JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU

KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAUSTAMUISTIO JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU Jarmo Koskinen: A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. Taustaa kaavamerkinnän tarpeelle... 2 2. Maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueiden aiempi valmistelu... 5 3. Jätteenkäsittelyalueen tarvitsemia lupia ja päätöksiä... 7 4. Kuntien ja maakunnan liiton kaavavaraukset... 7 5. Asutuksen suhde aluevaihtoehtoihin... 9 6. Elinkeinot ja työpaikat... 11 7. Voimalinjat... 12 8. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely... 13 Pekka Kokki: B. LIIKENNE 1. Yleistä... 18 2. Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot... 18 3. Liikenneyhteydet jätteenkäsittelyalueille... 20 4. Liikennemäärät... 22 5. Liikenteellinen toimivuus... 23 6. Liikenneturvallisuus... 29 7. Kustannukset... 31 8. Yhteenveto... 32

A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. TAUSTAA KAAVAMERKINNÄN TARPEELLE Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkean alueelle. Mustankorkeaa ympäröivien alueiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Kun voimassa olevat luvat umpeutuvat tai alue käy riittämättömäksi, ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Jyväskylän seudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta 1998. Yhtiön vastuulla on kehittää jätteiden käsittelykeskuksen toimintoja siten, että se voi vastata lakisääteisiin ja lain nojalla annettujen määräysten vaatimuksiin. Mustankorkea Oy on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa 31.12.2017 saakka. Mustankorkean alueella toiminnot voivat laajentua määräajan viereiselle louhosalueelle. Uusi aluevaraus on valmisteltava hyvissä ajoin, sillä aluetta koskevat tarkemmat tutkimukset, suunnitelmien laadinta, osallisten kuuleminen, lupa- ja valitusprosessit sekä rakentaminen vaativat paljon aikaa. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväskylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle. Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsäkivelä Jämsässä ovat jo toteutuneet ja ne sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavaan. Jyväskylän seudulla maakuntakaavassa ovat nykyinen Mustankorkea sekä seutukaavasta voimaan jäänyt Mörkökorven alue Laukaassa. 2

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa aluevaraus Jyväskylän seudun uutta jätteidenkäsittelykeskusta varten. Maakuntakaava toimii ohjeena alemmanasteiselle kaavoitukselle ja alueidenkäytön suunnittelulle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava / asemakaava Rakennuslupa Kaavio maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutasojen ohjausvaikutuksesta 3

VAHTIVUORI MÖRKÖKORPI SEIVÄSSUO UUDEN LAITOKSEN SIJAINTIVAIHTOEHDOT Jätteenkäsittelypaikat ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa 4

2. MAAKUNTAKAAVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEIDEN AIEMPI VALMISTELU Maakuntavaltuuston vuonna 2007 hyväksymää maakuntakaavaa varten Keski-Suomen liitto teetti vuonna 2005 valmistuneen Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen aiemmin seutukaavaa varten tutkitut 29 sijoituskohdetta, neljä turvetuotantokohdetta sekä tutkittaville vyöhykkeille sijoitetut kymmenen uutta kohdetta eli yhteensä 43 aluevaihtoehtoa. Niistä soveltuville vyöhykkeille ja tarkemmin tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkittaville alueille sijoittui 19 kpl. Tehdyn analyysin perusteella lopputuloksena toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän mlk:n Seivässuo. Hankkeen johtoryhmä kiirehti Jyväskylän seudun uuden käsittelykeskuksen toteuttamista, toteutukseen tähtäävää nimettyjen kolmen aluevaihtoehdon tarkempaa vertailua ja YVA-selvityksen käynnistämistä. Selvitysten ja tutkimusten nojalla oli edellytykset käynnistää keskustelu maakuntakaavaan merkittävästä alueesta. Kartoituksen tuloksia esiteltiin tiedotusvälineille, kyläkokouksissa, kunnanjohtajakokouksessa, Jyväskylän seudun kuntien virkamies- ja luottamushenkilötilaisuudessa sekä Keski-Suomen liiton maakuntahallitukselle. Esitetyt kolme vaihtoehtoa sisällytettiin vuonna 2005 nähtävillä olleeseen maakuntakaavan alustavaan luonnokseen, asiasta kuulutettiin ja tiedotettiin ja kaavaa esiteltiin eri tilaisuuksissa. Vuoden 2006 alussa maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla MRL:n mukaisena kaavaluonnoksena. Tässä yhteydessä vaihtoehdot olivat kansalaisten kommentoitavina ja lisäksi kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja laajalta osallisten joukolta. Jätteenkäsittelykeskusta koskevia lausuntoja ja mielipiteitä tuli yhteensä 5 kpl. Niistä kolme koski Seivässuota ja kaksi Mörkökorpea. Toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi käsitellessään maakuntahallitus päätti 20.12.2006 poistaa Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle osoitettavan alueen maakuntakaavasta. Maakuntahallitus katsoi, että 5

tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa on varaukset Sammakkokankaan jätteenkäsittelyalueelle Saarijärvellä, Metsäkivelän alueelle Jämsässä sekä Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkea. Samalla maakuntavaltuusto päätti, että seutukaavasta jätetään voimaan Mörkökorven aluevaraus Laukaassa, mutta muilta osin seutukaava kumotaan. Samanaikaisesti maakuntakaavaprosessin kanssa käsittelykeskuksen toteuttamisvastuussa oleva Mustankorkea Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiselvityksen syksyllä 2005. Selvityksessä vertailtiin mainittuja kolmea uutta aluevaihtoehtoa sekä nykyistä Mustankorkean aluetta. YVA-selvityksen ohella Mustankorkea Oy on tehnyt ja teettänyt oman päätöksentekonsa tueksi myös muita selvityksiä ja arvioita, kuten: - Maanhinta- ja puustonarvovertailut - Maanhankintaneuvottelut - Esisopimukset maanomistajien kanssa - Investointikustannusarvioita - Jätteen siirtokustannusarvioita - Liikenneinvestointivertailuja Jätteenkäsittelykeskuksen toteuttajan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui elokuussa 2006. Se oli nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 28.8. 13.10.2006. Keski-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta 22.11.2006. Käsittelykeskuksen toteuttajana toimiva Mustankorkea Oy:n hallitus teki 12.12.2006 päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta ja valitsi uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Mörkökorven alueen. Yhtiö esitti samalla Maakuntahallitukselle, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitelty Mörkökorven alue merkittäisiin maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalueeksi. 6

3. JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TARVITSEMIA LUPIA JA PÄÄTÖKSIÄ Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee toteuttava yhtiö. Ympäristölupa alueella harjoitettavalle toiminnalle (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Mahdollisesti tarvittaessa yleis- ja asemakaavoitus (Kunta, MRL) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (Kunta, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (Kunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollisesti sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat Tiesuunnitelmat ja liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto) 4. KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITON KAAVAVARAUKSET Seutukaava Lainvoimaisessa seutukaavassa on Laukaan Mörkökorvessa ET/ka -varaus jätehuoltolaitosalueelle. Merkintä on osoitettu aiemman kaatopaikka-alueen ja nykyisen jätteiden välikuormausalueen kohdalle. ET/ka KAATOPAIKKA TAI JÄTEHUOLTOLAITOSALUE Merkinnällä osoitetaan alueita jätehuoltolaitoksia ja kaatopaikkoja varten. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan vain jätehuoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakentaminen. Suositus: Asumista tai työpaikkoja ei tulisi sijoittaa 800 m lähemmäksi jätehuollon aluetta. 7

Petäjäveden Vahtivuoren alue on seutukaavassa ns. valkoista aluetta, eli siellä ei ole seutukaavamerkintöjä. Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnän selityksen mukaan se on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Yleiskaavoitus Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuollon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsee sen eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella noin 500 metrin päässä on ampumarata. Mörkökorven länsipuolella, noin 1,5 km päässä on 29.3.2004 hyväksytty Leppäveden rantaosayleiskaava (KSU-2004-L-159). Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on 10.12.2001 hyväksytty Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava (KSU-2002-L-15). Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilometrin päässä on 16.6.2003 hyväksytty Kintauden osayleiskaava (KSU-2003-L- 110), joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista Kintauden kyläkeskuksen aluetta (lähde aluearkkitehti Aulikki Graf 14.5.2007). Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa. Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä pohjoiseen. (lähde kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi 14.5.2007) Asemakaava Mörkökorvessa, Seivässuolla tai Vahtivuorella ei ole voimassa olevaa oikeus- 8

vaikutteista tai kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Kunnilla ei myöskään ole valmisteilla alueita koskevia asemakaavoja. (Aulikki Graf ja Vesa Rajaniemi 14.5.2007). Petäjävedellä Vahtivuoren koillispuolella noin 1 km etäisyydellä on kunnalla maa-alue, jonka käyttämisestä pientaloalueeksi on ollut keskusteluja. Petäjäveden kunnalla ei kuitenkaan ole valmisteilla aluetta koskevaa asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa pientaloalueen toteuttamiseksi. 5. ASUTUKSEN SUHDE ALUEVAIHTOEHTOIHIN Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeillä nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista ja uusista aluevaihtoehdoista. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. YKR lähtöaineistossa väestötieto on summattu 250 m x 250 m ruutuihin. Laskenta tehtiin maksimitarkasteluna niin, että mukaan laskettiin reunavyöhykkeellä olevien ruutujen koko väestö, vaikka ruudut jäivät vain osaksi käytetyn etäisyyssäteen sisälle. Käytännössä tällä on merkitystä vain lähivyöhykkeiden tulosten kannalta. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue väestö 1 km väestö 3 km väestö 5 km väestö 20 km väestö 50 km Mörkökorpi 7 540 2363 103117 195322 Seivässuo 8 115 404 108614 195086 Vahtivuori 16 526 1073 68866 222253 Mustankorkea (nyk.) 2653 17136 55424 131927 211886 Sammakkokangas (nyk.) 0 7 9 10167 55758 Metsäkivelä (nyk.) 12 200 1035 22720 182725 Tarkastelu osoittaa asutuksen selvästi kasvaneen paineen Mustankorkean alueen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla alueella. Toisaalta niiden sijainti on laajasti katsottuna varsin keskeisesti väestön painopisteessä. Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on havaittavasti eli 35.000 40.000 asukasta muita pienempi, mitä selittää alueen suurempi etäisyys Jyväskylän Kuokkalasta ja Vaajakoskelta. 9

Seuraavat kartat havainnollistavat suhdetta lähialueiden asutukseen Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä. Liitekartat havainnollistavat asutusrakennetta vielä laajemmalla alueella. 10

6. ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeimmät tulevan jätteenkäsittelykeskuksen jätejakeista olisivat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteitä, joita alueella lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tulisi olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitteluun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liittyvään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastollisesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla. Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Jätteenkäsittelykeskus pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Osakaskuntiensa eli Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien lisäksi laitoksen asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen, Multian, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen, Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Potentiaalinen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen alueen kunnat noin 70 100 11

km säteellä Jyväskylästä. Laitos pystyy tarjoamaan palveluitaan myös maakunnan ulkopuolelle taloudellisen kuljetusetäisyyden rajoissa jätejakeesta riippuen. Ennustettavissa olevan kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Tämän kehityssuunnan merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy uusia toimialoja ja uusia yrityksiä. Nämä toiminnot tullevat ainakin osin sijoittumaan suunnitellun käsittelykeskuksen läheisyyteen. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin 40 70 henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kasvaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetettava taso nousee. Tämä jätehuollon kehityspolku työllistää, mutta pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Mörkökorvessa jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat toiminnot ja palvelut tukevat Lievestuoreella olevaa yritystoimintaa. Alueella toimiva maanrakentamisen kurssikeskus voi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pakkaavien jäteautojen, rekkojen, erikoisajoneuvojen yms. ajoneuvojen kuljettajien koulutus voi tapahtua läheisellä liukkaan kelin ajoharjoittelualueella. Koulutusmahdollisuudet paranevat edelleen suunnitellun raskaan kaluston ajoharjoittelukeskuksen toteuduttua. Seivässuota lähinnä on Toivakan taajama, jonka rakennus- ja alihankintayrityksillä on hyvät edellytykset tarjota palveluita rakentamis- ja ylläpitovaiheessa. Vahtivuori puolestaan tarjoaa Petäjäveden keskustan ja Kintauden alueen metalli- ym. yritystoiminnalle alihankinta- ja yhteistyömahdollisuuksia. 7. VOIMALINJAT Mörkökorpi Lähin 20 kv voimalinja sijaitsee Vt 9 varressa, noin kilometrin päässä. 12

Seivässuo Pohjoisen suunnitteluvaihtoehdon itäpuolelle Mutkalaan noin 1,5 km etäisyydelle tulee 20 kv voimajohto. Eteläiseltä suunnittelualueelta matkaa sinne on 1,5 2 km. Toinen 20 kv voimajohto on etelässä hieman etäämpänä, noin 2 km päässä eteläiseltä suunnittelualueelta. Vahtivuori Alueen pohjoispuolella kulkee 2 x 110 kv sekä 20 kv voimajohdot. Etäisyys alueelle on 200 500 m. 8. VEDENHANKINTA JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Mörkökorpi ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoihin. Seivässuo on etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin. Myös jätevesien käsittelyn osalta ensisijaisena tavoitteena on johtaa jätevedet kunnalliseen puhdistamoon. Ellei se ole jonkun vaihtoehdon osalta mahdollista, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Jätteenkäsittelykeskus osallistuu omalta osaltaan jätevesien johtamis- ja käsittelykustannuksiin, mikä tuo kaikille yhteistyökumppaneille synergiaetua. Mörkökorpi-vaihtoehdossa jätevesien keskitettyyn käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät Hankasalmen ja Laukaan kuntien tuleviin jätevesien johtamis- ja käsittelyratkaisuihin. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat jätevesien johtaminen yksin tai mahdollisesti yhdessä Hankasalmen ja/tai Lievestuoreen taajamien kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, johtaminen Lievestuoreen puhdistamolle ja sen saneeraus yhdessä Laukaan kunnan kanssa tai oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Seivässuon syrjäisempi sijainti saattaa edellyttää oman puhdistamon rakentamisvaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, mutta viemäröinti voitaneen myös yhdistää joko Toivakan tai Jyväskylän mlk:n Oravasaaren verkostoon. Vahtivuoren vaihtoehdossa viemäröinti lienee taloudellisinta toteuttaa yhdistämällä laitos paineviemärillä Kintauden alueen viemäriverkostoon. 13

14

15

LUONNOS 16

17 LUONNOS

B. LIIKENNE 1. YLEISTÄ Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan, mihin Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoittuu. Nykyisen Mustankorkean alueen kehittäminen ei katsota olevan mahdollista ilman huomattavia ympäristöhaittoja, sillä laitoksen sijainti kaupunkirakenteessa on liian keskeinen ja häiriintyviä toimintoja on paljon. Vaihekaavassa tarkasteltavat jätteenkäsittelyalueen sijaintivaihtoehdot ovat Mörkökorpi Laukaassa, Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa ja Vahtivuori Petäjävedellä. Kaikki sijaitsevat runsaan 20 km:n etäisyydellä toiminta-alueen ytimestä Jyväskylän keskustasta. Vaihemaakuntakaavan liikenteellisen tarkastelun ohjevuotena käytetään vuotta 2017, jolloin Mustankorkea Oy:n nykyisen toiminta-alueen vuokrasopimus umpeutuu. Kymmentä vuotta pitemmälle ulottuvaan tarkasteluun ei ole syytä, sillä jätehuollossa on odotettavissa muutoksia, jotka vaikuttanevat huomattavasti jätekuljetuksiin ja niiden suuntautumisiin. Suurimmat vaikutukset aiheutunevat jätteen hyötykäytön ja odotettavissa olevasta jätteen polton merkittävästä lisääntymisestä. Liikenteellisessä tarkastelussa keskitytään arvioimaan jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ympäristössä tapahtuvaa tieliikenteen kehitystä ja laitoksen synnyttämästä raskaasta liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia. Vaihtoehtojen liikenteellisen vertailun kriteerit ovat liikenteellinen toimivuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Ympäristölliset vaikutukset on käsitelty erikseen, joten ne on jätetty tämän taustamuistion ulkopuolelle. 2. VAIHTOEHTOISET KULJETUSMUODOT Liikenteellisen tarkastelun yhteydessä on ollut tarkoitus selvittää maantiekuljetusten ohella myös rautatiekuljetusten käyttöä. Kuljetusmuotoa valittaessa olennaista eivät ole pelkästään liikennejärjestelyiden (investointien) tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin kuljetusmuodon mahdollisuuksista vastata nykyisestä ehkä merkittävästikin poikkeaviin tulevaisuuden 18

vaatimuksiin. Jätekuljetusjärjestelmältä edellytetään joustavuutta, joka voi olla tarpeen jätteen määrissä, laadussa, hyödyntämisasteessa ja/tai käsittelytavoissa tapahtuvien hyvinkin huomattavien muutosten vuoksi. Raideliikennettä käytettäessä jouduttaisiin suunnittelemaan nykyisestä poikkeava auto- ja junaliikennepohjainen intermodaalinen jätekuljetusten järjestelmä. Jäteautot hoitaisivat nykyisen tyyppisesti jätteiden keräilyn ja toimittaisivat jätteet eri puolella toiminta-aluetta sijaitseviin kuormauspisteisiin tai erikseen rakennettaviin jäteterminaaleihin, mistä junat liikennöisivät jätteenkäsittelykeskukseen. Jätekeskuksen alueelle tarvittaisiin luonnollisesti uusi ratayhteys. Infrastruktuurin ohella jouduttaisiin tekemään myös terminaali- ja kuljetuskalustoon liittyviä investointeja. Useampia kuljetusmuotoja yhdistävien intermodaalikuljetusten kehitys on ollut viime aikoina voimakasta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Näiden käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän suurehkoja väestökeskittymiä, jolloin päästään suuriin kuljetusmääriin ja saavutetaan mittakaavahyötyjä maantiekuljetuksiin nähden. Jätteiden rautatiekuljetuksien sanotaan tulevan maantieliikenteen kanssa kilpailukykyisiksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, missä kuljetettava matka on pitkä, jätemäärät suuria ja kuljetuksille soveltava rataverkko valmiiksi käytettävissä. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005) Tarkasteltavista jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehdoista Mörkökorpi olisi helpoiten liitettävissä rautatieverkkoon, sillä Jyväskylän Pieksämäen rata kulkee läheisen Lievestuoreen taajaman kautta. Laitoksen omalle raideyhteydelle tulisi mittaa noin 3 km. Seivässuon vaihtoehdossa rautatiekuljetukset eivät tule lainkaan kyseeseen, sillä uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan lähes 20 km. Tähän yhteyteen jouduttaisiin sisällyttämään myös useampia siltoja. Vahtivuoren alueelta etäisyys rautatielle on suhteellisen lyhyt (linnuntietä noin 2 km), mutta rata sijaitsee valtatien 23 pohjoispuolella, mistä johtuen jouduttaisiin rakentamaan myös kallis silta. Mikäli jätehuollon (ja intermodaalikuljetusten) kehitys on jatkossa raideliikenteen kannalta suotuisaa, voidaan rautatiekuljetusten käyttöä selvittää tarkemmin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei Jyväskylän seudun jätekuljetuksia ole kuitenkaan järkevää suunnitella raideliikenteeseen perustuviksi. 19

3. LIIKENNEYHTEYDET JÄTTEENKÄSITTELYALUEILLE Laukaan Mörkökorven tärkeimpänä jätekuljetusreittinä toimisi Jyväskylästä Kuopioon johtava valtatie 9. Tämä on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana runkotienä, jolla tulee varautua ohituskaistoihin sekä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien kohdalla. Maakuntakaavan mukaisten liikennejärjestelyiden toteuttamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Jätteenkäsittelyalue sijoittuisi Saviontien (seututie 640) varteen 0,7 kilometrin päähän valtatien liittymästä. Seututieltä laitokselle johtavan parannettavan/uudelleen rakennettavan yksityistien pituus olisi noin 0,7 km. Kuva 3-1. Valtatietä 9 välillä Leppävesi Saviontie (st 640). Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuolle johtava pääyhteys on valtatie 4, jonka parantaminen Vaajakosken eteläpuolisella osuudella valmistuu vuonna 2010. Nykyisen tien länsipuolelle linjattu väylä on esitetty maakuntakaavassa moottoritietasoisena, mutta toteutuu ensimmäisessä vaiheessa yksiajorataisena väylänä, joka on varustettu keskikaiteellisin ohituskaistoin. Reitti valtatieltä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km pitkin (parantamista vaativaa) yhdystietä 16634. Laitokselta yhdystielle tarvittaisiin lisäksi noin 700 metriä uutta tietä. Yhdystie liittyisi 4-tiehen Majalahden eritasoliittymässä, joka sisältyy parannettavaan valtatiejaksoon. 20

Kuva 3-2. Valtatieltä 4 Seivässuolle johtavaa yhdystietä 16634. Kuljetukset Petäjäveden Vahtivuoreen tapahtuisivat käyttäen tärkeimpänä reittinä Jyväskylästä länteen johtavaa valtatietä 23, joka on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä. Valtatien parantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Kyseessä tulee olemaan ohituskaistatie, jolla pitää varautua rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen Vahtivuoreen edellyttäisi noin 1,5 km pitkän uuden tien rakentamista valtatieltä laitokselle. Kuva 3-3. Valtatietä 23 Vahtivuoren alueen liittymästä itään. 21

4. LIIKENNEMÄÄRÄT Nykytilanne Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2006). on Vaajakosken ja Kanavuoren välillä 17 500 autoa/vrk ja Kanavuoresta Leppävedelle johtavalla osuudella 9700 autoa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 10 % Mörkökorvelle johtavan Saviontien liittymän (Metsolahti) länsipuolella liikennettä on noin 8500 ja itäpuolella 9100 ajon/vrk, mistä määristä raskasta liikennettä on noin 11 ja 9,5 %. Savion kylän kautta Laukaaseen vievän seututien 640 liikennemäärä on 1100 ajon/vrk ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus 5 %. (Tiehallinnon internet-sivujen liikennemääräkartat). Valtatiellä 4 on liikennettä Seivässuon liittymän seudulla 4800 ajon/vrk ja laitokselle johtavalla yhdystiellä 130 ajon/vrk. 4-tien raskasliikenneosuus on 13,5 % ja yhdystien 6 %. Lähempänä Kanavuorta KVL nousee 6000 autoon/vrk, ja Vaajakosken kohdalla se on 17500 autoa/vrk (raskasta liikennettä 10 %). Vahtivuoren kohdalla sijaitsevan valtatien 23 osuuden liikennemäärä on 4900 ajon/vrk, mistä raskaita ajoneuvoja on 8 %. Lähempänä Jyväskylää KVL-arvot ovat hiukan suurempia ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus vastaavasti pienempi. Liikennemäärien kehittyminen Keski-Suomen valtateiden liikenteen voi arvioida kasvavan vuodesta 2006 vuoteen 2017 20 % ja seututeiden liikenteen 15 %. Raskaan liikenteen arvioidut kasvukertoimet vuodesta 2005 vuoteen 2017 ovat valtateillä 1,23 ja seututeillä 1,17. Edellä olevat kasvuarviot eivät sisällä mahdollisten paikallisten maankäytön muutoksien vaikutuksia liikennemääriin. (Tiehallinto. Tieliikenneennuste 2004 2040). Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käy tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 240 ajoneuvoa, josta määrästä 60 on pientuojien henkilö- ja pakettiautokuljetuksia. Uusi jätteenkäsittelyalue tulee toimimaan vain laitoksen lähialueiden pienerien vastaanottopisteenä, joten pientuojien määrä vähenee 22

murto-osaan aiemmasta. Mustankorkea Oy arvioi, että tulevaisuudessa laitoksessa käy noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on siis noin 400 raskasta ajon./vrk. (Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus). Mörkökorven ja Vahtivuoren ympäristöjen liikenneverkoille laaditut yksinkertaiset liikenne-ennusteet on saatu kasvattamalla KVL-arvoja aiemmin mainittuja kasvukertoimia käyttäen sekä lisäämällä näin saatuihin liikennemääriin jätekuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen. Jätekuljetusten liikenneverkolle sijoittelussa on käytetty Kaisuliina Vihannin diplomityössään esittämiä kunnittaisia tietoja. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005). Kuntien jätekuljetukset on sijoitettu liikenneverkolle pääosin kaikki nopeimmalle periaatetta käyttäen. Laukaan kunnan jätteistä on 85 % arvioitu kuljetettavaksi Sovion kylän kautta kulkevaa seututietä 640 pitkin ja loput (Lievestuore) valtatien 9 kautta. Seivässuon sijoitusvaihtoehdon liikenne-ennusteet on saatu muokkaamalla tiehallinnon valtatien 4 tiesuunnitelman yhteydessä laatimaa liikenneennustetta ja lisäämällä tulokseen jätekeskuksen synnyttämä liikenne. Sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenne-ennusteet vuodelle 2017 on esitetty kuvissa 5-2, 5-5 ja 5-6. Määrät on ilmoitettu vuoden keskimääräisenä arkivuorokausiliikenteenä KAVL, joka on tässä tapauksessa noin 8 % KVL:tä suurempi. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämiä liikennemääriä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon jätehuollossa lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat merkittävät muutokset. Jätteiden polton suurimittakaavainen aloittaminen ja jätteiden lisääntyvä muu hyötykäyttö tulevat vähentämään loppusijoitettavan jätteen määriä huomattavasti. Tässä selvityksessä käytettyjä jätekuljetusarvioita voikin pitää eräänlaisina maksimiennusteina, sillä jätekuljetuksien määrä tullee olemaan selvästi Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä alhaisempi. 5. LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä liikennemäärä on kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa sama. Keskuksessa on oletettu käyvän jatkossakin yhtä paljon jä- 23