OAJ & varhaiskasvatus

OAJ & varhaiskasvatus 2015 Arki täynnä pedagogiikkaa 2 Varhaiskasvatuslaki tuli mikä muuttuu? 5 Oikeus hyvään johtamiseen 6

Puheenjohtaja 1.9.2015 TEIJA SOINI Minna Hakonen, Susanna Haapsamo ja Marianne Pirttiaho korostavat varhaislapsuuden merkitystä elinikäisessä oppimisessa. OAJ & VARHAIS KASVATUS JULKAISIJA Opetusalan Ammattijärjestö OAJ KOONNUT Nina Lahtinen, Ritva Semi, Kristiina Cleve, Kristiina Johansson, Auli Setälä, Timo Mäki TAITTO Pia Koivisto KANNEN KUVA 123RF PAINOPAIKKA Forssa Print AJANKOHTAISTA VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuslaki ALLE KOULUIKÄISTEN lasten varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta säädetään nyt uudessa varhaiskasvatuslaissa (36/1973). Päivähoitoasetuksen (239/1973) säädökset ovat ennallaan. www.finlex.fi Ajantasainen lainsäädäntö 36/1973, 239/1973 Pedagogiikka edellä Marianne Pirttiaho ja Minna Hakonen pitävät lastentarhanopettajien maisterikoulutusta tärkeänä. Lastentarhanopettaja Marianne Pirttiaho on työskennellyt Sampolan päiväkodissa Oulussa 19 vuotta. Hänen työparinsa Minna Hakonen valmistui vuosi sitten varhaiskasvatuksen maisteriksi. Molempien mielestä on tärkeää, että päiväkodissa työskentelee korkeasti koulutettuja, pedagogisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia. Käymme antoisia pedagogisia keskusteluja. Ne tuottavat uusia oivalluksia varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi, Marianne ja Minna sanovat. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet erinomaisia, ja työparit täydentävät oivallisesti toisiaan. Heidän mukaansa varhaislapsuus on merkittävä vaihe, jolloin luodaan elinikäisen oppimisen ja koko elämän perusta. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää vahvaa pedagogista osaamista. Osaaminen koostuu pedagogisesta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lastentarhanopettajalla on laajasti tutkimustietoa lapsen eri kehitysvaiheista ja lapselle ominaisista tavoista oppia. Hän Esiopetuksen ops ESIOPETUKSEN opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjalta laaditut paikalliset suunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa 2016. http://www. oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/esiopetus https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esiopetus//tiedot osaa myös havainnoida lasta, tehdä yhteistyötä perheiden kanssa ja hyödyntää saamaansa tietoa arjen pedagogisissa ratkaisuissa. Kasvatustieteen maisterin tulo päiväkotiin on entisestään syventänyt oman työn tutkimuksellista otetta ja arviointia. Maisteriopintoihin kuuluvassa pro gradu -tutkielmassa paneudutaan varhaiskasvatukseen syvemmin. Hakosen tutkielma käsitteli lastentarhanopettajan suunnittelemaa, pienryhmissä toteutettavaa pedagogista toimintaa ja sen toteutustapoja. Tätä tutkimustietoa on hyödynnetty Sampolan päiväkodissa. Sampolan päiväkodin johtajan Susanna Haapsamon mukaan korkeasti koulutettu henkilökunta tukee johtajan ydintehtävää, pedagogisen työn johtamista. Lastentarhanopettajat osaavat tukea lapsen luontaista, luovaa oppimishalua ja huomioida yksilölliset tarpeet. He ovat vastuussa ryhmänsä pedagogiikasta. Lastentarhanopettajat osaavat kannustaa ja rohkaista lasta löytämään oppimisen ilon. Sampolasta lähteekin maailmalle iloisia oppijoita! Varhaiskasvatus OPH:lle OPETUSHALLITUS vastaa nyt varhaiskasvatuksen kehittämisestä. Se laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset suunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään elokuussa 2017. Jokainen lapsen koulutuspolun alkua koskeva päätös on ratkaiseva hänen tulevaisuutensa kannalta. Työtä huomisen hyväksi Koulutuspoliittiset päätökset ovat aina kauaskantoisia. Koulutus- ja kasvatusjärjestelmää koskevien poliittisten päätösten vaikutukset näkyvät kansalaisten elämässä vuosien päästä. Siksi erityisesti koulutuspolitiikassa pitäisi ennen päätöksiä tehdä perusteellisia arvioita siitä, miten nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat tulevaisuudessa lasten ja nuorten elämään. Ilman vaikutusten perusteellista arviointia tämän päivän päätöksistä voi langeta tulevaisuudessa moninkertainen lasku maksettavaksi. Ei ole vastuullista ummistaa silmiä päätöksiä tehtäessä ja vain toivoa parasta. Lapsen ja nuoren koko elämän kannalta ei ole sama, miten varhaiskasvatus, esiopetus ja koulun ensimmäiset vuodet sujuvat. Näinä vuosina luodaan perusta oppimisen intohimolle, itseluottamukselle, asenteille, taidoille toimia toisten kanssa yhdessä. Siksi jokainen lapsen koulutuspolun alkua koskeva päätös on ratkaiseva hänen koko tulevaisuutensa kannalta. Maan hallitus julkaisi kesällä ohjelmansa ja taloutta tasapainottamaan tarkoitetun ns. leikkauslistan. Lista sisälsi useita toimia, jotka kohdistuvat koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Teemat ovat osin tuttuja. Esimerkiksi julkisen sektorin henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen on yksi säännöllisesti poliittiselle agendalle nostettu asia. Koulutuksen ja kasvatusjärjestelmämme tuloksellisuudesta Suomi on saanut paljon hyvää mainetta. Kansainvälisten tutkijoiden mukaan juuri opettajien koulutus ja opettajien osaaminen ovat olleet se avain, johon Suomen koulutusjärjestelmän tuloksellisuus perustuu. Siksi on tyrmäävää, että henkilöstön kelpoisuusehtojen tasoa ja merkittävyyttä edes kyseenalaistetaan. Äskettäin julkaistiin selvitys maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksista. Se on karua luettavaa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen kehittäminen edellyttää panostusta mm. kielenoppimiseen. Mikä olisikaan lapselle parempi paikka oppia kieli kuin päiväkodin vertaisryhmä? Maassamme on kannettu huolta oppimistulosten eriytymisestä lapsen kotitaustan mukaan. Mutta. Samanaikaisesti varhaisia oppimiskokemuksia ja oppimista rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta supistamalla. Lisäksi myös kotihoidontukijärjestelmä sulkee lapselta pois oikeuden päiväkotien varhaiskasvatukseen. Päiväkotien lapsiryhmien kokoa on päätetty suurentaa. Jatkossa opettajalla on siis entistä vähemmän aikaa yksittäiselle lapselle. Päiväkotitoiminnan rinnalle puuhastellaan niin sanottuja kerhoja; toimintaa, jossa ryhmäkoosta ja henkilöstöstä ei säädetä. Näin koulutuksen ongelmat ja ratkaisut eivät todellakaan kohtaa. Lastentarhanopettajien slogan 1980-luvun alussa kuului: Työtä huomisen hyväksi. Viesti on yhä vahvasti ajankohtainen. Me opettajat teemme työtä huomisen hyväksi. Suomi menestyy vain panostamalla kaikkien kansalaistensa koulutukseen. Hyvä koulutus alkaa laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja korkeasti koulutetuista opettajista. Olli Luukkainen olli.luukkainen@oaj.fi 2 3

TE I JA S O I NI Uusi varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen suunnitelmalliseksi toiminnaksi, jossa korostuu pedagogiikka. Mutta miten sen korostuminen voidaan taata ilman opettajaa? Laki ei ole valmis V arhaiskasvatuslaki tuli voimaan elokuun alussa. Se on kuitenkin edelleen pahasti keskeneräinen. Se on vielä vanhan päivähoitolain ja uuden varhaiskasvatuslain sekoitus. Lain mukaan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu pedagogiikka. Tältä osin määritelmä on hyvä ja selkeä. Mutta sen jälkeen alkavatkin ongelmat. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa päiväkodin lisäksi perhepäivähoidossa, kerhossa tai puiston leikkitoiminnassa. Herää kysymys, miten pedagogian korostuminen ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen voidaan taata näissä ilman pedagogia, opettajaa. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta kirjasi tavoitteen, että jatkossa täsmennetään varhaiskasvatuksen määritelmää. Tällöin on turvattava, että pedagogiaa korostavaa varhaiskasvatusta toteuttaa pedagogi, opettaja. Varhaiskasvatuslain voimaantulo ei saa tarkoittaa kunnissa vain päivähoitolain nimenmuutosta. VARHAISKASVATUKSELLE VAATIVAT TAVOITTEET. Lakiin kirjatut varhaiskasvatuksen tavoitteet korostavat elinikäistä oppimista, koulutuksellista tasa-arvoa ja monipuolista pedagogista toimintaa. Tavoitteet ovat vaativat ja edellyttävät opettajalta suunnitelmallisen ja tavoitteellisen toiminnan järjestämistä ja arviointia. Lain mukaan jokaisella lapsella on esimerkiksi oikeus leikkiin, taiteisiin ja monipuolisiin oppimiskokemuksiin. SUUNNITELMALLISUUDELLA TURVATAAN Varhaiskasvatuslain voimaantulo ei saa tarkoittaa kunnissa vain päivähoitolain nimenmuutosta. Sen on muutettava myös toimintakulttuuria. Syksyllä 2017 jokaiselle lapselle on tehtävä lapsikohtainen PEDAGOGINEN TOIMINTA. 4 suunnitelma, kuten Opetushallituksen hyväksymät varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat määrittelevät. Lapsikohtainen suunnitelma ei ole sosiaalihuoltolain mukainen palvelusopimus, vaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva asiakirja. Sen laatimisesta vastaa lain mukaan lastentarhanopettajakelpoinen henkilö. Suunnitelman tekemistä ei voi delegoida pois opettajan tehtävistä. Opettaja ei myöskään voi vastata suunnitelmasta, jos hän ei osallistu sen laatimiseen. LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS VARHAISKASVA Jos maan hallituksen esitykset toteutuvat, lasten oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen rajoitetaan 1.8.2016, ja kaksikymmentä vuotta voimassa ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus kapenee. Jatkossa lapsella olisi oikeus saada vain 20 tuntia viikossa varhaiskasvatuspalveluita, jos hänen vanhempansa on esimerkiksi työtön tai jostain muusta syystä kotona. Miten tämä 20 tunnin palvelu kunnissa järjestetään? Se onkin iso kysymys. Jos ajatellaan lapsen etua, toiminnan on oltava päivittäistä. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden myös siihen, että varhaiskasvatus kuitataan esimerkiksi kahdella kokonaisella päivällä viikossa. Tätä 20 tunnin viikoittaista oikeutta varhaiskasvatukseen on perusteltu muun muassa Ruotsin mallilla. Mutta meidän rajauksestamme unohtui jotakin hyvin oleellista: Ruotsissa toiminta on maksutonta ja päiväkodeissa pedagogia korostuu vahvasti, koska yli puolet hoitoja kasvatushenkilöstöstä on opettajia. TUKSEEN PÄIVITTÄIN. RYHMÄKOON RAJAUS KASVATTI RYHMIÄ? Varhais- kasvatuslaissa tarkennetaan myös ns. ryhmäkokosäädöksiä. Päiväkodin lapsiryhmät tulee muodostaa korkeintaan kolmen hoito-ja kasvatushenkilön ympärille. Enää ei ole mahdollista lisätä ryhmään lapsia samalla kun henkilöstöä lisätään. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2016 lasten ja hoito-ja kasvatushenkilöstön välinen suhdeluku kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmissä nousee yhdellä. Jatkossa yhtä hoito- ja kasvatushenkilöä kohden on 8 lasta, kun nykyisin lapsia on 7. Lisäksi edelleen ovat voimassa päivähoitoasetuksen sallimat joustot ja poikkeamat. Osapäivähoidossa olevien lasten määrä lisääntyy subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutoksen vuoksi varhaiskasvatuspalveluissa. Osapäivätoiminnassa oleva lapsi vie päiväkodissa vain puolikkaan paikan. Tulevaisuuden päivä kodin lapsiryhmäkoot voivat olla siis moninaisia. Pahimmillaan päiväkodin samaan ryhmään voi kuulua niin osa-ja kokopäivätoiminnassa olevia kuin pari kertaa viikossa osallistuvia lapsia ja vielä muitakin. Tästä on jo nyt paikallisia kokemuksia, ja uudet säädökset voivat pahentaa tilannetta. Miten tämä kaikki sovitetaan lisääntyviin varhaiskasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin? Lisävärinsä varhaiskasvatuspalveluihin ja ryhmäkokoihin tuo vielä muun muassa kaupan aukiolojen täydellinen vapautuminen. Ryhmäkoolla on väliä. Varhaiskasvatuslain tavoitteissa korostetaan vahvasti myös lasten osallisuutta. Osallisuus jää jalkoihin, kun ryhmistä tulee liian suuria ja monimuotoisia. KUNNAT OVAT PALJON VARTIJOINA. Varhaiskasvatuslain toteuttaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sekä sen käytännön toteutus antavat kunnille paljon vapautta miettiä, miten toiminta järjestetään. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus saada lapselleen laadukkaita pedagogisia varhaiskasvatuspalveluita. Mutta miten perheet osaavat hakea oikeuksiaan, mistä he saavat oikeaa tietoa? Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä on yrittää vaikuttaa kunnallisen päätöksentekoon niin, että varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan laadukkaasti. Ammattilaisten oikeus on myös kertoa eri vaihtoehdoista sekä lasten ja perheiden oikeuksista lasten vanhemmille. Hyvät ja laadukkaat pedagogiset varhaiskasvatuspalvelut voivat olla myös kunnan kilpailuvaltti, jos kunta niin haluaa. 5

Ajankohtaista ANNIKA RAUHALA Vain kaksi kättä -mielenilmaus toteutui kuudessa kaupungissa yhtä aikaa. Ei leikkauksille, kyllä kehittämiselle OAJ vastustaa hallituksen varhaiskasvatusleikkauksia ja vaatii varhaiskasvatukseen kehittämistä, joka tuo vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta ja pitkällä aika välillä säästöjä. Oikeus viisi tuntia päivässä osapäiväiseen varhaiskasvatukseen. Osallistumisen tulee olla säännöllistä ja tapahtua lapsen aktiivisen toiminnan aikana. Näin turvataan lapsille päivittäin monipuolinen pedagoginen toiminta, pysyvät ystävyyssuhteet ja lastentarhanopettajan ohjaus. Siten varhaiskasvatukselle laissa säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Viikkotason tuntimäärä ei ole lapsen paras! Hallituksen suunnitelmissa on korvata esiopetus ikäisten säännelty varhaiskasvatus kerhotoiminnalla, josta ei säädetä millään tavalla. Eskarilaisista yli 70 % tarvitsee esiopetusajan lisäksi päivähoitoa. Suuri osa tarvitsee turvallisen, esiopetukseen liitetyn laadukkaan varhaiskasvatuskokonaisuuden useiden tuntien ajan joka päivä. Koko- ja osapäiväisille lapsille säädettävä sama suhdeluku. Näin hillittäisiin lapsiryhmien jatkuvaa paisumista ja muuttumista. Varhaiskasvatuslain mukainen ryhmäkoon rajaus tulee saada käytäntöön. Hallituksen kaavailema suhdeluvun muuttaminen 1/7:stä 1/8:aan aiheuttaa sen, että kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä saisi olla 21 kokopäivämitoituksella olevan lapsen sijasta 24 lasta. Kun ryhmässä on osapäiväisiä, määrä voi olla paljon suurempi osapäiväisiä voi yhdessä ryhmässä olla jopa 39. Jos suhdeluvuksi muutetaan 1/8, tulee sen koskea kaikkia kolme vuotta täyttäneitä lapsia. Kaikkien varhaiskasvatukselle on asetettu samat tavoitteet. Lastentarhanopettajien määrää tulee lisätä päiväkodeissa. Henkilöstö on varhaiskasvatuksen merkittävin laatutekijä. Leikkaukset heikentävät toiminnan laatua, ellei henkilöstön koulutus- ja osaamistasoa nosteta. Kansainvälisten suositusten mukaan puolet lapsiryhmän henkilöstöstä on oltava korkeakoulutettuja. Yhdessä olemme enemmän KEVÄÄLLÄ julki tulleet hallituksen suunnitelmat tyrmistyttivät mutta eivät lamauttaneet varhaiskasvatuksen väkeä ja lasten vanhempia. Varhaiskasvatuksen kentän edustajien perustama aktiivinen Vain kaksi kättä -ryhmä otti kantaa kaavailtuihin leikkauksiin tekemällä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Sosiaalisen median avulla ryhmä mm. organisoi seitsemässä kaupungissa yli 10 000 osallistujaa koonneet mielenilmaukset ja 67 000 allekirjoitusta keränneen adressin. Ryhmän aktiivinen toiminta jatkuu. Varhaiskasvatuksen paikallinen ja valtakunnallinen vaikuttamistyö jatkuu yhä monimuotoisesti myös OAJ:ssä, yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitelmiin ja niiden toteuttamistapaan pitää vaikuttaa ja huonot päätökset pyrkiä muuttamaan. Muistathan olla mukana! oaj.fi Jäsensivuille Joku roti Tuotto Varhaiskasvatus Perusopetus ja toisen asteen opetus TUTKIMUKSET JA selvitykset puoltavat laadukkaiden varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen järjestämistä. Ohessa poimintoja tuloksista, jotka puhuvat puolestaan. Korkeakoulutus Varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa sen 7 10-kertaisena takaisin. Talousnobelisti James Heckmanin monitieteellinen tutkimusohjelma Pitempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selkeästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa. OECD 2013, Education today Lapset, jotka olivat varhaiskasvatuksessa vuoden, saivat 19 pistettä muita enemmän Pisatutkimuksissa. Lapset, jotka osallistuivat useamman vuoden ajan varhaiskasvatukseen saivat 22 pistettä enemmän. Lärärförbundet Ruotsi, 2005 Lapset, jotka olivat vain vuoden varhaiskasvatuksessa, saivat 30 pistettä enemmän Pisa-lukutaito-arvioinnissa kuin lapset jotka eivät olleet lainkaan varhaiskasvatuksessa. OECD Oppimispelit voivat johtaa kirjoitus- ja lukutaidon oppimiseen reilusti ennen esikoulun alkua. Filosofi, tutkija Lauri Järvilehto Parhaat opettajat pienimmille lapsille; vaikutukset näkyvät mm. lukutaidossa. Tutkija Sypros Konstantopoulus, USA Sosiaalisuus ja liikunnallisuus Sijoitetun pääoman tuotto elinikäisen oppimisen eri tasoilla Aikuiskoulutus Varhaiskasvatus on kannattava investointi Ikä KUVIO: JAMES HECKMAN (2008) edistävät oppimistaitojen kehitystä. OPH Lukutaito määrittää koulumenestystä koulutaipaleen alusta loppuun. Anne Mari Panula, väitös Helsingin yliopistossa Päivähoitoa suosiva yhteiskunta osoittautuu kansantuloa lisääväksi ja todennäköisesti julkisessa taloudessa ylijäämää tuottavaksi. Jouko Kajanoja: Lasten päivähoito investointina 1999, VATT Lasten kotihoidontuen määrä vaikuttaa työllistymispäätöksiin. Tuomas Kososen väitös 2011 Pääsy laadukkaaseen koulutukseen, myös varhaiskasvatukseen, ilmaiseksi on lapsen etu. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista 2013 SATUNNAISLUKUJA 3 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista on niitä, joiden vanhempi on vanhempain- tai hoitovapaalla ja perheen vanhempi lapsi on kokopäivähoidossa. STM 2005 40,5 % 1 2-vuotiaista on päivähoidossa. 70,8 % esiopetusikäisistä on myös päivähoidossa. 7,6 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista on yksityisessä päivähoidossa. THL 2013 Oikeus hyvään johtamiseen PÄIVÄKODIN OPETTAJALLA on oikeus saada osaamisensa käyttöön hyvää pedagogista johtamista. Se on työhyvinvoinnin johtamista. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi on tuottoisinta työelämän investointia ja kansantaloudellisesti erittäin merkityksellistä. Lisäksi yhteiskunnan investoinnit varhaiskasvatukseen tekevät opettajan laadukkaasta työstä kultakaivoksen. Työhyvinvointia sinänsä ei voi johtaa, ainoastaan siihen liittyviä toimintoja. Siinä on otettava huomioon varhaiskasvatusorganisaation perustehtävä ja tavoitteet sekä opettajaan kohdistuvat vaikutukset kuten työajan käyttö. Varhaiskasvatuksen johdolta vaaditaan laaja-alaista osaamista, jotta se osaa määrittää opetus- ja kasvatustyön sisällöt, tavoitteet ja resurssit. Opettajan työhyvinvoinnin tarpeista ja toimista on oltava yhtei nen ymmärrys. Tarpeiden määrittelyyn ja toimien suunnitteluun tulee ottaa mukaan opettajia ja luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu. Näin toteutetaan strategiseen henkilöstöjohtamiseen kirjattu tavoite yhteistoiminnasta ja kehittämistyöstä. Opettajien hyvinvoinnin kolme peruspilaria ovat hyvä opetus- ja kasvatustyön johtaminen, työn vaatima osaaminen sekä työyhteisön toimivuus. Työtä ja osaamista johdetaan määrittelemällä selkeästi työn perustehtävä ja vastuut, varmistamalla osaamisen uudistaminen opettajan kehittymistarpeiden mukaan sekä johtamalla opettajia päiväkodin arjessa. Työhyvinvoinnin johtamiseen kannattaa panostaa, koska hyvin johdetut opettajat ovat motivoituneempia ja työkykyisempiä. Opettajien työkyvyn ylläpidosta huolehtimiseen saa apua työsuojelun ja työterveyshuollon vastuullisilta toimijoilta. MIKSI OPETTAJAN JA JOHTAJAN KANNATTAA OLLA OAJ:N JÄSEN? OAJ vaikuttaa OAJ NEUVOTTELEE varhaiskasvatusalan virka- ja työ ehtosopimuksista ja kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä. OAJ on vahva kasvatus- ja koulutuspolitiikan vaikuttaja. Luottamusmies tukee PALVELUSSUHTEEN ehdoista ja palkoista voit kysyä luottamusmieheltäsi. Työpaikkasi yhteysopettaja antaa tietoa yhdistyksen toiminnasta. Saat TIETOA JA APUA mm. oikeusturvaan, palvelussuhteeseen ja työsuojeluun liittyviin kysymyksiin OAJ:n jäsensivuilta ja toimiston asiantuntijoilta. turvan lomautuksen ja työttömyyden varalle vakuutusedut: vastuu- ja oikeusturva- sekä vapaaajan matka- ja tapaturmavakuutus yhdistyksesi koulutukset ja tilaisuudet Opettaja-lehdestä sekä jäsensivuilta tuoretta tietoa etuja, alennuksia 6 7

Täti, setä vai ope? PUHEKIELESSÄ ja mediassa päiväkodin henkilöstöä, lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja lähihoitajia puhutellaan usein yleisnimellä hoitajat. Kovin tavallista on nimitellä päiväkodin opetus-ja kasvatushenkilöstöä sukupuolen mukaan vain sediksi ja tädeiksi. Liian usein päivähoito- ja varhaiskasvatuskeskusteluissa tämä henkilöstö vielä muuttuu vain käsiksi tai syleiksi, joita päiväkodissa tarvitaan. Lasten vanhemmille ei suinkaan ole sama, kuka heidän lastaan hoitaa, kasvattaa ja opettaa. Siksi päiväkodissakaan ei ole mitään perusteltua syytä peitellä tai häivyttää henkilöstön koulutustaustoja ja ammattinimikkeitä päinvastoin. Päiväkodissa tarvitaan monenlaista osaamista ja erilaisen koulutustaustan omaavia henkilöitä. Jokaiselle on sallittava oikeus olla aidosti ylpeä omasta koulutuksestaan ja omasta ammatistaan. Työtehtävien ja vastuualueiden tulee myös olla koulutustaustan mukaiset. Varhaiskasvatuksen tavoitteisiin kirjattu tehtävä ja varhaiskasvatuksen pedagoginen painotus ei toteudu, jos päiväkodin lapsiryhmässä ei ole lastentarhanopettajaa. Lastentarhanopettaja on opettaja, ja se tulee voida sanoa julki ääneen työyhteisössä, lasten vanhemmille, tiedotusvälineille ja päättäjille. Työtä tehdään työajalla LASTENTARHANOPETTAJA vastaa opetustehtävien lisäksi varhaiskasvatuksen suunnittelusta ja kehittämisestä, yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä työtiiminsä pedagogisesta johtamisesta. Kaikkiin tehtäviin on varattava riittävästi aikaa, jotta varhaiskasvatuksen laatu turvataan. Jos koko työaika kuluu lapsiryhmätyöhön, ei työaikamääräyksiä ole noudatettu oikein. Virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti lastentarhanopettajan viikkotyöajasta pitää varata kulloinkin riittävä aika vähintään 8 % lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin. Osa työajasta voidaan tehdä esimiehen ohjeen mukaan työpaikan ulkopuolella. Esiopettajalle on lisäksi varattava aikaa esiopetussuunnitelmien tekemiseen ja opetustyöhön osallistuvalle johtajalle esimiestyöhön tarvittavaa aikaa. Jos koko työaika kuluu lapsiryhmätyöhön, ei työaikamääräyksiä ole noudatettu oikein. PÄIVÄKODIN JOHTAJAN JA lastentarhanopettajan oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, yksityisellä 38 tuntia 20 minuuttia. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn työajan että seuraavat ylityörajat: vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty aika, kuitenkin enintään 9 tuntia viikoittainen ylityöraja on 38 h 15 min, yksityisellä 38 h 20 min, tai viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa kunkin viikon työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika. Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö korvataan sopimusten mukaisesti korottamalla tuntipalkkaa joko 50 tai 100 prosentilla. Myös päiväkodin johtajalla on täysi oikeus työaikakorvauksiin riippumatta siitä, työskenteleekö hän lapsiryhmässä vai ei. Mikäli päiväkodissa on työaikaan liittyviä ongelmia, ole yhteydessä luottamusmieheen! Yksityisille tarvitaan lisää luottamusmiehiä MAASSAMME ON satoja yksityisiä päiväkoteja, mutta niissä toimii vain kourallinen luottamusmiehiä. Työpaikoille on syytä valita luottamusmies, jotta jäsenistömme saa tarvitsemansa paikallisen tuen. Luottamusmies valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta ja kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Hän auttaa ongelmatilanteissa, neuvottelee työnantajan kanssa työntekijöitä koskevista asioista ja on mukana kehittämässä työyhteisöä henkilöstön edustajana. Luottamusmies voidaan valita päiväkodeissa, joissa työnantaja kuuluu Sosiaalialan työnantajat- tai Avaintyönantajat-yhdistykseen. Jos työnantaja ei ole lainkaan järjestäytynyt, valitaan luottamusvaltuutettu. OAJ:n jäsensivuilla on vaaliohjeet: www.oaj.fi Jäsensivut Virka- ja työsuhde Luottamusmiehet Valinta ja toimikausi Yksityinen Lastentarhanopettajien koulutus: LASTENTARHANOPETTAJIA on koulutettu yli 120 vuotta. Yliopistoissa lastentarhanopettajia on koulutettu jo 20 vuotta. Pedagogiikka painopisteeksi OPETUS- JA kulttuuriminis teriön alainen varhaiskasvatuksen neuvottelukunta esittää varhaiskasvatuksen kehittämiselle viisi painopistettä. Neuvottelukunnan mielestä varhaiskasvatuksen kehittämisessä on keskityttävä seuraaviin alueisiin: pedagogiikan kehittäminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen, laadun kehittäminen ja ohjaus -ja palvelujärjestelmän kehittäminen sekä tutkimuksen vahvistaminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään useita toimenpiteitä. Neuvottelukunnan mielestä on muun muassa tärkeää, että tulevat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat johdonmukaisesti ja vahvasti pedagogiikkaa. Lisäksi esitetään, että varhaiskasvatuksessa on vahvistettava johtajuutta ja selkiytettävä kussakin varhaiskasvatuksen tehtävässä tarvittava osaaminen. Nämä ovat samoja asioita, joihin OAJ on viime aikoina vaatinut muutosta ja toimenpiteitä. 8