MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄ TYÖ 229 LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 749 OSA JA 768-788 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 8. päivänä lokakuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelia 749 osa ja maaja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelit 749 osa ja 768-788, sekä niihin liittyvät puisto, erityis-, maaja metsätalous- ja tiealueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mäntsälän kirkonkylän ydinkeskustan pohjoisrajalla Riihenmäen koulun lähellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVA Nimi Lempivaaran asemakaava Kaavatunnus 505-229 Tarkoitus Asemakaavalla suunnitellaan uusi asuntoalue keskustaajaman pohjoisrajalle Riihenmäen koulun lähelle. Tavoitteena on toteuttaa asumistapaa jossa on suora yhteys luontoon.

4 MÄNTSÄLÄ TYÖ 229 LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 749 OSA JA 768-788 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaava-alueen sijainti 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 2. TIIVISTELMÄ 7 2.1 Käsittelyvaiheet 7 2.2 Asemakaava 7 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 7 2.4 Toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 9 3.1.2 Luonnonympäristö 9 3.1.3 Melu 11 3.1.4 Liikenne 13 3.2 Suunnittelutilanne 14 3.2.1 Maakuntakaava 14 3.2.2 Yleiskaava 15 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 16 4.1 Tavoitteet 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 17 4.2 Rakennemallit 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 20 4.3.1 Luonnosvaiheet 20 4.3.2 Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet 24

5 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 25 5.1 Yleiskuvaus 25 5.2 Rakennettavat korttelit 26 5.2.1 Länsiosa Alhontien kokoojatien lähialueet: 26 5.2.2 Keskiosa pihakadun / virkistysreitin lähialueet: 27 5.2.3 Itäosa Karkkulantien kokoojatien lähialueet: 28 5.3 Kaavamääräyksiä 29 5.4 Mitoitus 31 5.5 Palvelut 32 5.6 Liikenne 32 5.7 Melu 34 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 41 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 42 Liitteet: 1 Lempivaara ilmakuvalla 2 Asemakaavan seurantalomake 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara 5 Meluselvitys Mäntsälä Lempivaara 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa

7 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 18.09.2013 / xx vireille 30.09.2013 / xx vireille Maankäyttölautakunta 19.03.2014 / 28 31.03.- 02.05.2014 OAS nähtävillä 11.10. - 08.11.2013 luonnos 1 nähtävillä Maankäyttölautakunta 28.10.2014 / 120 06.11.- 07.12.2015 luonnos 2 nähtävillä Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta 00.00.2016 / xx Kunnanhallitus 00.00.2016 / xx Kunnanvaltuusto 00.00.2016 / xx 2.2 Asemakaava 00.00.2016 / xx ehdotus nähtävillä Kaavamuutoksen tarkoituksena on taajaman ja metsän yhdistäminen monityppisten pienasuntojen alueeksi. Osin kallioinen ja jyrkkienkin korkeuserojen muotoilema monimuotoisen kasvillisuuden alue, jossa tavoitteena on asuminen luonnossa. Tonteille kuljetaan metsien kautta ja tonteille jätetään luonnontilassa pidettäviä osia. Lempivaaraan sijoittuu mm. asunto-osakeyhtiömuotoisia pienten omakotitalojen ryhmiä joilla on koottu huolto ja infratekniikka, mm. luhti- ja rivitaloryhmiä, valmisomakotitaloja, perinteisiä omakotitaloja sekä kerrostaloja. Alueen keskellä on luonnontilainen kaakko-luode suuntainen metsävyöhyke sekä keskeinen sitä risteävä kaakko-lounas suuntainen virkistysreitti. Lempivaara rajaa kirkonkylän pohjoisessa yleiskaavassa luonnontilaan jätettävistä metsistä. Palvelut ovat lähellä, koulu 500m, rautatieasema 1,5 km ja keskustapalvelut 1,8 km. 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 2.4 Toteutus Asemakaavalla muodostuu korttelialueita seuraavasti: - Kerrostalot 9 kpl tonttipinta-ala 38777m2, kerrosala 21000k-m2, tehokkuus e=0,54. - Luhti- ja rivitalot yhteensä 29 kpl, 28877m2, 8640k-m2, e=0,3. - Omakotitalot yhteensä 64 kpl, 63440m2, 10790k-m2, e=0,19 Rakentaminen yhteensä 252005m2, 40430k-m2, e(al)=0,16. - Asuntoja n. kerrostaloissa n. 350, asukkaita n.700. - Asuntoja luhti- ja rivitaloissa n. 120, asukkaita n. 350. - Asuntoja omakotitaloissa n. 70, asukkaita 250. Asuntoja yhteensä n. 540 ja asukkaita n. 1300. Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AK-1, AK-2, A-1 ja AO-7 korttelit 1,0 ap/asunto tai vähintään 1 ap/80k-m2. - AR korttelit 1,0 ap/asunto ja 1 vieraspaikka /5 asuntoa. - AO korttelialueilla 2 ap / asunto. Alue toteutuu noin 5 vuoden kuluessa.

9 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Lempivaara 26,7 ha on Kirkonkylän asemakaavan pohjoisreunassa Lahden moottoritien itäpuolella ja Riihenmäen koulun pohjoispuolella. Mäntsälän keskustaan ja rautatieasemalle on n. 1,5 km ja Riihenmäen koululle n. 500m. Lempivaara rajaa keskustaajaman pohjoisessa luonnonsuojelu- ja virkistysalueisiin sekä moottoritiehen. Pietilän omakotitaloalue rakentui 1980 90 luvuilla keskustan laajennuksena pohjoiseen. Lempivaara on kolmen pohjois-etelä suuntaisen kallioharjanteen muotoilema jyrkkäpiirteinen metsä. Länsipuolinen laakso on viljelty tasainen pelto ja itäpuoli osittain soistunut loivapiirteinen avohakattu notkelma. Lempivaaran keskiosan päältä laakea metsäinen selänne toimii hyvänä eteläpuolisen asuntoalueen ulkoilureittinä. Lempivaarassa ei ole rakennettua ympäristöä Ainontien päässä olevaa latoa / maatalousrakennusta lukuun ottamatta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on rakentamatonta mänty-, kuusi- ja paikoitellen sekametsää, keski- ja pohjoisosat ovat avohakkuun (2010) jäljiltä metsäauratut. Maaston pinnanmuodot ovat voimakkaita, korkeusvaihteluiden ollessa +74 +92 välillä. Korkeimmat mäkialueet sijoittuvat tasaisesti alueelle. Keskiosan harjanne on 60v talousmetsää joka kuitenkin tuntuu luonnontilaiselta maaston monimuotoisuuden takia. Läntinen moottoritien viereinen harjanne samoin kuin itäpuolen rajaava ovat karuja kallioalueita metsätyyppi VT iältään 30 40v. Lempivaaran luonto inventoitiin MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 / Enviro Oy, liitteenä 1. Luontoinventoinnista aiheutuvia johtopäätöksiä ovat: - Luontoinventoinnissa ei todettu sellaisia kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelu-lain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien kohteiden (luonnontilaiset pienvedet) kriteerit. - Lempivaaran alueella ei todettu liito-oravan esiintymiä tai kulkureittejä, mutta itäpuolella on tiedossa liito-oravahavaintoja ainakin vuodesta 1996 (Elo & Blåfield 1999) lähtien (kuva 9). Liito-oravaselvityksiä alueella on tehty vuosina 2002 (Nironen & Lammi 2002), 2003 (Nironen 2003) ja 2010 (Nironen ja Routasuo 2010). Vuonna 2013 liito-oravan jätöksiä löytyi Lempivaaran alueelta kahdelta metsä-kuviolta. Molemmilta alueilta on tietoja jo vuodelta 2002. - Liito-oravan pesimäalue Lempivaaran länsipuolella suojeltiin v. 2016 mikä vaikuttaa liikenneyhteyksien järjestämiseen mahdollisesti myöhemmin alueen laajentuessa itään. Poikittaiselle kokoojatielle alueen kautta / pohjoispuolitse tulee etsiä mahdollisesti parempi reitti. Maaperä Maaperä on harjanteilla pääasiassa avokallioita, moreenimäkiä ja rinteitä. Ainontien pään läntinen laakso on pohjoiseen viettävä savi / siltti pohjainen pelto ja Kaakkumäentien pään notko samoin silttiä, jossa on patoutunut soistunut kapeahko kallioiden väliin jäävä painanne. Mikäli kokoojatiet sovitetaan näihin alavimpiin paikkoihin voidaan todeta muiden alueiden soveltuvan hyvin rakentamiseen lukuun ottamatta kaakkoisinta soistunutta osaa.

10 Kuva 1. Keskipelto Alhontien päässä Kuva 2. Metsä alueella on pääosin vanhaa, maaperä on rehevää jopa lehtomaista. Kuva 3. Pellon itäpuoli on kallioista rehevää sekametsää Kuva 4. Pellon länsipuolen kuusikkoa Kuva 5. Pohjoisosan kuusivaltaista metsää. Kuva 6. Keskiosan avohakkuun reunaa Kuva 7. Eteläosan sekametsää

11 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue on n. 1,8 km etäisyydellä Mäntsälän ydinkeskustasta. Lempivaaran alue täydentää yhdyskuntarakennetta Riihenmäen ja Pietilän asuntoalueiden pohjoispuolella. Oikorata tuo hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin ja Lahteen, rautatieasemalle on matkaa 1,3 km. Lempivaara on taajaman pohjoinen rajaus kirkonkylän pohjoisen kallioisista metsistä. Länsipuolella ovat Lahden moottoritie ja oikorata. Kevyen liikenteen reitti johtaa lounaassa alikulkujen kautta rautatieasemalle. Riihenmäen yhteiskoulu sijaitsee n. 500 m päässä etelässä. Idässä on vapaa-ajan käyttöön varattu liito-oravien metsäalue ja sen länsipuolella tulevia asuntoalueita. Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen sijaitsee n. 1,8 km etäisyydellä. Juuri valmistuva Riihenmäen koulu on n. 500 m etäisyydellä etelässä. Kunnallistekniikka Alueen eteläreunassa ovat vesi- ja viemärilinjat Ainon- ja Karkkulanteillä sekä Pietilänpolulla. Näiden lähialueet ovat nopeasti rakennettavissa ilman pumppaamoja. Kirkonkylän keskusta on kaakossa ja sinne johtava kokoojakatu Ojamäentie on rakentamatta. Melu ja tärinä Asuntorakentaminen edellyttää melunsuojausta oikoradan ja moottoritien melua vastaan. Tärinää tutkittiin Lempivaaran kohdalla aivan radan länsipuolelle sijoittuvan Männikkö pohjoinen asuntoalueen kaavoittamisen yhteydessä ja todettiin runkovaimennuksen tarve joka harkitaan rakennusluvan yhteydessä rakenteista riippuen. Lempivaara on rataan nähden on kauempana, mutta tärinästä pyydetään rakennuslupiin vaikuttava asiantuntijalausunto. 3.1.3 Melu Kaavatyön pohjaksi laati Ramboll Oy yleisen melulaskennan jossa alue todettiin häiriöalttiiksi. Lempivaaran länsipuoli ja keskisen vedenjakajan lakialue ovat melun häiritsemät. Taulukko 1 Valtioneuvoston ohjearvot ulkomelutasoista. A-painotettu keskiäänitaso enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät vanhat alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Melulaskenta nykytilanne ks. kartta seuraavalla sivulla.

12 Tie- ja raideliikenteen melualueet

13 3.1.4 Liikenne Pääkadut ja kokoojatiet, suunniteltu kokoojatie (musta) ja vaihtoehdot Asemakaavan mukainen liikenteen runkoverkko jakaa Lempivaaran liikenteen useammalle pääsysuunnalle. Liikenne jakautuu länteen Sälinkääntielle ja rautatieasemalle, itään Mt 140 eli Lahdentielle ja etelään Riihenmäen koululle ja asuntokatujen läpi keskustan palveluille. Lisäksi yleiskaavassa on varauduttu rautatien ja moottoritien ylittävään siltaan ja kokoojatiehen pohjoisessa yhdistäen Sälinkääntien ja Mt 140 Lahdentien. Tälle tielinjalle perustettiin kaavatyön aikana liito-oravien luonnonsuojelualue. Kaavassa etsitään vaihtoehtoinen reitti ko. tielle. Nykyisen katuverkon puutteet Lempivaaran rakennuttua: - Lempivaaran liikenne tulee ohjata kokoojateiden kautta pääteille ja keskustaan ja estää asuntokatujen kautta ajaminen. - Riihenmäen koulun lähikatuja oikoteinä käytettäessä aiheutetaan asuntokaduille kohtuutonta häiriötä ja heikennetään Riihenmäen koulun kohdalla kevyen liikenteen turvallisuutta. - Ojamäentien länsiosa (kartassa osa kokoojatietä) on nyt vielä rakentamatta. 3.1.4 Maanomistus Kunta omistaa kartassa kaavamuutosalueen.

14 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava ASEMAKAAVA Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu merkintöjä.

15 3.2.2 Yleiskaava ASEMAKAAVA Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 (kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.6.2004 ja lainvoimainen) alue on merkitty: 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008. Rakennuskieltoja ei ole voimassa alueella.

16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Tavoitteet Kunnan tavoitteet Rakentaa tiivistäen asumista koulujen lähelle. Pyrkiä yhdistämään luonto asumiseen. Virkistyskäytön huomioiminen laajemmin alueen kautta. Monia asumistyyppejä samalle alueelle sis. kerrostalot, II-kerroksiset luhtitalot, rivitalot, omakotitalot, minitalot ja asunto-osakeyhtiömuotoiset pientalojen korttelit. Yleiset tavoitteet Kaupungistuminen ja tiivistämisen korostaminen ovat johtaneet ajatteluun ettei luonnolle ole tilaa asuinalueen sisällä vaan ennemminkin tonttien takana kaava-alueen reunoilla. Kuitenkin suomalaisille metsä on viihtymisympäristöä. Metsää tulisi jättää kokonaisuuksina ekotaskuina korttelirakenteeseen keskelle sekä katujen ja kevyen liikenteen reiteille. Impivaaran kaavan idea on asuminen metsässä. Lempivaaran suunnittelun lähtökohdat 1) Talo luonnossa - Näkymä ikkunasta metsään, ei pihalle. - Näkymän päässä ei toista taloa => "talot ristiin". - "Irtonainen sijoittelu" ei katusidonnainen julkisisvu. - Katu kapea mutkitteleva maason hienopiirteisesti huomioiva. - Katu ja etupiha metsässä. 2) Luonnon korostaminen - Kalliot näkymien kärkiin. - Koskemattomia liikkumiselta pois rajattuja lakialueita. - Suot ja kosteikot jätetään, vedet luonnontilaisena. - Aluekuivatusta ja pohjaveden laskua ei tehdä. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan imeytetään nykyisen luonnon mukaan. - Rakennustapaohje "Luonto kunnallistekniikan ja rakentamisen osana". 3) Säätilojen huomiointi - Tuuliolosuhteet säilytettään. - Kosteikkojen rakenne ja pienet purot säilyvät. - Kasvillisuuden rakenne mikroilmaston osana huomioidaan. 4) Kunnallistekniikka - Ei sadevesiviemäröintiä. - Imeytys kaduilta painantein ja "katko-ojilla". - Autokatu kapea max 1+4+1m, kaarresäteet soveltaen 20km/t. - Jalankulku poluin luonnossa 0,5+3+0,5m, ei lainkaan suoria osia.

17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 18.09.2013 / xx vireille 30.09.2013 / xx vireille OAS nähtävillä 11.10. - 08.11.2013 Maankäyttölautakunta 19.03.2014 / 28 31.03.- 02.05.2014 / luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta 28.10.2014 / 120 06.11.- 07.12.2015 luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta 00.00.2016 / xx ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta 00.00.2016 / xx Kunnanhallitus 00.00.2016 / xx Kunnanvaltuusto 00.00.2016 / xx 4.2 Rakennemallit Reunaehtojen perusteella laadittiin rakennemalleja joiden perusteella päädyttiin ohjaamaan pohjoinen ohikulkutie Lempivaaran pohjoispuolelle pois katkaisemasta asuinaluetta. Kun samalla vältettiin liito-oravan suojelualue ja tie sijoittui maastollisesti vähemmän kallioleikkauksia vaativaan paikkaan päädyttiin rakennemalliin B. Rakennemalli A - Taajaman pohjoinen ohikulkutie varaus sijoittuu osayleiskaavan ohjeelliselle linjaukselle. - Pohjoiselle asumisen laajentumisvyöhykkeelle syntyy 3 osakokonaisuutta joista 2- leikkautuu ohikulkutiellä - Lempivaara rajautuu radiomaston mäen keskelle, itäosa erillisenä saarekkeena. - Liito-oravien suojelualue alueen keskellä jää ohikulkutien kohdalle. - Ohikulkutien linjauksen korkeusvaihtelut ovat suuria, ko. linjalta piirrettiin pituusleikkaus. Rakennemalli B - Taajaman ohikulkutie varaus sijoittuu asumisen laajentumisalueiden pohjoisrajalle. - Pohjoiset asumisen laajentumisvyöhykkeet ovat 2 osakokonaisuutena jotka kaikki muodostuvat kokonaisuuksiksi ilman, että ohikulkutie leikkaa niitä. - Lempivaara on rakennettavissa laajempana kokonaisuutena radiomaston mäen ympärille. - Liito-oravien suojelualue alueen keskellä jää omaksi luontoalueekseen. - Ohikulkutien linjauksen korkeusvaihtelut ovat oleellisesti pienempiä, ko. linjalta piirrettiin pituusleikkaus. Lempivaaran iläpuolelle rakennemallin A ohitustielinjaukselle perustettiin liito-oravien suojelualue jonka ympärille voidaan ELY:n 3.3.2014 lausunnon mukaisesti laajentaa asumisen maankäyttöä, liitteenä 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa 3.3.2014.

18 Kaavarunko A

19 Kaavarunko B

20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Luonnosvaiheet Ensimmäinen luonnos 12.3.2014 oli nähtävillä 31.3.-2.5.2014

21 Toinen luonnos 20.10.2015 oli nähtävillä 6.11.-7.12.2016 Lempivaaran alue täydentyi kun kunta osti Karkkulantien länsipuolisen tilan RN:o 11:1378. Asemakaavaluonnos uusittiin täydennettynä em. tilalla. Muutoksina luonnokseen 12.3.2014: Korttelit 773-775 läntiset korttelit => yhdistetty kortteliksi 773 - Länsiharjanteelta on poistettu erillispientalojen korttelit (AO) ja korvattu II-IV kerroksisella "käärmetalolla" joka toimii samalla meluvallina moottoritien suuntaan. Korttelit 777-778 => kortteleiksi 775 ja 776 - Pohjoisrajana II-kerroksiset rivitalot on korvattu kerrostaloilla 4kpl, joiden enimmäiskerrosluku on V jokaisen talon ollessa kooltaan 1200k-m2. Nämä rakennukset muodostavat pohjoisen rajan moottoritien melua vastaan. - Pohjoiseen ja länteen on varattu lisäksi mahdollisuus meluvallien rakentamiseen korkeudeltaan n. 15m, nämä korvaavat tarvittaessa kerrostalot ja meluaidat. VK-alue => kortteliksi 774 - Lempivaarasta on n. 500m Riihenmäen koulun liikuntakentille joten alueelle ei pidetty tarpeellisena varata erikseen rakennettavaa laajempaa liikuntakenttää. Korttelit 768-772 ennallaan Korttelit 783 ja 784 korkea mäkialue keskellä - Kortteli 783 muutettiin erillispientalojen korttelista (AO-3) => asuintalojen kortteliksi (A-1) joka toteutettaneen II-kerroksisina luhtitaloina melusuojaksi meluselvityksen mukisesti. - Korttelin 784 mäen lakiosa muutettiin rivitalokorttelista (AR) => ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alueeksi (AO-7). Korttelit 779-782 pohjoisin alue => uudet nrot 779-783 - Lähivirkistysalue ja -reitti (VL) sijoitettiin korttelien 781 ja 783 väliin jatkoksi eteläpuoleisten kortteleiden reitille. Korttelit 784-787 Karkkumäentien länsipuoli - Kortteli 779 Ryhmässä rakennettavien erillispientaloja (AO-7). - Kortteli 785 Asuintalojen kortteli (A-1) joka on tarkoitettu kokonaisuutena toteuttavaksi IIkerroksisina luhtitaloina tai porrashuoneella. Yksittäisen rakennuksen koko vaihtelee 400-600k-m2 ja tontilla on yhteinen autopaikoitus, huolto ja leikkipaikka. - Korttelin 785 eteläosa I-kerroksisin rivitaloin (AR). - Eteläosaan erillispientaloja (AO). Lempivaaran kaavaluonnoksessa esitetty "Ryhmässä rakennettavat erillispientalot (AO-7) tarkoittavat osakeyhtiömuotoista erillispientaloista koostuvaa korttelia, jossa yhteisiksi kootaan keskipiha, paikoitus ja huolto. Talot ovat pieniä pohjapinta-alaltaan 70k-m2 ja mahdollinen myöhemmin laajennettava ullakko yhdistettynä 90-k-m2. Talot tuotaisiin paikalle valmiina esivalmistetuille "osaketonteille", joihin kuuluu oma piha. Järjestely mahdollistaisi siirtotalon eli osakas voisi siirtää talon mukanaan uuteen paikkaan.

23 Luonnos 2 päivätty 20.10.2015 oli nähtävillä 06.11.- 07.12.2015 ja siitä jätettiin 1 lausunto. Tekninen lautakunta - Katualueiden reunoille on merkitty EV-alueita. Nämä suojaviheralueet suositellaan kaavassa merkitsemään tonteiksi tai katualueeksi ja niiden pinta-ala tulee lisätä VLalueisiin. Katurakentaminen ja myöhemmin tonteilla tapahtuva rakentaminen vaurioittaa puustoa. Mikäli nykyinen luonnos hyväksytään ilman lausuttuja muutoksia, kapeilla EValueilla oleva puusto ei todennäköisesti tule säilymään. Valo-olosuhteiden muuttuessa myös aluskasvusto tulee häviämään. Jotta Lempivaaran alueen suunnitelmissa huomioitaisiin alueen tulevaa viihtyisyys EV-alueet tulisi kokonaan viherrakentaa. - VL-alueet ovat joiltain kohdin suunniteltu hyvin kapeiksi. Kapeilla VL-alueilla puusto tulee häviämään, varsinkin jos kaavaan merkitty puistokäytävä toteutetaan. - Kaikki kadut ovat leveydeltään eri kokoisia eikä kokooja- ja tonttikadut juuri eroa toisistaan. Katualueiden leveys tulee laatia siten, että alueelle on mahdollista rakentaa 14,0 metriä leveä kokoojakatu sekä 11,0 metriä ja 9,0 metriä leveitä tonttikatuja. - Kaduilla on liikaa kulmikkuuksia, taitepisteitä ja kapenevia kohtia. Tasalevyisen ja sulavalinjaisen kadun suunnittelu ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa. - Päättyvillä kaduilla tulisi olla kääntöpaikat ja ne tulisi olla suunniteltavissa ja rakennettavissa RT-korttien mukaisin mitoitusohjein. - Lempivaaran asemakaava-alueella tarvitaan yksi jätevedenpumppaamo, ja pumppaamolle on varattava riittävä tila rakennukselle ja huoltotöille sekä tarpeeksi suuri suoja-alue mahdollisia hajuhaittoja varten. - Eteläisen poikittaiskadun jäte- ja sadevedet on mahdollista viettää nykyisen kaavaluonnoksen mukaan vain puoleen väliin katua asti. Joka tarkoittaisi, että alueelle tulisi rakentaa toinen pumppaamo. Kaavassa ei ole varattu tilaa pumppaamolle. Tekninen lautakunta suosittelee kaavan tarkastelua tältä osin uudelleen niin, että alueelle ei tarvitse rakentaa toista pumppaamoa. Tämä alue on rajattu yleissuunnitelmassa keltaisella. - Nykyisten Alhontien ja Karkkulantien vesijohto ja jätevesiviemäreiden mitoitus tulee tarkistaa, jotta ne vastaisivat Lempivaaran asemakaava-alueen vesihuollon tarvetta. - Alhontien ja Karkkulantien kadut ovat nykyisellä katurakenteellaan, ilman kevyen liikenteen väyliä, turvattomat välittämään Lempivaaran asemakaava-alueen liikennettä. Nykyisten katujen parantamiseen tulee varata investointimääräraha viimeistään vuodelle 2020. - Lisäksi tekninen lautakunta esittää yhteistyön parannusehdotuksena, että asemakaavaluonnoksen laatijalla olisi esittää kunnallistekninen yleissuunnitelma jo ennen lausuntopyynnön jättämistä, jolloin suunnittelun ja rakentamisen toteutettavuuden arviointi ei jäisi lausunnon laatijalle. Vastine: Merkitään EV-alueet osaksi tontteja: Luonnonmukaisena metsänä hoidettava alue. Maanpinnan muokkaaminen, poistaminen tai korvaaminen on kielletty. Ympäristöä muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia ja edellyttävät tontin miljöö- ja vihersuunnitelman päivittämistä. Alhontien länsireunan suojaviheralue muutetaan Lähivirkistysalue (VL), koska alueella on hulevesialtaita, nykyinen pellon reunavyöhyke sekä Yleiselle jalankululle varattu ohjeellinen alueen osa. Kapeimmat korttelien väliset Lähivirkistysalueet (VL) liitetään tontteihin ja reiteistä vain tärkeimmät merkitään asemakaavaan ohjeellisina.

24 Katujen leveys on sovitettu liikennemäärän mukaan. Voidaan käyttää leveyksinä ehdottamianne kokoojateillä 14m ja asuntokaduilla 11m ja 9m. Katujen kulmikkuudessa on periaatteena: - Pääkokoojatiet ovat linjauksiltaan jouhevia, kuitenkaan jatkuvia saman kaarresäteen mutkia ei ole. Ajoympäristön ja tilanteiden jatkuva muuttuminen pitää kuljettajan huomion vireillä ja pudottaa ajonopeudet. - Itäisen ja läntisen alueen yhdistävä kokoojatie linjataan kulmikkaaksi ja erityisesti juuri ennen pihakadun risteystä olevat nitkautukset säilytetään. Huonoimman näkyvyyden kohdalla kalliorinteen alueella ja virkistysreitin ylitysalueella käytetään merkintänä Hidaskatu. - Asuntokadut ovat maaston mukaan polveilevia ja lyhyitä. - Keskiselänteelle merkitään yhtenäinen Pihakatu, mikä toimii virkistys- ja vapaa-ajan kulkureittinä kuten nykyisinkin. Jäteveden pumppaamoille varataan tilat pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta, hidaskadun varrelta ja itäosasta hulevesialtaiden läheltä. Eteläiselle poikittaiskadulle varataan Maan-alaista johtoa varten varattu alue. korttelin 769 läpi, jolloin pumppaamoa ei tarvita. Kunnallisteknisen verkoston toteutettavuus rakennusvaiheittain on alustavasti tarkasteltu yhdessä Teknisen osaston suunnittelijan kanssa nyt esitettävää ehdotusta valmisteltaessa. 4.3.2 Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet

25 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Impivaaran kantava ajatus on asuminen metsässä. Vahvimpana elementtinä on alueen keskellä mäkien välissä oleva täysi-ikäinen metsä, jolla on edellytykset säilyä seuraavat 50v sellaisenaan. Muita ekologisia taskuja ovat kalliorinteet, hulevesiojat ja kosteikot kuten itäosan suo joilla on edellytykset säilyä. Länsiosassa metsä koetaan: - Alhontien näkymänä on metsä länsipuolella ja kallioreuna itäpuolella rajaamassa katua. Jyrkänteen reunassa olevat suuret kivenlohkareet tulee säilyttää. Metsää on reunavyöhykkeenä sopeutunut ja voi säilyä. - Alhontien länsireunan muodostaa nykyinen pellon reunan pensaikko ja oja ovat rehevin kohta kaava-alueella. Reunavyöhyke voi säilyä ja hulevesialtailla vaihtelevuutta voidaan lisätä. Kevyen liikenteen reitti sijoittuu Alhontien länsireunaan altaiden ja tien väliin. - Ahoniityntien (pohjoisessa) länsipuolelle varataan hulevesialtaalle ja istutuksille tilaa ja sinne kerätään korttelin 776 sadevedet. - Kalliosaarentie (lännessä) varren tonteille ajetaan metsän kautta. Nämä metsäksi jäävät osat joissa maan pintakerrosta ei muokata ovat osana tontteja. - Ahopolku (itään) on pihakatu ja johtaa luonnontilaisen kalliorinteen ja luontoreitin viereen sijoittuvalle leikkimisaukiolle. - Itäisin kallioreunan raja keskiharjanteen suuntaan jätetään polkuineen ja vaihtelevine lehtipuuryhmineen ennalleen virkistysreittinä. Keskiharjanteella metsä koetaan: - Yhtenäisin kallioiden rajaama metsä säilyy kokonaisuutena. - Pohjoisosassa kadun varret jätetään luonnonmukaisiksi. Itäosassa metsä koetaan: - Karkkulantie sijoittuu niin ahtaaseen paikkaan ettei nykyisen rakennetun kadun osuudelle voitu varata luonnontilaista aluetta. Rakennukset sijoitettiin päädyt tiehen päin jolloin katumaisuutta heikennetään. - Itäpuolelle jätetään suo kokonaisuudeksi. - Pohjoisimmat korttelit jäävät metsän suojaamiksi. Työn aikana syntyneet aluetta luonnehtivat ominaisuudet: 1) Talo luonnossa - "Irtonainen sijoittelu" taloilla ei ole katusidonnaista julkisivua. - Mutkitteleva asuntokatu tontille, katu suunnitellaan hitaaksi jalankulun ehdoilla. - Kulku tontille tapahtuu luonnontilaisen alueen kautta, - talo luonnossa - Talo ja sen etupiha ovat luontoalueen takana eli kadun ja aktiivitontin väliin jää luonnontilainen kaistale. - Tonteille tulee jättää luonnontilassa säilytettäviä alueita myös takaosaan, rajautumisen luontoon tulee olla huomaamaton. - Naapurit katsovat mieluiten ristiin luontoalueille, oleskelutilojen pääikkunoista tulisi näkyä vain luontonäkymiä. 2) Luonto yleisillä alueilla: - Luontoa säilytetään katunäkymissä erityisesti katsomissuunnissa eli ulkokaarteissa. - Luontoa jätetään sinne missä asukkaat liikkuvat eli katujen varsiin. - Paras metsäkokonaisuus alueen keskellä säilytetään ekologisena kokonaisuutena eli kallionharjanteiden väli. 3) Hulevedet: - Hulevesiä ei putkiteta vaan luontaiset ojat säilytetään katujen vierillä ja kallioiden reunoissa. Ojiin liittyvät pensaikot ns. reunavyöhykkeet jätetään miljööseen. - Suot Lempivaaran itäosassa ja pohjoisessa säilytetään. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan ohjataan ja imeytetään nykyisten reittien mukaisesti.

26 4) Säätilojen huomiointi: - Vältetään avoimia pitkiä tiloja. 5) Kunnallistekniikka: - Asuntokadut ovat kapeita jalankulkupainotteisia n. 1+6+1m ilman jalkakäytäviä. Autoliikennettä ajatellen kaarresäteet sovelletaan alle 20km/t ohjenopeudelle. - Alueen keskellä oleva radiomaston reitti koillinen lounas sunnassa rakennetaan Pihakatusarjana virkistysreitiksi ja kääntöpaikat ovat samalla leikkiaukioita. - Katuihin liittyvät kevyen liikenteen reitit siirretään / rakennetaan kaduista irrotettuina. 6) Yleisinä periaatteita ovat: - Katulinjaukset rajoittavat nopeuksia ja erityisesti kokoojateiden välisellä osuudella Alhon- ja Timontien välillä on epäjatkuvuuskohtia jotka herättävät autoilijan jalankulun reitin / reittien kohdilla. - Lempivaara tulee voida rakentaa vaiheittain ja osa-alueittain rakennetaan eri tyyppisiä kortteleita jolloin alueille saadaan monenlaisia asukkaita. 5.2 Rakennettavat korttelit Länsiosa Alhontien kokoojatien lähialueet: Kortteli 749 Erillispientalojen korttelialue (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Kortteli 773 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-2). - Rakennusten tulee muodostaa moottoritien melulta pihaa suojaava massa. Rakennusten väliin tulee sijoittaa rakennuksien korkuinen meluaita. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m. - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta. Tavoitteena on kapearunkoisen käärmetalon rakentaminen Lempivaaran meluesteeksi. Erillispientalojen korttelialueet (AO) 4 + 5 tonttia. Tontit ovat loivalla itärinteellä ja kokoojatien puolella on nykyisen pellon reunavyöhyke, joka säilyy hulevesien imeytys- ja johtamisalueena. Korttelit 774 ja 775 Erillispientalojen korttelialueet (AO) 2 + 4 tonttia. Tontit muodostavat ryhmän Ahopolun pihakatuaukion ympärille kokoojatien vierellä. Tontit rajautuvat idässä luonnontilaisena säilyvään kalliorinteeseen ja sen alla olevaan kevyen liikenteen reittiin. Tontit sijoittuvat pellolle. Kortteli 776 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta (A-1). Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. Tavoitteena on tehdasrakenteisten kaksikerroksisten luhtitalojen kortteli. Tontit ovat pellolla. Kortteli 777 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-2). - Rakennusten tulee muodostaa moottoritien melulta pihaa suojaava massa. Rakennusten väliin tulee sijoittaa rakennuksien korkuinen meluaita. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m.

27 - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta. Tavoitteena on kerrostalojen muodostama kirkonkylän pohjoisin rajaus ja melueste. Keskiosa pihakadun / virkistysreitin lähialueet: Kortteli 768 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 1kpl, Sijoittuu melusuojaksi ylemmälle rakentamistasolle suojaten länsipuolisia alueita. Kortteli 769 Erillispientalojen korttelialue (AO) 4kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Jukolantien varressa ja tontin takapihan kalliorinteellä. Kortteli 770 Erillispientalojen korttelialue (AO) 3kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Sonnimäentien varressa. Rakentaminen tulee toteuttaa siten että se muodostaa meluesteen ylätason asuinalueen länsireunalle. Kortteli 771 Erillispientalojen alue (AO). Alueelle saa rakentaa pohjapinta-alaltaan enintään 90k-m2 tonttia kohden. Tavoitteena on miniomakotialojen ryhmä 8 kpl, jossa autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina alueen keskellä. Kortteli 772 Erillispientalojen korttelialue (AO) 3kpl. Kortteli 778 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. (A- 1) 3 kpl, Sijoittuu melusuojaksi ylemmälle rakentamistasolle suojaten länsipuolisia alueita. Kortteli 779 Ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alue (AO-7). - Asuintilojen lisäksi alueelle voidaan rakentaa asuntokohtaisia talousrakennuksia enintään 30k-m2 asuinrakennusta kohti sekä yhteistiloja korttelikohtaisen rakennusoikeuden puitteissa. - Autopaikoitus ja jätehuolto tulee koota yhteen. (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Tavoitteena on miniomakotialojen asunto-osakeyhtiömuotoinen ryhmä 5 kpl, jossa huolto, autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina. Erillispientalojen korttelialue (AO) 2kpl, tontit suuria sisältäen luonnontilaisen alueen Timontien varressa. Korttelit 780-782 Erillispientalojen korttelialueita (AO) 11 tonttia, jotka rajautuvat Kaisanpolun pihakatuaukion ympärille ja sisältävät luonnontilaisena pidettävän alueen katujen suuntiin. Kortteli 783 Ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alue (AO-7). - Asuintilojen lisäksi alueelle voidaan rakentaa asuntokohtaisia talousrakennuksia enintään 30k-m2 asuinrakennusta kohti sekä yhteistiloja korttelikohtaisen rakennusoikeuden puitteissa. - Autopaikoitus ja jätehuolto tulee koota yhteen. (AO) 1kpl, täydennettiin oleva tontti rakentamista vastaavaksi. Tavoitteena on asunto-osakeyhtiömuotoinen miniomakotialojen ryhmä 14-16kpl, jossa autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina.

28 Itäosa Karkkulantien kokoojatien lähialueet: Kortteli 779 Ryhmässä rakennettavien erillispientalojen alue (AO-7). - Asuintilojen lisäksi alueelle voidaan rakentaa asuntokohtaisia talousrakennuksia enintään 30k-m2 asuinrakennusta kohti sekä yhteistiloja korttelikohtaisen rakennusoikeuden puitteissa. - Autopaikoitus ja jätehuolto tulee koota yhteen. Tavoitteena on miniomakotialojen asunto-osakeyhtiömuotoinen ryhmä 9 kpl, jossa huolto autopaikoitus ja leikkialue ovat koottuina. Kortteli 784 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta (A-1). Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. Tavoitteena on tehdasrakenteisten kaksikerroksisten pienkerrostalojen korttelialue. Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 3kpl Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Kortteli 785 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (AR) 3kpl Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Kortteli 786 Erillispientalojen korttelialue (AO) 4kpl. Voidaan rakentaa heti kaavan vahvistuttua. Korttelit 787 ja 788 Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1. - Rakennusten tulee olla terassitaloja. - Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty. - Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä lasitettu ulko-oleskelutila, jonka lyhimmän sivun on oltava vähintään 2,5m. - Rakennuksiin saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi sijoittaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja enintään 10% tontin kerrosalasta. Tavoitteena on toteuttaa ilta-aurinkoon avautuvat korkeatasoiset luonnonympäristössä olevat asuinkerrostalot. Alueen länsipuolen kallioilta on tavattu liito-oravia ja alueet on varattu luonnonsuojeluun (slo) sekä Maa- ja metsätalousalueeksi jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).

29 5.3 Kaavamääräyksiä Hulevedet hu-1 hu-2 Hulevesien imeyttämisaltaille varattu ohjeellinen alueen osa. Entinen pellon reunaojan vyöhykkeellä säilytetään pensaikko ja puusto ja ojasta muodostetaan luonnonmukainen vesiaihe. Hulevesien imeyttämisaltaille varattu ohjeellinen alueen osa. Alue säilytetään luonnonmukaisena kosteikkona. Hulevesien käsittelysuunnitelma tulee liittää rakennuslupaan. Kiinteistöjen hulevedet tulee pääsääntöisesti imeyttää tonteilla. Tonteilla syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että: - päällystetty/katto100 m2 kohti on 1 m3 viivytystilaa tontilla. - virtaama tontilta ei saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Rankkasateen ja vastaavan osalta tapahtuvat ylivuodot ohjataan: - Kortteli 773 länsipuoliselle suojaviheralueelle EV. - Korttelit 769-772 ja 773-780 viereisille lähivirkistysalueille VL. - Kortteli 781 korttelin länsipuolelle maastoon. - Korttelit 782-787 länsipuoliselle hulevesien imeyttämisaltaalle hu. - Päällystettyjen tiealueiden hulevedet ohjataan sadevesiviemäriverkkoon. Melu 35 dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35dBA. Alueen osa, jolle on rakennettava melusuojaksi maavalli ja sen vähimmäiskorkeus pitkin meluvallin harjaa. Meluvallin maisemointi ja istutukset on tehtävä ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korkeusmerkinnät ovat vaihtumiskorkeuksien kohdalla. Meluvalli voidaan jättää rakentamatta mikäli kortteli 777 on rakennettu, meluvalli on muutoin rakennettava ennen kortteleiden 773 ja 776 rakentamista. Rakentamisen vaiheistus jota tulee noudattaa meluntorjunnan takia: 1-vaihe aloitetaan rakennustyöt kortteleissa 781 782 osa (tontit 4-6) 783-788. 2-vaihe meluvallit länsi ja luoteisreunassa ja/tai korttelit 773 osa (AK-2) ja 777 (AK-2). 3-vaihe korttelit 768, 770, 778 ja 780, sekä kortteleita 773 osa (AO), 774-776. 3-vaihe korttelit 769-771-772, 779 (tontit 2-4). Lämmitysmuoto ja energiatehokkuus Pientalot tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60% rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

30 Pihat Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma: - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu, jätehuolto sekä laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora ja nurmi, sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Tonteilla sijaitsevat katokset, aidat ja rakennelmat on sovitettava päärakennuksen ulkoasuun rakenteelta ja väriltä. Kunnallistekniikka Jäteveden pumppaamoille varataan tilat pohjoisimman korttelin 777 kaakkoiskulmasta kokoojatien varrelta, hidaskadun varrelta ja itäosasta hulevesialtaiden läheltä. Perusongelmana on että maasto laskee pohjoiseen siirryttäessä. Kunnallistekniikan rakentaminen ehdotetaan toteutettavaksi rakennusvaiheittain seuraavasti: - 1-vaiheessa korttelit 784-786 liitetään olevaan Karkkulantien kunnallistekniikkaan ja rakennetaan uusi Karkkulan- ja Tuomaksentien risteykseen viettävä putkisto sekä sille pumppaamo ko. risteykseen itäpuolelle. - 2-vaiheessa rakennetaan Alhontien itäpäähän laskeva uusi verkosto ja ko. pumppaamo. Pumppaamot yhdistetään kaksisuuntaisella putkistolla. Talorakentaminen aloitetaan Lempivaaran luoteisosassa. - 3-vaiheessa rakennetaan Alhontien jatkeen kunnallistekniikka ja toinen painelinja Alhontien kautta, jolloin syntyy kahden pumppauslinjan muodostava toimintavarmakoko Lempivaaran kattava kunnallistekniikan lenkki. RAKENTAMISTAPAOHJEET KOSKIEN KORTTELEITA 768-788: Rakennusten sijoitus: Korkeusasemat, tasot ja kaltevuudet tulee esittää asemapiirroksessa. Rakennusten julkisivut: Erillispientalot voivat olla vapaan yksilöllisiä, yhtenäistä rakennustapaa ei edellytetä luukuunottamatta pääasiallista julkisivumateriaalia (50%). Kattomuoto, aukotus, rakennuksien muoto ja väritys on vapaa. Katokset, varastot ja muut rakennelmat: Talousrakennuksen julkisivu- ja katemateriaalin sekä värin tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Kerrosalaan ei lasketa autokatoksia, joissa vähintään 30 % on ulkoilmaan avointa. Autosuojan korkeus saa olla enintään 4 m. Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava katos ja/tai umpinainen aita. Jätekatosten, postilaatikkojen ja katualueelle näkyvien rakenteiden tulee olla luonteva osa ympäristöä ja ne tulee sovittaa pihatiloihin huomioiden erityisesti jalankulkureitit ja tonttiliittymien liikenneturvallisuus. Pihat: Pihasuunnitelmassa tulee esittää ympäristöhäiriöiden vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet (meluesteet, rakennusten ja rakenteiden keskinäinen sijoittelu, istutukset). Rakenteiden ja istutusten ylläpito (lumitilat, kuivatus, valaistus, huolto- ja pelastustiet, tilapäiskäyttö ja rakenteiden uusinta). Aidat: Luonnontilaisena säilytettävän alueen ja katualueen väliin ei saa rakentaa aitaa, aita voidaan rakentaa muille tontin osille. Tontteja voidaan aidata enintään 1,2m korkealla puu- tai pensasaidalla, joka voidaan sijoittaa tontin rajalle tai pihan/rakennuksen puolelle katuun rajautuvaan istutukseen nähden. Väri päärakennuksen mukaan tai sen lähisävy.

31 5.4 Mitoitus LEMPIVAARA ASEMAKAAVA 2016.10.8 LASKENTA Käyttömuoto Kortteli Pinta-ala As/K-m2 Ta/k-m2 Yhteensä e=al AK-1 787 5691 2600 2600 AK-1 788 11611 5200 5200 AK-2 773 10383 4000 400 4400 AK-2 777 11092 8800 800 8800 Kerrostalot yhteensä 38777 21000 0,54 A-1 776 7558 2240 420 2660 A-1 778 3924 1500 180 1680 A-1 784 7267 1800 200 2000 AR 768 2285 400 80 480 AR 784 4097 900 900 AR 785 3746 720 200 920 Luhti- ja rivitalot yhteensä 28877 8640 0,3 AO 749 1030 240 80 320 AO 769 6725 800 260 1060 AO 770 3594 540 180 720 AO 771 4606 720 720 AO 772 3413 400 120 520 AO 773 2870 480 120 600 AO 773 2439 480 120 600 AO 774 1468 320 80 400 AO 775 2385 640 160 800 AO-7 779 6022 540 180 600 AO-7 779 10520 900 270 1170 AO 779 3412 360 120 480 AO 780 5499 760 240 1000 AO 781 1450 180 60 240 AO 782 8007 1080 360 1440 Omakotitalot yhteensä 63440 10790 0,19 Asuinrak. yhteensä 131094 40430 0,31 VL 55513 M 9417 EV 18623 Luontoal. yht. 83553 LPA-1 771 950 Kadut 27233 Pihakadut 8397 Hidaskadut 778 Kadut yhteensä 121861 Kaava-alue yhteensä 252005 40430 0,16 Asuntoja n. kerrostaloissa n. 350, asukkaita n.700. Asuntoja luhti- ja rivitaloissa n. 120, asukkaita n. 350. Asuntoja omakotitaloissa n. 70, asukkaita 250. Asuntoja yhteensä n. 540 ja asukkaita n. 1300.

32 5.5 Palvelut Palvelut ovat lähellä, koulu 500m, rautatieasema 1,5 km ja keskustapalvelut 1,8 km. Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot. 5.6 Liikenne Pääsytiet 5 3 4 Pääkadut ja kokoojatiet, suunniteltu kokoojatie (musta) ja vaihtoehdot Lempivaaran liikenne ulkoiseen verkkoon, numerointi viittaa toimenpiteisiin. Yleiskaavassa oleva kirkonkylän pohjoinen kehätie on varaus Sälinkääntien / rautatieaseman ja Lahdentie Mt140 välillä keventäen Peltolantien liikennettä keskustassa. Tämä tie ohjattiin Lempivaaran pohjoispuolitse ohi liito-oravien luonnonsuojelualueen, kartassa merkitty punaisella katkoviivalla. Uusi linjaus ei jaa asuntoalueita ja vaatii pienempiä kallioleikkauksia. Liikennemäärät rautatien ylitse eivät kuitenkaan tule huomattavasti kasvamaan ja ilmeisesti ko. katuyhteyttä ei tarvita 30v aikana. Lempivaaran rakentaminen aiheuttaa liikennettä (n. 1300 asukasta):

33 Asemakaavaa toteutettaessa tulee huomioida: 1) Liikenne tulee jakaa kokoojateiden Ojamäentie lev. 16m kautta useammalle pääsytielle. 2) Pääsyteiden kohteina ovat Rautatieasema, keskusta ja Lahden suunta Mt 140. 3) Asuntokatuyhteys Alhontien (lev. 12m) kautta keskustaan tulee katkaista liikenteen jakamiseksi. Samalla läpiajoliikenne Riihenmäen koulun editse estyy. 4) Ojamäntien puuttuva itäosa Kenkäkalliontielle tulee rakentaa. Ojamentien kaavoitettu jatke Kenkäkalliontielle. 5) Ojamäentie yhdistetään lännessä Kalsolantien kautta Hämäläisten- ja Kumpurinteentielle. 6) Ojamäentien Hietasten ojan kohdalta oleva kokoojatien katko tulee poistaa. 7) Kevyelle liikenteelle tulee rakentaa osittain puuttuvat jalkakäytävät ym. kokoojateille.

34 5.7 Melu Melun torjunta osoittautui poikkeuksellisen haastavaksi, rakennusmassoja, meluvalleja ja rakentamisen vähentämistä pohjoisessa jouduttiin käyttämään. Laskenta suoritettiin useassa vaiheessa mallinnettujen kaavaluonnosten avulla Heilimäki Akustikot Oy:n toimesta. Meluesteet moottoritien varressa tai meluvallit alueen ympärillä. Ei meluesteitä tai meluvalleja moottoritien suunnalla. Melutarkastelu uusittiin asemakaavaehdotuksen massoittelulla ja vaiheistusmääräyksillä. Periaatteena on 1-vaiheessa rakentaa länsiosan melulta suojassa olevat korttelit, 2-vaiheessa itäosan meluntorjunnan tarvitsemat rakenteet, 3-vaiheessa itäosat ja keskiosaa suojaavat rakenteet ja. 4-vaiheessa keskitasanne ja pohjoisin länsirinne.

35 RAKENTAMISEN 1-VAIHE

41 6 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos täydentää yhdyskuntarakennetta sijoittuessaan uuden Riihenmäen koulun, rautatieaseman ja keskustapalvelujen piiriin. Alue on yhdyskuntarakenteen toimivuudelta paras laajoista uudisrakentamisalueista.. Vaikutukset liikenteeseen Etäisyydet palveluihin jäävät alle 1,5 km eli ovat pyöräillen saavutettavia. Lempivaarasta on työpaikka-alueisiin alle 5km. Autoliikenteen osuus kaikista matkoista jää siten pienemmäksi kuin muilla laajoilla uudisalueilla. Kaavamuutos tulee lisäämään liikennettä Ojamäentiellä. Ojamäentien jatke Kenkäkalliontielle ja jalkakäytävät tulee rakentaa ennen Lempivaaran rakentamista. Pääosa autoliikenteestä ohjautuu Ojamäentieltä Kenkäkalliontien kautta MT140:lle eli Lahti-Helsinki maantielle idässä ja siitä edelleen keskustaan. Vaikutukset taajamakuvaan Lempivaara vahvistaa Mäntsälälle ominaisia laatutekijöitä. Luonnonläheisyys, taloja metsässä ja kuitenkin alue on tiivis ja palveluiden lähellä ja etäisyys rautatieasemalle on alle 2km. Lempivaara on laajojen ulkoilualueiden vieressä. Vaikutukset väestöön ja alueen palveluihin Lempivaarassa on monipuolinen väestörakenne verrattuna muihin uusiin alueisiin, koska alueelle sijoittuu monenlaisia talotyyppejä ja kiinteistömuotoja. - Terassitalot ovat kerrostaloja jotka sijoittuvat luonnonsuojelualueen viereen ja avautuvat ilta-aurinkoon. Korttelit toteutetaan todennäköisesti kovan rahan tuotantona, jolloin asukkaat ovat iäkkäämpiä eikä taloihin sijoitu juurikaan lapsiperheitä. - Pohjoiset kerrostalot ovat edullisia pistetaloja ja niihin sijoittuu monenlaisia ruokakuntia. - Rivitalot ja luhtitalot ovat nuorten perheiden ja yksittäisruokakuntien kohteita. - Omakotitalo-osakeyhtiöt ovat nuorten pariskuntien ja yksittäisruokakuntien sekä myös eläkeläisten asumiseen soveltuvia, näistä ei ole Mäntsälässä aiempaa kokemusta. - Omatotitalot ovat nuorten perheiden suosiossa. Riihenmäen juuri valmistuva 650 oppilaan yhtenäiskoulu saa lapsiperheitä koulun lähelle. Vaihtoehtoisilta alueilta olisivat koulumatkat pidempiä ja osittain tarvittaisiin koulukuljetuksia. Rautatieasemalle on 1,5 km. Mäntsälässä Pendeli työmatkaliikenne on n. 60% eli liikenne ja sen vaatimat resurssit pienenevät vaihtoehtoisiin asumisen sijainteihin verraten. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutosalue on talousmetsää joka on pääosin kaadettu, alueen keskellä oleva metsä säilyy. Säilymiselle on edellytykset, koska alue on yhtenäinen ekologinen tasku vedenjakajien välissä. Hulevedet ohjautuvat korkeammilta alueilta peltojen reunaojiin joista kehitetään luonnonmukaisia reunavyöhykkeitä jakamaan aluetta. Katujen varsille ja alueille joilla liikutaan on varattu luontoa pyrkien välttämään aluerakentamisen tonttimattoa. Vaikutukset ihmisten turvallisuuteen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin alueella Korttelien keskellä olevaa kevyen liikenteen asuntokadun ja metsän läpikulkua on mahdollista kehittää yhteydeksi keskustan asuntoalueilta pohjoisiin metsiin. Uusien monimuotoisten kortteleiden rakentaminen edesauttaa mm. senioriasukkaiden asumisen ja toimintojen mahdollisuuksia uusillakin alueilla. Asukasrakenteen monipuolisuus lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuuden tunnetta, vältetään lähiörakentamisen ongelmat. Taloudelliset vaikutukset Mäntsälään saadaan uutta asumisaluetta lähelle koulua, rautatieasemaa ja palveluita. Alueelle muuttaa perheitä pääasiassa haja-asutusalueelta jolloin koko Mäntsälän rakenteelliset yhdyskuntakustannukset pienenevät. Osa n. 1/3 asukkaista (lapsiperheitä)

42 tulee kunnan ulkopuolelta, pääasiassa pääkaupunkiseudulta parantaen kunnan hoitosuhdetta Ympäristön häiriötekijät Melu torjutaan meluvalleilla sekä kerrostaloista muodostettavalla rakennusmuurilla. Muita asumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä ei ole havaittu. Nimistö Alueen nimistö viittaa metsässä asumiseen ja otettu Aleksis kiven 7-veljestä paikoista ja henkilöistä. Nimistö liittyy samalla viereisen alueen nimiin, jolla orientointi on huomioitu. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Lempivaara toteutuu useammassa vaiheessa meluntorjunnan takia: 1-vaihe aloitetaan rakennustyöt kortteleissa 781 782 osa (tontit 4-6) 783-788. 2-vaihe meluvallit länsi ja luoteisreunassa ja/tai korttelit 773 osa (AK-2) ja 777 (AK-2). 3-vaihe korttelit 768, 770, 778 ja 780, sekä kortteleita 773 osa (AO), 774-776. 3-vaihe korttelit 769-771-772, 779 (tontit 2-4). Mäntsälässä 08. päivänä lokakuuta 2016 Kaavoittaja Viran puolesta Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL Vesa Gummerus, vs. kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Lempivaara ilmakuvalla 2 Asemakaavan seurantalomake 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara 5 Meluselvitys Mäntsälä Lempivaara 6 Lausunto valitusasiassa koskien luonnonsuojelualueen perustamista Mäntsälän kunnassa