Opiskelun henkiset riskit, ehkäiseminen ja toiminta ongelmatilanteissa

Samankaltaiset tiedostot
Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen terveys ja hyvinvointi haasteet ja trendit terveystutkimusten valossa

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Tuloksia ja trendejä 2000-luvulta KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2016

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

Opetustoimen varautuminen

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

Aalto yliopisto, Luentosali U3, Otakaari 1

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

Opiskeluterveys opiskelukyky

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

KYSE EI OLE TEMPUSTA VAAN KOKONAISUUDESTA

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Taulukko 93.1b/2. Aikaisempi tutkinto opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012

Mitä opiskeluympäristöjen tarkastuksilla on saavutettu?

Ohjaus- ja työelämäpalvelut

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Kehityskeskustelulomake

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Kehityskeskustelulomake

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Hankkeen tuloksia ajalta

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Hyvinvoivan oppimisympäristön malli

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta ( ) HE 341/2014 vp

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Omena ja opintopiste päivässä seminaari Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Näköaloja tulevaisuuteen

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

YHTEISTYÖLLÄ PAREMPAA OPISKELUKYKYÄ TERVEELLISISSÄ JA TURVALLISISSA OPISKELU- YMPÄRISTÖISSÄ YTHS:n valtakunnallinen terveyden edistämisen koulutus

Transkriptio:

Opiskelun henkiset riskit, ehkäiseminen ja toiminta ongelmatilanteissa Riitta Ylikomi, yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS

Opiskelijan henkiset riskit vs. opiskelun henkiset riskit Millainen on henkisen hyvinvoinnin kannalta terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö? Kenelle terveellistä ja turvallista ympäristöä luodaan? Ihan tavallisille opiskelijoille? Keitä he ovat? Opiskelijaan liittyvät asiat/opiskeluun liittyvät asiat ja näiden yhteisvaikutus

Opiskelijoiden terveyden riskien takana olevia tekijöitä Elämänvaiheen psyykkiset kehitystehtävät ja niiden ratkaisut Suuret elämänmuutokset Sosiaalisen tuen puutteellisuus sekä yksityiselämässä että opiskelussa. Terveysongelmien puutteellinen toteaminen ja hoito. Elämäntyylin riskit. Kunttu 2004, Suomen Lääkärilehti 33 vsk 59

Stressi: voimavarat vs. tilanteen vaatimukset Positiivinen ja negatiivinen stressi Ikävaiheen voimavaratekijöitä: joustavuus, muokkautuvuus, aktiivinen elämäntyyli, sosiaaliset suhteet jne. Ikävaiheen riski: valmiudet jäsentää tilannetta, suhteuttaa ja ratkoa stressiperäisiä ongelmia voivat olla vielä vähäisiä

Uusimman opiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT 2012) mukaan 30% opiskelijoista koki runsasta stressiä.

YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN STRESSI 1976-2012 Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvo eri tutkimuksissa 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 76/77 78/79 1983 2000 2004 2008 2012 1. v. opisk. 2.-4.v. opisk. 5.-7.v. opisk. 8.v.-> opisk. Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus 2012

MIELENTERVEYSSEULA (stressi- ja kompetenssi) yo+amk, vastausvaihtoehdot -2 todella ongelma, +2 todella tyydytystä antava asia otteen saaminen opiskelusta 33 42 esiintyminen kontakti opiskelutovereihin 12 30 68 40 ongelma kontakti toiseen sukupuoleen 9 66 neutraali seksuaalisuus suhde vanhempiin 9 10 63 71 myönteinen tulevaisuus 23 60 omat voimat ja kyvyt mieliala 22 21 53 54 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 13.2.2013 Kristina Kunttu

TOIVEET SAADA APUA TAI TUKEA (%) 25 20 amk yo 15 10 5 0 13.2.2013 Kristina Kunttu

Mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä, että niitä voi hyvin pitää ihan tavallisina Ongelmat alkavat tyypillisesti teiniiässä tai nuoressa aikuisuudessa Mielenterveysongelmat ovat opiskelukyvyn suurin riskitekijä Stressi voi altistaa mt-ongelmille ja/tai niiden pahenemiselle

PSYYKKINEN TERVEYS, yo-opiskelijat 2000-2012 (%) Ei tilastollisesti merkitseviä eroja yo- ja amk-opiskelijoiden välillä Psyykkisiä ongelmia GHQ12 23 28 27 26 Runsas stressi 3p. tai yli 26 28 31 32 Erittäin runsas stressi 5 p. tai yli 12 13 15 15 2012 2008 Psyykkisiä oireita päivittäin 9 12 13 13 2004 2000 0 5 10 15 20 25 30 35 13.2.2013 Kristina Kunttu

Oppilaitoksen rooli? Opiskelun henkisten riskien ehkäisemisellä voidaan tarkoittaa Uusien ongelmien syntymisen ehkäisyä Entisten ongelmien pahenemisen ehkäisyä Kaikenlaisten opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemista Keinot ovat pitkälti samoja

Oppilaitos vaikuttaa opiskeluympäristön ja opetuksen rakenteiden, sisällön ja kulttuurin välityksellä Henkisen hyvinvoinnin edistämisen ydin on riskitekijöiden vähentäminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Mitä ne ovat?

Opiskeluala- ja tdk/laitoskohtaiset riskit? Esimerkkejä Opetusohjeman ominaisuudet Tentit vs. luennot Ryhmätyöt Esiintyminen Työmäärä Laitoksen tai tiedekunnan ilmapiiri

Opetuksen laatu Riittävätkö valmiuteni työelämään? Kulttuuri ja stereotypiat Millainen minun tulee olla? Kokemus riittävyydestä vs. riittämättömyydestä opiskelijana Vapaus ja vastuu: jousto ja rajat Tulevaisuuden näkymät esim. työllistyminen ja alan yleinen arvostus

100 % 90 % OTTEEN SAAMINEN OPISKELUSTA koulutusaloittain YO 2012 Miehet 80 % 70 % 40 43 42 39 44 42 62 50 42 60 % 50 % 40 % posit. neutr. neg. 30 % 20 % 10 % 38 35 38 37 28 32 19 30 29 0 % Kristina Kunttu O P I S K E L I J A N T E R V E Y D E K S I K E H I T Y K S E N K Ä R J E S S Ä 1.3.2010

100 % OPISKELURYHMÄÄN KUULUMINEN 2000-2012 (yo-opiskelijat, %) 90 % 80 % 70 % 48 60 58 65 kokee kuuluvansa 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 15 37 10 9 30 33 8 27 ei osaa sanoa ei koe kuuluvansa 0 % 2000 2004 2008 2012 13.2.2013 Kristina Kunttu

OMA ARVIO OPISKELUMENESTYKSESTÄ (%) 100 % 90 % 13 20 12 16 80 % 70 % Odotettua parempi 60 % 50 % 57 58 65 69 Odotusten mukainen 40 % 30 % Odotettua huonompi 20 % 10 % 0 % 30 yo miehet 22 23 amk miehet yo naiset 15 amk naiset 13.2.2013 Kristina Kunttu

KOETTU OPISKELUN OHJAUS (%) Täysin riittämätöntä Kohtuullista tai vaihtelevaa Jonkin verran vajavaista Hyvää tai erittäin hyvää 2012 amk 9 35 30 25 2008 amk 10 35 30 25 2012 yo 11 29 33 28 2008 yo 13 31 33 23 2004 yo 16 31 32 21 2000 yo 14 26 39 22 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 13.2.2013 Kristina Kunttu

OPISKELU-UUPUMUS, koulutusaloittain (%) YO 2012 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 Hum. 15 90 92 92 92 94 92 88 90 10 12 Yht. Oik. 8 8 8 6 8 10 Luonn. Kauppa SS Tekn. Lääk. Liik.terv.kasv. Taide < 37 p. 37 p. tai yli Kristina Kunttu/R.Y. O P I S K E L I J A N T E R V E Y D E K S I K E H I T Y K S E N K Ä R J E S S Ä 12.11.2013

25 20 15 10 5 0 OPISKELU-UUPUMUKSEN OSATEKIJÖITÄ (%) miehet naiset 19 17 16 16 15 14 12 12 12 11 9 8 7 6 6 5 23 7,9 13.2.2013 Kristina Kunttu

100 % 90 % OPISKELUAIKAINEN KIUSAAMINEN KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN TAHOLTA KOETTU KIUSAAMINEN 100 % 90 % 80 % 70 % ei koskaan 80 % 70 % ei koskaan 60 % 50 % 40 % 30 % 96 94 usein tai satunnai sesti 60 % 50 % 40 % 30 % 95 93 usein tai satunnai sesti 20 % 20 % 10 % 0 % 3,9 6,1 MIEHET NAISET 10 % 0 % 5,4 7,1 MIEHET NAISET 13.2.2013 Kristina Kunttu

Mt:n edistämisen ja ongelmien ehkäisyn yleisiä periaatteita Mitä useampaan riski- ja suojaavaan tekijään samanaikaisesti puututaan, sen tehokkaampaa ehkäisy on. Riski- ja suojaavien tekijöiden tunteminen ja kehityskulkujen ennakointi on lähtökohta. Riskitekijät ovat monitasoisia ja voivat liittyä yksilöön itseensä, perheeseen, sosiaaliseen verkostoon, talouteen, ympäristöön.

Riskitekijöiden kumuloituminen -- riski kasvaa Eri elämänkaaren vaiheissa riski- ja suojaavien tekijöiden merkitys muuttuu. Laajasalo & Pirkola. Ennen kuin on liian myöhäistä, THL 2012

Henkisten riskien ehkäiseminen Opetussuunnitelmatyö Opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelut Hyvä opetus Joustot ja raamit FYE ensimmäinen opiskeluvuosi Tuutorointi

Myönteisen opiskelukulttuurin luominen Stressinhallinnan ja ajanhallinnan työkalut Ammatti-identiteetin rakennusapu Tasa-arvosuunnitelma Esteettömyys Väkivallan ja kiusaamisen vastainen työ

Asia- ja tilannekohtaiset puuttumisen mallit Esim. opiskelu-uupumus, jännittäminen, väkivalta, kiusaaminen, kriisitilanteet, esteettömyys ja tasa-arvokysymykset Kuka puuttuu, miten ja missä järjestyksessä? Millä foorumeilla puidaan? Ulkopuoliset asiantuntijat?

Opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden arviointi tarjoaa hyvän raamin yhteistyölle Yleisen tason informaation vaihto esim. alakohtaisista pulmista Riskien tunnistaminen ja niihin puuttuminen Käytäntöjen tarkastelu ja kehittäminen

5. Hyvinvointiohjelma (oppilaitoksen pelisäännöt ja toimintakulttuuri) 1. Turvallisuussuunnitelma 2. Kriisisuunnitelma Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 3. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyn toimintaohjeet 4. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 5. Ohjeistus opiskelutapaturmissa 6. Päihdeohjelma 7. Toimintaohje vammaisten opiskelijoiden/erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyistä 8. Opiskelijoiden hyvinvoinnin työryhmät (hyvinvointiryhmä, terveystyöryhmä, sora-työryhmä ) 9. Opiskelijan palautemahdollisuudet opiskeluympäristöasioissa 10. Muut

Kiitos!