Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 229 Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien 2014-2016 kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kehyslaskelmat 26.8.2013 Yleinen talouskehitys Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8.2013 päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 % ensi vuonna ja 1,9 % vuonna 2015. Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 2 / 2 siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 % vuonna 2011 ja 3,9 % vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta 2008. Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 %:iin ja olevan 2,4 % vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 %. tänä vuonna ja 8,1 % ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestökehitys Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2013 2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina 2016-2019 väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Espoon väestömäärä 1.1.2023 on ennusteen mukaan 294 100, jolloin Espoon väestönkasvu ennustekaudella 2012-2022 on yhteensä 37 300 asukasta eli keskimäärin 3 700 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2013 2019 on 4 000 3 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 500 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on viime vuosien vahvan väestönkasvun vuoksi nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli 3 200 asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli 4 385 asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Suur- Leppävaara 6 300-6 900 asukkaalla. Pienalueista eniten kasvavat
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 3 / 3 Suurpelto 5 700, Saunaniemi 2 600 ja Niittykumpu 2 300 asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 12. Toisaalta 16 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 400 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 10 200 ja 2 300 asukkaalla. Espoon väestö 1.1.1999-2013 ja väestöennuste 1.1.2014-2023 31.12. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kasvu 1.1. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2013-2023 049 Espoo 256 824 260 800 264 800 268 800 272 500 276 200 279 900 283 600 287 100 290 600 294 100 37 276 049 1 Suur-Leppävaara 63 489 64 526 65 301 65 872 66 238 66 457 66 813 67 367 68 111 68 964 69 827 6 338 049 2 Suur-Tapiola 43 628 44 290 44 654 45 057 45 750 46 799 48 061 48 821 49 466 50 046 50 418 6 790 049 3 Suur-Matinkylä 36 485 36 908 37 977 39 079 40 023 40 716 41 143 41 674 42 251 42 770 43 404 6 919 049 4 Suur-Espoonlahti 51 841 52 558 53 326 53 984 54 475 54 993 55 334 55 852 56 116 56 557 57 170 5 329 049 5 Suur-Kauklahti 7 650 7 941 8 394 8 889 9 265 9 585 9 881 10 195 10 558 10 971 11 265 3 615 049 6 Vanha-Espoo 38 492 39 096 39 478 40 016 40 497 41 053 41 719 42 324 42 788 43 112 43 435 4 943 049 7 Pohjois-Espoo 11 082 11 183 11 287 11 464 11 752 12 042 12 351 12 715 13 108 13 435 13 781 2 699 049 999 Muut 4 157 4 299 4 383 4 440 4 500 4 555 4 599 4 652 4 701 4 745 4 801 644 Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina 2006-2009 merkittävästi: Vuosina 1999-2005 valmistui keskimäärin 2 600-2 700 asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli 1 000 asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuosina 2011-2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen eli noin 2 500 valmistuvaan asuntoon mutta tämän hetken arvion mukaan vuosina 2013 ja 2014 tavoitteesta jäädään sillä aloitettujen asuntorakennusten sekä myönnettyjen rakennuslupien määrä on alkuvuoden aikana alentunut Työllisyys ja työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2013 kesäkuussa 10 949 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 %. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 % (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 % vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1 024 avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 % vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa 2013. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kaupungin talouden kehitys
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 4 / 4 Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna 2011. Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi vuoden 2012 noin 133 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 1 528 milj. euroa eli 5 950 euroa / asukas. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, 25-35 milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Tulojen siirtymä Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi Vuoden 2013 tammi-heinäkuussa Espoon kaupungille on tilitetty veroja 787,3 milj. euroa mikä on 0,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Loppuvuoden tilitykset tulevat olemaan jonkin verran suurempia mm. tilitysjärjestelmän muutosten takia, joten tällä hetkellä arvioidaan, että kehysohjeen verotuloksi ennustettuun 3 %:n kasvuun tänä vuonna päästään. Suunnittelukierroksen lähtökohdat
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 5 / 5 Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2013 päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna 2012. Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Vuosien 2011-2016 verotulojen ennuste verolajeittain: TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 1 021 874 1 067 500 1 113 038 1 133 792 1 185 900 1 243 488 Muutos % 2,5 4,5 4,3 1,9 4,6 4,9 Yhteisövero 145 483 116 129 104 528 106 809 116 108 109 554 Muutos % 20,1-20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero 64 471 65 694 68 854 73 817 74 217 74 817 Muutos % 0,9 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 1 231 828 1 249 323 1 286 420 1 314 417 1 376 225 1 427 859 Muutos % 4,2 1,4 3,0 2,2 4,7 3,8 Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista.
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 6 / 6 Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan ja uuden järjestelmän pitäisi tämän hetken tiedon mukaan tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uuden järjestelmän sisällöstä ei ole vielä saatu sellaisia tietoja, joiden perusteella valtionosuuksien määrän kehitystä vuosina 2015-2016 voisi luotettavasti arvioida. Myöskään koelaskelmia ei ole vielä olemassa. Näiltä osin valtionosuusarvio on tehty mekaanisesti vähentämällä vuoden 2014 luvuista hallituksen eri vaiheissa tekemien leikkauspäätösten mukaiset määrät euroa/asukas. Palvelujen ja investointien rahoitus Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina 2012-2014 aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asu-keskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupunki joutuu nostamaan tänä vuonna kaikki talousarvioon merkityt lainat, lähes 120 milj. euroa sekä purkamaan talousarvion mukaisesti rahastoja 40 milj. euroa. Emokaupungin lainakanta kasvaa 72 milj. euroa ja on vuoden lopussa 230 milj. euroa (886 euroa/asukas). Mikäli taloutta hoidetaan kehyslaskelman kuvaamalla tavalla ja alijäämät katetaan lainanotolla, emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) M 3 000 Konsernin lainakanta ja lainat euroa/asukas euroa/asukas 15 000 2 000 10 000 1 000 5 000 0 2011 2012 ENN 2013 TA 2014 0 2015 2016 2017 2018 Lainakanta - euroa/asukas Kehyslaskelman mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat tänä vuonna sekä koko suunnitelmakauden ajan kestämättömän alhainen. Kaupungin on parannettava rahoitusasemansa strategiatavoitteen mukaisesti niin,
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 7 / 7 että taloudellinen liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Se tarkoittaa, että vuosikatteen on oltava pitkällä aikavälillä 150-180 milj. euron tasolla. Jotta siihen päästään, on lisärahoitusta saatava vuosittain 70-100 milj. euroa. Rahoitusvajeen kattamiseen käytetään mm. seuraavia toimenpiteitä: - Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma koko valtuustokaudelle. Ohjelma sisältää tavoitteet ja arvion sen avulla saatavasta taloudellisesta tuottavuushyödystä ja vaikutuksista kaupungin rahoitusasemaan. Tuottavuushyötyjen saamiseen tarvitaan myös aikaa, eikä ainakaan vuodelle 2014 tuottavuushyötyjä voi juurikaan tulla. - Entistä tiukempi resurssiohjaus on aloitettu hakemalla keinoja, joilla tämän vuoden käyttötalouden tulosta voidaan parantaa ja uhkaavaa alijäämää pienentää. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutostarpeet on käyty läpi kriittisesti ja ehdotetut muutokset merkitsevät selvää haastetta eri palvelujen resursoinnissa. Vuoden 2014 kehys on myös erittäin tiukka palvelutoimialojen sekä liikelaitosten osalta. Tiukalla resurssiohjauksella haetaan nopeita säästöjä ja aikaa tuottavuusohjelman toimenpiteille tuloksille. - Kaupungin suurimmat resurssit käytetään lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kaupunki hakee yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa ratkaisuja siihen, voisiko kuntien palveluvelvoitteita ja järjestämistapaa koskevia normeja ja käytäntöjä keventää. Valtio on saatava lupaus konkreettisesta kevennyksestä kuntien velvoitteisiin. - Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet selvitetään vuoden 2014 aikana ja ehdotukset maksujen ja taksojen tarkistuksista tuodaan päätettäväksi. Käyttötulojen lisäyksen rahallinen tuotto ei ehkä ole kovin suuri, mutta osana toimenpidekokonaisuutta tarkistus on tehtävä - Tasapainotuksen kokonaisuuden osana on arvioitava myös veroperusteet. Espoon kunnallisveron ja kiinteistöveron taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin on alhainen ja veroprosenttien korottaminen lähemmäksi muita parantaisi merkittävästi kaupungin rahoitusasemaa. Veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 8 / 8