Alkoholi, perhe-ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä Varhaiskasvatuslaki voimaan

Transkriptio

1 Alkoholi, perhe-ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä Varhaiskasvatuslaki voimaan

2 Varhaiskasvatus ESAVI:ssa Lasten päivähoidon ohjaus ja valvonta Kantelujen käsittely, lausuntojen valmistelu Yksityisten palvelutuottajien ohjaus ja valvonta (rekisteröinti) Työryhmät, verkostot, toimikunnat yms. Neuvonta, ohjaus ja koulutus

3 Varhaiskasvatus Aluehallintovirastolle (AVI) kuuluvat lasten päivähoidon (= alk. varhaiskasvatuksen) suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön alkaen.

4 Varhaiskasvatus Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa varhaiskasvatuksen yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä lainsäädännön valmistelusta. Varhaiskasvatus on kasvatusta, opetusta ja hoitoa, joiden tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on tietyin edellytyksin oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ovat päiväkodit perhepäivähoito kerho- ja leikkitoiminta. Myös koulun aloitusta edeltävä esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa alkaen.

5 Kunta huolehtii varhaiskasvatuksen järjestämisestä Kunta huolehtii siitä, että varhaiskasvatusta on saatavissa perheiden tarpeen mukaan. Tarvittaessa varhaiskasvatusta järjestetään myös iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen äidinkielellä joko suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Varhaiskasvatusta järjestävät kunnat ja yksityiset toimijat. Myös järjestöt ja seurakunnat tarjoavat varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuspaikkaa haetaan omasta kunnasta viimeistään neljä kuukautta ennen sen aloittamista. Paikan voi saada kahdessa viikossa, jos vanhemmat saavat ennakoimatta työ- tai opiskelupaikan. Tarkempia ohjeita varhaiskasvatuspalveluista ja muun muassa niihin hakemisesta saa omasta kunnasta. Varhaiskasvatus voi olla kokopäiväistä (enintään 10 tuntia/vrk) tai osapäiväistä (enintään 5 tuntia/vrk).

6 Varhaiskasvatuksesta peritään maksu, jonka suuruus riippuu perheen koosta, tuloista ja siitä kuinka pitkän ajan lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen (kokopäivä/puolipäivä). Yksityisen päivähoidon maksut hinnoittelee palveluntarjoaja ja näihin kustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tukea.

7 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vaiheittain. Uudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset ovat tulleet voimaan Lasten päivähoidosta annetun lain nimi on muuttunut varhaiskasvatuslaiksi ja varhaiskasvatus korvannut käsitteenä lasten päivähoidon. Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan ja lasten sekä vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan.

8 Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

9 Varhaiskasvatuslaki (36/1973) Tiivistelmä varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen keskeisistä muutoksista vatus/index.html

10 Keskeisiä uudistuksia Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muutu suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa. lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, lapsen etu. PK /PPH Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. - tavoitteissa nostetaan esiin varhaiskasvatuksen tavoitteet monipuolisesti. sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerhotoimintana

11 Asiantuntijavirastona Opetushallitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijasta. OPH:n tehtävänä vastata varhaiskasvatuksen kehittämisestä & seurata varhaiskasvatuksen järjestämistä ja laatia valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusteiden pohjalta tulee laatia paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti. Paikallisessa suunnitelmassa otettava huomioon yhteistyö opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa + luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.

12 Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta laaditaan lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. - Päivähoitolain kuntoutussuunnitelmaa ei enää tehdä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen, myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. SUUNNITELMAT VOIDAAN OTTAA KÄYTTÖÖN JA LASTEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMIA VOIDAAN RYHTYÄ LAATIMAAN VIIM

13 Lapsiryhmien enimmäiskoko päiväkodeissa Varhaiskasvatuksen ryhmä tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista, ryhmien keskinäistä toimintaa eikä toiminnallisia pienryhmiä, edelleen voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.

14 Ryhmäkokoa koskevan säännöksen lisäksi edelleen sovelletaan päivähoitoasetuksen 6 :ää lasten ja henkilöstön välisestä suhdeluvusta ja siitä poikkeamisesta, säännöksiä ei ole muutettu Säännöksestä on annettu sosiaali- ja terveysministeriön Kuntatiedote (STM 9/2007).

15 Säännös osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Koskee sekä lasta että lapsen vanhempia ja muita huoltajia. Lapsen mielipide ja toivomukset selvitettävä suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen varhaiskasvatusta, lapsen vanhemmille ja muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen sekä toimintayksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

16 Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden oltava asianmukaisia, niissä on huomioitava esteettömyys. Varhaiskasvatusympäristö kattaa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön ja sisältää esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyn. Tilat ja ympäristö eivät saa vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta ja varhaiskasvatusympäristössä on otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.

17 Vakassa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Ei edelleenkään koske kliinisiä ravintovalmisteita eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. Ruokaa on tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen.

18 Velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta, osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Vakan arviointi osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa. Käytettävät menettelytavat päätettävissä; oltava suunnitelmallista ja säännöllistä. Sekä lapsille että vanhemmille annettava mahd. osallistua. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

19 Uusi säännös eri tahojen yhteistyövelvoitteesta. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontaviraston (Valvira) toimivalta ja tehtävät säilyvät ennallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua siten kuin hallitus linjaa - HE 80/2015 & (VNA 1282/2015)

20 2 a ( /580) Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

21 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;

22 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

23 11 e ( /580) Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

24 Toimiva yhteistyö edellyttäisi selkeitten yhteistyörakenteiden luomista Lasten ja perheiden palvelujen tulisi muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus, joissa lapsi ja perhe saisivat joustavasti ja tarpeen mukaan tarvitsemiaan palveluita

25 Varhaiskasvatuslaki mahdollistaa oivallisesti yhteistyön eri toimijoiden kesken. Keskeinen näkökulma lapsen etu.

26 Kiitos! Merja Kivistö Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ratapihantie 9, PL Helsinki p