KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006

Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet liittoon kirjaamo@keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Julkaisu C 114 ISBN 951-594-281-0 Sähköinen ISBN 951-594-282-9 ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Kuntien talous Keski-Suomi Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS 2005 Vuoden 2005 kuntatalouden yhteenveto on laadittu samojen periaatteiden mukaan kuin aiempinakin vuosina. Taulukot ovat samat, samoin liiteaineisto on vertailtavuuden vuoksi pyritty pitämään ennallaan. Harkinnanvaraisten valtionavustusten vaikutusta kuntatalouteen pohditaan vuoden 2006 kuntatalouden yhteenvedossa. Nyt laadittu yhteenveto perustuu keväällä 2006 kunnille toimitettuun kyselyyn. Saatujen tietojen perusteella Keski-Suomen liiton projektityöntekijä Pasi Mäkelä laati totuttuun tapaan itsenäisesti ja ripeästi oheisen yhteenvedon. Työtä helpotti tilinpäätösaineistojen löytyminen kuntien nettisivustoilta. Tilinpäätösaineiston työstäminen eri vaiheissaan oli vuorovaikutteinen prosessi. Kiitän kaikkia prosessiin osallistuneita arvokkaista kommenteista. Laadittu selvitys osoittaa jälleen kerran, että Keski-Suomen kuntien taloudellinen liikkumavara ei kokonaisuutena ole tavoitteiden mukaista, vaikka kehittymistä edellisvuodesta onkin tapahtunut. Vuonna 2005 vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot. Kiitän kuntia tilinpäätösaineistojen toimittamisesta ja lähetän yhteenvedon käyttöönne. Yhteenvedon kuviot löytyvät myös Keski-Suomen liiton kotisivuilta, www.keskisuomi.fi. Jyväskylässä 30.5.2006 Hannu Korhonen suunnittelujohtaja

KÄSITTEET JA TUNNUSLUVUT Seuraavassa lyhyesti julkaisussa käytetyt käsitteet ja tunnusluvut sekä niiden laskentatavat. Tunnuslukujen arvoja verrataan mahdollisuuksien mukaan edellisten vuosien vastaaviin arvoihin. Toimintakate = toimintatulot toimintamenot Toimintakatteella ilmaistaan kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Toimintakate on yleensä negatiivinen luku. Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + valtionosuudet Kun tuloslaskelman tunnuslukuja suhteutetaan käyttötuloihin, saadaan eri kuntien välillä vertailukelpoisia mittareita. Käyttökate = toimintakate + verotulot + valtionosuudet Tämä tunnusluku kuvaa, kuinka paljon rahaa jää palveluiden tuottamisen jälkeen rahoituskuluihin, poistoihin ja satunnaisiin kuluihin. Nettorahoituskulut/-tuotot =rahoitustuotot rahoituskulut Luku kuvaa kunnan tilannetta rahoitusmarkkinoilla, eli aiheutuuko rahoitusmarkkinaoperaatioista menoja vai saadaanko tuottoja. Vuosikate = käyttökate nettorahoituskulut Keskeisin tuloslaskelman tunnusluvuista. Se kertoo, kuinka paljon kunnan tuloista jää käytettäväksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikatetta kutsutaan kuvaavasti myös kunnan varsinaisen toiminnan tulokseksi. Nyrkkisäännöksi on suositettu, että kunnan talous on kunnossa, kun vuosikate on 250 300 euroa asukasta kohti. Poistot on laskennallinen käsite, jolla pitkävaikutteisten menojen kustannukset (muut paitsi rahoituskulut) jaetaan kohteen koko käyttöiälle (todellinen tai laskennallinen). Esimerkiksi viime vuonna rakennetun päiväkodin rakennuskustannuksista näkyy viime vuoden tuloslaskelmassa poistona vain ennalta määritelty osuus, vaikkapa 5 % kokonaiskustannuksista.

Vuosikatteen %-osuus poistoista = 100 * vuosikate / poistot Tulorahoituksen riittävyyttä kuvataan usein vuosikatteen ja poistojen suhteena, joten kunnan talouden arvioinnissa poistoilla on nykyään keskeinen osa. Yleisesti katsotaan, että mikäli vuosikate ylittää poistot, kunnan talous on hyvällä pohjalla. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan katsotaan olevan kriisissä. Jos taas vuosikate on pienempi kuin poistot, mutta kuitenkin positiivinen, niin kunnan talous heikkenee. Rahoitusvarallisuus = saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset vieras pääoma + saadut ennakot Rahoitusvarallisuus kertoo, kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman. Etumerkiltään positiivinen rahoitusvarallisuus kertoo hyvästä rahoitustilanteesta. Rahoitusvarallisuuden yksikkö on euro. Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenoista on katettu tulorahoituksella. Omahankintameno tarkoittaa käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoitusosuudet investointeihin. Tämä tunnusluku on suoraan vertailtavissa kuntien kesken. Lainakanta = vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Tunnusluku esitetään yleensä asukaslukuun suhteutettuna. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tämä tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Huoltosuhteena käytetään taloudellista huoltosuhdetta, joka saadaan jakamalla työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien summa työllisten määrällä.

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILANNE VUONNA 2005 Väestön keskittyminen jatkui edelleen Keski-Suomessa vuonna 2005, mutta hieman edellistä vuotta lievempänä. Vuonna 2005 yhdeksän kuntaa kolmestakymmenestä onnistui kasvattamaan asukasmääräänsä, kun edellisenä vuonna vain seitsemän kunnan väestö oli kasvanut. Jyväskylän ja sen lähialueen kuntien (Joutsa, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Sumiainen ja Uurainen) asukasluvut kasvoivat, mutta muiden kuntien asukasluvut laskivat. Kehityksen vaikutus kuntien talouteen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Asukasluvun lisäys ei välttämättä merkitse suoraan esimerkiksi verotulojen kasvua, mutta sitäkin varmemmin toimintamenojen nousua. Jotain kunnan vetovoimaisuudesta asukasluvun kehitys kuitenkin kertoo. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen kuntien taloudellinen tilanne parani verrattuna vuoteen 2004, joka tosin oli erittäin huono vuosi. Vuonna 2005 lähes kaikki merkittävät talouden tunnusluvut paranivat. Keskimääräiset toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet kasvoivat edelleen, mikä merkitsi kuntien keskimääräisten käyttötulojen kasvua. Vuosikatteen osalta tilanne parani jonkin verran. Vuonna 2005 asukaskohtainen vuosikate oli keskimäärin 48 euroa, kun se vuonna 2004 oli vain 14 euroa. Vuoden 2003 lukemiin (170 euroa/asukas) ei kuitenkaan päästy. Negatiiviseksi vuosikate jäi kahdeksassa kunnassa, kun vuonna 2004 peräti neljätoista kuntaa painui miinukselle. Kun tarkastellaan vuosikatteen osuutta poistoista, tilanne on kaksijakoinen. Vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot, jolloin niiden talouden voidaan katsoa olevan hyvällä pohjalla, kun vuonna 2004 viiden kunnan vuosikate ylitti poistot. Keskimääräinen vuosikatteen osuus poistoista nousi kuitenkin positiiviseksi, kun se vuotta aiemmin oli miinuksella. Vuonna 2005 kahdeksan kunnan vuosikatteen %-osuus poistoista oli negatiivinen, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli peräti neljätoista. Keski-Suomen kuntien rahoitusvarallisuus jatkoi heikkenemistään. Keskimäärin asukasta kohden rahoitusvarallisuus oli -1160 euroa vuonna 2005, kun edellisenä vuonna se oli -904 euroa. Vain kaksi kuntaa kolmestakymmenestä päätyi positiiviseen rahoitusvarallisuuteen. Edellisenä vuonna positiivisen lopputuloksen oli saavuttanut vielä kuusi kuntaa ja vuonna 2003 yhdeksän kuntaa. Kuntien lainakantoja verrattiin aiempien vuosien tapaan konsernitasolla. Keskimääräinen konsernivelka kasvoi jälleen ja oli 3372 euroa per asukas, kun vuonna 2004 se oli 3092 euroa per asukas. Asukaskohtaisesti suurimmat lainakannat olivat edelleen Kyyjärven, Jyväskylän ja Muuramen kunnissa. Vain neljän kunnan onnistui pienentää konsernin lainakantaa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen onnistui tekemään seitsemän kuntaa, kun vuonna 2004 vastaavaan pääsi vain kolme kuntaa. Vuonna 2003 ylijäämäisiä kuntia oli 18, joten parantamisen varaa jäi vielä monelle. Keskimäärin tulokset olivat 76 euroa per asukas alijäämäisiä, kun edellisen vuoden alijäämä oli keskimäärin 166 euroa per asukas. Monen kunnan alijäämä pieneni huomattavasti. Myös käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat keskimäärin asukasta kohden. Vuonna 2005 investoitiin keskimäärin 491 euroa per asukas, kun edellisenä vuonna investoitiin 457 euroa per asukas. Suhteessa eniten investoivat Kannonkoski, Petäjävesi ja Joutsa. Monet taloudelliset tunnusluvut, kuten asukaskohtainen vuosikate ja vuosikate poistoista, paranivat vuodesta 2004. Myös tilikauden tulokset paranivat. Sen sijaan velkaisuus kasvoi ja rahoitusvarallisuus huononi edelleen, mutta investoinnit lisääntyivät myös.

Hankasalmi Asukasluku 5 706 5 621 5 590 5 600 5 588 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -21,33-3808 -73,9 alkutuotanto 16,6 Verotulot 10,77 1924 37,3 jalostus 21,5 Käyttötulot 28,87 5155 100,0 palvelut 57,1 Rahoitustuotot netto 0,17 30 0,6 tuntematon 4,8 Vuosikate 0,34 60 1,2 Poistot 0,87 155 3,0 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -2,23-398 -7,7 0-14 v. 15,3 Tilikauden yli-/alijäämä -0,50-89 -1,7 15-24 v. 11,7 Lainakanta 3,60 642 12,5 25-44 v. 19,9 Kunnan tase 26,00 4644 90,1 45-64 v. 30,2 65- v. 22,8 Konsenin lainakanta 11,70 2111 Konsernin tase 33,91 6055 % työttömyysaste (%) 14,5 Investointien tulorahoitus 12,3 huoltosuhde 1,78 Suhteellinen velkaantuneisuus 25,4 Vuosikate poistoista 38,9 Työlliset 1 912 1 934 1 952 1 987 3,9 Hankasalmen asukasmäärä laski hieman edellisestä vuodesta, mutta työllisten määrä jatkoi nousuaan. Työttömyysaste laski edelleen ja huoltosuhdekin parani hieman. Kunnan taloudellinen tilanne heikeni edelliseen vuoteen verrattuna. Asukaskohtainen vuosikate laski reilusti, mutta oli kuitenkin hieman yli maakunnan keskiarvon. Rahoitusvarallisuus kääntyi negatiiviseksi. Hankasalmen vuosikatteen %-osuus poistoista laski huomattavasti ja oli 38,9 %. Konsernin lainakanta pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli asukaskohtaisesti maakunnan pienimpiä. Hankasalmi -398 8. Keski-Suomessa Hankasalmi 38,9 18. Keski-Suomessa Hankasalmi 2111 26. Keski-Suomessa Hankasalmi 60 18. Keski-Suomessa

Joutsa Asukasluku 4 190 4 158 4 106 4 045 4 058 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 19 Toimintakate -16,06-3970 -77,5 alkutuotanto 15,0 Verotulot 8,61 2129 41,6 jalostus 23,6 Käyttötulot 20,72 5122 100,0 palvelut 58,4 Rahoitustuotot netto -0,09-23 -0,5 tuntematon 2,9 Vuosikate 0,01 3 0,1 Poistot 0,50 122 2,4 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -8,70-2152 -42,0 0-14 v. 13,2 Tilikauden yli-/alijäämä -0,47-117 -2,3 15-24 v. 9,4 Lainakanta 8,47 2095 40,9 25-44 v. 18,4 Kunnan tase 16,93 4184 81,7 45-64 v. 33,7 65- v. 25,3 Konsenin lainakanta 14,22 3515 Konsernin tase 24,59 6079 % työttömyysaste (%) 12,5 Investointien tulorahoitus 0,4 huoltosuhde 1,65 Suhteellinen velkaantuneisuus 54,9 Vuosikate poistoista 2,3 Työlliset 1 531 1 538 1 516 1 509-1,4 Joutsan asukasluku nousi hieman, mutta työttömyysaste pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Huoltosuhde nousi hieman työllisten määrän vähentyessä. Kunnan talous heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Asukaskohtainen vuosikate romahti, mutta pysyi kuitenkin positiivisena. Tilikauden tulos kääntyi alijäämäiseksi ja rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen. Vuosikate poistoista oli 2,3 %, joka on alle maakunnan keskiarvon. Konsernin lainakanta kasvoi ja nousi yli maakunnan keskiarvon. Joutsa -2152 25. Keski-Suomessa Joutsa 2,3 22. Keski-Suomessa Joutsa 3515 12. Keski-Suomessa Joutsa 3 22. Keski-Suomessa

Jyväskylä Asukasluku 80 372 81 110 82 409 83 582 84 434 Kunnallisveroprosentti 18 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -263,37-3151 -70,3 alkutuotanto 0,4 Verotulot 227,09 2717 60,6 jalostus 20,8 Käyttötulot 374,67 4483 100,0 palvelut 76,5 Rahoitustuotot netto 4,52 54 1,2 tuntematon 2,4 Vuosikate 15,27 183 4,1 Poistot 31,74 380 8,5 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -203,13-2430 -54,2 0-14 v. 14,8 Tilikauden yli-/alijäämä 102,69 1229 27,4 15-24 v. 18,3 Lainakanta 159,12 1904 42,5 25-44 v. 28,9 Kunnan tase 638,85 7643 170,5 45-64 v. 24,6 65- v. 13,4 Konsenin lainakanta 446,17 5338 Konsernin tase 886,35 10605 % työttömyysaste (%) 14,8 Investointien tulorahoitus 40,9 huoltosuhde 1,41 Suhteellinen velkaantuneisuus 61,1 Vuosikate poistoista 48,1 Työlliset 33 961 34 578 34 990 36 160 6,5 Jyväskylän asukasmäärän nopea kasvu jatkui vuonna 2005. Työttömyysaste laski hieman mutta pysyi silti maakunnan keskiarvoa korkeampana, vaikka työllisten määrän kasvu jatkui. Vuosikate ja tilikauden ylijäämä kasvoivat huomattavasti, mutta tämä johtui ennen kaikkea kertaluonteisista tekijöistä. Vuosikate kattoi kasvustaan huolimatta vain 48,1 % poistoista, mikä oli kuitenkin edellistä vuotta enemmän. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen hieman ja oli asukaskohtaisesti maakunnan kolmanneksi heikoin. Konsernin lainakanta kasvoi yhä ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan toiseksi suurin. Jyväskylä -2430 28. Keski-Suomessa Jyväskylä 48,1 15. Keski-Suomessa Jyväskylä 5338 2. Keski-Suomessa Jyväskylä 183 6. Keski-Suomessa

Jyväskylän mlk Asukasluku 32 994 33 485 33 820 34 407 34 774 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -110,95-3224 -84,8 alkutuotanto 1,2 Verotulot 85,16 2475 65,1 jalostus 27,2 Käyttötulot 130,86 3803 100,0 palvelut 70,1 Rahoitustuotot netto 1,70 49 1,3 tuntematon 1,5 Vuosikate 4,12 120 3,1 Poistot 9,02 262 6,9 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -5,99-174 -4,6 0-14 v. 21,5 Tilikauden yli-/alijäämä -2,88-84 -2,2 15-24 v. 11,1 Lainakanta 30,25 879 23,1 25-44 v. 28,4 Kunnan tase 200,82 5837 153,5 45-64 v. 27,5 65- v. 11,5 Konsenin lainakanta 129,70 3770 Konsernin tase 311,20 9045 % työttömyysaste (%) 12,0 Investointien tulorahoitus 24,4 huoltosuhde 1,33 Suhteellinen velkaantuneisuus 35,8 Vuosikate poistoista 45,6 Työlliset 14 165 14 510 14 729 15 117 6,7 Jyväskylän maalaiskunnan asukkaiden määrä kasvoi edelleen. Työttömyysaste ja huoltosuhde paranivat myös hieman, kun työllistenkin määrä kasvoi. Tilikauden alijäämä pieneni, mutta oli edelleen huomattava. Vuosikatteen osuus poistoista kasvoi hieman, mutta oli silti vain 45,6 %. Asukaskohtainen vuosikate jatkoi kuitenkin nousuaan. Rahoitusvarallisuus kääntyi negatiiviseksi, mutta oli kuitenkin asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan neljänneksi korkein. Konsernin lainakanta kasvoi, mutta suhteessa muuhun maakuntaan tilanne parani hieman edellisestä vuodesta. Jyväskylän mlk -174 4. Keski-Suomessa Jyväskylän mlk 45,6 17. Keski-Suomessa Jyväskylän mlk 3770 11. Keski-Suomessa Jyväskylän mlk 120 12. Keski-Suomessa

Jämsä Asukasluku 15 455 15 411 15 306 15 282 15 164 Kunnallisveroprosentti 17,25 17,25 17,75 17,75 18,5 Toimintakate -55,08-3604 -84,3 alkutuotanto 4,5 Verotulot 41,38 2708 63,3 jalostus 38,7 Käyttötulot 65,33 4275 100,0 palvelut 54,7 Rahoitustuotot netto 0,64 42 1,0 tuntematon 2,1 Vuosikate 2,07 136 3,2 Poistot 3,61 236 5,5 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -3,47-227 -5,3 0-14 v. 16,5 Tilikauden yli-/alijäämä -1,31-86 -2,0 15-24 v. 11,1 Lainakanta 15,94 1043 24,4 25-44 v. 22,3 Kunnan tase 104,66 6848 160,2 45-64 v. 30,2 65- v. 19,9 Konsenin lainakanta 43,71 2860 Konsernin tase 141,85 9282 % työttömyysaste (%) 12,4 Investointien tulorahoitus 17,7 huoltosuhde 1,44 Suhteellinen velkaantuneisuus 34,5 Vuosikate poistoista 57,4 Työlliset 6 204 6 178 6 086 6 300 1,5 Jämsän asukasmäärä laski edelleen hieman. Työttömyysaste ja huoltosuhde pysyivät edellisen vuoden tasolla, vaikka työllisten määrä hieman putosikin. Jämsän taloudellinen tilanne parani vuonna 2005. Tilikauden alijäämä pieneni huomattavasti ja vuosikate kääntyi positiiviseksi. Rahoitusvarallisuus muuttui negatiiviseksi, mutta oli silti edelleen maakunnan parhaita. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen, mutta oli kuitenkin selvästi alle maakunnan keskiarvon. Jämsä -227 5. Keski-Suomessa Jämsä 57,4 11. Keski-Suomessa Jämsä 2860 21. Keski-Suomessa Jämsä 136 10. Keski-Suomessa

Jämsänkoski Asukasluku 7 681 7 622 7 580 7 524 7 490 Kunnallisveroprosentti 18 18 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -28,02-3724 -88,0 alkutuotanto 2,6 Verotulot 21,02 2794 66,1 jalostus 43,0 Käyttötulot 31,82 4229 100,0 palvelut 52,1 Rahoitustuotot netto 0,09 11 0,3 tuntematon 2,2 Vuosikate -0,99-131 -3,1 Poistot 1,46 194 4,6 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -10,31-1371 -32,4 0-14 v. 17,3 Tilikauden yli-/alijäämä -2,45-325 -7,7 15-24 v. 11,5 Lainakanta 14,49 1926 45,5 25-44 v. 23,0 Kunnan tase 41,54 5521 130,6 45-64 v. 29,3 65- v. 18,9 Konsenin lainakanta 30,92 4110 Konsernin tase 63,66 8461 % työttömyysaste (%) 14,5 Investointien tulorahoitus -46,9 huoltosuhde 1,53 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,0 Vuosikate poistoista -67,5 Työlliset 2 974 2 950 2 876 2 980 0,2 Jämsänkosken asukasmäärä jatkoi laskuaan. Työttömyysaste laski edelleen, mutta huoltosuhde ei muuttunut. Työllisten määrä laski myös hieman. Vuosikate kääntyi negatiiviseksi ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan heikoimpia. Myös vuosikatteen osuus poistoista kääntyi negatiiviseksi ja oli maakunnan heikoimpia. Rahoitusvarallisuuskin heikkeni mutta oli edelleen maakunnan keskitasoa. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen hieman ja oli asukaskohtaisesti laskettuna Keski-Suomen viidenneksi suurin. Jämsänkoski -1371 17. Keski-Suomessa Jämsänkoski -67,5 25. Keski-Suomessa Jämsänkoski 4110 5. Keski-Suomessa Jämsänkoski -131 25. Keski-Suomessa

Kannonkoski Asukasluku 1 689 1 664 1 634 1 630 1 627 Kunnallisveroprosentti 19 19 19 19 19 Toimintakate -6,36-3900 -64,3 alkutuotanto 21,1 Verotulot 3,07 1885 31,1 jalostus 21,9 Käyttötulot 9,89 6069 100,0 palvelut 53,3 Rahoitustuotot netto 0,07 41 0,7 tuntematon 3,7 Vuosikate 0,38 231 3,8 Poistot 0,48 292 4,8 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -3,67-2253 -37,1 0-14 v. 15,4 Tilikauden yli-/alijäämä 0,09 55 0,9 15-24 v. 8,1 Lainakanta 6,62 4062 66,9 25-44 v. 18,4 Kunnan tase 16,69 10240 168,7 45-64 v. 30,1 65- v. 28,0 Konsenin lainakanta 6,86 4208 Konsernin tase 17,71 10867 % työttömyysaste (%) 17,4 Investointien tulorahoitus 37,6 huoltosuhde 2,13 Suhteellinen velkaantuneisuus 82,0 Vuosikate poistoista 79,2 Työlliset 518 519 518 535 3,3 Kannonkosken asukasluku pieneni vain vähän kuten myös työllisten määrä. Työttömyysaste nousi edelleen. Myös huoltosuhde nousi ja on edelleen maakunnan heikoimpia. Vuosikate kasvoi hieman, mutta olisi ollut negatiivinen ilman kunnan liikelaitos Piispalaa, joka käyttää voittonsa omaan toimintaansa. Rahoitusvarallisuus heikkeni entisestään ja oli Keski-Suomen heikoimpia. Konsernin lainakanta kasvoi edeleen ja oli asukaslukuun suhteutettuna maakunnan neljänneksi suurin. Kannonkoski -2253 27. Keski-Suomessa Kannonkoski 79,2 7. Keski-Suomessa Kannonkoski 4208 4. Keski-Suomessa Kannonkoski 231 5. Keski-Suomessa

Karstula Asukasluku 5 039 4 957 4 904 4 858 4 801 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -19,80-4076 -101,4 alkutuotanto 14,5 Verotulot 9,13 1879 46,7 jalostus 28,3 Käyttötulot 19,53 4020 100,0 palvelut 53,4 Rahoitustuotot netto 0,50 103 2,6 tuntematon 3,9 Vuosikate -1,28-264 -6,6 Poistot 0,89 184 4,6 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -3,26-672 -16,7 0-14 v. 15,6 Tilikauden yli-/alijäämä -0,74-153 -3,8 15-24 v. 11,1 Lainakanta 11,88 2445 60,8 25-44 v. 20,1 Kunnan tase 35,04 7213 179,4 45-64 v. 30,8 65- v. 22,3 Konsenin lainakanta 16,10 3314 Konsernin tase 41,76 8597 % työttömyysaste (%) 13,1 Investointien tulorahoitus -47,3 huoltosuhde 1,58 Suhteellinen velkaantuneisuus 73,7 Vuosikate poistoista -143,3 Työlliset 1 809 1 790 1 806 1 803-0,3 Karstulan asukasmäärän lasku jatkui, ja kunnan työllisten määrä säilyi suunnilleen tasollaan. Työttömyysaste laski yli prosenttiyksikön ja huoltosuhde parani myös. Vuosikate painui entistä enemmän miinukselle ja oli asukaslukuun suhteutettuna maakunnan toiseksi huonoin. Myös vuosikatteen osuus poistoista oli pahasti negatiivinen. Asukaskohtainen rahoitusvarallisuus sen sijaan oli maakunnan keskiarvoa parempi. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen, mutta jäi vieläkin alle maakunnan keskiarvon. Karstula -672 11. Keski-Suomessa Karstula -143,3 28. Keski-Suomessa Karstula 3314 14. Keski-Suomessa Karstula -264 29. Keski-Suomessa

Keuruu Asukasluku 11 716 11 510 11 392 11 260 11 180 Kunnallisveroprosentti 18,5 19 19 19 19,25 Toimintakate -41,00-3642 -75,4 alkutuotanto 6,7 Verotulot 26,78 2379 49,3 jalostus 28,4 Käyttötulot 54,38 4829 100,0 palvelut 62,4 Rahoitustuotot netto -0,02-2 0,0 tuntematon 2,6 Vuosikate 1,99 177 3,7 Poistot 2,42 214 4,4 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -19,63-1743 -36,1 0-14 v. 15,4 Tilikauden yli-/alijäämä -0,42-37 -0,8 15-24 v. 10,3 Lainakanta 19,26 1710 35,4 25-44 v. 20,4 Kunnan tase 62,60 5559 115,1 45-64 v. 32,2 65- v. 21,7 Konsenin lainakanta 27,01 2399 Konsernin tase 85,92 7630 % työttömyysaste (%) 12,7 Investointien tulorahoitus 49,6 huoltosuhde 1,52 Suhteellinen velkaantuneisuus 46,2 Vuosikate poistoista 82,4 Työlliset 4 414 4 353 4 349 4 382-0,7 Keuruun asukasmäärä oli edelleen laskussa, ja vuonna 2005 myös työllisten määrä väheni. Työttömyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla kuten myös huoltosuhde. Vuosikate kasvoi ja olikin edelleen asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan seitsemänneksi korkein. Myös vuosikatteen osuus poistoista kasvoi. Tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi, vaikka paranikin edellisestä vuodesta. Rahoitusvarallisuus sen sijaan laski ja oli alle maakunnan keskiarvon. Konsernin lainakanta kasvoi hieman, mutta oli kuitenkin selvästi alle Keski-Suomen keskiarvon. Keuruu -1743 20. Keski-Suomessa Keuruu 82,4 6. Keski-Suomessa Keuruu 2399 24. Keski-Suomessa Keuruu 177 7. Keski-Suomessa

Kinnula Asukasluku 2 072 2 015 1 977 1 940 1 933 Kunnallisveroprosentti 18 18 18,75 18,75 18,75 Toimintakate -8,02-4136 -72,1 alkutuotanto 23,7 Verotulot 3,15 1622 28,3 jalostus 16,9 Käyttötulot 11,12 5733 100,0 palvelut 52,9 Rahoitustuotot netto 0,31 162 2,8 tuntematon 6,5 Vuosikate 0,65 337 5,9 Poistot 0,50 257 4,5 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -1,45-748 -13,0 0-14 v. 17,1 Tilikauden yli-/alijäämä 0,05 27 0,5 15-24 v. 14,1 Lainakanta 4,79 2467 43,0 25-44 v. 18,4 Kunnan tase 18,04 9299 162,2 45-64 v. 31,3 65- v. 19,0 Konsenin lainakanta 5,87 3027 Konsernin tase 19,46 10033 % työttömyysaste (%) 15,6 Investointien tulorahoitus 52,4 huoltosuhde 1,97 Suhteellinen velkaantuneisuus 53,2 Vuosikate poistoista 130,8 Työlliset 635 621 619 628-1,1 Kinnulan asukasmäärä jatkoi lievää laskuaan, mutta työllisten määrän kehitys oli positiivisempi. Työttömyysaste laski reilusti ja samalla huoltosuhde parani. Asukaskohtainen vuosikate nousi taas maakunnan parhaaksi edellisen vuoden notkahduksen jälkeen. Myös vuosikatteen osuus poistoista oli maakunnan kolmanneksi paras. Rahoitusvarallisuus sen sijaan laski edelleen, mutta tilikausi nousi ylijäämäiseksi. Konsernin lainakanta pieneni ja jäi asukaskohtaisesti mitattuna reilusti alle maakunnan keskiarvon. Kinnula -748 12. Keski-Suomessa Kinnula 130,8 3. Keski-Suomessa Kinnula 3027 18. Keski-Suomessa Kinnula 337 1. Keski-Suomessa

Kivijärvi Asukasluku 1 568 1 513 1 488 1 452 1 424 Kunnallisveroprosentti 19 19 19 19 19 Toimintakate -6,48-4464 -88,2 alkutuotanto 22,6 Verotulot 2,79 1924 38,0 jalostus 16,3 Käyttötulot 7,35 5059 100,0 palvelut 55,8 Rahoitustuotot netto 0,02 14 0,3 tuntematon 5,3 Vuosikate -0,17-118 -2,3 Poistot 0,26 179 3,5 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -0,06-39 -0,8 0-14 v. 17,6 Tilikauden yli-/alijäämä -0,42-292 -5,8 15-24 v. 11,0 Lainakanta 2,04 1406 27,8 25-44 v. 16,3 Kunnan tase 11,17 7692 152,0 45-64 v. 30,5 65- v. 24,6 Konsenin lainakanta 4,17 2868 Konsernin tase 13,22 9103 % työttömyysaste (%) 13,1 Investointien tulorahoitus -22,4 huoltosuhde 2,03 Suhteellinen velkaantuneisuus 39,2 Vuosikate poistoista -66,2 Työlliset 446 433 438 430-3,6 Kivijärven asukasluku laski edelleen vuodesta 2004. Työllisten määrä kasvoi, joten työttömyysaste laski yli kolmella prosenttiyksiköllä ja huoltosuhdekin parani, vaikka säilyikin edelleen suhteellisen korkeana. Vuosikatteen negatiivisuus paheni edellisestä vuodesta ja jäi asukaskohtaisesti reilusti alle maakunnan keskiarvon. Vuosikatteen osuus poistoista laski edelleen. Rahoitusvarallisuus laski ja kääntyi negatiiviseksi, mutta säilyi silti Keski-Suomen kolmanneksi korkeimpana. Konsernin lainakanta kasvoi mutta jäi selvästi alle maakunnan keskiarvon. Kivijärvi -39 3. Keski-Suomessa Kivijärvi -66,2 24. Keski-Suomessa Kivijärvi 2868 20. Keski-Suomessa Kivijärvi -118 23. Keski-Suomessa

Konnevesi Asukasluku 3 218 3 197 3 175 3 154 3 099 Kunnallisveroprosentti 18 18 18 18 18 Toimintakate -11,79-3737 -79,4 alkutuotanto 15,9 Verotulot 5,83 1849 39,3 jalostus 27,4 Käyttötulot 14,84 4706 100,0 palvelut 53,6 Rahoitustuotot netto 0,15 47 1,0 tuntematon 3,1 Vuosikate 0,26 82 1,8 Poistot 0,50 159 3,4 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -1,76-557 -11,8 0-14 v. 15,7 Tilikauden yli-/alijäämä -0,25-80 -1,7 15-24 v. 10,0 Lainakanta 2,26 718 15,3 25-44 v. 19,8 Kunnan tase 16,24 5149 109,4 45-64 v. 30,7 65- v. 23,7 Konsenin lainakanta 6,94 2199 Konsernin tase 20,46 6487 % työttömyysaste (%) 13,8 Investointien tulorahoitus 18,4 huoltosuhde 1,60 Suhteellinen velkaantuneisuus 28,9 Vuosikate poistoista 51,9 Työlliset 1 151 1 160 1 167 1 121-2,6 Konneveden asukasmäärä laski edelleen, mutta työllisten määrä kasvoi. Täten työttömyysaste pieneni ja huoltosuhde parani. Konneveden taloudellinen tila heikkeni edellisestä vuodesta, eivätkä tunusluvut enää yltäneet aivan maakunnan kärkeen. Vuosikatteen osuus poistoista laski reilusti mutta pysyi positiivisena. Asukaskohtainen vuosikate laski myös. Rahoitusvarallisuus oli edelleen negatiivinen mutta reilusti Keski-Suomen keskiarvon yläpuolella. Konsernin lainakanta kasvoi myös mutta oli silti maakunnan pienimpiä. Konnevesi -557 9. Keski-Suomessa Konnevesi 51,9 14. Keski-Suomessa Konnevesi 2199 25. Keski-Suomessa Konnevesi 82 16. Keski-Suomessa

Korpilahti Asukasluku 5 019 5 025 5 016 4 985 4 997 Kunnallisveroprosentti 19 19 19 19 20 Toimintakate -19,52-3916 -85,7 alkutuotanto 10,7 Verotulot 11,28 2262 49,5 jalostus 25,5 Käyttötulot 22,78 4570 100,0 palvelut 60,9 Rahoitustuotot netto -0,16-32 -0,7 tuntematon 2,9 Vuosikate 0,05 11 0,2 Poistot 0,68 135 3,0 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -15,77-3163 -69,2 0-14 v. 17,6 Tilikauden yli-/alijäämä -0,62-124 -2,7 15-24 v. 10,1 Lainakanta 14,77 2962 64,8 25-44 v. 21,6 Kunnan tase 28,39 5694 124,6 45-64 v. 29,6 65- v. 21,1 Konsenin lainakanta 19,26 3864 Konsernin tase 35,39 7099 % työttömyysaste (%) 11,9 Investointien tulorahoitus 2,7 huoltosuhde 1,62 Suhteellinen velkaantuneisuus 75,6 Vuosikate poistoista 8,1 Työlliset 1 791 1 828 1 883 1 926 7,5 Korpilahden asukasluku ja työllisten määrä kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Myös työttömyysaste ja huoltosuhde paranivat. Vuosikate laski hieman mutta pysyi positiivisena. Asukaskohtainen vuosikate ja vuosikatteen osuus poistoista putosivat molemmat alle maakunnan keskiarvon. Rahoitusvarallisuus oli edelleen maakunnan heikoin. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen ja oli jo reilusti yli maakunnan keskiarvon. Korpilahti -3163 30. Keski-Suomessa Korpilahti 8,1 21. Keski-Suomessa Korpilahti 3864 9. Keski-Suomessa Korpilahti 11 21. Keski-Suomessa

Kuhmoinen Asukasluku 2 948 2 917 2 880 2 838 2 805 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -11,45-4035 -84,1 alkutuotanto 14,4 Verotulot 6,43 2265 47,2 jalostus 24,5 Käyttötulot 13,62 4799 100,0 palvelut 58,3 Rahoitustuotot netto 0,19 67 1,4 tuntematon 2,8 Vuosikate 0,32 114 2,4 Poistot 0,46 163 3,4 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -4,04-1422 -29,6 0-14 v. 11,1 Tilikauden yli-/alijäämä -0,16-55 -1,2 15-24 v. 8,3 Lainakanta 7,40 2607 54,3 25-44 v. 16,0 Kunnan tase 21,55 7593 158,2 45-64 v. 33,7 65- v. 30,9 Konsenin lainakanta 11,48 4045 Konsernin tase 27,22 9591 % työttömyysaste (%) 16,0 Investointien tulorahoitus 41,8 huoltosuhde 1,86 Suhteellinen velkaantuneisuus 63,6 Vuosikate poistoista 69,7 Työlliset 995 977 954 957-3,8 Kuhmoisten asukasluku laski edelleen, kuten myös työllisten määrä. Työttömyysaste nousi jälleen edellisen vuoden parantuneen tilanteen jälkeen. Huoltosuhde pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuosikate putosi alle puoleen vuodesta 2004 mutta pysyi positiivisena ja asukaskohtaisesti yli maakunnan keskiarvon. Vuosikatteen osuus poistoista laski myös. Rahoitusvarallisuus parani mutta oli edelleen alle maakunnan keskitason. Tilikausi oli alijäämäinen mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin lainakanta kasvoi reilusti ja oli asukaskohtaisesti mitattuna maakunnan kuudenneksi suurin. Kuhmoinen -1422 18. Keski-Suomessa Kuhmoinen 69,7 9. Keski-Suomessa Kuhmoinen 4045 6. Keski-Suomessa Kuhmoinen 114 13. Keski-Suomessa

Kyyjärvi Asukasluku 1 777 1 777 1 739 1 693 1 646 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -6,87-4055 -89,4 alkutuotanto 19,1 Verotulot 3,03 1788 39,4 jalostus 27,8 Käyttötulot 7,68 4538 100,0 palvelut 48,1 Rahoitustuotot netto -0,01-5 -0,1 tuntematon 4,9 Vuosikate -0,44-258 -5,7 Poistot 0,38 224 4,9 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -2,24-1324 -29,2 0-14 v. 15,5 Tilikauden yli-/alijäämä -0,82-482 -10,6 15-24 v. 12,0 Lainakanta 6,06 3578 78,8 25-44 v. 19,1 Kunnan tase 14,42 8517 187,7 45-64 v. 31,0 65- v. 22,4 Konsenin lainakanta 9,69 5725 Konsernin tase 18,99 11214 % työttömyysaste (%) 11,7 Investointien tulorahoitus -234,8 huoltosuhde 1,49 Suhteellinen velkaantuneisuus 89,8 Vuosikate poistoista -114,9 Työlliset 645 644 626 632-2,0 Kyyjärven asukasluku laski edelleen. Työllisten määrän kasvun myötä huoltosuhde ja työttömyysaste paranivat yhä. Vuosikate pysyi miinuksella edellisen vuoden tasolla ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan kolmanneksi huonoin. Myös vuosikatteen osuus poistoista oli maakunnan heikoimpia. Tilikausi oli edellisvuoden tapaan pahasti alijäämäinen. Rahoitusvarallisuus heikkeni myös edelleen mutta pysyi maakunnan keskitason tuntumassa. Konsernin lainakanta kasvoi yhä entisestään ja oli edelleen asukaskohtaisesti mitattuna maakunnan suurin. Kyyjärvi -1324 16. Keski-Suomessa Kyyjärvi -114,9 26. Keski-Suomessa Kyyjärvi 5725 1. Keski-Suomessa Kyyjärvi -258 28. Keski-Suomessa

Laukaa Asukasluku 16 634 16 756 16 929 17 068 17 193 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -58,26-3413 -84,3 alkutuotanto 4,6 Verotulot 37,74 2211 54,6 jalostus 30,8 Käyttötulot 69,08 4048 100,0 palvelut 62,5 Rahoitustuotot netto 0,03 2 0,0 tuntematon 2,0 Vuosikate 0,24 14 0,3 Poistot 2,40 141 3,5 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -21,41-1255 -31,0 0-14 v. 21,9 Tilikauden yli-/alijäämä -2,17-127 -3,1 15-24 v. 10,7 Lainakanta 15,32 897 22,2 25-44 v. 24,5 Kunnan tase 54,51 3194 78,9 45-64 v. 29,1 65- v. 13,9 Konsenin lainakanta 50,55 2961 Konsernin tase 92,84 5440 % työttömyysaste (%) 12,1 Investointien tulorahoitus 5,8 huoltosuhde 1,45 Suhteellinen velkaantuneisuus 34,9 Vuosikate poistoista 9,8 Työlliset 6 787 6 838 6 908 7 057 4,0 Laukaan asukasmäärä ja työllisten määrä jatkoivat kasvuaan myös vuonna 2005. Työttömyysaste ja huoltosuhde pysyivät lähes ennallaan ja olivat maakunnan kärkipäätä. Laukaan vuosikate kääntyi jälleen positiiviseksi ja tilikauden alijäämäkin pieneni hieman. Asukaskohtainen vuosikate ja vuosikatteen osuus poistoista oli jäivät kuitenkin alle maakunnan keskiarvojen. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen mutta pysyi asukaskohtaisesti laskettuna selvästi alle maakunnan keskiarvon. Laukaa -1255 15. Keski-Suomessa Laukaa 9,8 20. Keski-Suomessa Laukaa 2961 19. Keski-Suomessa Laukaa 14 20. Keski-Suomessa

Leivonmäki Asukasluku 1 201 1 185 1 162 1 165 1 155 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -4,71-4039 -83,7 alkutuotanto 15,9 Verotulot 2,52 2167 44,9 jalostus 25,3 Käyttötulot 5,62 4826 100,0 palvelut 54,3 Rahoitustuotot netto -0,04-31 -0,6 tuntematon 4,5 Vuosikate -0,22-190 -3,9 Poistot 0,09 78 1,6 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -3,12-2680 -55,5 0-14 v. 13,0 Tilikauden yli-/alijäämä -0,30-254 -5,3 15-24 v. 8,7 Lainakanta 3,00 2579 53,4 25-44 v. 18,8 Kunnan tase 4,65 3994 82,8 45-64 v. 31,9 65- v. 27,6 Konsenin lainakanta 3,84 3293 Konsernin tase 5,28 4531 % työttömyysaste (%) 14,3 Investointien tulorahoitus -113,5 huoltosuhde 1,85 Suhteellinen velkaantuneisuus 68,1 Vuosikate poistoista -242,5 Työlliset 398 389 388 403 1,3 Leivonmäen työttömyysaste ja huoltosuhde paranivat työllisten määrän kasvun ansiosta, vaikka asukasluku laskikin taas vuoden tauon jälkeen. Vuosikate parani mutta oli edelleen miinuksella ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan viidenneksi heikoin. Vuosikatteen osuus poistoista oli edelleen maakunnan heikoin. Tilikauden alijäämä pieneni vain hieman. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen ja oli maakunnan toiseksi huonoin. Konsernin lainakanta kasvoi myös edelleen, mutta pysyi asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan keskitason tuntumassa. Leivonmäki -2680 29. Keski-Suomessa Leivonmäki -242,5 30. Keski-Suomessa Leivonmäki 3293 15. Keski-Suomessa Leivonmäki -190 26. Keski-Suomessa

Luhanka Asukasluku 917 915 905 893 881 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -3,60-4032 -81,4 alkutuotanto 28,5 Verotulot 1,71 1917 38,7 jalostus 16,9 Käyttötulot 4,42 4951 100,0 palvelut 52,8 Rahoitustuotot netto 0,02 19 0,4 tuntematon 1,8 Vuosikate 0,26 291 5,9 Poistot 0,13 144 2,9 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -0,26-286 -5,8 0-14 v. 10,9 Tilikauden yli-/alijäämä 0,23 262 5,3 15-24 v. 6,8 Lainakanta 0,08 91 1,8 25-44 v. 16,3 Kunnan tase 2,82 3154 63,7 45-64 v. 32,1 65- v. 33,8 Konsenin lainakanta 1,63 1823 Konsernin tase 4,64 5197 % työttömyysaste (%) 12,9 Investointien tulorahoitus 280,7 huoltosuhde 2,03 Suhteellinen velkaantuneisuus 13,0 Vuosikate poistoista 202,5 Työlliset 289 298 289 284-1,7 Luhangan asukasmäärä oli edelleen hienoisessa laskussa. Työttömyysaste ja huoltosuhde pysyivät lähes edellisen vuoden tasoilla, vaikka työllisten määrä laskikin. Luhangan taloudellinen tila koheni vuonna 2005. Vuosikate kääntyi positiiviseksi ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan toiseksi paras. Vuosikatteen osuus poistoista nousi koko Keski-Suomen parhaaksi. Tilikausi kääntyi ylijäämäiseksi. Asukaskohtainen rahoitusvarallisuus parani ja oli maakunnan kuudenneksi paras. Konsernin lainakanta pieneni ja oli maakunnan toiseksi pienin. Luhanka -286 6. Keski-Suomessa Luhanka 202,5 1. Keski-Suomessa Luhanka 1823 27. Keski-Suomessa Luhanka 291 2. Keski-Suomessa

Multia Asukasluku 2 109 2 079 2 065 2 036 2 020 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -7,98-3917 -81,5 alkutuotanto 18,5 Verotulot 3,77 1852 38,5 jalostus 22,4 Käyttötulot 9,78 4805 100,0 palvelut 56,5 Rahoitustuotot netto -0,10-50 -1,0 tuntematon 2,6 Vuosikate 0,16 81 1,7 Poistot 0,25 125 2,6 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -3,81-1874 -39,0 0-14 v. 15,8 Tilikauden yli-/alijäämä -0,07-32 -0,7 15-24 v. 9,1 Lainakanta 3,94 1934 40,2 25-44 v. 17,8 Kunnan tase 8,49 4170 86,8 45-64 v. 28,9 65- v. 28,5 Konsenin lainakanta 5,22 2564 Konsernin tase 11,24 5523 % työttömyysaste (%) 14,9 Investointien tulorahoitus 18,8 huoltosuhde 2,01 Suhteellinen velkaantuneisuus 49,9 Vuosikate poistoista 64,7 Työlliset 649 646 642 664 2,3 Multian asukasluku laski edelleen hieman, kuten myös työllisten määrä. Työttömyysaste kuitenkin laski ja huoltosuhdekin pysyi edellisvuoden tasolla. Vuosikate parani hieman edellisestä vuodesta ja oli asukaskohtaisesti yli maakunnan keskiarvon. Vuosikatteen osuus poistoista kasvoi. Tilikauden alijäämäkin pieneni vähän. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen ja oli asukaskohtaisesti mitattuna alle maakunnan keskiarvon. Konsernin lainakanta kasvoi mutta oli asukaskohtaisesti mitattuna selvästi alle Keski-Suomen keskiarvon. Multia -1874 23. Keski-Suomessa Multia 64,7 10. Keski-Suomessa Multia 2564 23. Keski-Suomessa Multia 81 17. Keski-Suomessa

Muurame Asukasluku 8 264 8 407 8 510 8 597 8 672 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -27,68-3219 -79,3 alkutuotanto 1,7 Verotulot 22,08 2568 63,3 jalostus 31,1 Käyttötulot 34,89 4059 100,0 palvelut 65,6 Rahoitustuotot netto -0,28-32 -0,8 tuntematon 1,6 Vuosikate 1,30 152 3,7 Poistot 1,50 174 4,3 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -13,55-1577 -38,8 0-14 v. 23,8 Tilikauden yli-/alijäämä -0,20-23 -0,6 15-24 v. 11,4 Lainakanta 10,85 1262 31,1 25-44 v. 27,4 Kunnan tase 38,37 4463 110,0 45-64 v. 27,1 65- v. 10,4 Konsenin lainakanta 45,51 5293 Konsernin tase 74,45 8659 % työttömyysaste (%) 10,0 Investointien tulorahoitus 40,9 huoltosuhde 1,26 Suhteellinen velkaantuneisuus 43,3 Vuosikate poistoista 86,9 Työlliset 3 617 3 713 3 776 3 864 6,8 Muuramen asukasluku ja työllisten määrä kasvoivat myös vuonna 2005. Työttömyysaste ja huoltosuhde paranivat edelleen, ja molemmat olivat maakunnan parhaimmasta päästä. Vuosikate nousi edelleen, kuten myös sen osus poistoista. Talouden kohentuminen näkyi myös alijäämän pienenemisenä. Rahoitusvarallisuus kuitenkin heikkeni ja oli reilusti alle maakunnan keskiarvon. Konsernin lainakanta kasvoi myös edelleen ja oli asukaskohtaisesti mitattuna maakunnan kolmanneksi suurin. Muurame -1577 19. Keski-Suomessa Muurame 86,9 5. Keski-Suomessa Muurame 5293 3. Keski-Suomessa Muurame 152 8. Keski-Suomessa

Petäjävesi Asukasluku 3 758 3 721 3 691 3 682 3 703 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,75 19,25 19,25 19,25 Toimintakate -13,55-3680 -75,4 alkutuotanto 11,8 Verotulot 7,46 2027 41,6 jalostus 25,4 Käyttötulot 17,96 4878 100,0 palvelut 60,0 Rahoitustuotot netto 0,21 58 1,2 tuntematon 2,9 Vuosikate 0,95 258 5,3 Poistot 0,85 232 4,8 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -1,27-346 -7,1 0-14 v. 18,0 Tilikauden yli-/alijäämä 0,11 29 0,6 15-24 v. 9,3 Lainakanta 4,42 1201 24,6 25-44 v. 22,0 Kunnan tase 25,57 6946 142,4 45-64 v. 30,8 65- v. 19,8 Konsenin lainakanta 11,15 3029 Konsernin tase 34,01 9236 % työttömyysaste (%) 14,0 Investointien tulorahoitus 35,7 huoltosuhde 1,72 Suhteellinen velkaantuneisuus 37,4 Vuosikate poistoista 111,1 Työlliset 1 369 1 339 1 334 1 357-0,9 Petäjäveden asukasluku kasvoi muutaman vuoden laskun jälkeen, mutta työllisten määrä väheni. Näin työttömyysaste ja huoltosuhde nousivat hieman. Vuosikate kohosi edellisestä vuodesta ja oli asukaskohtaisesti maakunnan viidenneksi korkein. Edellisen tilikauden pieni alijäämä vaihtui ylijäämäksi. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen, mutta oli kuitenkin selvästi yli maakunnan keskiarvon. Konsernin lainakanta laski edelleen ja putosi jo alle maakunnan keskiarvon. Petäjävesi -346 7. Keski-Suomessa Petäjävesi 111,1 4. Keski-Suomessa Petäjävesi 3029 17. Keski-Suomessa Petäjävesi 258 4. Keski-Suomessa

Pihtipudas Asukasluku 5 225 5 139 5 046 4 984 4 917 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 19 Toimintakate -19,45-3902 -73,3 alkutuotanto 20,9 Verotulot 9,12 1831 34,4 jalostus 21,6 Käyttötulot 26,52 5321 100,0 palvelut 53,7 Rahoitustuotot netto 0,37 75 1,4 tuntematon 3,8 Vuosikate 0,42 84 1,6 Poistot 0,75 150 2,8 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus 2,75 552 10,4 0-14 v. 17,5 Tilikauden yli-/alijäämä 0,07 15 0,3 15-24 v. 10,4 Lainakanta 7,54 1513 28,4 25-44 v. 20,3 Kunnan tase 34,32 6886 129,4 45-64 v. 29,6 65- v. 22,3 Konsenin lainakanta 13,69 2746 Konsernin tase 41,07 8241 % työttömyysaste (%) 14,4 Investointien tulorahoitus 13,9 huoltosuhde 1,74 Suhteellinen velkaantuneisuus 41,1 Vuosikate poistoista 55,9 Työlliset 1 780 1 781 1 747 1 781 0,1 Pihtiputaan asukasluku ja työllisten määrä laskivat edelleen. Tämä näkyi työttömyysasteen ja huoltosuhteen heikkenemisenä. Vuosikate kasvoi vähän ja oli asukaskohtaisesti maakunnan keskitasoa. Edellisen vuoden tilikauden alijäämä kääntyi pieneksi ylijäämäksi. Rahoistusvarallisuus laski hieman mutta oli asukaskohtaisesti mitattuna edelleen maakunnan toiseksi paras. Konsernin lainakanta kasvoi mutta pysyi asukaskohtaisesti laskettuna selvästi alle maakunnan keskiarvon. Pihtipudas 552 2. Keski-Suomessa Pihtipudas 55,9 12. Keski-Suomessa Pihtipudas 2746 22. Keski-Suomessa Pihtipudas 84 15. Keski-Suomessa

Pylkönmäki Asukasluku 1 123 1 080 1 071 1 034 1 007 Kunnallisveroprosentti 18 18 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -4,15-4009 -91,7 alkutuotanto 21,7 Verotulot 1,67 1615 36,9 jalostus 17,6 Käyttötulot 4,52 4373 100,0 palvelut 55,7 Rahoitustuotot netto 0,41 394 9,0 tuntematon 5,0 Vuosikate 0,14 131 3,0 Poistot 0,17 166 3,8 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus 1,72 1659 37,9 0-14 v. 13,9 Tilikauden yli-/alijäämä -0,11-108 -2,5 15-24 v. 11,2 Lainakanta 1,61 1559 35,7 25-44 v. 16,0 Kunnan tase 9,46 9152 209,3 45-64 v. 30,7 65- v. 28,2 Konsenin lainakanta Konsernin tase % työttömyysaste (%) 17,2 Investointien tulorahoitus 48,0 huoltosuhde 2,01 Suhteellinen velkaantuneisuus 47,8 Vuosikate poistoista 78,8 Työlliset 301 302 315 323 7,3 Pylkönmäen asukasluku oli laskussa myös vuonna 2005, mutta työllisten määrä nousi. Näin edelleen korkea työttömyysaste laski reilusti edellisestä vuodesta ja samalla huoltosuhde parani. Vuosikate kääntyi jälleen positiiviseksi, mikä kertoo käyttötalouden kohentumisesta. Kokonaisuudessaan tilikausi jäi kuitenkin hieman alijäämäiseksi. Asukaskohtainen vuosikate ja vuosikatteen osuus poistoista nousivat yli maakunnan keskitason. Rahoitusvarallisuus asukasta kohden oli edelleen maakunnan korkein. Kunnan lainakanta lähes kaksinkertaistui mutta oli asukaskohtaisesti vielä alle maakunnan keskiarvon. Pylkönmäki 1659 1. Keski-Suomessa Pylkönmäki 78,8 8. Keski-Suomessa Kunnan lainakanta euroa/asukas 91 1781 4062 Pylkönmäki 1559 Pylkönmäki 131 11. Keski-Suomessa

Saarijärvi Asukasluku 10 366 10 278 10 205 10 096 10 041 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Toimintakate -36,62-3627 -75,5 alkutuotanto 11,2 Verotulot 20,06 1986 41,4 jalostus 29,6 Käyttötulot 48,48 4802 100,0 palvelut 56,1 Rahoitustuotot netto 0,46 45 0,9 tuntematon 3,2 Vuosikate 1,08 107 2,2 Poistot 2,35 233 4,8 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -19,87-1968 -41,0 0-14 v. 16,2 Tilikauden yli-/alijäämä -0,29-29 -0,6 15-24 v. 11,4 Lainakanta 31,49 3119 65,0 25-44 v. 20,9 Kunnan tase 77,44 7670 159,7 45-64 v. 30,2 65- v. 21,3 Konsenin lainakanta 40,63 4024 Konsernin tase 99,37 9842 % työttömyysaste (%) 13,9 Investointien tulorahoitus 51,2 huoltosuhde 1,60 Suhteellinen velkaantuneisuus 76,8 Vuosikate poistoista 45,8 Työlliset 3 683 3 670 3 759 3 783 2,7 Vuonna 2005 Saarijärven asukasluvun lasku puolittui. Työllisten määrän kasvu jatkui. Työttömyysaste laski hieman. Huoltosuhde pysyi kuitenkin ennallaan. Vuosikate nousi huomattavasti ja kääntyi positiiviseksi. Asukaskohtainen vuosikatekin oli jo yli maakunnan keskitason. Tilikauden alijäämä pieneni huomattavasti. Rahoitusvarallisuus sen sijaan heikkeni entisestään ja jäi reilusti alle maakunnan asukaskohtaisen keskiarvon Konsernin lainakanta kasvoi myös edelleen ja oli maakunnan seitsemänneksi suuri asukaskohtaisesti laskettuna. Saarijärvi -1968 24. Keski-Suomessa Saarijärvi 45,8 16. Keski-Suomessa Saarijärvi 4024 7. Keski-Suomessa Saarijärvi 107 14. Keski-Suomessa

Sumiainen Asukasluku 1 326 1 307 1 293 1 289 1 313 Kunnallisveroprosentti 18,5 19 19 19 19 Toimintakate -4,83-3745 -91,5 alkutuotanto 13,4 Verotulot 2,65 2057 50,3 jalostus 31,9 Käyttötulot 5,27 4091 100,0 palvelut 49,9 Rahoitustuotot netto -0,03-25 -0,6 tuntematon 4,8 Vuosikate -0,35-268 -6,5 Poistot 0,16 125 3,1 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -2,35-1825 -44,6 0-14 v. 15,5 Tilikauden yli-/alijäämä -0,51-393 -9,6 15-24 v. 9,9 Lainakanta 2,81 2179 53,3 25-44 v. 19,6 Kunnan tase 5,79 4490 109,7 45-64 v. 31,4 65- v. 23,7 Konsenin lainakanta Konsernin tase % työttömyysaste (%) 12,1 Investointien tulorahoitus -165,5 huoltosuhde 1,74 Suhteellinen velkaantuneisuus 64,7 Vuosikate poistoista -214,7 Työlliset 497 463 477 461-7,2 Sumiaisten asukasluku kasvoi vuonna 2005 muutaman vuoden laskun jälkeen. Myös työttömyysaste laski. Huoltosuhde sen sijaan heikkeni edelleen. Vuosikatteen negatiivisuus paheni, ja oli asukaskohtainen vuosikate olikin maakunnan heikoin. Myös vuosikatteen osuus poistoista huononi edelleen ja oli Keski-Suomen toiseksi huonoin. Rahoitusvarallisuus heikkeni ja tilikauden alijäämä kasvoi. Kunnan lainakanta kasvoi reilusti ja oli asukaskohtaisesti laskettuna yli maakunnan keskiarvon. Sumiainen -1825 21. Keski-Suomessa Sumiainen -214,7 29. Keski-Suomessa Kunnan lainakanta euroa/asukas 91 1781 4062 Sumiainen 2179 Sumiainen -268 30. Keski-Suomessa

Suolahti Asukasluku 5 558 5 519 5 461 5 378 5 364 Kunnallisveroprosentti 18,5 19 19 19 19 Toimintakate -20,86-3879 -90,8 alkutuotanto 0,8 Verotulot 13,07 2430 56,9 jalostus 42,4 Käyttötulot 22,98 4272 100,0 palvelut 54,7 Rahoitustuotot netto -0,17-32 -0,7 tuntematon 2,1 Vuosikate -1,33-247 -5,8 Poistot 0,94 174 4,1 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -10,00-1859 -43,5 0-14 v. 15,4 Tilikauden yli-/alijäämä -2,27-421 -9,9 15-24 v. 11,1 Lainakanta 8,20 1524 35,7 25-44 v. 22,3 Kunnan tase 25,13 4672 109,4 45-64 v. 33,0 65- v. 18,2 Konsenin lainakanta 20,36 3786 Konsernin tase 38,36 7132 % työttömyysaste (%) 15,3 Investointien tulorahoitus -148,2 huoltosuhde 1,44 Suhteellinen velkaantuneisuus 48,1 Vuosikate poistoista -141,8 Työlliset 2 200 2 155 2 114 2 090-5,0 Suolahden asukasluku oli edelleen lievässä laskussa, mutta työllisten määrä kasvoi. Työttömyysaste ja huoltosuhde paranivat täten vuonna 2005. Vuosikate painui entistä pahemmin miinukselle ja tilikuden alijäämä kasvoi. Asukaskohtainen vuosikate ja vuosikatteen osuus poistoista olivat molemmat maakunnan kolmanneksi heikoimmat. Myös rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen ja oli asukaskohtaisesti laskettuna jo reilusti maakunnan keskiarvon yläpuolella. Suolahti -1859 22. Keski-Suomessa Suolahti -141,8 27. Keski-Suomessa Suolahti 3786 10. Keski-Suomessa Suolahti -247 27. Keski-Suomessa

Toivakka Asukasluku 2 368 2 364 2 390 2 373 2 353 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -8,96-3774 -85,2 alkutuotanto 8,8 Verotulot 4,84 2038 46,0 jalostus 26,5 Käyttötulot 10,51 4429 100,0 palvelut 63,0 Rahoitustuotot netto 0,03 13 0,3 tuntematon 1,8 Vuosikate 0,10 44 1,0 Poistot 0,39 165 3,7 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -1,92-809 -18,3 0-14 v. 16,0 Tilikauden yli-/alijäämä -0,28-117 -2,6 15-24 v. 11,2 Lainakanta 1,34 566 12,8 25-44 v. 21,2 Kunnan tase 8,73 3678 83,0 45-64 v. 30,8 65- v. 20,7 Konsenin lainakanta 2,39 1009 Konsernin tase 11,21 4725 % työttömyysaste (%) 14,3 Investointien tulorahoitus 22,2 huoltosuhde 1,65 Suhteellinen velkaantuneisuus 25,1 Vuosikate poistoista 26,4 Työlliset 834 871 884 899 7,8 Toivakan asukasluku oli edelleen laskussa vuonna 2005. Työttömyysaste nousi hieman, mutta huoltosuhde se sijaan parani työllisten määrän lisääntyessä. Vuosikate kääntyi lievästi positiiviseksi, vaikka jäikin vähän maakunnan keskitasosta. Vuosikate riitti kattamaan 26,4 % poistoista. Tilikauden alijäämä pieneni hieman. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen mutta oli kuitenkin maakunnan keskiarvoa parempi. Konsernin lainakanta pieneni ja oli edellisen vuoden tapaan asukaskohtaisesti Keski-Suomen pienin. Toivakka -809 13. Keski-Suomessa Toivakka 26,4 19. Keski-Suomessa Toivakka 1009 28. Keski-Suomessa Toivakka 44 19. Keski-Suomessa

Uurainen Asukasluku 3 112 3 111 3 078 3 096 3 137 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Toimintakate -10,71-3459 -81,3 alkutuotanto 12,4 Verotulot 6,06 1958 46,0 jalostus 28,1 Käyttötulot 13,17 4254 100,0 palvelut 55,5 Rahoitustuotot netto 0,15 49 1,2 tuntematon 4,0 Vuosikate 0,89 288 6,8 Poistot 0,48 155 3,7 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -1,93-622 -14,6 0-14 v. 21,3 Tilikauden yli-/alijäämä 0,42 137 3,2 15-24 v. 10,4 Lainakanta 5,79 1869 43,9 25-44 v. 23,6 Kunnan tase 21,74 7023 165,1 45-64 v. 27,9 65- v. 16,8 Konsenin lainakanta 12,09 3906 Konsernin tase 29,49 9526 % työttömyysaste (%) 14,8 Investointien tulorahoitus 47,4 huoltosuhde 1,63 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,8 Vuosikate poistoista 185,2 Työlliset 1 142 1 178 1 141 1 176 3,0 Uuraisten asukasluku nousi edelleen vuonna 2005, mutta työllisten määrä laski vähän. Työttömyysaste laski edelleen, mutta huoltosuhde heikkeni hieman. Vuosikate kääntyi reilusti positiiviseksi ja oli asukaskohtaisesti maakunnan kolmanneksi paras. Vuosikate kattoi myös poistot toiseksi parhaiten koko maakunnassa. Tilikauden tulos kääntyi ylijäämäiseksi. Rahoitusvarallisuus heikkeni, mutta oli silti maakunnan keskiarvoa parempi. Konsernin lainakanta kasvoi edelleen ja oli asukaskohtaisesti mitattuna jo reilusti maakunnan keskiarvon yläpuolella. Uurainen -622 10. Keski-Suomessa Uurainen 185,2 2. Keski-Suomessa Uurainen 3906 8. Keski-Suomessa Uurainen 288 3. Keski-Suomessa

Viitasaari Asukasluku 7 800 7 728 7 602 7 524 7 458 Kunnallisveroprosentti 18 18,5 18,5 18,5 19 Toimintakate -29,13-3871 -79,9 alkutuotanto 13,1 Verotulot 15,78 2097 43,3 jalostus 27,3 Käyttötulot 36,43 4842 100,0 palvelut 57,3 Rahoitustuotot netto 0,55 73 1,5 tuntematon 2,3 Vuosikate 1,03 137 2,8 Poistot 1,98 263 5,4 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -16,76-2228 -46,0 0-14 v. 15,3 Tilikauden yli-/alijäämä -1,38-183 -3,8 15-24 v. 10,2 Lainakanta 14,23 1891 39,0 25-44 v. 18,4 Kunnan tase 53,73 7141 147,5 45-64 v. 32,0 65- v. 24,1 Konsenin lainakanta 25,90 3443 Konsernin tase 77,02 10237 % työttömyysaste (%) 14,2 Investointien tulorahoitus 29,9 huoltosuhde 1,73 Suhteellinen velkaantuneisuus 52,8 Vuosikate poistoista 52,0 Työlliset 2 700 2 700 2 667 2 696-0,1 Viitasaaren asukasluku ja työllisten määrä alenivat edelleen. Työttömyysaste ja huoltosuhde pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuosikate kasvoi ja oli asukaskohtaisesti laskettuna yli maakunnan keskiarvon, kuten myös kasvanut vuosikatteen osuus poistoista. Tilikauden alijäämä pieneni, mutta oli edelleen suuri. Rahoitusvarallisuus heikkeni edelleen ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan heikoimpia. Konsernin lainakanta kasvoi yhä ja oli asukaskohtaisesti laskettuna maakunnan keskiarvon tuntumassa. Viitasaari -2228 26. Keski-Suomessa Viitasaari 52,0 13. Keski-Suomessa Viitasaari 3443 13. Keski-Suomessa Viitasaari 137 9. Keski-Suomessa

Äänekoski Asukasluku 13 659 13 647 13 599 13 717 13 668 Kunnallisveroprosentti 18 18,5 18,5 18,5 19 Toimintakate -48,73-3552 -87,3 alkutuotanto 3,4 Verotulot 35,16 2564 63,0 jalostus 41,8 Käyttötulot 55,84 4071 100,0 palvelut 52,5 Rahoitustuotot netto 0,33 24 0,6 tuntematon 2,3 Vuosikate -1,65-120 -3,0 Poistot 3,67 268 6,6 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -13,75-1002 -24,6 0-14 v. 18,7 Tilikauden yli-/alijäämä -5,26-383 -9,4 15-24 v. 11,7 Lainakanta 10,87 792 19,5 25-44 v. 24,2 Kunnan tase 79,04 5762 141,6 45-64 v. 29,1 65- v. 16,3 Konsenin lainakanta 43,74 3189 Konsernin tase 117,09 8536 % työttömyysaste (%) 15,9 Investointien tulorahoitus -48,0 huoltosuhde 1,53 Suhteellinen velkaantuneisuus 30,3 Vuosikate poistoista -45,0 Työlliset 5 310 5 220 5 214 5 303-0,1 Äänekosken asukasluku laski edelliseen vuoteen verrattuna. Työllisten määrä sen sijaan nousi, joten työttömyysaste laski lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Myös huolltosuhde parani. Äänekosken taloudellinen tilanne heikkeni edelleen. Vuosikatteen negatiivisuus paheni ja alijäämä kasvoi. Vuosikatteen osuus poistoista pieneni myös samalla. Rahoitusvarallisuus heikkeni myös mutta oli kuitenkin hieman parempi kuin maakunnassa keskimäärin. Konsernin lainakanta kasvoi yhä ja oli asukaskohtaisesti mitattuna hieman alle maakunnan keskiarvon. Äänekoski -1002 14. Keski-Suomessa Äänekoski -45,0 23. Keski-Suomessa Äänekoski 3189 16. Keski-Suomessa Äänekoski -120 24. Keski-Suomessa