HARTOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN HARTOLAN KUNNASSA 1. Varhaiskasvatuksen tuottamistavat, toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet 1. Päiväkotihoito 2. Ryhmäperhepäivähoito 3. Perhepäivähoito 2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. VARHAISKASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT ja TAVOITTEET 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Lapsi- ja oppimiskäsitys sekä oppimisympäristö 2. Menetelmät ja toimintatavat 1. Leikkiminen 2. Liikkuminen 3. Taiteen kokeminen ja ilmaiseminen 4. Tutkiminen 3. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4. Sisältöalueet ja niiden toteuttaminen 1. Matemaattinen sisältöalue 2. Luonnontieteellinen sisältöalue 3. Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue 4. Esteettinen sisältöalue 5. Eettinen sisältöalue 6. Uskonnollis- katsomuksellinen sisältöalue 5. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE 1. Lapsen tuen tarve ja sen arviointi 2. Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA 1
8. ERI TAHOJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ 9. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET 1. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman seuranta ja arviointi 10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA 2
1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN HARTOLAN KUNNASSA 1. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet Hartolan kunnassa toteutetaan lain velvoittamaa varhaiskasvatusta päiväkoti Vantussa, ryhmäperhepäiväkoti Onnimannissa, sekä perhepäivähoitajien kotona. Tavoitteena on järjestää hoitopaikka lapselle vanhempien toivomassa hoitomuodossa. Lapselle voi hakea osa- tai kokopäivähoitoa, osapäivähoito on alle 5 h / pv. Osa- ja kokopäivähoito voi olla myös 15 pv, 10 pv tai 5 pv / kk lapsen hoidontarpeen mukaan. Päivähoidosta vastaa päivähoidon esimies, jonka toimipiste sijaitsee kunnantalolla. Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö, joka osallistuu varhaiskasvatuksen asioita käsittelevään johtotiimiin. 3
1. Päiväkotihoito Päiväkoti Vantussa on hoitopaikka 40 lapselle. Päiväkodissa toimii kaksi ryhmää, Saturuusut ja Metsätähdet. Saturuusujen ryhmässä hoidetaan 3-5-vuotiaita lapsia. Metsätähdissä toimii klo 9 13 esiopetusryhmä, jossa noudatetaan kunnan esiopetussuunnitelmaa. Esiopetusta saavilla lapsilla on mahdollisuus osa- tai kokopäivähoitoon tarvittaessa. Päiväkoti on auki klo 6.45 17.00. Erityistä tukea tarvitsevat lapset pyritään sijoittamaan päiväkotiin, jossa heillä on mahdollisuus saada koulutetun henkilökunnan ja erityislastentarhanopettajan ohjausta sekä tarvittaessa henkilökohtaisen- tai ryhmäavustajan apua. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan parkkihoitoa lasten tilapäiseen hoidontarpeeseen. Päiväkodissa työskentelee kolme lastentarhanopettajaa, kaksi lastenhoitajaa, ryhmäavustaja ja tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevien lasten henkilökohtainen avustaja. Päiväkodin jakelukeittiöön toimitetaan ruoka koulun keskuskeittiöltä. Ruoan jakelusta huolehtii ravitsemistyöntekijä-siivooja, joka pitää huolta myös päiväkodin siisteydestä. 4
2. Ryhmäperhepäivähoito Hartolassa toimii päiväkoti Vantun viereisellä tontilla ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni, jossa on kaksi ryhmää, Kissankellot ja Vanamot. Hoidettavien lasten ikä vaihtelee alle vuoden ikäisistä 5-vuotiaisiin. Kummassakin ryhmässä on vastuuhenkilönä lastenhoitaja sekä 2 perhepäivähoitajaa. Hoidettavien lasten ikä vaihtelee alle vuoden ikäisistä 5-vuotiaisiin. Onnimannissa järjestetään vuorohoitoa, joka perustuu huoltajien työvuoroihin. Myös esikouluikäisten lasten vuorohoito tapahtuu Onnimannissa. Onnimanni toimii myös varahoitopaikkana perhepäivähoitolapsille hoitajan vapaa- ja lomapäivinä. Myös parkkihoitoa voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan. 5
3. Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomainen hoitomuoto, johon pyritään sijoittamaan pieniä lapsia, joiden hoitoaika vaihtelee 7 ja 17 välillä ja joiden hoidon tarve on 15-20 päivää kuukaudessa.. Hoidettavien lasten ikä vaihtelee alle vuoden ikäisestä 5- vuotiaisiin lapsiin. Perhepäivähoitajalla voi olla kerrallaan enintään 4 lasta hoidossa. Hoitajien työaika on 40 tuntia viikossa, jonka vuoksi heille voi kertyä vapaapäiviä. Hoitajien vapaa- ja lomapäivinä lasten varahoito järjestetään ryhmäperhepäiväkoti Onnimannissa. Hartolassa kaikki hoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. 6
2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 1. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksenamme on tarjota tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. LAPSI Lapsi jota arvostellaan oppii tuomitsemaan. Lapsi jota lyödään oppii lyömään. Lapsi jota pilkataan oppii ujoksi. Lapsi johon kohdistetaan ivaa saa huonon omatunnon. Mutta lapsi jota kannustetaan oppii luottamaan. Lapsi jota siedetään oppii sietämään. Lapsi joka saa osakseen kiitosta oppii arvostamaan. Lapsi joka saa kokea reiluutta oppii oikeudenmukaisuutta. Lapsi joka saa kokea ystävyyttä oppii ystävällisyyttä. Lapsi joka saa kokea turvallisuutta oppii luottavaiseksi. Lapsi joka on pidetty ja hellitty oppii tuntemaan rakkautta maailmassa. 7
2. Arvot Pidämme tärkeänä perheiden tarpeiden ja lapsen yksilöllistä huomioimista, turvallisuutta ja avoimuutta. Olemme ja elämme lapsen vierellä, olemme saatavilla silloin, kun lapsi meitä tarvitsee. LAPSEN YKSILÖLLISYYS PERHEIDEN TARPEET TURVALLISUUS ARVOT AVOIMUUS LUOTTAMUS 8
3. VARHAISKASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, joka suhtautuu myönteisesti itseensä ja toisiin ihmisiin. Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi voi kokea turvallisesti onnistumisen, ilon ja pettymyksen tunteita. Lapsen perustarpeista huolehditaan. Ryhmässä lapsi toimii vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa ja hän oppii sosiaalisissa tilanteissa tarvittavia taitoja. Lapsi saa tarvitsemansa erityisen tuen ja kasvatuksen huomioiden hänen yksilölliset tarpeensa. Täältä löytyy vallan voima ihmistyyppi valikoima. Yksi hidas, toinen nopee, yksi nöyrä, toinen kopee. Yhdellä on pyörätuoli, toisella taas toinen huoli. Kaikki meistä ymmärtää sen: täältä kyllä alkuun pääsen! Riimitteli Juice Leskinen 9
4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapsikäsitys AKTIIVINEN JA KIINNOSTUNUT KOKEILUN- HALUINEN LAPSI UTELIAS HALUKAS OPPIMAAN UUTTA VUOROVAIKUTUS TURVALLISET IHMISSUHTEET HYVÄ PERUSHOITO 10
Oppimiskäsitys vuorovaikutus harjoittelu kokemusmaailma OPPIMINEN aistien käyttö hoito kasvatus opetus 11
Oppimisympäristö turvallinen innostava kokeilunhalua ja uteliaisuutta herättävä OPPIMIS- YMPÄRISTÖ myönteinen ilmapiiri toiminnallinen esteettinen mahdollisuus leikkiä, tutkia liikkua, toimia ja ilmaista itseään välineistö ja materiaalit 12
13 2. Menetelmät ja toimintatavat liikun- nan moni- puoli- suus moto- riset taidot onnis- tumi- sen koke- muk- set musiikki kuva- taide tunteiden ilmaise- minen itseluott- mus ilo, virkistys, elämys käden taidot kirjal- lisuus draama kokeilu uuden luomi- nen oma suhde maail- maan yritys, erehdys, oivallus pohti- minen, ihmet- tely koke- mukset jäljittely mieli- kuvitus vuoro- vaikutus yksin yhdessä mielen- kiinnon kohteet turval- lisuus kasvattajan rooli ympäristön merkitys
3. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on oppimisen ja opetuksen tärkein työväline, se on myös ajattelun ja kommunikoinnin väline. Pieni lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkein. Lapsi oppii kielen jäljittelemällä ja olemalla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat lapselle eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Leikillä, saduilla ja kuuntelulla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan muodostumiselle. Kielellinen tietoisuus kehittyy sanoilla leikittelyn ja riimittelyn avulla. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Lapselle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen sekä puhetta, jota hän ymmärtää. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Seikkailuaakkoset Laiva on lastattu aakkosilla, hurjilla, villeillä kirjaimilla. Aseta nopsasti aakkoset jonoon, tarinoista saat vauhtia monoon. Kirjaimista voi koota sanoja, niitä voi väännellä niin kuin hanoja, sanoista syntyy taruja, loruja, toruja, poruja, lauluja, runoja, taidatkin olla taitava punoja! Tittamari Marttinen 14
4. Sisältöalueet ja niiden toteuttaminen E E - arkiset ongelmat - omat teoriat - päättely - kokeilu - vertailu - havainnoiminen - tutkiminen - kokeileminen - vastuu luonnosta ja ympäristöstä - kansanperinne - kulttuuri Suomessa ja eri maissa - elämä ennen ja nyt - kotiseutu SISÄLTÖALUEET - perheen vakaumus - lapsella mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn ja pohdintaan - yhteistyö srk:n kanssa - - - - - perusturvallisuus myönteinen ilmapiiri oikea ja väärä hyvät tavat toisen kunnioittaminen - ympäristö - omat keskustelut - itseilmaisu - luovuus - ilo ja onnistuminen I 15
5. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE 1. Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne- elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen suunnittelussa on tärkeää kokonaiskuva lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan asiantuntijan lausunto, mutta tukitoimet lapselle aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Tuen arviointi voidaan tehdä vanhempien suostumuksella kerran kuukaudessa kokoontuvassa moniammatillisessa lasten kuntoutustyöryhmässä, johon myös vanhemmilla on mahdollisuus osallistua. 2. Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen tukitoimina ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Vahvistetaan suunnitelmallisesti arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat esim. hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. Tukipalvelujen toteutuksessa varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjausta, terapiaa ja/tai erityisopetusta oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Kasvatuksellinen ja lääkinnällinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, mikä edellyttää viranomaisten yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä ja lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja. Hartolassa erityisen tuen tarpeista varhaiskasvatuksessa vastaa erityislastentarhanopettaja, jonka työaika 20 tuntia viikossa. 16
6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Varhaiskasvatus järjestetään päivähoidon yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Vanhempien kanssa laadittavaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Lasta autetaan ja ohjataan suomen kielen oppimiseen, omaksumiseen ja käyttämiseen. Jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään ja tasa-arvoisena muiden kanssa. Lapsen vanhempia tuetaan ja kannustetaan säilyttämään ja kehittämään lapsen äidinkieltä. Lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne huomioidaan arkipäivässä. 17
7. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja kasvatushenkilöstö tietoisesti sitoutuvat toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu- ja oikeus sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa ja kokemuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Juhlat Retket Tiedon siirtyminen hoitopaikasta toiseen Perheillat Sovitut keskustelut Vanhenpainillat Puhelut Arviointi Palautekeskustelut Reissuvihkot Aloitus keskustelu LAPSEN TARPEET 18
8. ERI TAHOJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Eri tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee varhaiskasvatuksen toteutumista. Yhteistyötä tehdään mm. lastenneuvolan, perhetyön, sosiaalitoimen, puheterapeutin, psykologin, fysioterapeutin, lastensuojelun, erityislastentarhanopettajan, koulutoimen, seurakunnan, opetustoimen ja keskussairaalan kanssa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä, jatkuvaa ja edellyttää huoltajien suostumusta (poikkeuksena lastensuojelulliset toimet). Yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat lapsen vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Päivähoidon henkilöstön tulee kertoa huolensa vanhemmille viipymättä, jolloin vanhemmat voivat myös seurata tilannetta ja tehdä havaintoja lapsestaan. 19
9. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan hoitosuhteen alussa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsi voi osallistua suunnitelman laadintaan vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Laadittu suunnitelma toimii henkilökunnan työvälineenä yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman seuranta ja arviointi Henkilöstö havainnoi lasta säännöllisesti yksilönä ja ryhmän jäsenenä toiminnan, leikin ja perushoidon yhteydessä. Havainnot kirjataan muistiin. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä henkilöstön kesken että vanhempien kanssa. Arviointi on aina yhteistyötä vanhempien kanssa. Arvioinnin perustana on henkilöstön suorittama havainnointi, keskustelu ja dokumentointi sekä yhteiset keskustelut vanhempien kanssa. Arviointi tukee ja edistää lapsen yksilöllistä kasvua. Arviointi auttaa henkilöstöä tunnistamaan ja havaitsemaan oppimisvaikeudet ja kehitysviivästymät. Arvioinnin ja havainnoinnin pohjalta lapsi/perhe voidaan ohjata ulkopuolisen asiantuntijan avun pariin. Arvioinnin avulla vanhemmille välittyy realistinen kuva lapsesta yksilönä ja ryhmän jäsenenä. 20
10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Toiminnan arviointi perustuu arvoihin ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin avulla kehitetään päivittäistä toimintaa sekä varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjä ja menetelmiä. Varhaiskasvatuksen arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista kasvatuskäytäntöjen ja suunnitelmien tarkastelua, johon osallistuvat varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt, lapsen huoltajat ja lapsi itse. Lapsille tehdään kysely syys- ja kevätkauden lopulla. Vanhemmille tehdään tyytyväisyyskysely kerran vuodessa. Varhaiskasvatuksen onnistuminen edellyttää kasvattajien oman työn jatkuvaa, säännöllistä arviointia ja kehittämistä. Koko päivähoidon henkilöstön kokoontuu vähintään kerran vuodessa arvioimaan varhaiskasvatuksen sisällön toimivuutta ja toteutumista sekä suunnittelemaan tulevaa. Varhaiskasvatuksen toiminnan laadunarviointiin käytetään TAK-järjestelmään perustuvaa kyselylomakkeistoa. Laadunarviointi on päivähoidossa jatkuva prosessi, jossa tavoitteena on arvioida ja kehittää tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti kaikkia varhaiskasvatuksen palveluja. Laadun arvioinnissa kiinnitetään huomiota asiakaslähtöisyyteen, työyhteisön ja johdon sitoutumiseen. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä arvostetaan erityisesti lasten ja vanhempien antamaa palautetta. Päivähoidon esimies vastaa varhaiskasvatussuunnitelman jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä yhdessä henkilöstön ja johtotiimin kanssa. Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa kerran vuodessa. 21