiden suunnittelu ja aikataulutus Rakennusosien PTS: Asunto osakeyhtiöiltä edellytetään rakennuksen kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelman laatimista. Oheisessa pitkän tähtäimen suunnitelmassa tarkastellaan rakennukselle suositeltavia toimenpiteitä 5 10 vuoden aikajänteellä perustuen aikaisemmilla sivuilla esitettyihin laskelmiin. Yleinen periaate on, että energiansäästötoimenpiteiden tekeminen rakenteille on edullisinta tehdä rakenteen teknisen kunnon vaatiman korjauksen yhteydessä. Tästä syystä PTS:ssä käsitellään energiansäästötoimenpiteitä rakennusosien teknisten käyttöikien kautta. Tämä kuva näytetään, jos sivulla "laskelman tarkennus" on syötetty aikaisempia korjaustoimenpiteitä Aikaisemmin tehtyjen korjaustoimenpiteiden kartoitus toimenpide toimenpide toimenpide pvm pvm pvm Rakennusosien PTS suhteessa rakennuksen/rakennusosan käyttöikään nykyhetki korjaushetki Pitkän tähtäimen suunnitelma Korjaustarve Energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen Julkisivut ei vielä ajankohtainen ei vielä ajankohtainen 5 vuotta vesikatto ajankohtainen korjaustarve jo olemassa ikkunat ei vielä ajankohtainen ei vielä ajankohtainen ovet ajankohtainen korjaustarve jo olemassa Julkisivut 10 vuotta vesikatto ikkunat ovet rakennuksen kunto aikaisemmat korjaukset PTS 5 10 v PTS:n uusiminen, tulevat korjaukset Suunnitelman toteuttaminen ja jatkuva päivittäminen. rakennuksen ikä 4.4.2013 7
Perinteisessä kulutusseurannassa kuukausikulutuksia verrataan aikaisempien vuosien kulutuksiin ja toisten rakennusten kulutuksiin Rakennustuotanto ja talous Lämpöenergia MWh 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kyseisen vuoden sääkorjatut kulutukset Edellisen vuoden sääkorjatut kulutukset Aikaisempaan tai laskettuun kulutukseen perustuva ennuste sääkorjattuna 0
Rakennustuotanto ja talous Vertailu muihin samanlaisiin taloihin samalla ilmastoalueella voisi kiinnostaa? Epätarkkaa lämmitystarvelukukorjausta ei tarvita! Asuinkerrostalojen kaukolämpöenergian ominaiskulutus Tampereella v. 2007 (otos 10 kpl) 7,00 4430 Paavo Kolin Katu 9 6,00 5989 Kruutinkuja 1 kwh / m3 5,00 4,00 3,00 oma talo 5990 Marjastajankatu 4 7106 Insinöörinkatu 86,90 10649 Mikropolku 4 12084 Kotikatu 4 2,00 12111 Mummunkuja 4 12125 Mummunkuja 6 1,00 5992 Teräskatu 7 0,00 10640 Saarenvainion katu 17 tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07
Edellisen muunnos, jossa talon kulutusta verrataan ryhmän keskiarvokulutukseen ja ryhmän hajontaan Rakennustuotanto ja talous 1,60 Suhteellinen kaukolämpöenergian ominaiskulutus 4430 Paavo Kolin Katu 9 saman alueen talot (9 kpl) oma talo suhde ryhmän keskiarvoon 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 keskiarvo tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07
Rakennustuotanto ja talous Reaaliaikaisessa kulutustarkkailussa voidaan heinäkuussa havahtua siihen, miksi kulutus alkaa kasvaa suuremmaksi kuin kaikilla muilla? Suhteellinen kaukolämpöenergian ominaiskulutus 4430 Paavo Kolin Katu 9 saman alueen talot (9 kpl) 1,60 suhde ryhmän keskiarvoon 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00? tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07