1 Kauhavan peruspetuksen petussuunnitelma Sisältö 1 Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Kauhavalla 4 2 Peruspetus yleissivistyksen perustana 5 3 Peruspetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet 6 4 Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri 7 4.1 Timintakulttuuri 7 4.2 Mnialaiset ppimiskknaisuudet ja muu eheyttäminen 8 5 Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Kauhvalla 9 5.1 Yhteinen vastuu kulupäivästä sekä yhteistyö 9 5.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö 10 5.2.1 Kauhavan kaupungin suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista 11 5.2.1.1 Oikeus turvalliseen piskeluympäristöön 12 5.2.1.2 Oppilaan velvllisuus siivta jälkensä 12 5.2.1.3 Pissaljen seuranta, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen 12 5.2.1.4 Järjestyssäännöt 13 5.2.1.5 Kurinpidlliset keint 14 5.2.1.6 Kasvatuskeskustelu 14 5.2.1.7 Kasvatuskeskusteluprtaikk 15 5.2.1.8 Tupakintirikkmus 16 5.2.1.9 Oikeus ttaa haltuun esineitä tai aineita 17 5.2.1.10 Oikeus tarkistaa ppilaan tavarat 18 5.2.1.11 Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan ppilaan pistaminen 18 5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä petus 18 5.4 Vusilukkiin sitmatn petus 19 5.5 Yhdyslukkapetus 20 5.6 Justava peruspetus 20 5.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta 21 6 Oppimisen arviinti Kauhavalla 23
2 7 Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Kauhvalla 30 7.1 Tuen järjestämistä hjaavat periaatteet 30 7.1.1 Kdin ja kulun yhteistyö tuen aikana 31 7.2 Yleinen tuki 32 7.3 Tehstettu tuki 33 7.3.1 Pedagginen arvi 34 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehstetun tuen aikana 35 7.3.3 Opiskelun erityiset painalueet 35 7.4 Erityinen tuki 36 7.4.1 Pedagginen selvitys 37 7.4.2 Erityisen tuen päätös 38 7.4.3 Henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) 39 7.4.4 Oppiaineen yksilöllistäminen ja petuksesta vapauttaminen 40 7.4.5 Pidennetty ppivelvllisuus 41 7.4.6 Timinta-alueittain järjestettävä petus 41 7.5 Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt 42 7.5.1 Tukipetus 42 7.5.2 Osa-aikainen erityispetus 42 7.5.3 Opetukseen sallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet 43 7.6 Ohjaussuunnitelma 43 8 Oppilashult Kauhavalla 43 8.1 Mnialainen ppilashulln yhteistyö 44 8.1.1 Kauhavan mnialainen ppilashulln hjausryhmä 44 8.1.2 Kulukhtainen ppilashultryhmä 44 8.1.3 Yksilökhtainen ppilashult 45 8.2 Oppilashultsuunnitelma 46 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kauhavalla 46 9.1 Kulttuurinen mninaisuus ja kielitietisuus Kauhavalla 46 9.2 Opetuksen järjestäminen 47 9.3 Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymisen tukeminen 47 12 Valinnaisuus peruspetuksessa Kauhavalla 48 12.1 Taide- ja tait-aineiden valinnaiset tunnit (T&T) 48 12.2 Valinnaiset aineet (VAL) 48 12.3 Vieraiden kielten vapaaehtiset ja valinnaiset ppimäärät 49
3 Liitteet Liite 1. Kauhavan kaupungin suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista Liite 2. Väliarviintilmake vusilukilla 1, 3, 4, 5 Liite 3. Väliarviintilmake vusilukalla 2 61 Liite 4. Kauhavan ppimisen ja kulunkäynnin tuen -käsikirja 65 Liite 5. Kauhavan piskeluhulln käsikirja (valmistumassa) Liite 6. Kauhavan hjaussuunnitelma (valmistumassa) Taulukt Taulukk 1. Arviintimudt vusilukittain Kauhavalla 24 Taulukk 2. Käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteerit 63 Taulukk 3. Nivelvaiheiden vusikell (päivitetään syksyllä 2016) 51 59 Kuvit Kuvi 1. Kasvatuskeskusteluprtaikk 54
4 Kauhavan peruspetuksen petussuunnitelma 1 Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Kauhavalla Etelä-Phjanmaalla n laadittu maakunnallinen petussuunnitelma yhteistyössä 18 kunnan kanssa. Kauhavan kaupungin pettajat vat vineet ilmittautua maakunnallisiin aine- ja aiheryhmiin laatimaan Eteläphjalaista petussuunnitelmaa. Kauhavan kuluja kskevan yhteisen san n laatinut Kauhavan peruspetuksen petussuunnitelmatyön hjausryhmä. Kulut vat kirjanneet mat petussuunnitelmansa maakunnallisen ja valtakunnallisen petustussuunnitelman hjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelma velvittaa kaikkia Kauhavan kaupungin kuluja esi-, perus- ja lisäpetuksen salta. Kauhavan kaupungin kasvatus- ja petuslautakunta vahvistaa petussuunnitelmat ja niiden muutkset. Lautakunta hulehtii myösi siitä, että ppilaiden petus tapahtuu säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Kauhavan kuluissa piskellaan yhteisen petussuunnitelman edellyttämät asiat ja kknaisuudet. Lisäksi kulut vivat halutessaan missa petussuunnitelmissaan asettaa erilaisia paintuksia niin kasvatus- kuin petustyöhönsä. Eteläphjalainen ja Kauhavan kaupungin petussuunnitelma n laadittu ja hyväksytty sumenkielellä annettavaa petusta varten. Kauhavan kaupungin petussuunnitelman rakenne nudattaa valtakunnallista petussuunnitelman rakennetta. Opetussuunnitelma julkaistaan sähköisenä tiedstna Kauhavan kaupungin ktisivulla, Peda.netissä sekä e-perusteina valtakunnallisen ja maakunnallisen petussuunnitelman sina. Kulut vat laatineet mat petussuunnitelmat yhteistyössä pettajien, ppilaiden ja hultajien kanssa. Myös luttamushenkilöt ja muut petussuunnitelmatyöstä kiinnstuneet kuntalaiset vat vineet lla mukana petussuunnitelmatyössä. Oppilaiden hultajat vivat
5 sallistua petussuunnitelman arviintiin. Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä peruspetusta seuraava kulutusvaihetta edustavien ppilaitsten kanssa järjestetään maakunnallisen linjauksen mukaisesti. Kauhavan kaupungin petussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat: aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma piskeluhultsuunnitelma HET Hyvä Elämä Tässä II Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma vusille 2014-2017 yhdenvertaisuussuunnitelma Js kuluilla n käytössä muita petussuunnitelmaa täydentäviä suunnitelmia, ne kirjataan kulun petussuunnitelmaan. 2 Peruspetus yleissivistyksen perustana Maakunnallisen petussuunnitelman arvkeskustelut n tteutettu alkuvudesta 2014. Kauhavalla järjestettiin yleinen keskustelutilaisuus, arvilta. Kuntalaisilla li mahdllisuus sallistua sähköiseen arvkyselyyn helmikuussa 2014. Oppilaat sallistuivat arvtyöhön Unelmien kulu -töillä (run, mielipidekirjitus tai kuvataidetyö). Oppilaiden töitä li esillä kaupungin kirjastissa talvella 2014. Arvtyöskentelyn phjalta n kttu eteläphjalaiset kulutyön arvt: pimme, tunnemme, timimme, ilitsemme.
6 Kauhavalla peruspetuksen arvperustaa täydentävät kaupungin arvt: vastuullisuus ja yhteistiminta, ikeudenmukaisuus ja lutettavuus, luvuus ja yrittäjyys, terveys ja turvallisuus, kestävyys. Kauhavalla kulut kirjaavat mat arvt kulun petussuunnitelmaan ja mahdlliset paintukset vusisuunnitelmaan. Arvperustan ja ppimiskäsityksen tteutumista seurataan Kauhavan peruspetuksessa kulujen timintakertmusten yhteydessä. Kulut kirjaavat miin petussuunnitelmiinsa mahdlliset kulukhtaiset erityispiirteet ja -tarpeet. Maakunnallisia painpisteitä vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Opiskeluhulln hjausryhmä vastaa Kauhavalla ppilashulln ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa. 3 Peruspetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Kauhavalla peruspetuksen tehtävänä n taata ppilaille turvallinen ja terveellinen ppimisympäristö. Peruspetuksella n sekä kasvatus- että petustehtävä. Peruspetuksen tehtävänä n antaa ppilaille mahdllisuus mnipuliseen kasvuun, ppimiseen ja terveen itsetunnn kehittymiseen. Peruspetuksen n tuettava ppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi peruspetuksen tehtävänä n siirtää kulttuuriperintöä
7 sukuplvelta tiselle, kartuttaa tarvittavaa tieta ja saamista sekä lisätä tietisuutta yhteiskunnan perustana levista arvista ja timintatavista. Sen tehtävänä n myös kehittää kykyä arviida asiita kriittisesti, luda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja timintatapja. Kauhavan petussuunnitelmatyön hjausryhmä määrittelee vusittain peruspetukseen yhden laaja-alaisen saamisen taidn, jta peruspetuksessa erityisesti paintetaan. Laaja-alaisen saamisen taidt käydään läpi ppilaiden ja hultajien kanssa kulun määrittelemällä tavalla. Kulujen laaja-alaisen saamisen taitjen tteutumista arviidaan kulun timintakertmuksessa. Peruspetuksen yhtenäisyyttä edistetään painttamalla erityisesti nivelvaiheiden timijiden yhteistyötä maakunnallisen suunnitelman mukaisesti. 4 Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri 4.1 Timintakulttuuri Kauhavalla kannustetaan ja rhkaistaan kuluja maleimaisen timintakulttuurin lumiseen. Kulut kirjaavat timintakulttuurinsa kulujen petussuunnitelmaan. Vusittain kulujen timintakertmuksen yhteydessä tarkastellaan timintakulttuurin tteutumista ja arviimista arviintisuunnitelman mukaisesti. Kulut kirjaavat petussuunnitelmaan ppimisympäristön sekä työtapjen valintaa, käyttöä ja kehittämistä hjaavat tavitteet ja erityiskysymykset. Yhdyslukkapetuksen tarve määritellään Kauhavalla kulukhtaisesti kasvatus- ja petuslautakunnan päätöksen mukaan. Opetus vidaan järjestää hajautetusti tai jakstettuna sekä myös kurssimutisesti. Opetus vidaan tteuttaa myös sellaisissa jaksissa, jihin ktaan eri ppiaineiden tai aiheiden sisältöjä. Oppilaita vidaan kta vusilukkiin sitmattmiin ryhmiin petuksellisesti tarkituksenmukaisella tavalla. Yhdyslukkapetuksessa tuntijan tulee tteutua siten, että vähintään kahden vuden sisällä kunkin ikälukan tuntimäärät vastaavat yhteisen tuntijan tuntimääriä.
8 Opetustunnit jaetaan vusilukittain maakunnallisen tuntijan sekä kaupungin linjauksen mukaisesti. Kauhavan peruspetuksen kielitarjnta alitetaan 2.lk:lla A1 englannin kielellä. B1 n rutsin kieli ja se alitetaan 6.lk:lla. 8.lk:lla tarjtaan B2 kielenä saksaa. Maakunnallisen susituksen mukaisesti Kauhavalla alkupetuksen tinen paintustunti n 2.lk:n englanti. Englannin kieli alkupetuksessa n kielisuihkua ja kielen piskelussa paintetaan suullisia harjituksia leikinmaisin keinin. Leikinmaisen ja timinnallisen piskelun n tarkitus tuttaa ila ja nnistumisen kkemuksia ilman surituspaineita. Valinnaisten aineiden salta Kauhavalla nudatetaan maakunnallista tuntijaka. Vusilukkien 4-6 taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit kulut päättävät mien vahvuuksiensa mukaan. Peruspetuksen vusilukkille 4-6 tarjttavista valinnaisista aineista yhden n ltava yrittäjämäinen timintatapa maakunnallisen linjauksen mukaisesti. Peruspetuksen vusilukkien 8-9 taide- ja taitaineiden valinnaisissa aineissa 3 vusiviikktuntia kstuu yhdestä lyhyestä ja yhdestä pitkästä valinnaisaineesta. Myös vusilukkien 8-9 valinnaisten aineiden 3 vusiviikktuntia sisältää yhden lyhyen ja yhden pitkän valinnaisaineen. Muut valinnaiset aineet kulut saavat mudstaa mien vahvuuksiensa mukaan. Kulut kirjaavat kulukhtaiseen petussuunnitelmaan valinnaisaineiden nimen, laajuuden, tavitteet, sisällön ja vusilukat, jille sitä tarjtaan. Kauhavalla ppilaanhjaus järjestään maakunnallisen hjaussuunnitelman mukaisesti. 4.2 Mnialaiset ppimiskknaisuudet ja muu eheyttäminen Kulut kirjaavat miin vusisuunnitelmiinsa mnialaisten ppimiskknaisuuksien sisällöt, tavitteet ja arviinnin. Jkaisen ppilaan pintihin tulee sisältyä vähintään yksi
9 mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteutumista arviidaan kulun timintakertmuksessa. Peruspetus järjestetään Kauhavalla pääsääntöisesti vusilukittain etenevästi. Vusilukkiin sitmattmasta petuksesta Kauhavalla päättää sivistysjhtaja kaupungin hallintsäännön mukaisesti. 5 Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Kauhavalla 5.1 Yhteinen vastuu kulupäivästä sekä yhteistyö Opetustimi ja kulu tekevät mnipulista yhteistyötä peruspetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, timinnan avimuuden lisäämiseksi sekä ppilaiden ppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös ppimisympäristöjen mnipulisuuden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin turvaamiseksi. Yhteistyö n suunnitelmallista ja sen tteutumista arviidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastuu kdin ja kulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä n petuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää kulun henkilöstön aktiivisuutta ja alitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedttamista hultajan, pettajan ja ppilaan ikeuksista sekä velvllisuuksista. Yhteistyön lähtökhtana n eri sapulien keskinäinen kunniitus. Kdin ja kulun yhteistyössä tetaan humin perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Kulut kirjaavat kdin ja kulun yhteistyömudt kulukhtaiseen petussuunnitelmaan. Kdin ja kulun välisen yhteistyön tavitteena n ppilaan kknaisvaltainen hyvinvinti. Kdin tehtävänä n tukea kulussa tapahtuvaa petustyötä ja kulussa tuetaan kdin tekemää kasvatustyötä. Kauhavalla kdin ja kulun välisessä yhteydenpidssa pääasiallinen väline n Wilma-käyttöjärjestelmä. Kulu tiedttaa hultajille kululla tapahtuvasta timinnasta.
10 Kulun jhtaja/rehtri päättää ja spii yhteistyömudista kulun ulkpulisten timijiden kanssa. Yhteistyömudt kirjataan kulun vusisuunnitelmaan. Yhteistyön tteutuminen kirjataan kulun timintakertmukseen. Peruspetuslain mukaan kululla tulee lla sen ppilaista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen timielinten tehtävänä n edistää ppilaiden yhteistimintaa, vaikutusmahdllisuuksia ja sallistumista. Se innstaa ppilaita esittämään näkemyksiään, timimaan ja vaikuttamaan miin ja yhteisiin asiihin. Kulut kirjaavat kulukhtaiset täsmennykset ppilaiden sallisuudesta kulukhtaiseen petussuunnitelmaan. Oppilaiden sallisuutta tuetaan kulun järjestämällä ppilaskuntatiminnalla. Oppilaat sallistuvat kulutyössä mnialaisten ppimiskknaisuuksien ja valinnaisaineiden suunnitteluun sekä yhteisölliseen ppilashultn. 5.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Kauhavalla n kuluilla käytössä kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma. Suunnitelma n laadittu sana petussuunnitelmaa. Suunnitelma n kulujen yhteinen. Kulukhtaiset täsmennykset kirjataan kulukhtaiseen petussuunnitelmaan. Kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen suunnitelman tteutuminen kirjataan kulujen timintakertmukseen. Kirjaamista käytetään suunnitelman tteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden arviitiin. Kulut kirjaavat kulukhtaiseen petussuunnitelmaan lainsäädäntöä täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteisiin, asiiden selvittämisvastuut, työnjan sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt. Kulut kirjaavat myös henkilökunnan perehdyttämiskäytännöt ja tiedttamismenettelytavat.
11 5.2.1 Kauhavan kaupungin suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista Oppilaalla n velvllisuus peruspetuslain (POL) :n 35 mukaan sallistua petukseen, hitaa tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Js ppilas laiminlyö peruspetuslain mukaisten velvllisuuksien asianmukaisen nudattamisen tai esim. rikk kulun järjestyssääntöjä, häntä vidaan jentaa tai häneen vidaan khdistaa kurinpittimia. Kurinpittimenpiteet alkavat aina ppilaan kuulemisella. Oppilaalla n sillin mahdllisuus selittää timintaansa, ikaista mahdllinen väärinkäsitys tms. Kuuleminen tehdään aina mahdllisimman pian ja yleensä vasta sen jälkeen asiasta ilmitetaan kaikille asiaan liittyvien lasten hultajille. Kaikissa kurinpittimissa ja rangaistuksissa n hultajille ilmitettava asiasta ja asia n kirjattava. Kuitenkin vain kirjallisessa varituksessa ja määräaikaisessa erttamisessa n hultajille varattava mahdllisuus tulla kuulluksi ennen rangaistuksen määräämistä. Kulu käyttää lakisääteistä julkista valtaa. Hultajan lupaa kurinpittimiin ei tarvita, eikä ppilaan kuulemisessa le hultajalla ikeutta vaatia lla läsnä. Hultajat eivät vi myöskään mitätöidä kulun antamaa rangaistusta. Js hultaja haluaa selvittää rangaistuksen syitä, tulee hänen lla ensisijaisesti yhteydessä rangaistuksen määränneeseen pettajaan ja vasta sen jälkeen tarvittaessa rehtriin/kulunjhtajaan. 5.2.1.1 Oikeus turvalliseen piskeluympäristöön Opetukseen sallistuvalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön. Tämän vuksi kuluun ei saa tuda eikä kulussa pitää hallussa laissa kiellettyjä esineitä tai aineita:
12 alkhlilain, huumausainelain ja tupakkalain mukaisia tutteita tai vahingittamiseen sveltuvia aineita tai lyömiseen sveltuvia esineitä (järjestyslaki) tai maa tai tisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti maisuuden vahingittamiseen sveltuvia esineitä tai aineita. Kulun pettaja tai rehtri/kulunjhtaja ilmittaa tietnsa tulleesta kulussa tai kulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden khteena levan ppilaan hultajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kululla ei le kuitenkaan timivaltaa määrätä rangaistuksia kulumatkilla sattuneista tapauksista. Järjestyssäännöt eivät le vimassa kulumatkalla. 5.2.1.2 Oppilaan velvllisuus siivta jälkensä Oppilaan tekemään vahinkn svelletaan vahingnkrvauslakia. Vahingsta ilmitetaan aina hultajille. Oppilaalla n velvllisuus siivta tai krvata tahallisesti tai hulimattmuuttaan aiheuttamansa vahink. Kulun pettaja tai rehtri vi kasvatuksellisista syistä määrätä ppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään kulun maisuuden, jnka tämä n tahallaan tai hulimattmuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen. Oppilas ei vi jäädä pis petuksesta tehtävän ajaksi. Siivamisesta ilmitetaan hultajalle, mikäli tehtävä suritetaan kulupäivän ulkpulella. Työtä valvtaan ja se saa kestää enintään kaksi tuntia. 5.2.1.3 Pissaljen seuranta, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Oppilaan tulee sallistua peruspetukseen, jllei hänelle le erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pl35 ). Luvallisia kulun hyväksymiä pissalja vat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt pissalt. Pissaljen ilmittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää. Oppilaan vanhempien tulee ilmittaa lukanpettajalle tai -hjaajalle ppilaan sairauteen
13 liittyvästä pissalsta mahdllisimman pian. Hyvä tapa n tehdä ilmitus samana aamuna. Mikäli ppilas n pissa kulusta hultajien siitä ilmittamatta, n pettajan tai lukanhjaajan tiedusteltava hultajilta pissaln syytä. Js ppilaan yksittäiset luvattmat pissalt vat tistuvia, pettajan tai lukanhjaajan n keskusteltava asiasta ppilaan ja vanhempien kanssa. Lukanpettajalla ja -hjaajalla n velvllisuus spia yksilökhtaisen ppilashulln mnialaisen asiantuntijaryhmän kllekutsujan kanssa ryhmän kllekutsumisesta, js ppilaan luvattmat pissalt tai jatkuvat yksittäiset pissalt jatkuvat, eikä asian käsittely ppilaan vanhempien kanssa tuta tulsta. Luvan tilapäiseen pissaln myöntää klmeen päivään asti ppilaan pettaja tai lukanhjaaja. Pidemmistä pissalista päättää rehtri/kulunjhtaja saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemus pidemmistä pissalista n tehtävä riittävän ajissa. Hultajien tulee varmistaa, että ppilas hulehtii kulutehtävänsä pissalajaltaan. Selvittämättömiin pissalihin puututaan heti. Js selvitettyjä pissalja n tistuvasti, myös sillin lukanpettaja/lukanhjaaja keskustelee asiasta ppilaan ja vanhempien kanssa. Js ppilaan kulunkäynti vaarantuu luvattmien pissaljen takia, eikä tukitimista le llut apua, yksilökhtaisen ppilashulln mnialaisessa asiantuntijaryhmässä arviidaan lastensujeluilmituksen tarvetta. Lukanpettajan tai lukanhjaajan tulee seurata jatkuvasti pissalmääriä. Erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan nivelvaiheissa tai selvittämättömien pissaljen määrän kasvaessa. 5.2.1.4 Järjestyssäännöt Jkaisella kululla tulee lla järjestyssäännöt. Järjestyssäännöillä edistetään kulun sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä vidaan antaa kuluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä vidaan antaa kulun maisuuden käsittelyistä, kulun
14 tiljen siisteydestä hulehtimisesta sekä leskelusta ja liikkumisesta kulurakennuksissa ja kulualueella. Järjestyssääntöjen lumiseen ja päivittämiseen tetaan ppilaat, hultajat ja henkilökunta tiiviisti mukaan. Järjestyssäännöt tulee päivittää vusittain. 5.2.1.5 Kurinpidlliset keint Oppilaan saamien rangaistusten tulee vaikuttaa käyttäytymisen arviintiin. Kulu kirjaa tarkennuksen maan petussuunnitelmaan. - Jälki-istunt - kirjallinen varitus - määräaikainen erttaminen - petusta häiritsevän ppilaan pistaminen lukkahuneesta tai muuusta tilasta, jssa petusta annetaan tai kulun tilaisuudesta pistaminen - lisäksi työrauhan turvaamiseksi ppilaan ikeus sallistua petukseen vidaan evätä enintään jäljellä levan työpäivän ajaksi. 5.2.1.6 Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu n ensisijainen kein puuttua ppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, js ppilas häiritsee petusta, rikk kulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai khtelee muita epäkunniittavasti tai heidän ihmisarvaan lukkaavasti.
15 5.2.1.7 Kauhavan esi- ja peruspetuksen kasvatuskeskusteluprtaikk Määräaikainen erttaminen, lautakunta Kirjallinen varitus, rehtri/kulunjhtaja Keskustelu, jssa rehtri, ppilashult, hultajat Klmas kasvatuskeskustelu, hultajat mukana Tinen kasvatuskeskustelu, vähintään kaksi pettajaa (Kake-tiimi) Jälki-istunt Lukanhjaajan/pettajan kasvatuskeskustelu Kuvi 1. Kasvatuskeskusteluprtaikk. 1. ensimmäisestä rikkmuksesta ppilaalle lukanpettajan/lukanhjaajan kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä ilmitetaan hultajalle. 2. tisesta rikkmuksesta ppilaalle jälki-istunt Jälki-istunt järjestetään aina kuluajan ulkpulella ja istunt kirjataan. Muun muassa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja sallisuutta edistävien tehtävien teettäminen n mahdllista. Edelleenkin vidaan ppilas myös velvittaa istumaan hiljaa. 3. klmannesta rikkmuksesta ppilaalle tinen kasvatuskeskustelu, jssa n mukana vähintään kaksi pettajaa (ns. Kake-tiimi) Kulun pettaja tai rehtri/kulunjhtaja vi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu vidaan järjestää kerralla tai useammassa sassa kulupäivän aikana tai sen ulkpulella
16 Tisessa kasvatuskeskustelussa yksilöidään timenpiteeseen jhtanut tek tai laiminlyönti yhdessä ppilaan kanssa. Keskustelu kirjataan Wilmaan, ja siitä ilmitetaan ppilaan hultajille. Hultajat vivat sallistua keskusteluun, js se katstaan tarpeelliseksi. Keskustelusta tehdään raprtti, jsta ilmenee keskustelun syyt ja mahdlliset timenpiteet. Raprtti lähetetään hultajille. Raprtti palautetaan kuluun hultajien allekirjittamana seuraavana kulupäivänä. Raprtin tavitteena n hulehtia siitä, että kdin ja kulun aikuisilla n tieta kulupäivän aikana sattuneista ngelmista. 4. neljännestä rikkmuksesta ppilaalle klmas kasvatuskeskustelu, jhn kutsutaan ppilaan hultajat mukaan 5. viidennestä rikkmuksesta ppilaalle keskustelu, jssa vat mukana ppilaan lisäksi rehtri/kulunjhtaja, ppilashulln edustaja sekä ppilaan hultajat 6. kuudennesta rikkmuksesta ppilaalle kirjallinen varitus Kirjallinen varitus n kurinpitrangaistus. Kirjallisen varituksen antaa rehtri/kulunjhtaja. Js ppilas jatkaa vielä epäasiallista timintaa kirjallisen varituksen saatuaan, hänet vidaan erttaa kulusta enintään klmeksi kuukaudeksi. 7. määräaikainen erttaminen Oppilas vidaan erttaa määräajaksi petuksesta. Päätöksen määräaikaisesta erttamisesta petuksesta tekee kasvatus- ja petuslautakunta. 5.2.1.8 Tupakintirikkmus (js ppilas jää kiinni tupakinnista tai tupakan välittämisestä, sähkötupakasta tai nuuskasta)
17 Ensimmäisestä rikkmuksesta ppilaalle lukanpettajan/lukanhjaajan kasvatuskeskustelu. Tisesta tupakintirikkmuksesta kulussa määrätään ppilas jälkiistuntn. Jälki-istunnsta ilmitetaan ktiin puhelimella heti ppilaan jäätyä kiinni tupakinnista. Opettaja alittaa ja päättää puhelun ja ppilas itse kert hultajalle tupakintirikkmuksesta. Samassa puhelussa pettaja ilmittaa tulevasta jälki-istunnsta, jka pyritään istumaan samana päivänä. Tisesta tupakintirikkmuskerrasta ppilas määrätään tupakintirikkmuskeskusteluun. Keskustelun yhteydessä ppilas piskelee tupakinnin aiheuttamia vaarja tehtävien kautta ja tekee suunnitelman tupakinnin lpettamisesta. Kasvatuskeskusteluryhmän kanssa käydyn keskustelun lisäksi ppilas timittaa raprtin ja tehtävän hultajalleen. Hultaja kuittaa ppilaan ktiin tuman tehtävän ja ppilas palauttaa sen svittuna ajankhtana kuluterveydenhitajalle. Terveydenhitajan kanssa ppilas käy läpi suunnitelmansa tupakinnin lpettamiseksi. Klmannesta tupakintirikkmuksista seuraa jälki-istunt ja rehtri/kulunjhtaja tekee tupakintirikkmusilmituksen pliisille. Mahdllisista seuraavista tupakintirikkmuksista rehtri/kulunjhtaja tekee tupakintirikkmusilmituksen pliisille. 5.2.1.9 Oikeus ttaa haltuun esineitä tai aineita Opettajalla ja rehtrilla/kulunjhtajalla n ikeus määrätä haltuunsa kielletty esine tai aine (esim. tupakkatute tai sytkäri), sellainen esine tai aine, jlla ppilas häiritsee petusta tai ppimista (esim. kännykkä) tai vaarallinen esine tai aine (esim. teräase tai spraypull). Js ppilas ei kehituksesta hulimatta anna kyseistä esinettä tai ainetta, pettajalla n ikeus pistaa ppilas lukasta tai vaarallisen esineen llessa kyseessä käyttää välttämättömiä vimakeinja. Kun esine tetaan haltuun, siitä ilmitetaan aina hultajille ja asia tulee aina kirjata.
18 5.2.1.10 Oikeus tarkastaa ppilaan tavarat Kulun pettajalla ja rehtrilla/kulunjhtajalla n ikeus tarkastaa ppilaan mukana levat tavarat, ppilaan hallinnassaan levat kulun säilytystilat ja päällisin pulin hänen vaatteensa. Tarkastaminen kskee esineitä ja aineita, jtka vaarantavat ppilaan man tai muiden turvallisuuden.tällä taataan turvallinen ja rauhallinen timintaympäristö kaikille. Ennen tarkastamista ppilaalle tulee ilmittaa tarkastuksen syy. Tarkastaminen edellyttää epäilyä tai havainta. Läsnä tulee lla kaksi aikuista, jista tisen ppilas vi valita, mikäli mahdllista ja tarkastajan tulee lla samaa sukupulta tarkastettavan kanssa. Tarkastamisessa ja esineiden haltuun ttamisessa n nudatettava hientunteisuutta ja kunniitettava henkilökhtaista kskemattmuutta ja yksityisyyttä mahdllisimman pitkälle. Oppilaan tavariden tarkastaminen tulee aina kirjata ja asiasta ilmitetaan aina hultajalle. 5.2.1.11 Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan ppilaan pistaminen Js pistettava ppilas kettaa vastarintaa tekemällä välttää pistamisen, rehtrilla/kulunjhtajalla ja pettajalla n ikeus käyttää sellaisia ppilaan pistamiseksi välttämättömiä vimakeinja, jita vidaan pitää pulustettavina ppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kknaisarviinti huminttaminen. Vakavissa väkivaltatapauksissa kulu n yhteydessä pliisiin. Vimakeinjen käyttämisestä pettajan tulee tehdä kirjallinen ilmitus petuksen järjestäjälle. 5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Kauhavalla sallistutaan maakunnalliseen etäyhteyksiä hyödyntävään petukseen tarpeen
19 mukaan esim. katsmusaineiden petuksessa. 5.4 Vusilukkiin sitmatn petus Vusilukkiin sitmattmasta petuksesta tehdään hallintpäätös hultajan hakemuksesta. Maahanmuuttajappilaiden hakemuksen vusilukkiin sitmattmasta petuksesta vi myös tehdä kulunjhtaja/rehtri (esim. nivellukan ppilaat). Oppilaalle tulee laatia ppimissuunnitelma. Mikäli ppilas saa erityistä tukea, tehdään päätös sana erityisen tuen päätöstä. Opetus vidaan suunnitella vusilukkiin sitmattmasti. Näin vidaan menetellä js ppilaalle sairauden tai jnkin muun syyn vuksi tulee paljn pissalja eikä hän suriudu pinnistaan vusilukkansa rytmissä. Tällöin ppilas piskelee edelleen pääsääntöisesti massa petusryhmässään, mutta etenee pinnissaan vusilukkiin jaetun ppimäärän sijaan man pint-hjelman mukaisesti. Tisin kuin vusilukkiin sidtussa etenemisessä, ppilaan j hyväksytysti surittamat pinnt eivät raukea. Oppilaan arviintia ajatellen vusilukkiin sitmattman järjestelmän merkittävin just n se, että ppilas ei jää lukalleen puuttuvien suritusten vuksi. Lukuvuden päättyessä hän saa tdistuksen hyväksytysti surittamistaan pintkknaisuuksista ja siirtyy seuraavalle lukalle jatkamaan pintjaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvunna jäivät. Oppilas vidaan jättää lukalleen vain yleisen hunn kulumenestyksen perusteella. Vusilukkiin sitmattman järjestelmän etu n, että ppilaan tdistukseen merkitään vain hyväksytyt suritukset ja muilta sin hän jatkaa pintjaan seuraavalla vusilukalla. Tällä vi lla merkitystä sekä ppilaan ppimismtivaatin että itsetunnn kannalta. Myös tilanteissa, jissa ppilas n sairauden takia jutunut lemaan pis kulusta eikä le pystynyt piskelemaan nrmaalisti, edellä kuvattu menettely n ppilaan kannalta parempi kuin hylättyjä arvsanja sisältävän tdistuksen antaminen. Varsinkin syrjäytymisvaarassa leville ppilaille vi lla tärkeää, että heillä n mahdllisuus säilyttää aiemmat pintsurituksensa ja sen lisäksi selkeä tiet siitä, mitä heidän vielä edellytetään surittavan päättötdistuksen saamiseksi.
20 5.5 Yhdyslukkapetus Yhdyslukalla tarkitetaan petusryhmää, jssa piskelee eri vusilukilla levia tai vusilukkiin sitmattmasti edettäessä eri-ikäisiä ppilaita. Yhdyslukka vidaan perustaa jk ppilasmäärän pienuuden vuksi tai pedaggisista syistä. Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa kknaan ppilaiden vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkursseittain piskeltaessa tulee hulehtia piskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja jhdnmukaisesta etenemisestä. Erityisesti n hulehdittava ppilaiden piskelutaitjen kehittymisestä. Mikäli ppilas siirtyy vurkurssiperiaatteen mukaisesta piskelusta vusilukittain etenevään piskeluryhmään, ppilaan petus järjestetään yksilöllisesti mahdllisen puuttuvan ppimäärän tai sen san surittamiseksi. Yhdyslukkapetuksen tarve määritellään Kauhavalla kulukhtaisesti kasvatus- ja petuslautakunnan päätöksen mukaan. Yhdyslukkapetuksessa tuntijak tulee tteutua siten, että vähintään kahden vuden sisällä kunkin ikälukan tuntimäärät vastaavat yhteisen tuntijan tuntimääriä. 5.6 Justava peruspetus Peruspetuslain 5 :n mukaan kunta vi järjestää päättämässään laajuudessa peruspetuksen 7-9 -vusilukkien yhteydessä annettavaa justavan peruspetuksen timintaa. Justavan peruspetuksen timinta n tarkitettu niille 7-9 -lukkien ppilaille, jilla n alisuriutumista ja kulumtivaatin puutetta sekä ppilaille, jita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkkulutuksesta tai työelämästä. Oppilas valitaan timintaan ppilaan ja
21 hänen hultajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää ppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintpäätös. Päätös valmistellaan mniammatillisesti ppilashulttyössä. Justavassa peruspetuksessa nudatetaan yleisiä arviinnin periaatteita. Arviintimutja vat itsearviinti, väliarviintikeskustelut, lukuvusiarviinti sekä arviinti työpaikkapiskelusta. Päättötdistus n Kauhavan peruspetuksen päättötdistus. Justavan peruspetuksen timinnan tavitteena n vahvistaa kknaisvaltaisesti ppilaan piskelumtivaatita ja elämänhallintaa. Peruspetuksen ppimäärän surittamisen lisäksi tavitteena n tukea ppilasta tisen asteen kulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä piskelussa. Opetus järjestetään kulussa lähipetuksena ja saksi työpaikilla sekä muissa ppimisympäristöissä hjattuna piskeluna. Justavassa peruspetuksessa paintetaan timinnallisia ja työpaintteisia piskelumenetelmiä. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa ppimisympäristöissä n hulehdittu työturvallisuudesta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää justavan peruspetuksen tehtävissä timivat henkilöt tietsujaan ja salassapitn liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen mniammatillisesti edellyttää, että pettajan lisäksi timintaan sallistuu nurten ssiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvntatyöhön perehtynyt, petuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Timinnan suunnittelua ja rganisintia varten vidaan mudstaa hjausryhmä. 5.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä ktien ja hultajien kanssa siten, että jkainen ppilas saa man kehitystasnsa ja tarpeidensa mukaista petusta, hjausta ja tukea. Vastuu kdin ja kulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä n petuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää kulun henkilöstön aktiivisuutta ja alitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedttamista hultajan, pettajan ja ppilaan ikeuksista sekä velvllisuuksista. Yhteistyön lähtökhtana n eri sapulien keskinäinen kunniitus. Kdin ja kulun yhteistyössä tetaan humin perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.
22 Kerhtiminta n kulussa tapahtuvaa harrastustimintaa. Kerhtiminnan tavitteena n tuttaa elämyksiä, syventää peruspetuksen ppimäärää, lisätä kuluviihtyvyyttä, antaa nnistumisen tunteita sekä kehittää ppilaan taitja. Kauhavalla kerhtiminnan järjestämisestä päättää kasvatus- ja petuslautakunta. Päätöksen kulun kerhtiminnasta valmistelee sivistysjhtaja yhdessä kulujen esimiesten kanssa. Kauhavan kaupungin rukahult tteutetaan sana tilapalveluja. Kulun aikuiset hulehtivat rukailun hjauksesta, valvnnasta ja tapakasvatuksesta. Oppilaita hjataan rukahävikin välttämiseen. Kuluateria kattaa nin klmanneksen ppilaan päivittäisestä energiatarpeesta. Kulurukailussa nudatetaan valtin ravitsemusneuvttelukunnan antamia kulurukailususituksia. Rukajumaksi tarjtaan rasvatnta ja vähärasvaista maita ja piimää. Levitteenä käytetään kasvirasvaphjaisia levitteitä. Tarvittavista erityisrukavaliista n ilmitettava keskuskeittiölle. Erityisrukavalista esitetään lääkärin antama tdistus. Kauhavan kaupungin ktisivulla n lmake, jlla hultaja vi ilmittaa lapsen erityisrukavaliista. Kauhavalla järjestetään peruspetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätimintaa jk kulussa tai sen lähiympäristössä ja siinä tteutetaan peruspetuksen arvphjaa. Kauhavalla n laadittu aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma. Kulun kasvatus- ja petustyön tukemiseksi järjestettävää kulukirjasttimintaa vidaan tteuttaa yhteistyössä lähikirjastn kanssa. Oppilaita kannustetaan kulkemaan kulumatkat terveyttä ja kunta edistävällä tavalla. Yhdessä ktien kanssa hjataan ppilaita hulehtimaan kulumatkalla masta ja muiden turvallisuudesta sekä käyttäytymään asiallisesti matkan aikana. Kulukuljetuksien dtusaikjen valvnnasta ja hjatusta timinnasta sekä matkjen aikaisesta turvallisuudesta hulehditaan kuluittain spimalla yhteisistä menettelytavista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedtetaan ppilaita ja hultajia. Kauhavalla n esi- ja peruspetuksen ppilaille käytössä kasvatus- ja petuslautakunnan hyväksymä kuljetussääntö.
23 6 Oppimisen arviinti Kauhavalla Lukuvusitdistukseen merkitään tdistuksen, petuksen järjestäjän, kulun ja ppilaan nimi, ppilaan henkilötunnus, tdistuksen antamispäivä, lukanpettajan/lukanhjaajan allekirjitus sekä tiet lukalta siirtymisestä tai lukalle jättämisestä. Päättötdistuksen allekirjittaa kulun rehtri. Muut tdistukseen merkittävät tiedt vat petussuunnitelman perusteiden mukaiset. Tdistusphjat vat Primus -hallint-hjelman tulstustiedstssa. Väliarviintiin kuuluva arviintikeskustelu kirjataan maakunnalliseen lmakkeeseen. Lmake tallennetaan Primuksen arviintiarkistn. Lukuvusiarviinti tteutetaan maakunnallisen hjauksen mukaisesti vusilukilla 1-3. Lukuvusiarviinti vusilukilla 4-5 tteutetaan maakunnallisen hjauksen mukaisesti. Taide- ja taitaineet arviidaan vusilukilla 4-5 sanallisesti. Vusilukalla 6 nivelkhdan arviintitiedt liitetään Kauhavan kaupungin siirtlmakkeeseen. Lukuvusiarviinti vusilukalla 6 n numeerinen. Myös taide- ja taitaineet arviidaan numeerisesti. Vusilukan 7 väliarviinti n maakunnallisen hjeistuksen mukaan. Kulu vi täydentää väliarviintia sanallisesti. Taide- ja taitaineet arviidaan numeerisesti. Justavassa peruspetuksessa nudatetaan yleisiä arviinnin periaatteita. Arviintimutja vat itsearviinti, väliarviintikeskustelut, lukuvusiarviinti sekä arviinti työpaikkapiskelusta. Päättötdistus n Kauhavan peruspetuksen päättötdistus. Peruspetuksen päättötdistus n yhteneväinen Kauhavalla.
24 Taulukk 1. Arviintimudt vusilukittain Vusilukka Arviintimudt 1.lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) KAUHAVA: lmake täytetään Wilmassa, arkistidaan Primuksen arviintikansin keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt KAUHAVA: Sanallinen arviinti (4-prtainen asteikk) ppiaineissa äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, käyttäytyminen ja työskentelytaidt. Lukuvusitdistuksen arkistinti Primuksen arviintikansin. mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 2. lukka itsearviinti väliarviinti / arviinti nivelkhdassa: arviintikeskustelu ppilashultajat-pettaja, tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 2) KAUHAVA: lmake täytetään Wilmassa, arkistidaan primuksen arviintikansin kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen
25 arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt KAUHAVA: Sanallinen arviinti (4-prtainen asteikk) ppiaineissa äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, käyttäytyminen ja työskentelytaidt. Lukuvusitdistuksen arkistinti Primuksen arviintikansin. mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 3. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultaja-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) KAUHAVA: lmake täytetään Wilmassa, arkistidaan primuksen arviintikansin kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli, käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt KAUHAVA: Sanallinen arviinti (4-prtainen asteikk) ppiaineissa äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1- kieli, käyttäytyminen ja työskentelytaidt. Lukuvusitdistuksen arkistinti Primuksen arviintikansin. mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 4. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1)
26 KAUHAVA: lmake täytetään Wilmassa, arkistidaan primuksen arviintikansin kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja käyttäytyminen työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty KAUHAVA: numeerinen lukuvusiarviinti ppiaineissa äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja käyttäytyminen. Taide- ja taitaineet arviidaan sanallisesti (4-prtainen asteikk). Mikäli valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäväksi pinnksi se kirjataan lukuvusitdistukseen kyseisen ppiaineen alle. VAL-valinnaisaineet, mitkä eivät liity mihinkään yhteiseen ppiaineeseen, kirjataan lukuvusiarviintiin khtaan valinnaiset pinnt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 5. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) KAUHAVA: lmake täytetään Wilmassa, arkistidaan primuksen arviintikansin kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli, A2-kieli ja käyttäytyminen työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä
27 taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty KAUHAVA: numeerinen lukuvusiarviinti ppiaineissa äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja käyttäytyminen. Taide- ja taitaineet arviidaan sanallisesti (4-prtainen asteikk). Mikäli valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäväksi pinnksi se kirjataan lukuvusitdistukseen kyseisen ppiaineen alle. VAL-valinnaisaineet, mitkä eivät liity mihinkään yhteiseen ppiaineeseen, kirjataan lukuvusiarviintiin khtaan valinnaiset pinnt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 6. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan kaikki ppiaineet, jista taide- ja taitaineet vidaan arviida sanallisesti arviidaan käyttäytyminen valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty KAUHAVA: Väliarviinti numeerinen kaikissa ppiaineissa, mitä ppilas n piskellut, myös taide- ja taitaineissa. arviinti nivelkhdassa: pettaja antaa ppilaalle palautetta ja tiedttaa hultajaa ppimisen edistymisestä riittävän ajissa ennen lukuvuden päättymistä nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi petuksen järjestäjän käyttämää siirtlmaketta KAUHAVA: siirtlmake Wilman lmakkeissa lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti petussuunnitelman perusteiden arviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) arviidaan kaikki ppiaineet, jista taide- ja taitaineet vidaan arviida sanallisesti arviidaan käyttäytyminen valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty
28 KAUHAVA: lukuvusiarviinti numeerinen kaikissa ppiaineissa, mitä ppilas n piskellut, myös taide- ja taitaineissa. Valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty. Mikäli valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäväksi pinnksi se kirjataan lukuvusitdistukseen kyseisen ppiaineen alle. VAL-valinnaisaineet, mitkä eivät liity mihinkään yhteiseen ppiaineeseen, kirjataan lukuvusiarviintiin khtaan valinnaiset pinnt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 7. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty KAUHAVA: taide- ja taitaineet arviidaan numeerisesti lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet eri ppiaineissa HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen päättöarviinnin kriteerien mukaisesti päättyviä numeerisesti arviitavia aineita vat musiikki, kuvataide, käsityö ja ktitalus päättyvä yrittäjämäinen timintatapa arviidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa
29 8. lukka itsearviinti KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan väliarviinti: numeerinen välitdistus arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvusiarviinti: numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet eri ppiaineissa HUOM!: päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen numeerisesti päättöarviinnin kriteerien mukaisesti ppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty KAUHAVA: mikäli valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäväksi pinnksi se kirjataan lukuvusitdistukseen kyseisen ppiaineen alle. VAL-valinnaisaineet, mitkä eivät liity mihinkään yhteiseen ppiaineeseen, kirjataan lukuvusiarviintiin khtaan valinnaiset pinnt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: mnialainen ppimiskknaisuus kirjataan lukuvusitdistuksen lisätietja khtaan 9. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen välitdistus arviidaan kaikki ppiaineet lukuvusiarviinti: numeerinen päättötdistus: numeerinen arvi petussuunnitelman päättöarviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) ppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa KAUHAVA: päättötdistuksen liitteenä ppilas saa yhteenvedn peruspetusaikana piskelemistaan mnialaisista ppimiskknaisuuksista
30 Luku 7 Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Kauhavalla 7.1 Tuen järjestämistä hjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökhtana vat sekä kunkin ppilaan että petusryhmän vahvuudet että ppimis- ja kehitystarpeet. Tuen tarve vi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimudn tarpeesta useamman tukimudn tarpeeseen. Tuen tulee lla justavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Humita tulee kiinnittää ppimisen esteettömyyteen sekä ppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Tuki annetaan ppilaalle ensisijaisesti massa petusryhmässä ja kulussa erilaisin justavin järjestelyin, ellei ppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä ppilaan siirtymistä tiseen petusryhmään tai kuluun. On tärkeää hulehtia ppilaan mahdllisuuksista saada nnistumisen kkemuksia ppimisessa ja ryhmän jäsenenä timimisesta sekä tukea ppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja kulutyöstä. Eteläphjalainen petussuunnitelma krstaa varhaisen puuttumisen merkitystä. Kauhavalla pyritään ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen timintamallien mahdllisimman mnipuliseen hyödyntämiseen. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi ppilaiden ppimisen edistymistä ja kulunkäynnin tilannetta tulee arviida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan kulussa käytössä levia timintatapja, petusjärjestelyjä ja ppimisympäristöjä sekä niiden sveltuvuutta ppilaalle. Tarkastelun phjalta arviidaan, vidaank näitä muuttamalla tteuttaa ppilaalle aikaisempaa paremmin spivia pedaggisia ratkaisuja. Arviinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdllisia muiden arviintien tulksia ja tetaan humin ppilaalle aiemmin annettu tuki. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että ppilaan ikeudet tteutuvat ja hulehtii edellytysten lumisesta tätä edistävälle kulutyölle. Kulunjhtajalla/rehtrilla n käytännön vastuu petuksen, hjauksen, ppilashulln ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kuluyhteisössä, kaikilla vusilukilla ja kaikissa ppiaineissa. Jkaisella pettajalla n vastuu petusryhmänsä timinnasta, ppimisesta ja hyvinvinnista. Opettajat vaikuttavat
31 näihin pedaggisilla ratkaisuillaan ja hjauksellaan. Opettajan tehtävään kuuluu ppilaiden ppimisen, työskentelyn ja hyvinvinnin seuraaminen ja edistäminen, jkaisen ppilaan arvstaminen ja ikeudenmukainen khtelu, mahdllisten vaikeuksien tunnistaminen sekä ppilaiden hjaaminen ja tukeminen. Oppimisen ja kulunkäynnin tuen tast vat yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Näistä ppilas vi saada kerrallaan vain yhden tasista tukea. Peruspetuslaissa säädettyjä tukimutja vat esimerkiksi tukipetus, sa-aikainen erityispetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näiden tukimutjen käyttäminen ei edellytä ppilaan hultajan sustumusta. Näitä tukimutja vidaan käyttää kaikilla tuen tasilla sekä yksittäin että samanaikaisesti tisiaan täydentävinä. Päivitetyt ppimisen ja kulunkäynnin tuen lmakkeet vat Wilmassa. Oppilaan tukeminen vi edellyttää erityissaamista, jta man kulun henkilöstöllä ei le riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi ppimiskeskusten ppilaille tarjamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua kulutusta ja knsultaatita. Kulun ulkpulisten timijiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Täysin kulun ulkpulinen timinta (esim. terapiat) ei kuulu kulun vastuun piiriin. Terapian tteutuessa kulupäivän aikana, n hulehdittava vastuukysymyksistä sekä petussuunnitelman mukaisen petuksen tteutumisesta. Kauhavalla n käytössä esi- ja peruspetuksen yhteinen nivelvaiheiden vusikell. Vusikell n petussuunnitelman liitteenä. Esi- ja peruspetuksen hjaussuunnitelma n petussuunnitelman liitteenä. Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Kauhavalla -käsikirjassa kuvataan timintjen käytännön järjestämistä. Kauhavan ppimisen ja kulunkäynnin tuen käsikirja ja piskeluhulln käsikirja sisältyvät petussuunnitelmaan liitteinä. Oppilaan tukeen liittyvien hallintpäätösten tekijät määritellään Kauhavan kaupungin hallintsäännössä. 7.1.1 Kdin ja kulun yhteistyö tuen aikana Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä hultajien kanssa siten, että jkainen ppilas saa man kehitystasnssa ja tarpeidensa mukaista petusta, hjausta ja tukea. Kulun henkilöstön n tärkeää lla yhteydessä ktiin heti, kun ppilaalla ilmenee
32 ppimisen tai kulunkäynnin ngelmia tai hänen hyvinvintinsa n vaarantumassa. Oppilaille ja hultajille annetaan tieta tuen saannin mahdllisuuksista ja käytettävissä levista tukimudista. Hultajien kanssa keskustellaan ppilaan tarvitseman tuen tavitteista, timenpiteistä ja seurannasta. Hultajia infrmidaan ppimisen tuen käytänteistä. 7.2 Yleinen tuki Yleisen tuen tehtävänä n ppilaan tukeminen tavitteiden saavuttamisessa. Tämä tarkittaa yleensä yksittäisiä pedaggisia ratkaisuja sekä hjaus- ja tukitimia. Yleisen tuen tavitteena n pistaa ppimisen esteitä. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen alittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Oppilaan tulee saada riittävä määrä tukipetusta ennen tehstetun tuen alittamista. Oppilaalle annettava yleinen tuki vi lla esimerkiksi: - eriyttäminen - ppilaan hjaus - erityispettajan, lukanpettajan, aineenpettajan samanaikaispetus - ppilashulln tuki - kulukäytänteiden petus - tukipetus - sa-aikainen erityispetus - aamu- ja iltapäivätiminta - kerhtiminta - justavat ryhmittelyt - hjaus- ja tukipalvelut - apuvälineet - tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Opettaja hjaa ppilaita tunnistamaan mat vimavaransa, ppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä humita tulee kiinnittää ppilaan ppimisen valmiuksiin ja mahdllisuuteen ttaa vastuuta masta piskelusta, sen suunnittelusta,