Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Transkriptio

1 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen palvelutarpeen moninaisiin vaatimuksiin lapsen edun mukaisesti. Tarvitaan laki alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkittäviä vaikutuksia lasten hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle. Nykyisin toiminta rakentuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta (educare-malli), jota toteutetaan varhaiskasvatuksen kaikessa toiminnassa. Kataisen hallituksen toiminnan ja päätöksenteon painopistealueina ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen osalta mm. seuraavaa: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä

2 ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Varhaiskasvatuslainsäädäntö antaa raamit varhaiskasvatuspalvelujen toteuttamiselle. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen vaiheittain on tarpeellista uudistusten kustannusvaikutusten tasaamisen ja käytännön edellyttämien muutosten toteuttamiseksi. Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisessa huomioitavat keskeiset asiat 1. Periaatelähtökohdat Varhaiskasvatuspalvelut ovat hyvinvointipalveluja, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatuslainsäädännön perustana on YK:n yleissopimus Lapsen oikeuksista, jolloin lapsen oikeudet ja lapsen osallisuus kirjataan lainsäädäntöön. Lapset ovat osa yhteiskuntaa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Palvelut rakennetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta eli ns. Educare-mallilla, joka laajennetaan SocialEduCare-malliksi. Tällöin laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin liittyy selkeästi lasten ja perheiden osallisuutta vahvistavat ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet sekä kotien kasvatustehtävän tukeminen. Perheen huomioiminen varhaiskasvatuspalveluissa luo pohjan lapsen eheälle kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Vanhempien ja henkilöstön välinen vuorovaikutus perustuu tasavertaiseen kasvatuskumppanuuteen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus turvataan nykyisen laajuisena. Asiakasmaksut säädetään joustaviksi. Maksujen tulee mahdollistaa kaikkien perheiden vapaa valinta eri päivähoitomuotojen välillä (mukaan lukien avoimet varhaiskasvatuspalvelut) ja osallistuminen toimintaan.

3 Yksityisten päiväkotien säätely ja valvonta säädetään erillisessä laissa tai kirjataan selkeästi varhaiskasvatuslakiin. Yksityinen päivähoito säädetään luvanvaraiseksi toiminnaksi. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta säädetään erillisessä laissa. 2. Määritelmät Varhaiskasvatuslaissa määritellään varhaiskasvatus ja erilaiset varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito) sisältäen päiväkoti-, perhepäivähoito- ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut sekä erityinen tuki ja sen järjestäminen varhaiskasvatuksessa. Lisäksi määritellään kokopäivä- ja osapäivähoito sekä tilapäinen hoitomuoto, vuorohoito ja ympärivuorokautinen hoito ja niiden joustava käyttö tarpeen mukaisesti. Palveluohjaus, varhaiskasvatuksen perhetyö ja kasvatuskumppanuus määritellään. 3. Varhaiskasvatuksen suunnittelu Valtion, kuntien, yksiköiden ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen ja niiden arviointi kirjataan lainsäädäntöön. Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteisiin kirjataan selkeät toimintaperiaatteet ja ohjeet toiminnalle. Erityisen tuen järjestäminen kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmiin. Vanhempien oikeus palveluohjaukseen kirjoitetaan lakiin. Perheillä on oikeus saada tietoa varhaiskasvatuksen ammattilaiselta kunnan ja kaikkien yksiköiden (kunnallinen ja yksityinen) varhaiskasvatussuunnitelmista sekä selvittää lapsen etuun ja perheen tarpeisiin parhaiten soveltuva varhaiskasvatuspalvelu. 4. Varhaiskasvatuspalveluiden laatu Varhaiskasvatuslainsäädännön tulee turvata palveluiden laatu. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut vaikuttavat positiivisesti lasten hyvinvointiin ja oppimiseen sekä köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Varhaiskasvatuspalveluilla on merkittävä rooli perheiden kasvatuskumppanina, sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä mahdollisten sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisijänä. Varhaiskasvatuspalvelujen laatu turvaa alan houkuttelevuuden ja työntekijöiden pysyvyyden.

4 Laatuun vaikuttavat merkittävästi lapsiryhmän koko, henkilöstön ja lasten määrä, henkilöstörakenne, henkilöstön koulutustaso ja osaaminen, ihmissuhteiden pysyvyys ja fyysinen ympäristö. 4.1 Lapsiryhmän koko sekä henkilöstön ja lasten määrä Lapsiryhmien ja toimintatapojen monimuotoisuus edellyttävät henkilöstöresursseja, jotta lapsen oikeudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuvat ja lapsen osallisuus itseä koskeviin asioihin varmistuu. Hallintoon, suunnitteluun, työn kehittämiseen, arviointiin ja perheiden kanssa tehtävään työhön tulee olla resursseja niin, että se ei verota lasten päivittäistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Lapsiryhmän enimmäiskoko ja lasten ja henkilöstön suhdeluku säädetään sitovasti ja selkeästi varhaiskasvatuslaissa. Alle 3-vuotiaiden lasten määrä yhdessä ryhmässä on korkeintaan 9 ja 3-6-vuotiaiden ryhmäkoko on enintään 18 lasta. Lapsiryhmässä on yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva aikuinen kolmea alle 3- vuotiasta lasta kohden ja yksi kuutta 3-6-vuotiasta lasta kohden. Alle 1,5-vuotias lapsi ja erityistä tukea tarvitseva lapsi huomioidaan suhdelukua pienentävästi. Varahenkilöstöjärjestelmää kehittämällä turvataan henkilöstön riittävyys koko toiminta-ajan huomioiden myös ympärivuorokautinen hoito. Valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kirjataan erilaisten ryhmien muodostamisen periaatteet, kuten pienryhmätoiminta. Osapäivähoidossa oleviin lapsiin sovelletaan samaa suhdelukusääntelyä. Ryhmäperhepäivähoito rajataan enintään 8 lapsen ryhmäksi. Ryhmäkoko ja henkilöstön määrä säädetään myös avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. Henkilöstömitoituksen toteutusta seurataan ja valvotaan. 4.2 Henkilöstörakenne sekä henkilöstön koulutustaso ja osaaminen Varhaiskasvatuslainsäädännöllä on turvattava varhaiskasvatuspalvelujen riittävä moniammatillinen henkilöstö, joka koostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon asiantuntijoista ja ammattilaisista. Monipuolinen ammattitaito ja osaaminen ovat lasten, perheiden ja kasvatuskumppanuuden kannalta rikkaus.

5 Varhaiskasvatuslaissa tulee viitata henkilöstön kelpoisuuslakiin. Varhaiskasvatuspalveluiden johtajuutta vahvistetaan. Laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen turvaamiseksi koulutustasoa tulee nostaa niin, että kahdella kolmesta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja yhdellä lapsen kasvuun ja hoitoon painottuva lastenhoitajan kelpoisuus. Lasten moninaisten tarpeiden huomioiminen tapahtuu parhaiten moniammatillisessa työryhmässä. Täten ryhmän toisella lastentarhanopettajalla tulee olla varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi (AMK) tai ylempi AMK tutkinto ja toisella lastentarhaopettajakoulutuksen sisältävä kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto. Esimerkiksi sosionomi tuo työryhmään sosiaalipedagogista osaamista sekä yhteiskunta- ja yhteisöosaamista. Varhaiskasvatuspalvelujen perhetyö tulee kirjata yhdeksi palvelumuodoksi lainsäädäntöön. Perhetyöntekijä tukee kaikkia perheitä vanhemmuudessa, jolloin toiminta vahvistaa varhaiskasvatuspalveluiden ehkäisevää lastensuojelutyötä. Varhaiskasvatuslakiin tulee kirjata henkilöstön oikeus työnohjaukseen sekä työnantajan velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta. 5. Varhaiskasvatuspalveluiden arviointi Lakiin kirjataan velvollisuus varhaiskasvatuksen monipuoliseen ja säännölliseen tilastointiin ja arviointiin valtakunnan, kunnan ja yksiköiden tasolla. Jokaisessa kunnassa tulee arvioida varhaiskasvatuspalvelujen laatua myös lasten ja vanhempien näkökulmasta. Palveluiden käyttäjän äänen esiin saaminen tulee kirjata lainsäädäntöön. Varhaiskasvatuspalvelun järjestäjän tulee toteuttaa säännöllisesti oma-arviointi sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin.

6 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstön kelpoisuus Hallinnollisten johtotehtävien kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja varhaiskasvatusalan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi ylempi AMK tutkinto on tasavertaisessa asemassa kasvatustieteen maisterintutkinnon kanssa. Ammatillisten johtotehtävien kelpoisuusvaatimuksena on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja riittävä johtamisosaaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden monimuotoistumisen myötä varhaiskasvatuspalveluihin tarvitaan sosiaalipedagogista johtamisosaamista. Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautunut sosionomi AMK tutkinto taikka lastentarhanopettajakoulutuksen sisältävä kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Sosionomin suuntautumisopintoja tulee olla 60 op, jotka sisältyvät tutkintoon tai ne on suoritettu tutkinnon lisäksi. Kelpoisuusvaatimuksena esiopettajan tehtäviin on lastentarhanopettajan kelpoisuus, jonka lisäksi on suoritettu esi- ja alkuopetuksen opinnot joko tutkinnon sisällä tai tutkinnon lisäksi. Tämä edellyttää, että avataan sosiaalialan tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille pysyvästi mahdollisuus kouluttautua esiopetustehtäviin. Kelpoisuusvaatimuksena erityislastentarhanopettajan tehtäviin on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja sen lisäksi suoritettu erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutus voidaan sisällyttää tutkintoon taikka suorittaa erillisenä tutkinnon lisäksi. Tämä edellyttää, että varhaiskasvatukseen suuntautuneille sosionomi AMK tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille mahdollistetaan opiskelu erityislastentarhanopettajaksi. Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän kelpoisuus määritellään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain 6 mukaiseksi, jolloin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto eli sosionomi AMK sekä siirtymäsäännöksen 15 mukaan aikaisemmat opistoasteiset sosiaalialan tutkinnot.