Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen terveys ja hyvinvointi haasteet ja trendit terveystutkimusten valossa
|
|
- Lasse Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen terveys ja hyvinvointi haasteet ja trendit terveystutkimusten valossa Nyytin seminaari Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä Kristina Kunttu, LT, dos, yhteisöterveyden ylilääkäri YTHS
2 MITÄ ON MIELENTERVEYS? Psykologisen hyvinvoinnin taso Mielenterveyden häiriön puuttuminen Kykyä rakastaa ja tehdä työtä (Freud) Psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön (Suomen kielen sanakirja) Psyykkistä terveyttä eli kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan sekä emotionaalista terveyttä eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja (WHO) Kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toimista (ihmissuhteet, päivittäinen liikkuminen, työ, vapaa-aika) siten että itse ja kanssaihminen ei kärsi
3 Mitä opiskelijat valittavat? Toistuvaa flunssaa, alikuntoisuutta, väsymystä, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, niska-hartiavaivoja, narskuttelua, nielemisvaikeuksia, vatsavaivoja, esiintymisjännitysoireita... Mitä opiskelijat kertovat? Tenttiin lukemisen ja gradun teon ongelmia, täyteen ahdettuja lukujärjestyksiä, valmistumiskauhua, esiintymispelkoa, opiskelualan sopivuuden pohdintaa, pääaineen vaihtoa, parisuhdeongelmia, yksinäisyyttä, loma-aikojen ylipitkiä työpäiviä...
4 Sosiaaliset suhteet (kiusaaminen, alkoholinkäyttö) Opiskelu Psyykkinen oireilu Mielenterveyden häiriöt
5 SOSIAALINEN TUKI OPISKELIJOILLA 2012 (%) Yksinäisyys: usein / ajoittain / ei Keskustelutuki: ei koskaan tai hyvin harvoin / joskus tai joistakin asioista / aina tai usein Yhdessäolo ystävien kanssa: harvemmin kuin kerran kuukaudessa / 1-4 kertaa kuukaudessa / 2 kertaa viikossa tai useammin
6 ALKOHOLINKÄYTTÖ KULUTUSRYHMITTÄIN (%) Vähän: < 1 kg/v Vähän Väliryhmä Runsaasti yo-miehet amk-miehet yo-naiset amk-naiset Miehet 7 kg/v Naiset 4,7 kg/v
7 KIUSATTUNA KOULUAIKOINA USEITA VUOSIA 2008 ja 2012 (%, yo+amk)
8 100 % 90 % OPISKELUAIKAINEN KIUSAAMINEN 2012 (opiskelijoiden taholta) KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN TAHOLTA KOETTU KIUSAAMINEN % 90 % 80 % 70 % ei koskaan 80 % 70 % ei koskaan 60 % 50 % 40 % 30 % usein tai satunnai sesti 60 % 50 % 40 % 30 % usein tai satunnai sesti 20 % 20 % 10 % 0 % 3,9 6,1 MIEHET NAISET 10 % 0 % 5,4 7,1 MIEHET NAISET
9 OLLUT VÄKIVALLAN KOHTEENA 2012 (elämänsä aikana %, yo + amk) Fyysinen väkivalta: lyöminen, potkiminen, kuristaminen Aseellinen väkivalta: mikä tahansa ase Seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö Väkivallalla uhkaaminen
10 VÄKIVALLAN AJOITTUMINEN ELÄMÄSSÄ 2012 (%, yo + amk) Kristina
11 OPISKELIJAN TYÖKYKY /OPISKELUKYKY Opiskelu on vaativaa henkistä luovaa työtä, joka motivaation ohella edellyttää mm. oma-aloitteisuutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin, hyvää keskittymiskykyä sekä pitkäjänteisyyttä ja kykyä hallita laajojakin kokonaisuuksia. Psyykkinen kuormittuneisuus (stressi, sopeutumisvaikeudet) ja mielenterveydenhäiriöt, joihin liittyy mm. aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeuksia, itsetunnon laskua ja elämää rajoittavaa ahdistuneisuutta ovat opiskelukyvylle erityisen haitallisia. Työkyky ei aina ole sama kuin opiskelukyky
12 . DYNAAMINEN OPISKELUKYKYMALLI Omat voimavarat - Persoonallisuus - Identiteetti - Elämänhallinta - Elämäntilanne ja -olosuhteet - Sosiaaliset suhteet - Fyysinen ja psyykkinen terveys - Käyttäytyminen Opiskelukyky Opiskelutaidot -Opiskeluorientaatio -Opiskelutekniikka -Oppimistyylit ja tavat -Kriittinen ajattelu -Ongelmanratkaisukyvyt -Sosiaaliset taidot -Opintosuunnitelman teko -Ajankäytön suunnittelu Opiskeluympäristö Opetustoiminta - Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - Oppilaitosten opiskeluyhteisöt - Opiskelijoiden omat yhteisöt - Opetus ja ohjaus - Pedagoginen osaaminen - Tuutorointi
13 KOKEMUS KONTAKTIN LUOMISESTA OPISKELUTOVEREIHIN JA YLEENSÄ IHMISIIN (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % todella tyydytystä antava +2 myönteinen % 60 % neutraali 0 50 % 40 % selvästi ongelma % 20 % todella ongelma-2 10 % 0 %
14 OPISKELURYHMÄÄN KUULUMINEN (yo-opiskelijat, %)
15 OPISKELUALAN KOKEMINEN OIKEAKSI (%) 100 % 90 % 80 % kyllä 70 % 60 % 50 % en osaa sanoa 40 % en 30 % 20 % 10 % % Miehet YO Miehet AMK Naiset YO Naiset AMK
16 KOKEMUS OTTEEN SAAMISESTA OPINNOISTA JA ESIINTYMISESTÄ (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % todella tyydytystä antava +2 myönteinen +1 neutraali 0 selvästi ongelma -1 todella ongelma-2 OTE OPINNOISTA ESIINTYMINEN
17 OMA ARVIO OPISKELUMENESTYKSESTÄ (%) 100 % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % Odotettua parempi Odotusten mukainen 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet YO Miehet AMK Naiset YO Naiset AMK Odotettua huonompi
18 KOETTU OPISKELUN OHJAUS (%, viimeisen 12 kk aikana) 100 % 90 % 80 % hyvää tai erittäin hyvää 70 % 60 % 50 % kohtuullista tai vaihtelevaa 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % YO AMK jonkin verran vajavaista täysin riittämätöntä
19 OPISKELU-UUPUMUS, kysymykset ja osiot Exhaustio Opiskeluun liittyvään työmäärään hukkuminen Huonosti nukkuminen opiskeluasioiden vuoksi Opiskeluasioiden murehtiminen Opiskelujen paineen vaikutus ihmissuhteisiin Kyynisyys Haluttomuus opinnoissa Kiinnostuksen menetys Opiskelun merkityksen pohtiminen Riittämättömyys Riittämättömyyden tunne opinnoissa Odotusten väheneminen opinnoissa
20 OPISKELU-UUPUMUSTA KOKEVAT 2012 (pistemäärä 37 tai yli, %)
21 OPISKELU-UUPUMUS KOULUTUSALAN MUKAAN 2012 (yo, % vastanneista, 37 p tai enemmän)
22 Kaikkea opiskelun takkuamista tai juuttumista ei pidä käsittää mielenterveyden ongelmana, masennuksena tai ahdistuksena. kaikki opiskelussaan viivästyneet eivät tarvitse terapiaa eivätkä masennuslääkkeitä, vaan voivat selvitä ihan hyvin kunnollisilla ohjauspalveluilla.
23 OPISKELIJAIKÄISTEN MIELENTERVEYSONGELMIA Masennus Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt Syömishäiriöt Stressioireet Pitkään jatkunut stressi voi johtaa masennukseen minkä on yksi tärkeimmistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä Suurimmalla osalla masentuneista nuorista on samanaikaisesti muita häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta päihdehäiriöitä syömishäiriöitä somaattista oireilua
24 KOETTU FYYSINEN, HENKINEN, SOSIAALINEN JA KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI 2012 JA 2016 (%, yo+amk) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % hyvä tai erittäin hyvä 50 % kohtalainen 40 % 30 % 20 % 10 % erittäin huono tai huono 0 % Fyysinen Henkinen Sosiaalinen Kokonaisvaltainen
25 MIELENTERVEYSSEULA 2012 (stressi- ja kompetenssi) vastausvaihtoehdot -2 todella ongelma, +2 todella tyydytystä antava asia otteen saaminen opiskelusta esiintyminen kontakti opiskelutovereihin ongelma kontakti toiseen sukupuoleen 9 66 neutraali seksuaalisuus suhde vanhempiin myönteinen tulevaisuus omat voimat ja kyvyt mieliala % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
26 Stressipisteiden keskiarvo koulutusaloittain (KOTT 2012)
27 KOKEMUS MIELIALASTA (%, yo, kaikki) 100 % 90 % todella tyydytystä antava % myönteinen % 60 % neutraali 0 50 % 40 % 30 % selvästi ongelma % 10 % todella ongelma-2 0 %
28 KOKEMUS TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA OMISTA VOIMISTA JA KYVYISTÄ (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % todella tyydytystä antava +2 myönteinen +1 neutraali 0 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TULEVAISUUS OMAT VOIMAT JA KYVYT 19 selvästi ongelma -1 todella ongelma-2
29 KOETUT OIREET AINAKIN VIIKOITTAIN (%, yo) Yleisoireet = päänsärky, huimaus, väsymys Vatsaoireet = vatsakipu, pahoinvointi/oksennus, ilmavaivat, ummetus/ripuli Psyykkiset = uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus Yleisoireet Vatsaoireet Psyykkiset oireet MIEHET Yleisoireet Vatsaoireet Psyykkiset oireet NAISET
30 PSYYKKISET OIREET päivittäin tai lähes päivittäin koulutusalan mukaan, % vastanneista (uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus)
31 PSYYKKINEN TERVEYS (%,yo) Psyykkiset oireet = uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus Psyykkisiä ongelmia (GHQ12) Runsas stressi 3p tai yli Erittäin runsas stressi 5p tai yli Psyykkisiä oireita päivittäin
32 Psyykkiset ongelmat GHQ12-seulan mukaan koulutusaloittain, % vastanneista (KOTT 2012)
33 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN STRESSI Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvo eri tutkimuksissa AMK 1.v. 1, v. 1,9 4.v. 1,9 5.v.-> 2,6
34 Psyykkiset häiriöt 1. ja opiskeluvuoden yliopistoopiskelijoilla ja 2000-luvulla *Alanen ym. 1967, **Vauhkonen ym Menetelmänä psykiatrinen haastattelu Muut: Kunttu ja Huttunen/Pesonen 2001, 2005, 2009, Menetelmänä GHQ12-seula.
35 OPISKELIJOIDEN PITKÄAIKAISET SAIRAUDET pysyvä, pitkäkestoinen tai usein toistuva sairaus, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa viimeisen vuoden aikana kaikki 2012 kaikki 2008 yo 2004 yo 2000 Ei mitään sairautta Astma Allerginen nuha tai silmätulehdus Atooppinen ihottuma Laktoosi-intoleranssi Muu mahan tai suoliston sairaus Näkövika Tulehtunut viisaudenhammas Hammaskaries Migreeni Masennus Ahdistuneisuushäiriö Muu mielenterveyden sairaus (ei sisällä syömishäiriöitä)
36 OPISKELUIKÄ UUSI MAHDOLLISUUS Opiskelijat tulevat opiskelemaan taakkanaan tai resurssinaan koko siihenastinen terveysura. TÄRKEÄÄ: Ennalta ehkäisevän työ yksilöllisesti ja yhteisöllisesti Ongelmien ilmetessä varhainen tuki korkeakouluissa ja opiskeluterveydenhuollossa Hoito ja kuntoutus, kun opiskelijan työkyky (opiskelukyky) on alentunut tai vakavasti uhattuna mt-häiriön takia
37 Opiskeluinto/ työn imu JAKSAA EI JAKSA? Masennus Pärjääminen Uupuminen Selviytyminen/ jaksaminen Ylikuormitus/ stressi Mikä tukee jaksamista? Opiskelun haasteet ja vaatimukset Mikä lisää kuormaa?
Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla
AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset
LisätiedotLÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU
LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotOpiskeluterveys opiskelukyky
Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys-kirjan julkistamisseminaari Opiskelukyvyn palapeli 24.5.2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö OPISKELIJAN
LisätiedotTuloksia ja trendejä 2000-luvulta KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2016
Tuloksia ja trendejä 00-luvulta KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS 16 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS
LisätiedotOpiskelun henkiset riskit, ehkäiseminen ja toiminta ongelmatilanteissa
Opiskelun henkiset riskit, ehkäiseminen ja toiminta ongelmatilanteissa Riitta Ylikomi, yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS Opiskelijan henkiset riskit vs. opiskelun henkiset riskit Millainen on henkisen
LisätiedotOPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT
OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012
Kunttu K, Pesonen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 Tampereen korkeakoulujen hyvinvointityöryhmien kevätseminaari 21.3.2013 OPETUSSUUNNITELMAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ Kristina
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Omena ja opintopiste päivässä seminaari 6.2.2009 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 Omena ja opintopiste päivässä seminaari 6.2.2009 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri TUTKIMUKSESSA KARTOITETTIIN OPISKELIJOIDEN fyysistä, psyykkistä
LisätiedotLähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA
Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012
Kunttu K, Pesonen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 Terveystietoa ja opiskelukykyä seminaari Helsinki 13.2.2013 Kristina Kunttu, LT, dos. yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotTaulukko 93.1b/2. Aikaisempi tutkinto opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)
Taulukko 93.1b/1. Aikaisempi tutkinto opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Ei Kyllä N % % 1. vuosi 424 2.8 97.2 2.-4. vuosi 1090 4.1 95.9 5.-7. vuosi 620 4.7 95.3 8.-
LisätiedotOPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia
LisätiedotPalveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi
Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS
HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotMITEN EDISTÄN TERVEYTTÄ JA OPISKELUKYKYÄ?
MITEN EDISTÄN TERVEYTTÄ JA OPISKELUKYKYÄ? Terveyden edistämistä trendikkäästi Skoopin syyskoulutus, Helsinki 10.10.2016 Kristina Kunttu, yhteisöterveyden ylilääkäri LT, terveyden edistämisen dosentti,
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotAalto yliopisto, Luentosali U3, Otakaari 1
ONKS KAIKKI HYVIN? YLIOPISTON JA YTHS:N YHTEISTYÖLLÄ KOHTI HYVINVOIVAA OPISKELUYHTEISÖÄ klo 10.20-10.40 Mikko Inkinen, psykologi ja opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija, AllWell?-hanke, Aalto Yliopisto YHTEISTYÖLLÄ
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotTaulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)
Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) ---- ---- Pää- Sivu- Muulla Pää- Sivu- Muulla Miehet toimisesti toimisesti tavoin Naiset toimisesti
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotLIITETAULUKOT Sisällysluettelo:
LIITETAULUKOT Sisällysluettelo: TERVEYDENTILA...2 Sairaudet, koettu terveys, lääkkeet, paino, uni...2 Oireet...15 GHQ12-seula...29 Mielenterveysseula...34 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN...47 Hampaiden hoito...47
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotSuunterveyden huomioiminen OPY-työssä
Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotToteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko
Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko Miten tunnistat opiskelijan kannalta olennaiset asiat? Miten osaisit tukea hänen ammatillista kasvuaan asiantuntijana kohti työelämää? 22.3.2018 Arto Saloranta 1
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45, 2009. 372 s.
Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45, 2009. 372 s. Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden
Lisätiedot1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotKunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s.
Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s. YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotOpiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset
LisätiedotLukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys
Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys Johanna Käsnänen, Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Lisa Salonen, Turun hyvinvointitoimiala, terveyden edistämisen koordinaattori, 19.4.2018 THL:n
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus
Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus 9.4.2019 Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto 10 300 toisen asteen ammatillista opiskelijaa
LisätiedotKunttu K, Huttunen T. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40, 2005
Kunttu K, Huttunen T. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40, 2005 YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS)
LisätiedotYTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10
YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten
LisätiedotJohdanto... 2 Yleistä yhdistyksestä... 2 Missio, visio, arvot ja päämäärä... 3 Toiminnan tarve... 4 Toiminnan kohderyhmät... 6 Keskeiset tavoitteet
Johdanto... 2 Yleistä yhdistyksestä... 2 Missio, visio, arvot ja päämäärä... 3 Toiminnan tarve... 4 Toiminnan kohderyhmät... 6 Keskeiset tavoitteet ja strategiset kehittämislinjaukset vuoteen 2020... 7
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotNUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen
NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon tietosisältö. Opiskeluterveydenhuollon verkosto Katri Makkonen & Kaisa Mölläri
Opiskeluterveydenhuollon tietosisältö Opiskeluterveydenhuollon verkosto 9.10.2018 Katri Makkonen & Kaisa Mölläri Terveydenhoitokäynti / yleiskuva Yhteydenotto voi olla ajanvaraus, kutsu terveystarkastukseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon
LisätiedotCampus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät
Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus
LisätiedotTyöpaja 5: Tyky-toiminnasta Kyky-toimintaan
Työpajan tulokset löytyvät kalvosarjan lopusta! Työpaja 5: Tyky-toiminnasta Kyky-toimintaan Peda-Forum päivät 25.8.2010, klo 15.15-16.30 Johanna Kujala, Kyky-hankkeen suunnittelija Suomen ylioppilaskuntien
LisätiedotMielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy
Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotOpiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa
Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotORIENTOIVAT OPINNOT, HOPS Tiina Airaksinen
ORIENTOIVAT OPINNOT, HOPS 7.10.2016 Tiina Airaksinen HUK- TUTKINTO (180 OP) aineopinnot väh. 45 op (sisältää kandidaatintutkielman 6 op) aineopinnot 35 op perusopinnot 25 op Opiskelukokonaisuuden yhteiset
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 YHTEENVETO
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotKENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa
KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa Elina Lavikainen Kehittämispäällikkö, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Terveyden edistämisen
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
LisätiedotMiksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?
Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan
LisätiedotMIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.
MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.2017 Nuorten mielenterveys Nuorten mielenterveyshäiriöt (THL
LisätiedotTyöterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus
PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
Lisätiedot