SULKAVAN KUNTA VILKALAHDEN ASEMAKAAVA JA HOPEASAAREN ITÄOSAN Kaavaselostus, luonnos 1.11.2012 Asemakaava koskee osaa tilasta 5:153. Asemakaavalla muodostuu korttelit 163-165 sekä katu- ja virkistysalueet. Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Rakennuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Sulkavan kunta 1 1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. Lähtökohdat... 5 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2. Suunnittelutilanne... 6 4. Suunnittelun vaiheet... 8 4.1. Asemakaavan tarve ja päätökset... 8 4.2. Osallistuminen... 8 5. Asemakaavan kuvaus... 10 5.1. Kaavan rakenne... 10 5.2. Aluevaraukset... 10 5.3. Kadut ja liikennöinti... 10 5.4. Kunnallistekniikka... 11 5.5. Virkistys ja vapaa-aika... 11 5.6. Kaavan vaikutukset... 11
Sulkavan kunta 2 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 6. Asemakaavan toteuttaminen... 14
Sulkavan kunta 3 Sulkavan kunta Sulkavan kylä Vilkalahden ja Hopeasaarenitäosan asemakaava 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 1.11.2012 päivättyä asemakaava karttaa. Asemakaava koskee osaa tilasta 5:153. Asemakaavalla muodostuu korttelit 163-165 sekä katu- ja virkistysalueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sulkavan taajaman itäpuolella taajaman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueella sijaitsee saunarakennukset sekä vanhan leirintäalueen vastaanottokeskus Pääosa suunnittelualueesta on rakentamatonta. Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan omistuksessa. Kaava-alueen rajaus ja sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva: Suunnittelualueen rajaus osoitettu sinisellä viivalla
Sulkavan kunta 4 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa asuinrakentaminen alueella. 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavanlaatijana on Sulkavan Palvelut Oy. Sulkavan seurakunta, Sulkavan kunta ja Sulkavan Palvelut Oy allekirjoittivat kaavoituksen käynnistämissopimuksen 19.3.2012. Viranomaisneuvottelu on pidetty 16.5.2012. Kaavaluonnos valmistui marraskuussa 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä pp.kk. pp.kk.2012. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2013. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2. Asemakaava Suunnittelualueelle on osoitettu 13 erillispientalon tonttia. Näistä 8 kpl ovat omarantaisia. Tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 k-m2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 3254 m 2 ja 6300 m 2 välillä. Keskimääräinen tontin koko on 4872 m 2. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 3900 k-m 2. Saunan etäisyys rannasta vaihtelee 10 20 m:n välillä riippuen tontin koosta ja rannasta. Muuten uudisrakentaminen on kaavassa osoitettu n. 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Asukkaita alueelle olisi mahdollista sijoittua alle 40 kpl. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. Todennäköisesti suunnittelualueen rakentumiseen kuluu aikaa n. 15 vuotta. Rantatontit rakentunevat ensimmäisenä.
Sulkavan kunta 5 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Vilkalahden alueet ovat rakentamattomia yhtä rantasaunaa lukuunottamatta. Hopeasaaren itäosassa sijaitsee vanha leirintäalueen vastaanottokeskus. Suunnittelualueella on pinta-alaan. 8 ha. Suunnittelualue käsittää Saimaan rantaviivaa n. 800 m. Alue on pääasiassa loivasti kaakkoon ja etelään viettävää rinnettä. Alue sijaitsee Sulkavan taajaman läheisyydessä aivan palveluiden vieressä. Hopeasaaren itäosien vieressä sijaitsee Kukkapään lomakeskus 3.1.2. Luonnonympäristö Sulkavan keskustassa Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi heinä-elokuussa 2012 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvillisuuteen. Kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muut mahdolliset luontoarvot tai uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin myös läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Inventointi keskittyi kasveihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja linnut ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alueet systemaattisesti osa-alueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Inventointi suoritettiin heinäkuussa 2012. Kasvikartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin yleisesti alueen maaperä- ja vesiolosuhteita. Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen tietoihin. Suunnittelualueelta havaittiin inventoinnin yhteydessä havaittiin maisemallisesti merkittävä siirtolohkareryhmä.
Sulkavan kunta 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee vanhan leirinta alueen vastaanottokeskus joka on jo huonossa kunnossa. Vilkalahdessa sijaitsee saunarakennukset. 3.1.4. Maanomistustilanne Alueet ovat Sulkavan seurakunnan ja yksityisen omistuksessa. Sulkavan seurakunta, Sulkavan kunta ja Sulkavan Palvelut Oy ovat allekirjoittaneet 19.3.2012 sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä. 3.1.5. Liikenne ja reitit Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maantie 15179 (Sulkava kk) sekä maantie 438 (Virmutjoki Sulkava). Liikennettä maantie 15170 on tällä hetkellä reilut 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantie 438:lla n. 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueella läheisyydessä sijaitsee hiihtolatu. 3.1.6. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistokohdetta. Nämä kohteet on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. 3.1.7. Tekninen huolto Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kunnallistekniikan verkosto. Hopeasaaressa sijaitsee tällä hetkellä pumppaamo. 3.2. Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue sekä matkailutoiminnon alue. Yleiskaava: Alueilla on Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu asemakaavoituksessa suunniteltava maitkailu- tai pientalovaltainen alue.
Sulkavan kunta 7 Laadinnan alla olevan taajamayleiskaavan tavoitteissa osa suunnittelualueista on osoitettu asuinrakennusalueiksi. Kuva: Ote maakuntakaavasta
Sulkavan kunta 8 Kuva: Saimaa Siikajärvenalueen rantaosayleiskaavasta. Sulkavan kunta on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt. Asemakaavan pohjakarttana käytetään XX.XX.2012 hyväksyttyä pohjakarttaa. 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Asemakaavan tarve ja päätökset Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan ja maanomistajan toivomuksesta. Merkittävänä tekijänä on ollut kaavoitussopimuksen allekirjoittaminen. Sopimusta tarkennetaan kaavaprosessin edetessä. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat
Sulkavan kunta 9 - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - ETelä-Savon ELY-keskus - Etelä-Savon liitto - Maakuntamuseo - Museovirasto - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2. Asemakaavan tavoitteet 4.2.2.1. Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on mahdollistaa uusien vetovoimaisien asuinalueiden osoittaminen ja kaavoittaminen lähelle kunnan palveluita ja vahvistaa tällä tavalla myös osaltaan kunnan palvelurakenteen säilymistä ja kehittymistä. Tavoitteena on myös turvata Vilkaharjun alueelle jo sijoittuneen ja tulevaisuudessa sijoittuvan matkailutoimintojen työntekijöille asuinpaikat työpaikkojen läheisyydestä. 4.2.2.2. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa 4.2.2.3. Alueen oloista johtuvat tavoitteet Sulkavan taajaman vetovoimaisia alueita ovat juuri Saimaan ranta-alueet. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat taajaman palvelut sekä merkittävät matkailutoimijat. Alueet mahdollistavat kunnallistekniikan ja tiestön helpon rakentamisen. Alueen rakentaminen ei vaadi yksittäiseltä rakentajaltakaan normaalia merkittävimpiä panostuksia. 4.2.3. Vireilletulo Kunnanhallitus käsittelee kaavaa 19.11.2012. Kaavan nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus Sulkavanlehdessä. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen maanomistajia ja muita osallisia kirjeellä. 4.2.4. Osallistaminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. - pp.kk.2013.
Sulkavan kunta 10 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 4.2.5. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 16.5.2012. Neuvottelussa esillä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuvat korttelit 163-165 sekä katu- ja virkistysalueet. Kaava on suunniteltu normaalia taajaman pientalovaltaista aluetta varten. Kaava mahdollistaa virkistyskäytön jatkumisen alueella ja myös lähialueilla. Kaava ei vaaranna alueella olevien kunnallisteknisten verkostojen tulevaisuutta. Suunnittelualueelle on osoitettu 13 erillispientalon tonttia. Näistä 8 kpl ovat omarantaisia. Tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 k-m2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 3254 m 2 ja 6300 m 2 välillä. Keskimääräinen tontin koko on 4872 m 2. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 3900 k-m 2. Aluetehokkuus on tällöin 0,05%. Saunan etäisyys rannasta vaihtelee 10 20 m:n välillä riippuen tontin koosta ja rannasta. Muuten uudisrakentaminen on kaavassa osoitettu n. 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Asukkaita alueelle olisi mahdollista sijoittua alle 40 kpl. 5.2. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 8 ha. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu: Kaava mahdollistaa kaksikerrosrakentamisen alueelle. Rantatonteille saa rakentaa saunan sa rakennusalalla merkitylle alueelle. Saunan etäisyys rannasta vaihtelee 10 20 m:n välillä riippuen tontin koosta ja rannasta. Muuten uudisrakentaminen on kaavassa osoitettu n. 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Kaava mahdollistaa nykyisen saunarakennuksen säilymisen Vilkalahdessa. 5.3. Kadut ja liikennöinti Liikennöinti suunnittelualueelle tulee tapahtumaan Vilkaharjuntien sekä Vekarantien kautta.
Sulkavan kunta 11 Suunnittelualueen sisäinen katuverkko myötäilee maastonmuotoja. Katuverkko on kaavaratkaisussa pidetty mahdollisimman pienenä. Näin on saavutettu kaavataloudellisesti merkittäviä hyötyjä. Hopeasaaren itäosiin liikennöinti tapahtuu nykyisen vastaanottokeskuksen liittymän kautta. Uusia liittymiä maanteille ei ole tarvetta rakentaa. 5.4. Kunnallistekniikka Kaikki alueella toimivat yksiköt on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikka on mahdollista sijoittaa katujen kanssa samaan linjaukseen. Tällä tavalla on saavutettu kaavataloudellisesti merkittäviä hyötyjä. 5.5. Virkistys ja vapaa-aika Kaava mahdollistaa rannan virkistyskäytön myös jatkossa Vilkalahden alueella. Kaava mahdollistaa alueiden kytkemisen yhteynäiseksi virkistysalueeksi Sulkavan ydintaajaman kanssa. Suunnittelualueelle on osoitettu virkistysalueet (VR). Alueiden pinta-alat ovat 8,5 ha. Suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevat Vilkaharjun luontopolut sekä Vilkaharjun luonnonsuojelualue. Kaavalla on osoitettu muinaisjäännösalue omalla merkinnällään. Merkintä turvaa alueen arvojen säilymisen. 5.6. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaavoittajan ja sidosryhmien välillä. 5.6.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten
Sulkavan kunta 12 tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31.8.2009 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. 5.6.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa toiminnot on osoitettu Sulkavan taajaman välittömään läheisyyteen sekä Vilkaharjun matkailualueen välittömään läheisyyteen. Hopeasaaren itäosin kaksi rakennuspaikkaa sijaitsevat kauempana taajamasta, mutta lähellä Vilkaharjun matkailutoimijoita. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kunnallistekninen verkosto. Alueille suunnatut pääsytiet on jo pääsääntöisesti rakennettu. 5.6.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaava ei hajota yhdyskuntarakennetta. Vilkaharjun alueella on merkittävää asuinrakentamista jo tällä hetkellä ja suurin osa tästä rakentamisesta sijaitsee etäämmällä ydintaajamasta kuin Hopeasaaren itäosien alueet. Kaava ei näin ollen hajaannuta yhdyskuntarakennetta. 5.6.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueella sijaitsevat muinaisjäännöskohteet on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Kaava mahdollistaa virkistyskäytön jatkumisen suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla. Näillä alueilla on mm. luontopolku. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaava ei vaaranna paikallismaisemallisesti arvokkaan siirtolohkareryhmän arvoja. Alue on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. 5.6.2. VAT-vuoksi 5.6.2.1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Hopeasaaren alueella sijaitsee muinaisranta. Tällä samaisella rantaalueella sijaitsee myös muinaisjäännöskohteet. Muinaisjäännöskohteet on osoitettu
Sulkavan kunta 13 kaavassa omilla säilyttävillä merkinnöillään. Alueella ei ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Suunnittelualueella ei ole havaittavissa perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. 5.6.2.2. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue sijaitsee vesistön ja maareittien vanhan solmukohdan läheisyydessä. Kaava ei vaaranna vesistön ja maareittien solmukohdan ominaispiirteitä. 5.6.2.3. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 5.6.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. 5.6.4. Kaupalliset vaikutukset alue- ja palvelurakenteeseen Alueen rakentamisella ei ole nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueet tukeutuvat sekä Sulkavan taajamaan, että Vilkaharjun matkailualueeseen. 5.6.5. Vaikutukset liikenteeseen Toteutuessaan uusi maankäyttö tulee lisäämään Vilkaharjuntien alueella sekä terveyskeskuksen liittymässä. Ajoneuvoliikenne lisääntyy liikenteen tuotosarvion mukaan noin 220 matkalla arkivuorokaudessa (huomiossa mukana myös Kuumienkivien alueen kaava). Liikenne alueelle tulee suuntautumaan pääasiassa Sulkavan ydinkeskustaan, mutta myös Savonlinnan suuntaan. Katujen nykyinen mitoitus mahdollistaa liikennemäärien kasvun ilman liikenteellisiä sujuvuusongelmia. Hopeasaaren itäosien kaksi rakennuspaikkaa eivät lisää merkittävästi liikennettä Vilkaharjun alueella. Vilkalahden alueelta on kevyen liikenteen helppo siirtyä taajamaan. Vilkalahden alueelta keskustaan siirryttäessä Vilkaharjuntie on ainoa vilkasliikenteisempi tie. Tällä tiellä ei ole kevyenliikenteen väylää. Kaavan toteuttaminen ei lisää paineita kevyenliikenteenväylän toteuttamiseen. Kevyt liikenne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa johtaa Teollisuustien kautta. Hopeasaaren itäosien kohdalla alueelle ei ole mahdollista rakentaa kevyenliikenteen väylää. Kaavan mahdollistamat kaksi rakennuspaikkaa eivät kuitenkaan lisää liikenettä merkittävässä määrin. Huomioitavaa on myös, että Vilkaharjun alueella on jo tällä hetkellä merkitävää asumista. Kaava ei näin ollen muuta alueen liikenteellisiä olosuhteita.
Sulkavan kunta 14 5.6.6. Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei heikennä yleistä virkistyskäyttöä alueella voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Virkistyskäyttö alueella tulee jatkumaan. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Sulkavan kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Sulkavan Palvelut Oy Sulkavalla 1.11.2012 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri