Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila



Samankaltaiset tiedostot
Kuluttajahintojen muutokset

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Aamukatsaus

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Yrityksen teoria ja sopimukset

HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

Kemiallinen metsäteollisuus Suomessa 1970 alkaenhavaintoja. Antti Heimola

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Moderni portfolioteoria

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Kollektiivinen korvausvastuu

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Työllistääkö aktivointi?

Monte Carlo -menetelmä

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset logistisiin toimintoihin

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Tilastollisen fysiikan luennot

EV EKOVESSAT. Modernit kompostoivat wclaitteet. Useita wc-istuinmalleja:

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Mittaustulosten käsittely

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Ahlstrom. Tammi-syyskuu Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa Kartografian erikoistyö

Ilkka Mellin (2008) 1/24

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

EV OUT ekovessat. Modernit kompostoivat wc-laitteet. Raita Environment Modernit kompostoivat wc-laitteet EV MINI L. Kompostointi on vaivatonta

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

DIVISIOONIEN CONSUMER BOARD, PACKAGING SOLUTION, WOOD PRODUCTS JA OTHER YHTIÖT

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Metsäteollisuus uudistuu

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

tuotantolinjatasolla

Korjuuyritykset

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Yritykset tässä vertailussa:

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta

Vaihtovelkakirjalainat ja yrityksen rahoitus

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät Esittäjän nimi 1

Ahlstrom. Tammi kesäkuu Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Hyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen.

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

Yritykset tässä vertailussa:

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Talouden pyhä kolmio Pidä Matti pois kukkarosta. Ari Lahdenkauppi, Taloushallintoliitto

JÄNNITETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-MERKINNÄN MUKAINEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

Transkriptio:

El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu v. 97-78 No. 47 3.0. 979 Thl~ sere-::: cl)nssts ef p8pers wth mted crculaton, ntended o strnulat'3.:scusson. Tho paper8 must not ta refnred or quotgd wthout tho authors' porrnssol.

Pekka Ylä-Anttla SUOMEN JA RUOTSN METSÄTEOLLSUUDEN KANNATTAVUUSVERTALU VUOSNA 97-78 Seuraavassa on täydennetty Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuutta koskeneta aempa selvtykst vuoden 978 osalta. Selvtyksen aneston keräämsessä ja kannattavuustunnuslukujen laskemsessa on noudatettu pääprtettän samoja menettelytapoja kun akasempnakn vuosna, joten nhn e tässä yhteydessä lähemmn puututa l ). On kutenkn syytä korostaa, että huolmatta julkastuhn tlnpäätbstetohn tehdystä, vertalukelposuuden kannalta keskesmmstä korjaukssta, varsnkn ~r~tystason tunnuslukuhn lttyy erätä epävarmuustekjötä. Nätä ssältyy Hhnnä postokorjauksn sekä sdotun pääoman arvostukseen. Suomalasten yrtyst:en kohclallahan postokorjaukset perustuvat palovakuutusarvohn ja vuotuseks postoks lasketaan 2.5 % rakennusten ja 4 % koneden ja kaluston palovakuutusarvosta. Menette- yn kaavamanen soveltamnen saattaa jodenkn yrtysten osa- ta antaa harhasa tuloksa, joskn em. tavalla saatujen askennallsten postojen on todettu tomalatasolla vastaavan verraten hyvn pä~oman tekns-taloudellsta kulumst( 2 ). ) Menettelytapoja on ykstyskohtasest selvtetty Etlan julkasussa B 8: Ylä-Anttla, Suomen ja Ruotsn metsnteollsuudon kannattavuus ja TaJJOtusascma v. 97-76, Helsnk 978. 2) [(uotsaluscna vort.aluancston<l käytetyn Vcckans \f:färer'.n turmuslukuja ;skettacssa po.st.onaon (vmesnä tarkaste uvuos na) kytct ty yrtys t en om: a laskcnjw lj s o po s ta j Cl ) j 0 o ml. Yr t Ys k 0 h ta: s et t ek j L t suolla ] Q s e s ta a n l~ s t 0 S ta pol,k('(v;u(l tavau;~ he:jastuvat tulnusuvlllssa.

2 Sdotun pääoman osalta epävarmuustekjät lttyvät lähnnä nflaatovauhdn erlasuuteen vertalumassa sekä käytt5- omasuuden arvonkorotuksn, joden vakutuksa e käytettävssä olevan aneston puttessa ole votu elmnoda. Em. tekjät on syytä ottaa huomoon yrtysten ja maden välsä vertalluja ja nden tarkkuutta arvotaessa. Selvtyksessä käytetty ruotsalane~ anesto koostuu tällä kertaa 6 yrtyksestä l ) (vuoden 977 anestossa 4 yrtystä). Suomalasa yrtyksä ol vuonna 978 mukana edelleen 23 (vuosna 97-75 27 yrtystä), jotka akasemman käytänn5n mukaan on jaettu A-ryhmään (7 yrtystä, "puhtaat" metsäteollsuusyrtykset) ja B-ryhmään (6 yrtystä, monalayrtykset). Kannattavuusvertalussa mukana olleet suomalaset ja ruotsa- aset yrtykset ja nden lkevahtotedot vuodelta 978 lmenevät ltetaulukosta ja 2. Kannattavuus vuosna 97-78 sdotun pääoman tuottoprosentn avulla tarkasteltuna.. Taulukossa on estetty sdotun pääoman tuottoprosentlla mtatun kannattavuuden kehtys vuosna 97-78. Kultakn vuodeta on laskettu sdotu.a pääomalla panotettu tunnusluvun keskarvo 2 ) ja keskhajonta. ) Vccknns affärer ~/979 ja 26/979, 2) Ruotsn vuoden 9'78 tunnuslukua laskettaessa on panona käyt et t yl k e v (J t 0 - ( S U.. ~ s a, s n ~ 5 d 0 t t ua p ä 0 a a kaskc va tetoja e 0]] ut kjytcttuvss. Suomen A-ryhmässl p~äomall tuot toprosen t j j kcv(\ hjoj a pj lotettu keskarvo 0 0.4 VUOllna 978.

3 Taulukko. Suomalasten ja ruotsalasten metsäteollsuusyrtysten keskmääränen kannattavuus Vuosna 97-78 --_._--------- 97 Sdotun päornln tuoltopy.osent._t~_'_)_...- -.. '._ :<cskm. 972 973 9H 975 976'--l-l_9_77_' 97_~_. )97-73 Panotettu keskarvo 5.2 5.. 9.8 9.9 5.7-0. 2.0 7.3 (Keskhajonta) (2.9) (3.4) (4.7) (6.7) ------------+-----. S\lOll' J..-rylm:l (4. 6) (4.5) (~.3) (4.6) ------ Panotettu keskarvo 4.4 3.7 6.2 5. 3.'. -.... 3 0. 3.8 (Xeskhaj or.ta) (4.9) (4.6) (6.2l (7.2) (7.9) (5.8) (5.6) (6.) Pano~ettu keskarvo 5.6 4.7 6.9 0.2 5.a 3.2 (,8 7.9 G.< (Keskhajonta) (3.4) (2.) (4.3) (3.4) (4.9) (3.3) -------------+ ---+----t----t--------r----r--~-- r'- ---- 7 C7J Panotettu y.esk~arvo 4.8 ~.O 6.5 3.2 4. 0.6 ":..:' 3.0L SuolT. -. + a ::J'..._~Keskhaj 0;'ta ~ 2), Sdotulla pä::onlala panotettu kezkarvo. _(3.'_9_)...-_(_4_.2_)_.-_(5_._7_)..-(_6_._9)_..._(7_._3_)-,-_(_5_._9)--,-_( 6 ~~) ' Taulukosta vodaan todeta metsäteollsuuden kannattavuuden parantuneen vuonna 978 jokseenkn saman verran molemmssa massa. Tasoltaan kannattavuus ol edelleen erttän hekko. Edellä estetyt epävarmuustekjät huomoonottaen vodaan arvoda kannattavuus tason olleen vertalumassa vuosna 977-78 karkeast ottaen jokseenkll sama. Kannattavuuden hajonta ol vuonna 978 Suomen metsäteollsuudessa edelleenkn jon~ kn verran Ruotsn metsät.eollsuutta suuremp (vrt. myös kuvo ). Suomen metsäteollsuuden B-ryhmässä (monalayrtykset) kannattavuus parantu e(lellecll sclvtst vme vuonna ja sdavutt

0/ n U "! 30 ~! "...,.- L0r! ~ V o -5 20~ t! : bj -' n -;:V._ -~.,! Kuvo. Yrtyskohtanen kannattavuus Suomen (A-ryhmä) ja Ruotsn metsäteollsuudessa v. 97-78 ) R. - s -, R s rj - R r S L ~ s ~ J ~ J +E_...J F ~ l ~+ -20! 97 9/2 973 974 ~ : R l b +F ~ Ll' R ~ 975 R ~ R S ~=j '- r., j j 976 E] [d -, d. t J >; + +~ j ~ ~ +~ ~+ '= ~. ~ s!% :: L...: 20 5 o -5 0-0 ] "5 -l. -, f -20 977 978 '979 980 ) Kukn ohut vaakavva kuvaa yksttäsen yrtyksen pääoman tuottoprosentta, rst panotettua keskarvoa. +:-

5 Kuvo 2. Suomalasten (A-ryhmä) ja ruotsalasten yrtysten keskmääränen sdotun pääoman tuottoprosentt v. 97- '78 % 20-8 - r~' 8":", Suom (ryhmä A) D Ruots 9.8 20 8 6 5. 6 4 - - 4 2 -. 2 0-9.9-0 3. 5.7 7.3-8 6 4.- 2

Kuvo 3. Suomalasten yrtysten keskmääränen sdotun pääoman tuottoprosentt v. 97-78 ~... :. B Ryhmä A r-«::,:-? ~ ~::.:''';(~ Ryhmä B ~ A+B L-l - 0 -!- S -! L_ 6 L r- 5.8 6.S 7.9 0\ 4.7 - - ~4.n 4 f 2- ~ o~2g~ t- -2 ; 37, 572 973 974 t 975,-.3 976 (lo 0 ETLA, -2 97~ kesldm. 57-78

7 tason, jota paremp se on 970-uvulla ollut anoastaan vuonna 974. Suomen koko metsäteollsuudesta vodaan lsäks todeta, että suurten yrtysten kannattavuus on vuosna 975-78 ollut keskmäärn paremp kun penten, kun tlanne vuosna 97-74 ol pänvastanen (vrt. ltteen 4 keskarvotedot). Käyttökate Suomen metsäteollsu~dessa v. 97-78 Taulukossa 2 on estetty er käyttökatekomponentten kehtys Suomen metsäteollsuuden A- ja B-ryhmssä vuosna 97-78. Taulukko antaa karkeast ottaen tarkastelujakson kannattavuuskehtyksestä jokseenkn samankaltasen kuvan kun pääoman tuottoasteeseen perustunut tarkastelu. Vme vuosna käyttökatteella mtattu kannattavuus on kutenkn parantunut tuntuvast nopeammn kun pääoman tuottoaste. Keskmääränen käyttökateprosentt A-ryhmän yrtyksssä yltt vuonna 978 leväst vuoden ]972 tason, mutta jä edelleenkn tuntuvast 970-uvun kesktasoa alhasemmaks. Korkojen osuus lkevahdosta ~äly edelleen vme vuonna erttän korkeana (9.3 % A-ryhmässä), joskn sen vuodesta 975 jatkunut kasvu pysähty. D-ryhmässä korkokulujen osuus lkevahdosta ol tuntuvast A-ryhmää penemp.

Taulukko 2. Käyttökate Suomen metsäteollsuudessa v. 97-78, % lkevahdosta..------ - )" : l~7 972 f!- A B!'-'-!,_A ~ MB f A : ::oro~ j ; Ve ~ct., t-...:.::~s,...). ";J, t -., r ; 7 l ~ 8 5 7 '6'-"-, 7 9 - C.5 -::' J. O. -'-... _., ~. : 5.6 5.. 5.4 6.2 5.3 5.8 5.8..4..2 0.8.0 0." 0. ;. -0.6 0.5-0. -.6-0.9'-.3.!., 973 : ;'2-:'-=c-! ~ -'-,- l' -'[-' Kt::;'t":.b '--- '.3 8 3.2 3.6!2.2..7 5.55.5, ~.::.e B 6.0 5.5 0.8 3.2 A+B A 974 7.2 9.05.4 7.7 5.7 5.3: 5.3 5.3 0.7! 0.70.7 0.7.9/ 9.27.0 8.4 5.524.28.422. B A+B 975 A B 7.2 6. 8. 5.6 0.9 0.6 -.8 2.2 4.4 4.5 A+B A 6.4 3.7 6.6 8.2 0.8.3 0.7 J -4.8 4.5 8.4 976 B.- A+B A 5.8 4.6 2.9 6. 7.4 9.4 0.7.0 0.7 -.7-3.5-3.9 0.9 9.5 9. 977 B 5.5 5.3 A+B 4.0 7.6 978 T A B 3.3 5.8 9.3! 5.3 A+B 4.4 7.5 0.6 0.7 0 7 (j.5 0.6 4.0-0.7!-0.7 j 4.4.. 6 5.4.6/2.6 6. 0 4

9 Lte. Selvtyksessä mukana olleet suomalaset yrtykset A-ryhmä Lkevahto 978 mmk %-osuus Enso Gutzet Joutseno Pulp Kajaan Kaukas Kem Kosksen Saha KYP- Kymmene Kyro Metsälton Teollsuus Oulu Savon Sellu Schauman Serlachus Sunla Tervakosk Vetsluoto Yhtyneet Papertehtaat Yhteensä 264 29 524 72 409 77 44 203 890 475 98 894 076 240 34 855 648 2608 20.9 2.3 4. 5.6 3.2 0.6.4.6 7. 3.8 0.8 7. 8.5.9. 6.8 3. 00!?-ryhmä Ahlström 2909 29.0 Hackman 254 2.5 Noka 2043 20.4 Rauma- Repola 270 27.0 Rosenlew 794 7.9 Tampella 38 3. Yhteensä 0028 00

0 Lte 2. Selvtyksessä mukana olleet ruotsalaset yrtykset vuonna 978 Lkevahto %-osuus Sdo paaoman mlj.kr. tuotto-% Svenska Cellulosa 528 8.6 6.2 Stora Kopparberg 2970 0.7 5.8 Södra Skogsägarna 2886 0.4-3.4 Mo och Domsjö 2295 8.3 o.5 Norrlands skogsägare 2082 7.5-6.4 Bllerud - Uddeholm 965 7. 0.9 Papyrus 850 6.7 4.6 Holmens Bruk 776 6.4 6.4 ggesund 668 6.0 5.0 Vänerskog 498 5.4 -. 0 Korsnäs-Marma 065 3.9 3.Z Munksjö 757 2. 7-4.6 Mälarskog Ek För. 525.9-4.9 Munkedals 400.4.6 Nymölla 382.4 0.4 Obbola 382.4 8.0 --- Yhteensä 27629 00 2.0

Lte 3. Suomalasten yrtysten sdotun pääoman tuottoprosentt vuosna 97-78 Sdetun p"oman tuottopro"ntt" Yrtys-! T kood 97 972 973 974 975 976 l '<. 8.0! 3.8!. 7 2. 5.0 7.4 2.5 2.5 3.8 2'- 0.. 8.9 2.6 2. 6.8-2.3 5.9 3.4 7.2 3 6.5 7.9 9.0 8.7 2.4-0.6 4.0 6.3 6.8 -+ 5.2 lj..7 9.8 24.4 3.3-5.9 0.0.S 6.4 5~ 4.3 4.3 4.2 8.4 9:3 2.7 5.3 2.2 6.3 6 8.0 5.9 0.9 8.7.0-4.8 3.4 6.7 7'- 6.2-0.9 ~ 6.:5 6.9 5.7 6.7 '+.7 4.6 5., L. s 5.3 2.6.9 5.0 0.4 4.6 2.9. 5.5 9 ::'0.0 7.9 4. 3.3-2. -.0-2.2.4 5.2 0 7.2 5.3 7.7 3.7 7.0-2.6 0.0 ],4 5.0.2 6.3 3.4 2. 7 9.2-2.0-0.9-0.9 4.3 2 6.8 4.7 8. 7.9.7-0.3 -., 0.3 4.8 3 8.8 5. 9.5 3.5 6.5 U.4 -.4 -<:'9 4.7 4)\. 5.0 4.9! 9.7 6.8-0.3 4.4 3.6.7 4.5 5 4.4 3... 8.7.3 4.4 5.6-5.7-4. 3.4 6 " 2.2 2. 2.7 7.0 2.8 2.0 3.7 2.2 3. 7 3. S.6 5.5 9. 3.0-2.9-3.8-3.7 2.8 8 3.3-0. 3.0 2.7 3.8-2.6-0.8 0.6 2.5 9-0.8.8 2.4 ::'2.8 4.9 -.0 -J.6 2.~ 0.4 20 2.4 2. 7.6 2.7 6.3 -.4-0.5-2.7.9 2.3 4.4 5.5 32.0 3.0-2.2-6.4-4.5.5 7~ _l-! 3. 0.8-2.6 ) 2.4.6-9. -9.. -6.8 -.2 j 23 2.9 5.9 -... ' 0! 9. -7. -8.3 -. 4-3.6 -. 7 keskarvo Panotettu keskarvo Artm. 5.5 4.8 7.5 H.4.6 -.3 -.4-0.2 ~e~k- e'j ant.). 4.8 3.9 ; 4.0. 6.5. 3.Z 4. 0.6.7 3.0. u 5.7 6.9 7.3 5.9 6.6 6.9 Tähdellä merktyt ovat mohaayrtyksä. j......