KOKKOLAN OPETUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA 2009 2011

KOKKOLAN OPETUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA 2009 2011 Timonen Reijo pj Alamaa Suvi Biskop Markus Isoaho Mari Ilona Kela Panu Mäkelä Rolf Erik Salo Juha Yli Länttä Janne

Sisällysluettelo Johdanto...3 1 Osaaminen ja lähtökohdat...4 1.1 Kokkolan koulutoimen tietotekniikan opetussuunnitelma perusopetukselle ja lukiokoulutukselle... 4 1.2 Taustaa... 4 1.3 Tietotekniikka osana opetussuunnitelman perusteita... 4 1.4. Tietotekniikan opetussuunnitelman periaatteita Kokkolassa... 5 1.5. Opetussuunnitelma perusopetukselle ja lukiokoulutukselle... 6 1.6 Koulujen tietostrategiat... 13 1.7 Koulujen tietostrategioiden arviointi ja päivitykset... 13 1.8. Opettajien tietotekninen osaamistaso... 14 1.9. Tietotekniikan täydennyskoulutus... 14 2 Sisällöt...15 2.1. Verkko-opetus... 15 2.1.1. Alueellinen yhteistyö ja tavoitteet... 16 2.1.2. Etälukiotoiminta ja toisen asteen yhteistyö... 17 2.1.3. Verkko-oppimisalustat... 17 2.1.4. Visiot... 18 2.2. Perusopetuksen oppimisympäristö... 18 3. Toimintaympäristö...18 3.1. Kone- ja laitetilanne sekä ohjelmat... 18 3.1.1. Tietokoneet ja ATK-luokat... 18 3.1.2. Oheislaitteet... 19 3.1.3. Ohjelmat... 19 3.2. Tietoliikenneyhteydet... 20 3.3. Tietotekniikkatuki kouluilla... 20 4. Koulun tietostrategia...22

Johdanto Strategiakauden toimenpiteet jakaantuvat kolmeen osa alueeseen: Osaaminen ja lähtökohdat, sisällöt sekä toimintaympäristö. Kokkolan koulutoimen tietostrategia on kasattu saman rakenteen mukaan kuitenkin jokaisen osa alueen sisällä tarkempaa jakoa suorittaen. Visio Kokkolan koulutoimen tietostrategiaksi vuosille 2009 2011: Kokkolan kaupungissa käytetään joustavasti, vastuullisesti ja vuorovaikutteisesti oppimisen tukena tietotekniikan mahdollisuuksia. Tietotekninen osaaminen on kaikkien kunnia asia. Tietostrategiamme tukee oppimista ja sen kivijalkana on mielekäs ja toimiva oppimisympäristö, jossa vallitsee luova ja innostunut ilmapiiri.

1 Osaaminen ja lähtökohdat 1.1 Kokkolan koulutoimen tietotekniikan opetussuunnitelma perusopetukselle ja lukiokoulutukselle Työryhmä on tarkentanut aiemmin laadittua opetussuunnitelmarakennetta, joka on kehyksenä eri kouluasteille tietoteknisen opetuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelmarakenne on esitettynä myöhemmin tässä liitteessä. 1.2 Taustaa Tietostrategian päivitystyö tuli ajankohtaiseksi kuntaliitoksen myötä. Se toi mukanaan uusia haasteita erilaisten oppimisympäristöjen sekä opetussuunnitelmien muodossa. Opettajien tietoteknistä osaamista koko kaupungin alueella tuli myös kartoittaa uudelleen koulutuksen ja tuen tarpeen selvittämiseksi. Kokkolan kaupungissa on ollut aiemmin tietostrategiatyöryhmä, jonka tehtävänä oli tietotekniikan opetussuunnitelman valmistelu koskien koko kaupungin perus ja lukiokoulutusta. Tämä työ on kokonaisuudessaan luettavissa OPS:n tukimateriaalina. Työryhmä tuo tässä liitteessä esiin keskeisimmät sisällöt koulujen tietostrategian laatimiseksi aiemmasta varsin perusteellisesta strategiatyöstä. Tähän saakka koulut ovat itse huolehtineet omista tietostrategioista ja niiden päivittämisestä. Nykyinen työryhmä haluaa tarjota mallin helpottamaan koulujen työtä lukuvuosisuunnitelmien yhteyteen sidottavasta tietostrategiasta. 1.3 Tietotekniikka osana opetussuunnitelman perusteita Opetushallituksen antamien perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteet sisältävät koulutuksen järjestäjiä velvoittavat normit, joiden mukaan opetussuunnitelma on tehtävä. Perustetekstissä ei velvoiteta kuntaa varsinaisesti laatimaan vuosiluokkiin sidottuja tietotekniikan tavoitteita tai sisältöjä, mutta velvoitetaan yleisellä tasolla huolehtimaan oppimisympäristöstä ja työtavoista siten, että ne tukevat oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäsenyyteen. Myös aihekokonaisuuksista on selkeää ohjausta tähän suuntaan. Erityisesti aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito ja Ihminen ja teknologia sisältävät runsaasti tietotekniikkaan liittyviä tavoitteita ja sisältöjä. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava näiden aihekokonaisuuksien toteutumisesta opetussuunnitelmassa. Tietotekniikkaa ei enää näissä perusteissa ja valtioneuvoston antamassa tuntijaossa mainita erikseen oppiaineena. Tietotekniikan ymmärretään näiltä osin olevan opiskelua ja myöhemmin koko elämää helpottava väline.

Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan tulee OPS:n perusteiden mukaan sisältyä tietostrategia. Tietostrategian sisällölle ja muodolle ei ole annettu tarkkoja määräyksiä. OPS:n perusteet (s. 16) mainitsee mm. seuraavan koulutuksen järjestäjää velvoittavan oppimisympäristöä koskevan tekstin: Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Samoin perusteet sisältävät (s. 17) työtapojen esittelyssä maininnan: Työtapojen tulee edistää tieto ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Vastaavansisältöiset maininnat löytyvät myös lukiokoulutuksen perusteista. OPS:n perusteet antavat siis koulutuksen järjestäjälle varsin suuren vapauden tietotekniikan opetuksen järjestämiseksi. Samalla yllä mainitut normit kuitenkin velvoittavat koulutuksen järjestäjää organisoimaan tietotekniikan opetuksen ja siihen liittyvät aineelliset ja henkiset resurssit riittävälle tasolle. 1.4. Tietotekniikan opetussuunnitelman periaatteita Kokkolassa Kokkolan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tietotekniikan opetussuunnitelman pääperiaatteita ovat: a) Yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta lukiokoulutuksen päättövaiheeseen - Opetussuunnitelman tavoitteet, sisällöt ja toteutus on suunniteltu yhtenäiseksi jatkumoksi esiopetuksesta lukion päättymiseen asti. b) Tasa arvoisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen kaikille oppilaille ja opiskelijoille - Kaikilla kouluilla annetaan oppilaille tietyt perusvalmiudet tietotekniikasta. Tämä taataan määrittelemällä eri luokka asteille tai oppiaineille tietotekniset tavoitteet ja sisällöt. Kaupunkikohtaisia tavoitteita ja sisältöjä tarkennetaan koulun omassa tietostrategiassa. - Aineelliset resurssit jaetaan tasapuolisesti koulujen kesken. - Opettajien täydennyskoulutusta jatketaan ja edelleen tehostetaan. - Opetussuunnitelman toteutumista seurataan koulutuksen järjestäjän toimesta. c) Tietotekniikan opetus integroidaan osaksi muuta opetusta - Opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään siten, että ne voidaan saavuttaa osana eri oppiaineiden opiskelua.

- Vain syventävät valinnaiskurssit tai lisäkurssit opetetaan valinnaisaineena. d) Koulujen omaleimaisuutta tietotekniikan opetuksessa tuetaan - Koulu määrittelee omassa tietostrategiassaan tietotekniikan tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain tai oppiaineittain. Niiden tulee täyttää koko kaupungin opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt. - Koulu voi hyödyntää omaa erityisosaamistaan ja vahvuuksiaan opetuksen toteuttamisessa. Opetuksen organisointi jää kunkin koulun tietostrategiassa määriteltäväksi. Koulujen on siis ratkaistava tietotekniikan opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen jaottelu eri vuosiluokille tai eri oppiaineisiin. Parhaiten tämä onnistuu luokanopettajasysteemissä vuosiluokittain ja aineenopettajasysteemissä oppiaineittain. Koulutuksen järjestäjä edellyttää koulun määrittelevän nämä osana koulun lukuvuosisuunnitelmaa tietostrategiana. 1.5. Opetussuunnitelma perusopetukselle ja lukiokoulutukselle Luotaessa yhteistä perusopetuksen ja lukion tietotekniikan opetussuunnitelmaa, on pääpaino yhteistyössä ja jatkumossa. Parhaimmillaan oppilas kokee saavuttavansa jotain uutta siirtyessään uutteen oppimisympäristöön, mutta toisaalta huomaa tarvitsevansa aikaisempia opittuja taitojaan. Vaikka spiraaliperiaatteen mukaisesti kertaavaa asiaa tuleekin, on opetuksen tarjottava uusia haasteita ja sisältöä. Tämä onnistuu parhaiten, kun tietotekniikan opetus integroidaan muihin oppiaineisiin ja tietotekniikka koetaan olevan työväline eikä varsinainen oppiaine. Uusi ainekohtainen sisältö pitää mielenkiinnon yllä ja iän karttuessa työvälineen eli tietotekniikan osaamisvaatimuksetkin lisääntyvät. Vaikka tietotekniikan rooli muuttuu, eivät sen tarpeet valinnaisena oppiaineena muutu. Valinnaisten kurssien ei välttämättä tarvitse tarjota perusasioiden opetusta sehän saavutetaan jo integroinnin yhteydessä. Valinnaisten kurssien tarkoituksena on tarjota syventäviä sisältöjä, joihin integroiduilla oppitunneilla on syttynyt halu syventyä. Kuvankäsittely, kotisivujen tuottaminen, lehtijulkaisut, tietoliikenne ja verkot ym. ovat kursseja, joihin paremmat perustaidot omaavat oppilaat uskaltavat lähteä mukaan. Integroinnin tehtävä ei ole vähentää tietotekniikan opetusta, vaan lisätä sitä! Valinnaisaineena voi koulu tarjota valintansa mukaan myös perustason opetusta niille oppilaille, jotka eivät ole saavuttaneet perustason osaamista muulla tavoin. Tällöin koulu voi järjestää esim. tasoa mittaavan testin omassa tietostrategiassaan päätettävällä tavalla. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 pyritään siihen, että jokainen oppilas saavuttaa tietyt tietotekniikan osaamistavoitteet. Nämä osaamistavoitteet ovat pääosiltaan esitelty taulukossa 1, mutta jokainen koulu voi lisätä tavoitteita ja painottaa omia vahvuuksiaan.

TIETOTEKNIIKAN AIHESISÄLLÖT PERUSKOULUN VUOSILUOKILLE 1 6 Tietokoneen perustoiminnot sekä oikeat työskentelytavat tietotekniikkaluokassa: Koneen oikea käynnistäminen ja sulkeminen Ohjelmien ja tiedostojen avaaminen Tiedostojen tallentaminen ja tulostaminen Hiiren käyttö ohjaimena Helppojen tekstien tuottamien Valmiiden piirrospohjien värittäminen ja piirrosohjelman perustyökalujen käytön opetteleminen Turvallisuusohjeet sähkölaitteiden kanssa toimiessa. Laitteiden oikeat käyttötavat sekä yhteisvastuu laitteiden toimivuudesta (ilkivallan minimointi, ovien lukitseminen, ) Varmistetaan perustoimintojen hallitseminen Resurssienhallinnan syventäminen; verkon polkujen ja kansioiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen esim. tiedostojen poistaminen, kopiointi, uudelleen nimeäminen... Leikepöydän käyttö eli kopioi, liitä, leikkaa Tekstin tuottaminen ja yksinkertainen muokkaus (lihavointi, alleviivaus, kursivointi, fonttikoko, ) Kuvan tuottaminen ja yksinkertainen muokkaus (rajaaminen, kiertäminen, ) Kuvan ja tekstin yhdistäminen Internetin perusteet: Netiketti, sosiaalisten medioiden käsittely esim verkkoyhteisöt, tiedonhaun perusteet. Oikeille sivulle siirtyminen osoitteen avulla. Tietojen ja osaamisen syventäminen. Tietokoneen käyttö työvälineenä Taulukkolaskennan perusteiden esittely Esiitysgrafiikka ohjelman ohjattu käyttö esim. ryhmätöiden yhteydessä. Kymmensormijärjestelmään tutustuminen. Ohjelmia käytettäessä ohjataan oppilasta sujuvaan näppäimistön käyttöön. Tämä sisältää tärkeimpien näppäinten ja näppäinyhdistelmien käyttätaidot.(esim. AltGr + näppäin 2) Materiaalin kopioiminen internetistä ja tekijäoikeudet. Nettisäännöt (kriittisyys tiedon oikeellisuudesta, anonyymien käyttäjien tuomat riskit, loukkaavan tekstin tuottaminen, materiaalin moninaisuus,...) Sähköpostin käytön perusteet, liitetiedostojen lähettäminen, tiedostojen koko sekä pakkaus. Tulostimen käyttö (esikatselu, sivumäärän rajoittaminen, tulostustyön katkaiseminen). Muiden lisälaitteiden (digikamera, skanneri, videokamera) käytön ohjaus suositeltavaa

Osaamistavoitteiden läpikäymisen varmistamiseksi kannattaa asiasisällöt kirjata esim. koulun omaan OPS:aan ja mielellään myös aikatauluttaa ne vuosiluokittain. Myös integroinnin suunnittelu yhteistyönä helpottaa opettajien työtaakkaa. Tietyn perustason varmistamiseksi oppilaiden osaamistaso voidaan kartoittaa esim. kaupungin yhteisellä osaamistasotestauksella, jonka ajankohdan yhteistoiminta alue voi päättää omassa tietostrategiassaan. Tämän testin tarkoituksena ei ole laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, vaan antaa oppilaalle ja opettajalle tietoa opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Testin ajankohta voidaan päättää yhteistoiminta alueittain siten, että siitä saatavat tulokset voisivat palvella sekä alakoulun opetussuunnitelman toteutuman arviointina että mahdollisen perustason valinnaisainesuositusten antamisen pohjana. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 tietotekniikan integrointia eri oppiaineisiin edelleen syvennetään. Vaikka perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 on tehty hyvä pohjatyö, niin yhdenkään oppilaan ei pitäisi suorittaa viimeisiä luokka asteita ilman tietotekniikan hyödyntämistä. Tämän varmistamiseksi integrointi suoritetaan tietostrategiaan tehtävällä ainekohtaisella tehtäväjaolla (esim. äidinkieli tekstinkäsittely, kuvaamataito kuvankäsittely, matematiikka taulukkolaskenta) Sisällöt on hyvin väljästi ilmaistu ja on huomattava, ettei tavoitetason tarvitse olla liian korkea. Varsinainen tietotekniikan opetuksen syventäminen tapahtuu omina valinnaiskursseina. Kukin yläkoulu määrittelee omassa tietostrategiassaan nämä sisällöt ja oppiaineet, joissa niitä hyödynnetään. Yhteistoiminta alueittain sovitaan tietotekniikan opetussuunnitelman toteutuman seurantakokeen ajankohdasta siten, että tieto palvelee sekä alakoulua että yläkoulun mahdollisia valinnaisainejärjestelyjä. Opetussuunnitelman aihesisällöt yläkoululle ja lukiolle on esitetty seuraavassa taulukossa

TIETOTEKNIIKAN AIHESISÄLLÖT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLE 7 9 JA LUKIOKOULUTUKSEEN Alla oleva taulukko lisätään koulun tietostrategiaan. Taulukkoon kirjataan ne oppiaineet, joissa hyödynnetään seuraavia tietotekniikan osa alueita. Taulukkoon ei kirjata erikseen tietotekniikan valinnaiskursseja. Osa alueet on käsiteltävä integroituna oppiaineisiin ja sisältökuvaus on lähinnä ohjeellinen. Osa alue Oppiaine Tekstinkäsittely Työraportin / esitelmän laatiminen. Kuvien ja taulukoiden liittäminen. Sisennykset ja sivunumeroinnit. Taulukkolaskenta Yksinkertaisen taulukon luonti. Yksinkertaisten laskukaavojen tuotto. Kuvankäsittely Rajaaminen, suurennos ja pienennös. tallentaminen halutussa muodossa. Esitysgrafiikka Jokainen oppilas tuottaa yhden esityksen jonkin kurssin yhteydessä. Internet Tiedonhankinta, materiaalin siirtäminen ja järkevä hyödyntäminen. Kotisivujen perusrakenne. Plagioinnin estäminen! Lisäksi nettietiketin selostaminen. Muut sovellusohjelmat (kirjataan myös ohjelmat) Jollei ole, niin suunnitelma tarpeista. Digikamera tai digitaalinen videokamera Peruskäytön esitteleminen riittää. Muu käyttö

Lukion rooli tietotekniikan hyödyntäjänä opetuskäytössä on itsestäänselvyys. Opiskelu tapahtuu vastaavalla tavalla kuin perusopetuksen vuosiluokilla 7 9. Sisältöjä voidaan hieman muutella lukioon sopivammiksi. Verkkomateriaalin käyttö ja tutkielmien/esitelmien tekeminen on ensiarvoisen tärkeää jatko opintojen kannalta. Myös taitotaso pitäisi olla lukiolaisella lähellä A ajokorttitasoa (tietyin poikkeuksin esim. tietokantojen osalta.). Opetussuunnitelman perusteiden mukaan lukion on huolehdittava, että jokaisella opiskelijalla on riittävät taidot jatko opintojen suorittamiseen. Tämä edellyttää myös verkkokurssien suorittamista, missä onkin lukioiden suurin tehtävä tulevaisuudessa. Syventävän tietotekniikan opetuksen tarve saattaa olla vaihtelevaa, mutta tarjonta voi olla esim. syventäviä kursseja koulukohtaisesti, joiden lisäksi hyödynnetään verkko opetusta, Chydenius instituuttia ja ammattikorkeakoulua mahdollisuuksien mukaan.

LUKIO - Lukion huolehdittava, että jokaisella opiskelijalla on riittävät taidot jatko-opintojen suorittamiseen. - Opetus suurimmalta osaltaan integroitu oppiaineisiin. Tutkielmien ja esitysten painotus tärkeää. - Syventäviä kursseja koulukohtaisesti, joiden lisäksi hyödynnetään verkko-opetusta, Chydenius-instituuttia ja ammattikorkeakoulua mahdollisuuksien mukaan. Oppilailla tavoitteena A ajokorttitutkinnon vaatima osaamistaso soveltuvin osin PERUSOPETUS VUOSILUOKAT 7-9 - Tietotekniikkaa integroidaan eri oppiaineisiin. - Integrointi suoritetaan tietostrategiaan tehtävällä ainekohtaisella tehtäväjaolla (esim. äidinkieli - tekstinkäsittely, kuvaamataito - kuvankäsittely, matematiikka - taulukkolaskenta ) - Varsinainen tietotekniikan opetus omina valinnaiskursseina, joissa oppilailla mahdollisuus syventää taitojaan. - Valtakunnallinen tavoite jokaisen oppilaan perusosaamisesta täytetty. PERUSOPETUS VUOSILUOKAT 1-6 - Jokainen oppilas saavuttaa perustaidot: tekstinkäsittely, kuvankäsittely, esitysgrafiikka, tiedonhaku, nettietiketti ja tiedostonhallinta - Koulut antavat tietotekniikan opetusta esim. käyttämällä tietotekniikkaan perehtyneitä luokanopettajia. - Opetus integroitu eri oppiaineisiin. ESIOPETUS - Oppilas tutustuu tietotekniikkaan ja sen joihinkin käyttömahdollisuuksiin mahdollisuuksien mukaan KAAVIO: Kokkolan koulutoimen opetussuunnitelmarakenne tietostrategian näkökulmasta

1.6 Koulujen tietostrategiat Koulun tietostrategia on parhaimmillaan prosessi, joka auttaa koulua soveltamaan uusia opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja tukee työyhteisöä sen jokapäiväisessä toiminnassa. Tietostrategiaan kuuluu tavoitteiden asettelu, visiointi ja säännöllinen arviointi. Työyhteisön yhteinen tietostrategia luo yhteenkuuluvuutta ja aktivoi sitä toimimaan nykyisten ja uusien haasteiden parissa, joita kiihtyvästi teknistyvä yhteiskunta sille asettaa. Koulujen on tietostrategian laadinnan yhteydessä otettava huomioon tarvittaessa esiopetuksen, erityisopetuksen sekä maahanmuuttajien erityistarpeet. 1.7 Koulujen tietostrategioiden arviointi ja päivitykset Koulun tietostrategioiden arviointi ja päivittäminen on prosessi, joka on suoritettava vuosittain koko työyhteisön yhteistyönä. Päivitys on koulun ATK yhdysopettajan / tukihenkilön taikka rehtorin vastuulla, ja se toteutetaan koko opetushenkilöstön yhteisenä prosessina lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oleellista arvioinnille on tarkastella tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten aikaisemmat tavoitteet olisi hyvä kirjata uusien tavoitteiden rinnalle, jotta toteutumisten tarkastelu on perusteltua. Yksinkertainen kaaviorakenne, johon vuosittaisen tavoitteet ja visiot ovat kirjattuna on malli, jota on helppo käsitellä. Toteutumattomat tavoitteet täytyy arvioida uudelleen tai siirtää ne uusiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden asettelussa realismin säilyttäminen on tärkeää mutta visioinnillekin on tarjottava tilaa. Osa tietostrategian päivittämistä on laitekartoituksen tekeminen. Tämän hoitaa yleensä atk tukihenkilö, mutta kartoituksen tarkastelu on myös koko työyhteisön asia. Tekniikka luo puitteet toteuttaa tavoitteita ja visioita. Myös uusien laitteiden hankinta on osa strategiaa. Laitteiden hankintaa suunniteltaessa on yhteistyö kaupungin IT yksikön kanssa tärkeää. Myös koulujen välinen yhteistyö tukee järkevää hankintapolitiikkaa. Tietostrategiaa päivitettäessä on myös huomioitava henkilökunnan osaamisen taso. Tämän tarkastelu on ensiarvoisen tärkeää, että strategia ylipäätänsä toteutuu. Tietotekniikan opetussuunnitelma tuo vastuuta opettajille tietotekniikan integroinnissa muuhun opetukseen. Esimerkiksi perusopetuksen yläluokilla käyttöön otettava tietotekniikan sisältöjen jaottelu eri oppiaineisiin edellyttää tietotekniikan hyödyntämistä eri oppiaineissa aineenopettajien toimesta. Se myös sitoo koulua kehittämään omia opetusmenetelmiään siihen suuntaan, että jokainen perusopetuksen yläkoululainen ja lukiolainen saa tietotekniikan opetusta. Selvään opettajien koulutustarpeeseen on reagoitava ja kirjattava se ylös tietostrategiaan.

1.8. Opettajien tietotekninen osaamistaso Opettajien perusosaamisen mittareina käytettävät kriteerit mittaavat enimmäkseen yksittäisten toimintojen tai ohjelmistojen hallintaa. Opetuskäytössä opettajan tulee kyetä muuntamaan tiedot ja taidot opetuskäyttöön soveltuviksi elementeiksi. Tarkoituksena on saada tietotekniikasta hyötyä oppimiseen. Arjen opetustyössä on usein tilanteita, joissa perusosaaminen on tasolla, joka riittää kokeiden ja yksittäisten kalvojen tekemiseen. Opetukseen soveltuvan sähköisen materiaalin tuottaminen koetaan liian vaikeaksi. Toisaalla välineistön riittämättömyys tai puutteet niiden käytön hallinnassa voivat vaikeuttaa niiden opetuskäyttöä. Opettajien tulee jatkossa kyetä tuottamaan sähköistä materiaalia ja esittämään sitä itsenäisesti. Vuorovaikutusta muiden koulujen opettajien kanssa voidaan käydä mm. paikallisen opetusmateriaalien tuottamisen puitteissa. Paikallisten arvojen sekä painopisteiden huomiointi voidaan taata tuottamalla joitakin opintokokonaisuuksia yhteistyössä koko kaupungin kouluille. Tällöin sähköinen opetusmateriaali antaa mahdollisuuksia niin monimuotoiseen kuin virtuaaliopetukseenkin. 1.9. Tietotekniikan täydennyskoulutus Opettajille kohdennettua täydennyskoulutusta kartoitetaan joka toinen vuosi tekemällä opettajien osaamiskartoitus. Kartoituksen perusteella tarkistetaan koulutustarvetta ja sen tarjontaa. Tavoitteena tulee olla, että jokaisella Kokkolan kaupungin palveluksessa olevalla opettajilla on sellainen tietotekninen osaamisen taso, että hän voi tarjota oppilailleen opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opettajiin kohdistuu tietoteknisen osaamisen suhteen vaatimuksia ja ohjelmistohallintaa. Työnantajan on tarjottava opettajille koulutusta ja sisällytettävä osa täydennyskoulutuksesta opettajien työajalle ja/tai ns. VESO koulutuksiin. Myös opettajien itsenäistä tietotekniikan opiskelua tulee työnantajan tukea mahdollisuuksien mukaan. Työnantaja voi jopa aktiivisesti kannustaa opettajia omaehtoiseen koulutukseen. Koulutuksessa tulee hyödyntää hyvää palautetta saanutta kouluilla tapahtuvaa lähiopetusta, jota voi parhaimmillaan tarjota oman koulun tuttu opettajakollega. Tällöin koulut voivat tarjota juuri sellaista koulutusta kuin kukin koulu katsoo tarvitsevansa. Kaupunkiin on myös organisoitava kouluttajaverkosto, joka voi ottaa vastuun koulutoimen sisäisen koulutuksen tarjoamisesta. Seurantaryhmän tehtäväksi tulee antaa koulutuksen organisointi yhteistyössä koulutuspäällikön kanssa. Koko koulutoimen tasolle tarjottavia perustason koulutuksia tulee tarjota edelleenkin. Koulutus tulee ulottaa siis myös esim. koulunkäyntiavustajille. Suppeampia tiettyihin

ohjelmiin rajoittuvia koulutuksia tulee myös tarjota koulutoimen omina koulutuksina koko henkilöstölle. ATK yhdysopettajille suunnattua koulutusta ja yhteistoimintaa tulee tehostaa. Mahdollisista tarpeista ja koulutuksen sisällöistä tulee tehdä tiedustelua koulujen ATKyhdysopettajille. Tiedustelun perusteella voidaan koulutuksen sisältöjä suunnitella paremmin tarvetta vastaavaksi. Perusopetuksessa käytettävän verkkopohjaisen oppimisalustan koulutusta tulee järjestää säännöllisesti mahdollisimman suuren käyttöasteen saavuttamiseksi. Oppilailleen käyttöoikeudet hankkivat opettajat tulee velvoittaa osallistumaan ko. koulutuksiin, joita palveluntarjoaja tuottaa. Verkkopedagogiikan käyttöön opastavia ja erityisesti verkkokurssien järjestämiseen tähtääviä koulutuksia tulee tarjota erityisesti lukion opettajille sekä myös kaikille asiasta kiinnostuneille perusopetuksen opettajille. Koulutuksista ainakin osa voisi olla tuotettu yhteistyössä muun toisen asteen koulutuksen kanssa. Koulutoimen hallinto ohjelmisto edellyttää erityisesti hallinnosta vastaavien henkilöiden (rehtorit ja kanslistit) ja opinto ohjaajien koulutusta. Kaikkien opettajien osalta oppilasarviointiin liittyvän koulutuksen organisointi lienee järkevää hoitaa koulujen ATKyhdysopettajien tai rehtoreiden toimesta. Täydennyskoulutuksen onnistuminen edellyttää jatkuvaa koulutustarpeen seurantaa ja koulutusten organisoimista. Se edellyttää seurantaryhmän aktiivista panosta ja yhteistyötä koulujen ja koulutuspäällikön kanssa. 2 Sisällöt 2.1. Verkko opetus Verkko opetuksella tarkoitetaan tieto ja viestintätekniikan käyttämistä osana opetusta tai tieto ja viestintätekniikan tuomien mahdollisuuksien käyttämistä itsenäisen opiskelun tukena. Tieto ja viestintäteknologisia oppimisen apuvälineitä ovat perinteisten viestintävälineiden, puhelimen, television ja radion lisäksi mm. sähköposti, videoneuvottelulaitteistot ja yhä useammin nykyisin oppimista varten rakennetut ryhmätyöohjelmistot, ns. virtuaaliset oppimisympäristöt. Verkkopohjaisia ympäristöjä käytetään selainpohjaisen ohjelmiston avulla ja niiden varaan rakennetaan esim. verkkokursseja tai pienimuotoisia oppimisaihioita. Verkko opetuksesta voidaan puhua

myös silloin, kun tietoverkoissa olevia resursseja, esim. Internet sivuja, käytetään hyväksi oppimisen tukena. Tieto ja viestintätekniikka antaa uudenlaisia välineitä oppimiseen: vuorovaikutus verkon kautta tiedonhallinta, opetusjärjestelyt sähköiset oppimateriaalit, simulaatiot verkkokurssit ohjattu etäopiskelu itsenäinen opiskelu videoneuvottelut lähiopetuksen tukena. Verkko opetus voi varsinaisen verkko oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssä oppimista muissa oppimisympäristöissä. Verkko opetukseen liittyy aina oppimisen ohjaus ja palaute, joiden pohjalta oppija kehittää omaa ajatteluaan. Ohjaus ja sen hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä verkkoopetuksen osa alueista. Verkko opiskelulla ja verkko opetuksella on siis monia eri muotoja. Opiskelu voi tapahtua toistuvasti samaan aikaan samassa paikassa. Tällöin verkko toimii lähiopetuksen tukena, esimerkiksi opiskelumateriaalin jakopaikkana. Verkko opiskelu voi tapahtua samaan aikaan myös eri paikoissa, esimerkiksi videoneuvottelun välityksellä, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen myös muilta paikkakunnilta kuin missä opettaja on. Opiskelijat voivat olla myös eri paikoissa ja eri aikaan, ja verkkoa voidaan käyttää oppimisen ohjaamiseen verkossa olevan materiaalin ja keskustelupalstojen avulla. Opiskelu voi kokonaisuudessaan olla myös itsenäistä täysin verkossa olevaan materiaaliin perustuvaa opiskelua ilman opettajan ohjausta. Opiskelija voi näin opiskella täysin omassa tahdissaan ja silloin, kun hänelle parhaiten sopii. 2.1.1. Alueellinen yhteistyö ja tavoitteet Kokkolan kaupunki on vahvasti mukana alueellisessa verkko opetuksen kehittämistyössä. Verkko opetuksen alueellisen yhteistyön tavoitteena on (Verkko opetuksen alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelma Keski Pohjanmaalla, 11.2.2005): maakunnallisesti turvata jokaisen yksilön laadukas oppiminen tukea ja monipuolistaa alueen koulutustarjontaa siten, että nuorilla olisi mahdollisuus saada tarvitsemansa opinnot perusasteelta korkea asteen opintoihin

omalla alueella ja aikuisilla mahdollisuus täydentää ammatillisia ja yleissivistäviä opintojaan monipuolisesti oppilaitosten elinvoimaisuutta tukemalla edistää alueen elinvoiman säilyttämistä Kokkolan kaupunki, alueellisen verkko opetuksen yhteistyön keskeisenä toimijana, pyrkii tavoitteiden saavuttamiseen yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen kautta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisenä tavoitteena on antaa kokkolalaisille nuorille edellytykset käyttää verkkoa luontevasti hyödykseen opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä. 2.1.2. Etälukiotoiminta ja toisen asteen yhteistyö Valtakunnallisena tavoitteena on etälukiotoiminnan laajentaminen päivälukioiden perustoimintoihin kuuluvaksi sitä mukaa kuin laitekanta ja opettajien verkkopedagogiset taidot antavat siihen edellytykset. Etälukiotoiminnan kautta lisätään lukioiden keskinäistä ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä. Verkko opetuksen mahdollisuudet otetaan käyttöön ja suunnitellaan yhteistyössä mahdollisimman kattavan opintotarjottimen aikaansaamiseksi. Kokkolan yhteislyseon lukion aikuislinja on tarjonnut etälukiokursseja vuodesta 1998 lähtien. Aikuislinja tarjoaa lukiokursseja etäopetuksena alueen aikuisopiskelijoille. Etälukiopalveluja hyödynnetään myös päivälukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten opiskelupalvelujen tukena ja monipuolistajana. Kokkolan lukiokoulutuksen tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus osana lukio opintojaan saada laadukasta verkko opetusta. 2.1.3. Verkko oppimisalustat Kaikilla kouluilla niin perusopetuksessa kuin lukioissakin on mahdollisuus käyttää verkko oppimisalustaa opiskeluympäristönä ja koulun tiedotuskanavana. Verkkooppimisalusta toimii ennen kaikkea verkko oppimisen ohjauksen välineenä. Alustan avulla opettaja ohjaa oppijan työskentelyä ja mahdollistaa yhteydenpidon sekä materiaalin tallentamisen verkkoon. Oppimateriaalin ja omien töiden tallentaminen verkkoon mahdollistavat itsenäisten suoritusten tekemisen. Verkko oppimisalustan henkilökohtaisella käyttäjätunnistuksella varmistetaan alustan käyttäjien oikeusturva. Verkko oppimisalustat toimivat myös opettajien sekä koulun hallinnon välisen materiaalin siirron, yhteistyön ja yhteydenpidon välineenä. Kokkolassa keväällä 2009 on käytössä mm. Moodle, Opit ja Fronter.

2.1.4. Visiot Tavoitteena on, että kokkolalainen nuori tuntee mahdollisuudet hankkia tietoa ja suorittaa opintoja etäopetuksen kautta. Oppimisympäristöjen käyttö opitaan jo perusopetuksessa ja toisen asteen opiskelu täytyy tapahtua osin etäopetuksen ja verkko opetuksen kautta. Eri kouluasteet tarjoavat kursseja yhteiselle alustalle ja oppilaat rakentavat tutkintonsa osittain niiden avulla. Myös yliopistot ja muut jatko opintopaikat tarjoavat alkeiskursseja samaan ympäristöön. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat tuottavat omaa materiaalia verkko oppimisympäristöön ja käyttävät materiaali lähiopetuksen sekä etäopetuksen tukena. Laajempien verkkomateriaalien tuottamisesta on laadittu kustannussopimukset materiaalin tilaajan ja tuottajan välillä 2.2. Perusopetuksen oppimisympäristö Oppimisympäristö mahdollistaa pääsääntöisesti kahdenlaisen käytön: 1) Lisämateriaalina tai oppikirjan korvaavana materiaalina. Tällöin oppilas käyttää ympäristön valmiita sisältöjä opettajan ohjaamalla tavalla. Oppiminen perustuu vahvasti behavioristiseen oppimiskäsitykseen, vaikka voi sisältää elementtejä myös konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä. 2) Vuorovaikutteisesti koko oppimisprosessin tapahtuessa oppimisympäristössä. Käytössä on tällöin laajasti oppimisympäristön tarjoamat verkkoopiskelumahdollisuudet (esim. julkaisukanava, sähköposti, ilmoitustaulu jne.). Oppiminen perustuu vahvasti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Käytännössä nämä päävaihtoehdot sekoittunevat muodostaen opettajan ja oppilaiden valintojen mukaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivan oppimiskokonaisuuden. Tärkeää on havaita, että oppimisympäristön käyttö voi tuoda jotakin lisäarvoa oppimiseen ja samalla korvata joitakin vanhoja opiskelumenetelmiä ja materiaaleja. Verkko oppimisympäristön laajentuva käyttö asettaa suuria vaatimuksia koulujen välineistölle. Mikäli oppimisalusta otetaan käyttöön laajasti, on kouluilla oltava riittävästi työasemia.. 3. Toimintaympäristö 3.1. Kone ja laitetilanne sekä ohjelmat 3.1.1. Tietokoneet ja ATK luokat Kokkolan koulujen laitteistojen tilanne kuntaliitoksen jälkeen poikkeaa kouluittain toisistaan. Tavoitteena on saada kaikille eri kouluille mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet tietotekniikan hyödyntämiseen opiskelussa.

Jatkossa tämä ei välttämättä tarkoita pelkästään ns. konetiheyden vertaamista. Jatkossa on pyrittävä yhä enemmän tarkkailemaan sitä, millä tavoin koululla olevat työasemat pystyvät tarjoamaan mahdollisuuksia opetussuunnitelman toteuttamiseen tietotekniikan hyödyntämisen osalta. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pienellä koululla hyvin varustettu ATK luokka tarjoaa kyllin suuret mahdollisuudet oppilaille tietotekniikan hyödyntämiseen, jolloin ei esim. siirrettäviä työasemia tarvita. Tavoitteena on lisätä koulujen avoimien langattomien verkkojen määrää. Tämä mahdollistaa lisääntyvien verkkoon kytkettävien laitteiden tehokkaan käytön. 3.1.2. Oheislaitteet Luokkien perusvarustelu tietokoneen lisäksi sisältää dataprojektorin sekä dokumenttikameran. Tätä laitteistoa tukee koulun AV varustelu. Tähän tavoitteeseen päästänee strategiakauden loppuun mennessä. Interaktiivisten taulujen tarve on harkittava koulukohtaisesti kuten kaikki muutkin perusvarustelun ulkopuolelle jäävät laitteet. 3.1.3. Ohjelmat Ohjelmien hankintaa pääsääntöisesti yhdessä IT yksikön kanssa. Tällä varmistetaan ohjelmien yhteensopivuus ja mahdollisimman edulliset hankintakustannukset. Lähitulevaisuuden suurimpana haasteena tulee olemaan mahdollinen siirtyminen avoimen koodin työvälineohjelmistoihin. Päätös tästä tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun nykyinen Microsoftin Office paketti ei enää sovellu uusiin käyttöjärjestelmiin. Koulutoimen tulee mahdollisessa siirtymävaiheessa siirtyä kokonaisuudessaan uuteen järjestelmään. Samalla on kuitenkin varmistettava, että koulutoimi pystyy toimimaan häiriöittä osana koko kaupungin organisaatiota. Järjestelmien tulee olla yhteensopivia koko kaupungin organisaatiossa ja myös alueellisessa koulutusorganisaatiossa. Opetusohjelmien osalta pyritään myös mahdollisimman laajaan keskitettyyn hankintaan. Koulujen ja yksittäisten opettajien toiveiden kuuntelulle on luotava mahdollisuudet. Opettajia on myös kannustettava tuomaan omia ehdotuksiaan seurantaryhmän pohdittavaksi. Seurantaryhmä voi vuosittain linjata uudet hankinnat. Yksittäisenä koko koulutoimea koskevana ohjelmahankintana tullee kiireisimpänä kuvankäsittelyohjelman hankinta. Seurantaryhmän, IT yksikön sekä sovellusneuvojan tulee yhteistyössä pyrkiä hankkimaan kaikkien koulujen käyttöön soveltuva kuvankäsittelyohjelma, jonka kustannukset olisivat kohtuulliset.

Koulutoimi tarvitsee tulevia ohjelmahankintoja varten nykyistä pitkäjänteisempää suunnitelmaa sekä seurantaa. Ohjelmahankintoja varten tulee varata joko vuosittain tai hieman pidempinä periodeina tietty summa rahaa, jotta hankinnat voidaan tehdä keskitetysti. Seurantaryhmä on sopiva toimielin hoitamaan hankintojen suunnittelua ja toteutusta. 3.2. Tietoliikenneyhteydet Liitosalueen koulujen ADSL yhteydet korvataan 2 100 Mbps yhteydellä. Yhteyden parantaminen nopeuttaa ko. koulujen ulkoisia yhteyksiä ja mahdollistaa esim. etätyöyhteyden laajemman käytön IT yksikön toiminnassa. Samassa yhteydessä on mahdollista korjata muitakin puutteita esim. koulujen sisäisissä verkotuksissa. Koulujen toimintamahdollisuuksia kehitetään luomalla avoimia verkkoja. 3.3. Tietotekniikkatuki kouluilla Tietotekniikkatuesta vastaavat IT yksikkö, rehtorit, atk yhdyshenkilö ja sivistyskeskuksen koulutuksesta vastaava henkilö. Tehtäväjako toimijoiden kesken on alla olevan kaavion mukainen. Rehtorin huolehtii siitä, että koululle on nimetty ATK yhdyshenkilö.

IT YKSIKKÖ - IT päällikkö, mikrotukihenkilöt, suunnittelijat - Koulupuolen IT tukihenkilö/henkilöt - Vastaa Keskitetyistä laite ja ohjelmistohankinnoista sekä verkotussuunnitelmista yhteistyössä seurantaryhmän kanssa Koneiden asennuksesta ja huollosta Tietoliikenneyhteyksistä ja verkotuksien toteutuksesta Palvelimien ylläpidosta ja varmuuskopioinnista Koulujen raportoimien ongelmien huollosta Koko kaupunkia koskevasta kehittämistyöstä Koulujen ATK yhdyshenkilöiden informointi ja toiminnan koordinointi KOULUJEN ATK-YHDYSHENKILÖ - Laitetuki ja pedagoginen tuki sisältyy koulun tuntikehykseen, muu tuki neuvoteltava erikseen - Hallinnollinen tuki resursoidaan erikseen, mikäli koulu katsoo ne tehtävät tärkeiksi PEDAGOGINEN TUKI - Tietostrategian johtaminen yhdessä rehtorin kanssa - Opettajien koulutusohjelman suunnittelu ja organisointi koulutoimen kanssa - Pedagogisten sovellusten, ohjelmien ja materiaalin sekä oheislaitteiden käytön opastus - Yhteistyö IT yksikön kanssa - Koulutusmäärärahat ohjelmistojen ja järjestelmien käyttökoulutukseen vuosittain kouluviraston toimesta HALLINNOLLINEN TUKI - Koulun kotisivujen ylläpito ja kehittäminen yhdessä koulun muiden opettajien ja rehtorin kanssa - Opastaa tarvittaessa opettajia hallinto ohjelman käytössä - Yhteistyö IT yksikön kanssa LAITETUKI - Pienten tietoteknisten ongelmien selvittely sekä tarvittaessa niiden raportointi IT yksikköön - ATK luokan esimiehenä toimiminen; ohjelmat ja niiden toimivuus - Laite, ohjelma ja käyttäjärekisterien ylläpito - Yhteistyö IT yksikön kanssa

4. Koulun tietostrategia Koulujen tulee laatia ja lukuvuosittain päivittää tietostrategia, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan ja arvioidaan sen yhteydessä. Strategiassa on käsiteltävä seuraavat kohdat: Osaaminen, sisällöt ja toimintaympäristö sekä näiden seuranta ja kehittäminen. Strategian suunnittelussa hyödynnetään kohdan 1.5. opetussuunnitelman tavoitteita ja koulutoimen suorittamaa osaamiskyselyä. Tietostrategialomake on tämän asiakirjan lopussa.

KOKKOLAN KAUPUNKI KOULUN NIMI Tietostrategialomake TIETOSTRATEGIA lukuvuodelle 2009 2010 Strategiakauden toimenpiteet jakaantuvat kolmeen osa alueeseen: Osaaminen ja lähtökohdat, sisällöt sekä toimintaympäristö. Kokkolan koulutoimen tietostrategia on kasattu saman rakenteen mukaan kuitenkin jokaisen osa alueen sisällä tarkempaa jakoa suorittaen. Koulun tietostrategia tulee liittää osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Kokkolan koulutoimen tietostrategia vuosille 2009 2011: Kokkolan kaupungissa käytetään joustavasti, vastuullisesti ja vuorovaikutteisesti oppimisen tukena tietotekniikan mahdollisuuksia. Tietotekninen osaaminen on kaikkien kunnia asia. Tietostrategiamme tukee oppimista ja sen kivijalkana on mielekäs ja toimiva oppimisympäristö, jossa vallitsee luova ja innostunut ilmapiiri. Koulukohtainen strategia Osaaminen, lähtökohdat ja toimenpiteet Koulun opettajien tietotekninen osaaminen kartoitusten perusteella ja erityisosaaminen Koulutustarve ja sen suunnitelma: Sisällöt ja niiden toteuttaminen Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Koulukohtainen tietotekniikan opetussuunnitelma aihesisältöineen jaoteltuna vuosiluokittain tai kursseittain. Toimintaympäristö ja sen kehittäminen Tilat, laitteet, käytettävät ohjelmistot, verkottuminen,...