Inkoon kunnan Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Inkn kunnan Aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma

2 Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat Timinta- ajatus Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävä ja timintaa hjaavat linjaukset Arvphja Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen Yhteistyö kdin kanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa Aamu- ja iltapäivätiminnan sekä esi- ja peruspetuksen yhteiset linjaukset Yhteistyö ppilashulln kanssa Hyvinvinnin, kulunkäynnin ja ssiaalisen kehityksen tukeminen Liikkuva kulu Eettisen kasvun tukeminen Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa Kestävän elämäntavan välttämättömyys 2.4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen KIVA- kulu Lapsen sallisuus Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätiminnassa Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Aamu- ja iltapäivätiminta tukitimena Inkn kunnassa 3.2. Yhteistyö timinnan järjestämisessä Yhteistyö timinnan alkaessa Aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö Timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma Sisällön vusisuunnitelma Malli timipaikkakhtaisesta päivän aikataulusta Timinnan suunnitteluun varattava aika

3 5. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Inkn kunnassa Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk Timintaan hakeminen ja valinta Aamu- ja iltapäivätiminnan maksut Timinta- ajan muuts ja paikan irtisanminen Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen Kulkeminen ja kuljetukset Maksullinen kuljetusikeus Välipalan järjestäminen Turvallisuus Vakuutukset Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan vusikell Henkilöstön rakenne ja hjaajien kelpisuus Ohjaajien rikstaustan selvittäminen Ohjaajien perehdyttäminen Lasta kskevien salassa pidettävien tietjen luvuttamiseen liittyvä menettely Timinnan seuranta ja arviinti Aamu- ja iltapäivätiminnan kehittäminen Aamu- ja iltapäivätiminnan kehittäminen Inkssa

4 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat Aamu- ja iltapäivätiminnalla tarkitetaan peruspetuslain (628/1998) 1 8 a luvun mukaista peruspetuksen ppilaille suunnattua hjattua timintaa, jnka kknaisuudesta kunta vastaa. Peruspetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla timintaa varten peruspetuslain (1136/2003) 48 a:n mukaisesti perusteet 2. Aamu- ja iltapäivätiminta tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteissa käytetään timinnassa levasta peruspetuksen ppilaasta nimitystä lapsi. Timinnassa lapsi ei le ppilaan rlissa. Peruspetuksessa määriteltyyn ppimisen ja kulunkäynnin tukeen liittyen käytetään lapsesta ppilas-nimitystä. Kuntakhtaisessa aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelmassa käytetyt termit määritellään siten, että timinnan järjestäjällä tarkitetaan kuntaa, palveluntuttajalla tarkitetaan yksityistä tai julkista palveluntuttajaa ja timintapaikalla paikkaa, missä aamu- ja iltapäivätiminta käytännössä tapahtuu Timinta-ajatus Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma n tehty tukemaan peruspetuslain mukaisesti järjestettävää timintaa ennen ja jälkeen kulupäivän. Suunnitelman tavitteena edistää laadukkaan timinnan yhdenmukaisuutta kaikissa Inkn kunnan timintapaikissa. Timintasuunnitelmassa määritellään timinnan periaatteet, jnka mukaan timinta järjestetään niin palveluntuttajien kuin kunnan mana timintana järjestettävässä aamu- ja iltapäivätiminnassa. Kunta vastaa timinnasta kknaisuudessaan. Inkn hallintsäännön mukaan sivistyslautakunta hyväksyy aamu-ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman sekä päättää timinnan valinta- ja maksuperusteista. Timinnasta vastaa sivistystimenjhtaja. Aamu- ja iltapäivätiminnan krdinaattri laatii kunnan timintasuunnitelman sekä suunnittelee ja krdini timintaa. Kulujen rehtrit timivat Inkn kunnan timintapaikkjen henkilökunnan lähiesimiehinä. Timintasuunnitelma n työväline rehtreille, hjaajille, palveluntuttajille ja krdinaattrille. Lasten hultajilla ja mm. kunnan muilla työntekijöillä n mahdllisuus saada timintasuunnitelman kautta tieta siitä, miten Inkssa aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään. Tämä timintasuunnitelma n vimassa alkaen. Timintasuunnitelma päivitetään vusittain ja se hyväksytään Inkn kunnan sivistyslautakunnassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin lasten ja hultajien tiveet ja tarpeet. Aamu-ja iltapäivätiminta n budjetitu saksi peruspetuksen timintaa. Kunta saa aamu-ja iltapäivätimintaan valtinsuutta petus-ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain mukaisesti. 1 Peruspetuslaki 682/1998) 48 a, b, c, d, e, f (Laki peruspetuslain muuttamisesta 1136/2003) 2 Laki peruspetuslain muuttamisesta 48 a 3.mm. 3

5 1.2. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävä ja timintaa hjaavat linjaukset Aamu- ja iltapäivätiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäla ja hjausta ennen ja jälkeen kulupäivän. Timinnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, timintatapjen ja timintaympäristön tulee tukea asetettujen tavitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätiminnassa hulehditaan timintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät judu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan khteiksi. Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten itseluttamusta ja mnipulisten vurvaikutustaitjen kehittymistä. Se innstaa ja tukee lapsia myös mien vahvuuksien löytämiseen ja man saamisen kehittämiseen. Timinta valmentaa itsestä hulehtimiseen ja antaa mahdllisuuksia luvaan itsensä tteuttamiseen. Hyvin ja laadukkaasti järjestetty aamu- ja iltapäivätiminta hjaa lasten tarpeet ja edellytykset humin ttaen lapsia kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan sekä elämään kansainvälistyneessä ja tegnlgisituneessa maailmassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökhdat. Aamu- ja iltapäivätiminta n ryhmätimintaa, ja ryhmää hjaavat säännöt ja arvt muvaavat saltaan lasten ssiaalista kasvua. Tavitteena n tarjta lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, mnipulista ja virkistävää timintaa sekä antaa myös mahdllisuus lepn ja itsekseen lemiseen. Kulu- ja esikulupäivän aikana tapahtuneet asiat ja lasten mat kkemukset tulee mahdllisuuksien mukaan ttaa timinnassa humin. Aamu- ja iltapäivätiminta tulee rakentaa jatkumna varhaiskasvatuksen ja esipetuksen kasvatustehtävälle. Timintaa hjaavat peruspetuksen yleiset kasvatustavitteet. Timinnalla n ma erityislunteensa, sillä se perustuu vapaaehtisuuteen ja sijittuu lasten vapaa- aikaan. Lasten kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen tteutuu parhaiten lunnllisia kasvuympäristöjä ja pedaggista asiantuntemusta hyödyntämällä ja yhdistämällä. Tavitteena n avin, rhkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Lasten itsenäisyys lisääntyy kasvun myötä vähitellen, mutta lapset tarvitsevat vielä aikuisen turvaa, läsnäla ja hjausta. Aamu- ja iltapäivätiminnassa tulee lla riittävä määrä kelpisuuden maavia, saavia ja ammattitaitisia hjaajia. Timinnan suunnittelussa ja tteuttamisessa hyödynnetään eri timijiden välistä mniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Yhteistyön tarkituksena n lisätä tuntemusta lapsista ja auttaa heidän tarpeidensa tunnistamista sekä parantaa timinnan laatua. Työsuhteiden pitkäkestisuus edistää ihmissuhteiden pysyvyyttä, jka pulestaan lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja hjaajan mahdllisuutta tukea lasten kehitystä. On susiteltavaa, että aamu- ja iltapäivätiminta sisältyy kunnalliseen lasten- ja nurten hyvinvintisuunnitelmaan 3. Timintaa järjestettäessä tetaan humin eri kieliryhmien 4 tarpeet sekä eri- ikäisten lasten tarpeet. Myös eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samin kuin paikalliset erityispiirteet tetaan humin mahdllisimman hyvin. 3 Lastensujelulaki (417/2007) 12 4 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. (1136/2003) 4

6 1.3. Arvphja Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminta tukee peruspetuksen ja kunnan arvjen tteutumista. INKOON KUNNAN ARVOPOHJA Timimme Inkn kuluissa niin, että jkainen lapsi ppii hyväksymään ja kunniittamaan itseään, tisia ihmisiä ja ympäristöään. Edistämme erilaisuuden näkemistä vahvuutena. Pidämme hulta siitä, että ppimis- ja kasvuympäristö n turvallinen. Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Luvuus Vurvaikutus Myönteisten muutsten pulesta timiminen Sumalainen kulttuuriperintö Oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen Kasvu aktiiviseksi timijaksi Kiinnstus Ihmisyys, sivistys, tasa-arv ja demkratia Kasvu ihmisyyteen Elämän, ihmisikeuksien ja ihmisarvn kunniittaminen Vastuun ttaminen, itsesäätely Tait tehdä ratkaisuja Hyvinvinnin, demkratian, tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen Kestävän elämäntavan välttämättömyys Lunta vaalivan elämäntavan ja kulttuurin luminen Kestävän kehityksen maksuminen ja sen mukaisesti timiminen Oppilaan ainutlaatuisuus ja ikeus hyvään petukseen Kkemus sallisuudesta Yhteisön timinnan ja hyvinvinnin rakentaminen yhdessä Kulun ja ktien yhteiseen arvphdintaan perustuva yhteistyö Lapsi n ainutlaatuinen ja arvkas juuri sellaisena kuin hän n. Häntä kuunnellaan, arvstetaan ja hänen ppimisestaan ja hyvinvinnistaan välitetään Kannustus ja yksilöllinen tuki. Oman arvperustan rakentaminen 5

7 2. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökhtana n turvallisen kasvuympäristön tarjaminen lapselle. Aamu- ja iltapäivätiminnan yleisenä tavitteena n tukea kdin ja kulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Timinnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvintia ja tasa-arvisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä sallisuutta 5. Tämä tavite velvittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisessä ja tteuttamisessa mukana levia. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävänä n lapsen kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: Lapsen vapaa- ajan timinnan hjaaminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen kulunkäynnin ja ppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja ssiaalinen vahvistaminen Yleisten tavitteiden ja tehtävien lisäksi Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelmaa laadittaessa humiidaan myös alla levat asiat, jtka vat vuden 2016 seurantakyselyyn vastanneiden hultajien mielestä tärkeimpiä. 5 Peruspetuslaki 48 a 1 mm. (1136/2003) 6

8 2.1. Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen Ktien työtä tuettaessa lähtökhtana n, että lapsen hultajilla n ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajilla n aamu- ja iltapäivätiminnassa ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajien työtä hjaavana periaatteena n kasvatuskumppanuus, jlla tarkitetaan ammattikasvattajien situtumista timimaan yhdessä hultajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen tukena. Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunniitukseen ja tasaarvisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Kteja kannustetaan sallistumaan yhteistyöhön ja edistetään hultajien aktiivista rlia. Aamu- ja iltapäivätiminta ja peruspetus timivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön spivia rakenteita ja timintatapja Yhteistyö kdin kanssa Yhteistyö aamu- ja iltapäivätiminnan ja kdin välillä edellyttää avinta ja luttamuksellista vurvaikutusta ja tiedttamista. Yhteistyölle tulee timintapaikkakhtaisesti luda selkeät yhteistyömallit ja rakenteet. Tavitteena n, että yhteistyö kdin kanssa n sa aamu- ja iltapäivätiminnan arkea. Hyvän yhteistyön lähtökhtana aamu- ja iltapäivätiminnan ja kdin aikuisten välillä vat: Keskinäinen arvstus Tisen kuuleminen Kunniitus Luttamus Vurpuhelu Keskinäiseen arvstukseen perustuvassa vurvaikutuksessa hjaajat, vanhemmat ja lapset rakentavat yhteistä ymmärrystä lapsen hyvinvinnista. Aikuisten hyvä yhteistyö tukee yhteisen vastuun ttamista lapsen hyvästä arjesta samalla timien myös mallina lapsille. Aikuisten väliset hyvät suhteet vaikuttavat lapsen turvallisuuden kkemukseen ja vat keskeinen sa turvallista ympäristöä. Vanhempien luttamus hjaajiin ja lapsen saamaan hulenpitn rakentuu siitä tiedsta, jnka he saavat hjaajan ja lapsen välisestä suhteesta. On tärkeää, että vanhemmat vivat kkea itsensä tervetulleiksi aamu- ja iltapäivätimintaan. Perheiden kanssa tulee heti timinnan alkamisen yhteydessä spia kirjallisesti turvallisuus- ja vastuukysymyksistä esim. ktiinlähdön salta. Aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajat sallistuvat kulun vanhempainiltihin ja tapaavat vanhempia myös aamuisin, kun lapsia tudaan timintaan tai kun heidät iltapäivällä 7

9 haetaan ktiin. Timintapaikka vi halutessaan järjestää myös mia vanhempainiltja, juhlia tai tapahtumia yhdessä perheiden kanssa. Timinnan sisällöistä ja timintaperiaatteista tiedtetaan hultajia timintapaikkakhtaisesti kauden alkaessa vähintään kaksi viikka aikaisemmin. Samalla aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajat lähettävät timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman yhdessä esitietjen vahvistuslmakkeen kanssa kteihin. Aamu- ja iltapäivätimintaan haettaessa vanhemmat vivat antaa hakulmaketta täyttäessään sustumuksensa tiednsiirtn aamu- ja iltapäivätiminnan, kulun ja ppilashulln välillä. Tällöin aamu- ja iltapäivätiminta vi tukea lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia parhaalla mahdllisella tavalla. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsella vi lla hultajan, pettajan ja hjaajan kesken svittavalla tavalla mahdllisuus ktitehtävien tekn. Vanhemmat vivat niin halutessaan pyytää hjaajia muistuttamaan, että lapset tekisivät ne siellä. Ktitehtävien tekemiseen varataan timintapaikkakhtaisesti spiva aika, jta määritellessä humiidaan se, ettei timinnan tarkituksena le jatkaa lapsen kulupäivää. Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajat tukevat ja hjaavat lapsia ktitehtävien tessa ja vanhemmat saltaan seuraavat lapsen työtä ktna. Vanhemmat vat kuitenkin vastuussa lasten ktitehtävien tekemisestä ja niiden läpikäyminen n ensiarvisen tärkeää myös vanhemmille, kska tällöin lapsen ppimista vidaan tarkkailla myös ktna Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä esi- ja alkupetuksen kanssa, tavitteena tiivis ja saumatn yhteistyö lapsen parhaaksi. Aamu- ja iltapäivätiminta rakennetaan jatkumna varhaiskasvatuksen sekä esi- ja peruspetuksen kasvatustehtävälle, tuttujen aikuisten pysyessä lapsen ympärillä lapsen kasvaessa. Kasvun ja ppimisen plku etenee luntevasti ja jhdnmukaisesti eri timintjen välillä ja lu perustaa elinikäiselle ppimiselle. On tärkeää, että lapsen kknaispäivän ajan kulun petushenkilöstö, aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ja kulun ppilashult timivat keskenään luntevassa vurvaikutuksessa. Yhteistyöllä ludaan rakenteet timivalle ja lapsen edun mukaiselle yhteistyölle sekä yhteiselle timintakulttuurille. Nivelvaihepalaverit varhaiskasvatuksen, esi- ja alkupetushenkilöstön sekä aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön välillä tulee järjestää säännöllisesti keväisin ennen kauden alkua, jtta tiednsiirt eri timintjen välillä tteutuu. Hultajien luvalla aamu- ja iltapäivätiminta vi tutustua lapsen yksilöllisiin ppimista ja kehitystä kuvaaviin dkumentteihin ennen kuin lapsi siirtyy kuluun. Lasten tarpeet huminttava mniammatillinen yhteistyö edesauttaa myös aamu- ja iltapäivätiminnan ryhmien mudstamista ja lasten sijittelua ryhmiin. Tavitteena n mudstaa lasten päivästä ehjä kknaisuus. Kk kulun henkilökuntaa infrmidaan kululla järjestettävästä aamu- ja iltapäivätiminnasta. Timinnan sisältö suunnitellaan yhteistyössä esi- ja alkupetuksen 8

10 henkilöstön kanssa siten, että päällekkäisyyksiä vältettäisiin (esimerkiksi kaksi retkeä samana päivänä). Mahdllisuuksien mukaan kknaispäivän suunnittelussa rakennetaan mnialaisia ppimiskknaisuuksia erilaisia yhteisiä teemja svittaessa. Eri yksiköt tiedttavat tisiaan timinnan sisällöistä ja eri timinnissa tapahtuvista muutksista esim. retkistä, tukipetustunneista, vanhempainvarteista jne. Inkn kunnassa suuri sa aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajista timii kkpäivätyössä myös kulunkäynninhjaajina. Tämä helpttaa kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan välistä yhteistyötä, lisää ppilaan tuntemusta ja mahdllistaa sen, että tuttu ja turvallinen aikuinen seuraa lapsen mukana kk päivän ajan. Lapsen tehdessä ktitehtäviään iltapäivätiminnassa hjaajat vat yhteydessä lapsen lukanpettajaan ja ktiin, js niitä tehdessä havaitaan, että lapsella ilmenee ppimisen haasteita. Ohjaajat tiedttavat kulua ja ktia myös muista havainnistaan, jtka vivat mahdllisesti vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen tai ppimiseen. 9

11 Aamu- ja iltapäivätiminnan ja peruspetuksen yhteiset linjaukset Aamu- ja iltapäivätiminnan tteutuessa kulun tilissa kulun järjestyssääntöjä sekä kuluyhteisön spimia yhteisiä muita sääntöjä ja spimuksia nudatetaan myös aamu- ja iltapäivätiminnan aikana. Lapset sallistuvat mien timintapaikkjensa sääntöjen ja spimusten mahdlliseen täydentämiseen kauden alkaessa. Samat säännöt kk päivän ajan edistävät turvallisuutta ja lapsen turvallisuuden tunnetta. Aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman laadinnassa ja timintaa tteutettaessa tetaan humin Inkn kunnan tavitteet ja linjaukset, sekä: Kulukhtaiset lukuvusisuunnitelmat timintapaikittain Esipetuksen petussuunnitelma 2016 Inkn kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2015 Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2014 Inkn kunnan peruspetuksen petussuunnitelma 2016 Inkn kunnan lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 2016 Peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteet 2012 Peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan ja kulun kerhtiminnan laatukriteerit 2012 Inkn kunnan ppilashultsuunnitelma Yhteistyö ppilashulln kanssa Inkn kunnassa tteutettavan ppilashulln tavitteet ja keskeiset periaatteet määritellään ppilashultlaissa, peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa ja Inkn kunnan ppilashultsuunnitelmassa. Olennaisena tavitteena n ppimisen esteiden ja muiden ngelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tavitteena n myös välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kuluyhteisössä. Oppilashulllla edistetään sekä lapsen ja nuren ppimista, että tasapainista kasvua ja kehitystä. Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Oppilashulttyötä hjaavat luttamuksellisuus, kunniittava suhtautuminen ppilaaseen ja hultajaan sekä heidän sallisuutensa tukeminen. Oppilashulttyössä tetaan aina humin lapsen edun ensisijaisuus. Yhteisöllisellä ppilashulllla tarkitetaan niitä timia, jilla kuluyhteisössä edistetään ppilaiden hyvinvintia, terveyttä, ppimista, ssiaalista vastuullisuutta, sallisuutta ja vurvaikutusta sekä piskeluympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä ppilashulta tehdään sekä ennaltaehkäisevänä että krjaavana työnä. Yhteisöllistä ppilashulta tteuttavat kaikki ppilaiden kanssa työskentelevät ja kaikki ppilashulln timijat päivittäin kaikessa työssään. Jkaisessa kulussa timii kulukhtainen yhteisöllinen ppilashultryhmä. Ryhmään kuuluvat rehtri, kulupsyklgi, kulukuraattri, kuluterveydenhitaja ja erityispetuksen 10

12 edustaja. Ryhmään kutsutaan svitusti pettajia, kasvattajia ja muita asiantuntijita sekä esim. työsujelun, ppilaskunnan ja vanhempien edustajia. Ryhmä kkntuu vähintään kerran kuukaudessa. Ryhmän kknkutsujana ja puheenjhtajana timii rehtri. Yksilökhtaisella piskeluhulllla tarkitetaan yksittäiselle piskelijalle tarjttavia palveluita. Kun ppilaalla havaitaan ppimiseen, kehitykseen, mielenterveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, tarjtaan hänelle ppilashulln palvelua. Tärkeää n myös varhainen tuki ja ennaltaehkäisy. Yksittäistä ppilasta tai ppilasryhmää kskevat asiat käsitellään tapauskhtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmään valitaan henkilöt, jtka vat vastuullisina timijina ppilaan hyvinvintia tuettaessa. Ryhmän kkaa se henkilö, jnka työtehtäviin asian käsittely kuuluu. Asian käsittely ja jäsenten nimeäminen edellyttävät ppilaan tai tarvittaessa hultajan sustumusta. Oppilashulln järjestämiseen ja tteuttamiseen sallistuvilla tahilla n salassapitvelvllisuuden estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen ja ppilashullsta vastaaville viranmaisille sellaiset tiedt, jtka vat välttämättömiä yksilökhtaisen ppilashulttyön tteuttamiseksi. Ensisijaisesti pyydetään tiednsiirtlupa. Tähän käytetään kunnan yhteistä tiednsiirtlupalmaketta. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja kulunkäyntiä. Ohjaajat sallistuvat kulukhtaisen yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksiin vähintään kerran lukuvuden aikana sekä yksittäistä ppilasta tai ppilasryhmää kskevaa asiaa käsittelevään asiantuntijaryhmään tarvittaessa. Aamu- ja iltapäivätiminta humiidaan myös sana Inkn kunnan ppilashultsuunnitelmaa lasten ja nurten ngelmia ehkäisevänä ja hyvinvintia edistävänä timenpiteenä Hyvinvinnin, tunne-elämän, ja ssiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n lasten hyvinvinnin, tunne-elämän, ja ssiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnällla n tässä suuri merkitys. On tärkeää, että jkainen lapsi kkee levansa arvstettu ja hyväksytty. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Yhdessä timimalla pitaan ssiaalisessa vurvaikutuksessa tarvittavia taitja, kuten vastavurisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinin. Lapsia hjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään maa timintaansa. Lasten rhkaisu ja kannustaminen tukevat itsetunnn kehitystä, ja samalla lapset ppivat luttamaan miin taitihinsa. Osallistumisen ila ja nnistumisen kkemuksia krstetaan. Aamu- ja iltapäivätiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään lla kiireetön ja turvallinen. On tärkeää, että timinnassa lapsilla n mahdllisuus sekä levähtämiseen ja rauhittumiseen että ulkiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvinnin kkemusta. 11

13 Henkilöstön hjauksessa lapset kehittävät ssiaalisia taitjaan, itseilmaisuaan ja taitaan esiintyä erilaisissa tilanteissa. Lapsia rhkaistaan vurvaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen sekä mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Peruspetuksen ja aamu- ja iltapäivätiminnan yhteiset linjaukset tukevat ja vahvistavat lasten hyvinvintia ja ssiaalista kehitystä Liikkuva kulu Valtakunnallinen Liikkuva kulu- hjelma n sa hallituksen saamisen ja kulutuksen kärkihankkeita. Ohjelma tteuttaa peruspetuslain ja OPS2016 henkeä, tavitteena pettaa lapselle elämässä tarvittavia tärkeitä tietja ja taitja sekä krstaa lapsen timijuutta ja sallisuutta. Lisäämällä liikettä arjen rutiineihin, ludaan lapselle aktiivisempi ja viihtyisämpi kulupäivä, jka lisää lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia. Inkn kunnalle n myönnetty valtinavustusta Liikkuva kulu- hjelman alittamiseksi kaikissa kuluissa. Kska aamu- ja iltapäivätiminta n kiinteä sa kulun timintaa ja timintakulttuuria, n Liikkuva kulu- hankkeen tteuttaminen myös siellä luntevaa. Aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajat vat mukana kehittämässä Liikkuvan kulun timintakulttuuria sallistuen mahdllisuuksien mukaan asiaa käsitteleviin palavereihin sekä suuntautumalla tietisesti yhteisiin tavitteisiin Liikkuvan kulun edistämiseksi. Lapsille annetaan mahdllisuus sallistua liikunnallisten tukiiden ja fyysistä aktiivisuutta lisäävän ympäristön suunnitteluun. Mahdllisuus vaikuttaa lisää lapsen halua sallistua ja samalla mtivi lasta liikkumaan Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminta tukee lasten eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Timinnan eettisenä lähtökhtana vat peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritelty peruspetuksen arvperusta, Inkn kunnan arvphja sekä kdin ja kulun kanssa yhdessä svitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Aamu- ja iltapäivätiminnassa krstuu lapsilähtöisyys. Jkainen lapsi nähdään arvkkaana yksilönä. Lapset vat ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti itsestään ja teistaan vastuullisia. He tarvitsevat eettisessä ajattelussaan ja vurvaikutustaidissaan aikuisten hjausta. Eettisessä kasvatuksessa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa n tärkeää erityisesti aikuisten antama malli ja ryhmän vurvaikutussuhteet. Arkipäivän tilanteissa khdattavista eettisistä kysymyksistä keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Eettisen kasvun tavitteena n vastuullisuuden ja vastavurisuuden ymmärtäminen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsia hjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen: masta hyvinvinnista ja terveellisistä elämäntavista tisten hyvinvinnista sekä siihen liittyvistä ikeuksista ja velvllisuuksista man timinnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja tisille ryhmän timintaan liittyvistä säännöistä ja spimuksista myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luntn ja kestävään elämäntapaan 12

14 Yhteisöllinen vastuun, luttamuksen ja hulenpidn ilmapiiri aamu- ja iltapäivätiminnassa edistää eettistä kasvua. Eettisessä kasvatuksessa hyödynnetään ryhmän vurvaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjamia mahdllisuuksia sekä esteettisiä kkemuksia ja timinnallisuutta. Lasta hjataan menettelytapihin, jilla mahdllisia ngelmatilanteita vidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Aamu- ja iltapäivätiminta tukee peruspetuksen kasvatustavitteita. Lapsia kasvatetaan khtaamaan arvstavasti muita ihmisiä sekä nudattamaan hyviä tapja Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminta tteutetaan jk kulun tilissa tai kulun lähietäisyydellä, jllin aamu- ja iltapäivätiminnalla n usein mahdllisuus käyttää kulun tait- ja taideaineiden sekä liikuntaan tarkitettuja tilja ja välineitä. Tällöin erilaisiin liikuntalajeihin tai kädentaitihin tutustuttaminen n luntevaa. Timintaryhmät vivat tutustuttaa lapsia myös erilaisiin vapaa- ajan harrastuksiin lähistöllä tai samissa tilissa timivien yhdistysten kautta. Inkn kunnalla n rikkautenaan lunt, jka ympäröi jkaista timintapaikkaa. Aamu- ja iltapäivätimintaa suunniteltaessa humiidaan lunnnläheisyys, tavitteena lunnsta ja ulkilusta nauttiminen kaikkina vudenaikina säästä riippumatta. Aamu- ja iltapäivätiminta tukee Inkn peruspetuksen tavitetta kehittää lasten taita lla vastuullisia lähiympäristön ja kulttuuriperinnön vaalijita Kestävän elämäntavan välttämättömyys Aamu- ja iltapäivätiminnan timintakulttuuria ja timinnan sisältöä kehitettäessä humiidaan kestävän elämäntavan välttämättömyys. Timinnalla edistetään lapsen lunnntuntemusta ja syvennetään lapsen ja lunnn välistä suhdetta. Henkilökunnan timiessa esimerkkinä, lapsia hjataan maksumaan ympäristövastuullinen sekä lunta kunniittava elämäntapa sekä autetaan ymmärtämään mien elämäntapjen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja lunnlle. Aamu- ja iltapäivätiminnassa pyritään ehkäisemään jätteen syntyä sekä kierrättämään ja uudelleen käyttämään käyttökelpista materiaalia. Peruspetuksen arvperustan mukaisen timinnan lisäksi timintapaikat nudattavat kulun lukuvusisuunnitelmaan kirjattuja timenpiteitä kestävän kehityksen humiimiseksi. 13

15 2.4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen Aamu- ja iltapäivätiminnassa tavitteena n sallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasaarvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen. Timinta tteutetaan niin, että se lisää lasten nnistumisen kkemuksia ja sallisuutta. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi timinnassa ja vivat sallistua sen suunnitteluun ja tteuttamiseen. Humita kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten sallistumisen edistämiseen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa kunniitetaan lasten maa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja -arvja. Samalla hulehditaan, että kukaan ei judu muita hunmpaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupulensa, ikänsä, uskntnsa tai vammansa vuksi. Peruspetuksen tavin tetaan erityisesti humin lapset, jtka vat taustaltaan saamelaisia, rmaneja tai maahanmuuttajia, sekä viittmakieliset lapset. Aamu- ja iltapäivätiminnalla lisätään lasten tasa-arvisuutta yhteiskunnassa. Tavitteena n, että jkainen lapsi saa man kehitystasnsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja hjausta. Suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin tyttöjen ja pikien kehityksen ert ja erilaiset tarpeet. Lasten tulee ikätasnsa mukaisesti saada itse sallistua yhteisten sääntöjen ja spimusten mutiluun ja saada kkemuksia sallisuudesta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arv ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavitteena n, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdllisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä nnistuminen edellyttää mnialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätiminnan, ssiaali- ja terveydenhulln, varhaiskasvatuksen, esi- ja peruspetuksen ja kdin kesken KiVa-Kulu KiVa Kulu 6 n kiusaamisen vastainen timenpidehjelma, jka n kehitetty Turun ylipistn psyklgian ppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä petusja kulttuuriministeriön rahituksella ( ; ; ). KiVa-lyhenne mudstuu sanista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Kulu n petusministeriön rahituksella Turun ylipistssa kehitetty timenpidehjelma kulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa Kulun n tdettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kuluhyvinvintia. Inkn kunta n llut mukana KiVa Kulu -hankkeessa syksystä 2010 lähtien. Hankkeen tavitteena n vähentää ja ennaltaehkäistä kulukiusaamista sekä minimida kiusaamisesta aiheutuvia seurauksia. Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä kdin ja kulun kanssa KiVa -hankkeen tteutumiseksi

16 Lapsen sallisuus Lapsen sallisuus kstuu ikeudesta saada tieta itseä kskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, timenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdllisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asiihin. Vastavurisuus n lennaista: vaikuttaminen ei le mahdllista, js ei pääse mukaan asiiden käsittelyyn eikä saa niistä tieta. Osallistuminen n timintaa, jssa sallisuus usein knkretisituu. Lapsen sallisuuden kannalta n tärkeää, että lapsi näkee man sallistumisensa vaikutuksen ja tulksen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsella n mahdllisuus tulla kuulluksi jkapäiväisissä askareissa ja leikeissä. Olennaista n, että lapsi kkee levansa man ryhmänsä hyväksytty ja tärkeä jäsen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapset sallistuvat timinnan sisällön suunnitteluun mnin eri tavin. Suunnitteluun sallistuminen järjestetään tilannekhtaisesti lasta kuulemalla, eri tavin äänestämällä tai yhteisissä keskusteluissa. Usein lapset saavat ehdttaa itse, mitä tehdään ja missä. Tämä mahdllistaa sen, että sekä yksittäisten lasten kuten myös ryhmän tiveet ja tarpeet tulevat esille ja ne vidaan ttaa humin timintaa järjestettäessä. Lapsilta kysellään heidän mia kiinnstuksen khteita ja heidän tiveitansa tteutetaan mahdllisuuksien mukaan seuraavan kuukauden tai lukukauden aikana. Kaikki aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvat lapset vat ryhmän yhdenvertaisia jäseniä ja timinta tulee suunnitella siten, että kaikilla ryhmän jäsenillä n erityisen tuen tarpeesta hulimatta mahdllisuus sallistua kaikkeen timintaan mien taitjensa mukaisesti yhdessä ryhmän kanssa Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Aamu- ja iltapäivätiminnassa nähdään Inkn peruspetuksen tavin kaksikielisyys ja kulttuurien mninaisuus rikkautena. Timinta tukee lasten man kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä lapsen kiinnstusta muita kulttuureita khtaan. Mnikulttuurisuuden khtaaminen edesauttaa lapsen kasvua aktiiviseksi timijaksi massa kulttuurissaan ja yhteisössään. Aamu- ja iltapäivätiminnassa khtaavat eri kulttuuri- ja kielitaustista tulevat lapset sekä aikuiset. Mnikulttuurisuudesta, kulttuurien eravaisuuksista sekä niiden yhtäläisyyksistä keskustellaan avimesti. Tällöin sekä lapset että henkilökunta saavat mahdllisuuden ppia tisiltaan ja tutustuvat tistensa mnenlaisiin tapihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsmuksiin. Eri kulttuureihin tutustumalla vidaan mnipulistaa timintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkluulja sekä rikastuttaa yhdessäla. Kunniitusta ja luttamusta muita ihmisiä, ihmisryhmiä sekä kansja khtaan vahvistetaan kaikessa timinnassa. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä esi- ja peruspetuksen kanssa antaa perustan ihmisikeuksia kunniittavaan maailmankansalaisuuteen ja rhkaisee timimaan myönteisten muutsten pulesta. 15

17 3. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätiminnassa Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Sillinkin, kun kyse n tukea tarvitsevista lapsista, timinnan järjestämisen ja tteuttamisen lähtökhtana vat aamu- ja iltapäivätiminnan yleiset tavitteet ja sisällöt. Työskentelytapjen ja timintaympäristön suunnittelussa tulee ttaa humin lasten ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset tarpeet. Timinnan tulee tukea itsetunnn ja matimisuuden kehitystä, ssiaalista kasvua sekä itsenäistymistä lasten mien edellytysten mukaisesti. Lapsia kannustetaan alitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Heille tarjtaan mahdllisuuksia nnistumisen kkemuksiin ja yhdessä timimiseen. Timinnan ja ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakinti vat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys krstuu varsinkin nurimpien salta. Mnipulinen timinta ja timinnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Liikunta, pelit ja leikit vat hyviä välineitä myös sääntöjen nudattamisen ja itsesäätelyn harjaannuttamiseen. Yhdessä timimisen taitihin ja myönteisen vurvaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä humita. Tiljen ja välineiden tulee lla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin spivia. Humita kiinnitetään muun muassa tiljen kkn, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien timivuuteen. Oikein suunnitelluilla ratkaisuilla tuetaan lasten matimista ja helppa liikkumista ja timimista tilissa. Värien käytöllä ja valaistuksella vidaan vaikuttaa ympäristön hahmttamiseen ja antaa virikkeitä. Timinnassa hulehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja ssiaalisesta turvallisuudesta. Ohjaajien ammatillista saamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä vidaan tukea myös erityispettajien tai ppilashulthenkilöstön antaman knsultaatin avulla. Yhteistyö petushenkilöstön kanssa lisää ppilaantuntemusta ja täydennyskulutus varmistaa saamista Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Peruspetuslain mukaan petukseen sallistuvalla n ikeus saada riittävää kasvun ja ppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 7. Lain ja Opetushallituksen laatimien peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaisesti ppilaan saama tuki vidaan jakaa yleiseen, tehstettuun ja erityiseen tukeen. 8 Ne vat laajuudeltaan ja kestltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätiminta vi tarvittaessa lla sa peruspetuksessa ppilaalle annettavaa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa tuen tast määritellään seuraavasti: Yleinen tuki n sa kaikkea ppilaan kasvatusta, petusta ja hjausta. Tuen tarve n sillin lunteeltaan yleensä lyhytaikaista, ppilas vi tarvita vain yhtä tukimuta, kuten tukipetusta tai sa-aikaista erityispetusta. 7 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 8 Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/

18 Oppilaalle, jka tarvitsee ppimisessaan tai kulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimutja, annetaan tehstettua tukea hänelle laaditun, pedaggiseen arvin perustuvan kirjallisen ppimissuunnitelman mukaisesti. Tehstettu tuki n lunteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille ppilaille, jiden kasvun, kehityksen tai ppimisen tavitteiden saavuttaminen ei tteudu riittävästi muilla tukitimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintpäätös, jka perustuu pedaggiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jsta n käytävä ilmi erityistä tukea kskevan päätöksen mukaisen petuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaat, jille n tehty erityistä tukea kskeva päätös, vat lain mukaan ikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätimintaan kk peruspetuksen ajan. Kunta päättää timinnan laajuudesta. Mikäli mahdllista, erityistä tukea saavien ppilaiden aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätiminnan yhteydessä. Js ppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, vidaan timinta järjestää myös missa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen mahdllisuuksien mukaan man ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien ppilaiden kehitystä. Kun tehstettua tai erityistä tukea saava ppilas sallistuu aamu- ja iltapäivätimintaan, n tärkeää että aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ttaa lapsen tuen tarpeet humin ja niistä keskustellaan yhdessä hultajien ja petushenkilöstön kanssa. Yhtä tärkeää n, että kulussa nähdään aamu- ja iltapäivätiminnan tarjamat mahdllisuudet ppilaan kulunkäynnin ja ppimisen tukemiseen Aamu- ja iltapäivätiminta tukitimena Inkn kunnassa Inkn kunta kehittää jatkuvasti palvelujärjestelmää ja mnialaista yhteistyötä, jtta ne tukisivat parhaalla mahdllisella tavalla lapsen etua. Inkn kunnassa aamu- ja iltapäivätimintaa vidaan järjestää tukitimena lapsen ppimisen tueksi, lapsen edun mukaisena timintana 9 tai tukena ssiaalisessa vahvistamisessa 10. Js lapsi ei selviä itsenäisesti ktna yksilöllisten haasteiden, sairauden tai vamman vuksi, vi sivistystimenjhtaja myöntää paikan aamu- ja iltapäivätiminnasta myös vusilukan ppilaille myös ilman erityisen tuen päätöstä. Timintapaikasta vidaan erikseen hakea myös maksuvapautusta tai- alennusta. Maksuvapautuksesta- tai alennuksesta päättää sivistystimenjhtaja. Tuen tarpeesta riippuen, perusteeksi liitetään kulun, ppilashullnhenkilöstön, erikissairaanhidn tai ssiaalitimen asiaa pultava lausunt. Kulun tai ppilashulln lausunta tarvitessaan n hultaja itse yhteydessä kuluun. 9 Ssiaalihultlaki / Ssiaalihultlaki /

19 Syitä, jiden vuksi paikka tai maksualennus/vapautus vidaan ilman erityisen tuen päätöstä myöntää, vat esimerkiksi: Jatkuvaa hita vaativa pitkäaikaissairaus; astma, diabetes, epilepsia Maahanmuuttajatausta / kielen kehityksen tukeminen Kulunkäynnin tuki (esim. ktitehtävät, tukipetuksen mahdllistaminen) Äkilliseen kriisiin perustuva tuen tarve Muita haasteita, jiden vuksi aamu- ja iltapäivätimintaa vitaisiin järjestää kulunkäynnin tueksi tai lastensujelu-, ssiaalihult, - ppilashult, - tai muusta vastaavasta lapsen etuun liittyvästä syystä, kun lapsi ei selviydy itsenäisesti ktna. Jskus lapsi saattaa tarvita äkillisesti turvallista paikkaa aikuisen valvnnassa. Tällainen tilanne vi syntyä esimerkiksi kulukuljetuksessa ilmenneiden ngelmien tai sairauden vuksi. Tilapäisen maksuttman paikan aamu- ja iltapäivätimintaan vi myöntää myös rehtri Yhteistyö timinnan järjestämisessä Timinnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö hultajan, kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan kesken n erityisen tärkeää. Hultajan ja mahdllisesti kulun henkilöstön kanssa svitaan, miten tukea saavan ppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavitteet tetaan humin aamu- ja iltapäivätiminnassa. Mniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä ppilaan riittävään tukemiseen. Tehstetun tuen aikana käytettävä ppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) vivat tarvittaessa sisältää kuvaukset ppilaan sallistumisesta aamu- ja iltapäivätimintaan sekä yhteistyöstä timinnan järjestäjän kanssa. Niissä vidaan kuvata, miten aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet ja timintamallit tukevat ppilaan kehitystä. Tällä tavin ppilaan päivästä mudstuu kasvatuksellinen kknaisuus. Tiedt tehstetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjihin sisältyvät tiedt vat salassa pidettäviä. Oppilasta kskevien salassa pidettävien tietjen luvuttaminen aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstölle edellyttää hultajan antamaa yksilöityä tiednsiirtlupaa, jsta kysytään hakulmakkeessa timintapaikkaa haettaessa. Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaaja vi sallistua ppilaan tehstettuun tukeen kuuluvan ppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan hultajan luvalla. Timinnan järjestäjänä kunnan tulee hulehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävissä timivat henkilöt perehdytetään henkilötietjen käsittelyyn, salassapitn ja vaitilvelvllisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensujelulainvelvitteisiin. 11 Tehstettua tai erityistä tukea saavilla ppilailla vi kunnan päätösten mukaisesti lla ikeus maksuttmaan kulukuljetukseen. Sekä näiden että muiden kuljetukseen ikeutettujen ppilaiden salta tulisi myös aamu- ja iltapäivätimintaa järjestettäessä 11 Lastensujelulaki /

20 pyrkiä siihen, että k. ppilailla n mahdllisuus käyttää kulukuljetusetuutta 12. Sillin kun kuljetukset järjestetään, tulee hulehtia turvallisuudesta, vastuunjasta ja kaikkien timijiden riittävästä hjeistuksesta Yhteistyö timinnan alkaessa Lapsen siirtyessä esipetuksesta kuluun ja aamu- ja iltapäivätimintaan tai lapsen sallistuessa timintaan j kulussa lleena, tärkeää n riittävän tiedn saaminen tarpeeksi ajissa lapsista ja heidän mahdllisista haasteistaan. Tiednkulku n tärkeää tuen tarpeen määrittelyn kannalta. Timintaan sijitettaessa tarvitaan tarpeeksi yksityiskhtainen tiet esimerkiksi siitä, mikä n llut erityispetuksen päätöksen peruste ja millaista tukea ppilas tarvitsee. Lisäksi tulisi tietää, millaisia vaatimuksia lapsen yksilölliset tarpeet asettavat aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämiselle, henkilöstölle ja timintaympäristölle. Hakuvaiheessa vanhemmat täyttävät tiedn tuen tarpeesta hakulmakkeeseen ja antavat sustumuksensa sille, että aamu- ja iltapäivätiminta saa kululta tarvittavan tiedn. 12 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. 1136/

21 4. Aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö Timinnan sisällön tulee tukea timinnalle asetettujen peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteiden ja kuntakhtaisen timintasuunnitelman mukaisten tavitteiden saavuttamista. Timinnan järjestäjä ja tteuttaja vastaavat timintapaikkakhtaisesta sisällön ja sen tteutuksen suunnittelusta. Sisällön suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteiden määräykset, timinnassa mukana levien lasten määrä, timinnan mnipulisuus sekä mahdllisuus timintjen eriyttämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Lapsille ja hultajille tarjtaan mahdllisuus sallistua timinnan suunnitteluun. Timintasuunnitelmasta ja timinnan sisällöstä tiedtetaan hultajia. Aamu- ja iltapäivätiminnassa krstuu lasten ikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Timinnan sisällön suunnittelussa tetaan humin lasten tarpeet ja mat tiveet. Lapsen, hultajan ja hjaajan keskustelu ja tiednvaiht siitä, millainen timinta lasta kiinnstaa ja mikä tuttaa hänelle ila ja virkistystä, vaikuttaa timinnan sisällön käytännön tteutukseen. Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset lsuhteet ja kulttuuritekijät, eri vudenaikjen tarjamat ja muut käytännön mahdllisuudet, yhteistyö kunnan muiden timijiden kanssa, hjaajien mat vahvuudet sekä tteuttajien paintukset. Laadukas aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö mudstuu lasten kannalta ehyeksi ja mnipuliseksi kknaisuudeksi. Sen avulla vahvistetaan lasten sallisuutta ja timinnan yhteisöllisyyttä. Timinta tarjaa kasvua ja kehitystä tukevaa ssiaalista vurvaikutusta, iln ja virkistyksen kkemuksia, esteettisiä kkemuksia ja mahdllisuuden kehittää erilaista saamista. Kun timinta jakaantuu eri timintapisteisiin päivän aikana, n lapsella mahdllisuus sallistua sellaiseen aktiviteettiin, jnka hän sillä hetkellä kkee makseen. Aamu- ja iltapäivätiminta n mahdllista järjestää pienemmissä ryhmissä siten, että ktitehtävien tekeminen, ulkilu tai liikunta salissa, leikki ja esimerkiksi askartelutuki tteutuu samanaikaisesti eri tilissa. Lapsilla n mahdllisuus valita päivän aikana mihin timintaan haluaa sallistua. Ohjaajat kannustavat lasta kkeilemaan uusia aktiviteetteja. Pienemmissä timintapaikissa hjaajan timiessa yksin, ei ryhmän jakaminen le aina mahdllista turvallisuussyistä. Sisältöjä valittaessa n erityisesti kiinnitettävä humita lasten ikätasn mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luvaan timintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkilu sekä rentutuminen ja levähtäminen vat timinnassa tärkeitä. Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista hjausta. Lapsia hjataan tarkituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin rukavalintihin ja rukailutapihin kiireettömässä ympäristössä. Mnipulisella sisältötarjnnalla vahvistetaan lasten kulttuurista identiteettiä. Sumalaiseen ja muihin, lasten eri kulttuuritaustihin liittyviin perinteisiin tutustutaan mm. laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältö vi liittyä erilaisiin tavitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan timintaan. Timinta vi tarjta lapsille mahdllisuuden myös man harrastuksen löytämiseen. Kulun kerhtimintaan ja taiteen peruspetukseen sallistuminen vi lla sa lapsen aamu- ja iltapäivätimintaa. 20

22 Aamu- ja iltapäivätiminta ktaan seuraavista sisällöllisistä kknaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vurvaikutus liikunta ja ulkilu rukailu ja lep kulttuuri ja perinteet käden taidt ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehllinen ja kielellinen ilmaisu mediataidt sekä erilaiset tiedlliset ja taidlliset aihepiirit arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa Aamu- ja iltapäivätiminta tukee sisällöllään peruspetuksen laaja- alaisen saamisen eri alueiden mnien eri tavitteiden tteutumista Timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma Palveluntuttaja vastaa siitä, että timipaikka laatii timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman Inkn aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelmaa nudattaen tukkuun puliväliin mennessä. Lukuvusisuunnitelma jaetaan kteihin yhdessä esitietjen vahvistuslmakkeen kanssa kesän aikana ennen seuraavan timintakauden alkamista. Timintapaikkakhtaiseen lukuvusisuunnitelmaan kirjataan mm.: Timinnan sisältö ja sisällön vusisuunnitelma Päivän aikataulu Timintapaikan ja palveluntuttajan yhteystiedt, lukuvunna timivat hjaajat Timinta- ajat ja maksut Lapsiryhmän kk ja ryhmien määrä Yhteistyökumppanit Ktitehtävien tekemiseen liittyvät asiat Timinnasta lähteminen, turvallisuus ja vakuutukset Timinnan sisällön vusisuunnitelma Timinnan sisällön vusisuunnitelma n suunniteltu Inkn kunnassa työskentelevien aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajien kesken syksyllä Se timii runkna timintapaikkakhtaisissa lukuvusisuunnitelmissa. Vusisuunnitelmaan vidaan lisätä Inkn kunnan yhteisiä tai aamu- ja iltapäivätiminnan valtakunnallisen kehittämisverkstn spimia teemja. Jkaisen timintapaikan laatiman vusisuunnitelman sisältöön vaikuttavat myös lapsiryhmäkhtainen kiinnstus, hjaajien ja timipaikan vahvuudet, kulun timinta sekä käytännön mahdllisuudet. Timintaryhmät tiedttavat kteja ja kulua timintansa sisällöstä kuukausittain. Kuukausisuunnitelmasta selviää kunkin aamu- ja iltapäivätimintapaikan lpullinen viikkhjelma ja mahdlliset tapahtumat. Kuukausisuunnitelmaa suunniteltaessa humiidaan kulun timinta. 21

23 Kuukausi Kädentaidt ja kuukauden teemat Liikkuminen Elkuu Vapaata askartelua Me llaan me - tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä Syyskuu Askartelemme lunnnmateriaaleista Silkkaa satua -retkeillään kirjastn, luetaan tarinita ym. Lkakuu Hallween- askarteluja Leipmista mahd. mukaan Marraskuu Isänpäivä Leipmista mahd. mukaan Julukuu Juluaskarteluja Jululeivnnaisia/ makeisia Tammikuu Talvisia askarteluja Leipmista mahd. mukaan Helmikuu Ystävänpäivä Kaverin kanssa n kivaa -mitä kaikkea vimmekaan tehdä yhdessä Leipmista mahd. mukaan Maaliskuu Leipmista mahd. mukaan Keväistä askartelua Hei pe! - avimet vat peille ja ehkä jillekuille muillekin Huhtikuu Pääsiäis- ja vappuaskarteluja Leipmista mahd. mukaan Tukkuu Äitienpäivä Leipmista mahd. mukaan Kevät n yhtä juhlaa - lapsilta ideat ja perheet mukaan kevätkarkelihin Luntretki lähimetsään Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Ulkliikuntaa Luntretki Sisäleikkejä ja pelejä Ulkilua Luntretki Ulkilua Talviurheilua Luntretki Luntretki Talviurheilua Luntretki Sisäleikkejä ja pelejä Ulkilua Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Malli timintapaikkakhtaisesta päivän aikataulusta Aamupäivä: Leikkiä timinnan tilissa Aamiainen kulun rukasalissa (aamiaiselle tultava viimeistään kl) Ulkilua kulun pihalla. Kulupäivä Iltapäivä: Ulkilua kulun pihalla Välipala kulun rukasalissa Ktitehtävien tek / vapaata leikkiä / vapaaehtista hjattua timintaa halukkaille ulkna/ sisällä Vapaa leikki/ hjattu timinta/ ulkilua Oma pikkuvälipala vanhempien niin tivessa Ulkilua kulun pihalla 22

24 Kukin timintapaikka päättää itse timintansa aikataulun siten, että timinnasta tulisi mahdllisimman sujuvaa ja turhat siirtymätilanteet saadaan minimitua. Aikataulu antaa vanhemmille selkeän kuvan päivänkulusta ja helpttaa lapsen timintaan tumista ja timinnasta hakemista Timinnan suunnitteluun ja tiedttamiseen varattava aika Timintapaikkakhtaiseen suunnitteluun n laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Ohjaajat pitävät man timintapaikkansa timinnan suunnitteluun liittyviä kkuksia vähintään kerran kuukaudessa. Kkuksen ajankhta vi työsuhteiden lunteesta riippuen sijittua myös kulupäivään. Timintapaikkakhtaiseen tiedtukseen sekä muuhun tietjen käsittelyyn nimetään vastuuhjaaja, jlle varataan aikaa työn surittamiseen vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. Jkainen hjaaja vastaa saltaan pettajan ja kdin tiedttamisesta lapsen päivänkulkuun liittyvissä asiissa. 23

25 5. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Inkn kunnassa Kunta vi järjestää timintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun stpalveluna muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuttajalta tai antamalla avustusta palvelujen tuttajalle 13. Kunta vi käyttää edellä mainittuja timinnan järjestämistapja myös samanaikaisesti. Julkisia palvelujen tuttajia vat kunnat, kuntayhtymät sekä seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Yksityisiä palvelujen tuttajia vat esimerkiksi järjestöt, yhdistykset, yhtiöt ja muut palvelujen tuttajat. Kunnan ja palveluntuttajan välille laaditaan spimus. Lapsen sallistuminen aamu- ja iltapäivätimintaan n hultajalle vapaaehtista. Perheillä ei le subjektiivista ikeutta aamu- ja iltapäivätimintaan. Timintaa tulee tarjta jk 570 tai 760 tuntia kulun työvuden aikana kullekin timintaan sallistuvalle lapselle 14. Perheet hyödyntävät tarjlla levan timinta-ajan tarpeidensa mukaisesti. Inkn kunnassa aamu- ja iltapäivätimintaa järjestetään peruspetuslain mukaisesti ainastaan kulun työpäivinä pääsääntöisesti kl Kunta vi tarjta timintaa myös aamuisin alkaen kl 6.30 tai iltapäivisin kl asti, js perheillä ilmenee siihen tarvetta kevään haun yhteydessä. Timintaa ei järjestetä kululaisille kulujen lmaaikina, lauantaityöpäivinä eikä sellaisina arkipäivinä, jllin kululla n iltajuhla päivällä tapahtuvan petuksen sijasta Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk Inkn kunta tarjaa aamu- ja iltapäivätimintaa kulujen 1. ja 2.vusilukan, pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin siirretyille sekä muiden vusilukkien erityisen tuen päätöksen saaneille ppilaille. Aamu- ja iltapäivätimintaa muiden vusilukkien ppilaille vidaan järjestää myös tukitimena lapsen ppimisen tueksi, lapsen edun mukaisena timintana tai tukena ssiaalisessa vahvistamisessa. Osallistuminen n lapselle vapaaehtista. Timintaa järjestettäessä n humiitava eri kieliryhmien tarpeet. Ohjaajien määrä suhteutetaan lapsilukumäärään seuraavalla tavalla: Yli 13 lasta/ 2 hjaajaa Yli 23 lasta/ 3 hjaajaa Yli 36 lasta/ 4 hjaajaa Yli 49 lasta/ 5 hjaajaa Henkilökhtaisia avustajia ei lasketa hjaajien lukumäärään. Lapsiryhmän suuruus yhtä hjaajaa khden n riippuvainen timinnan käytössä levista tilista ja niiden turvallisuudesta. Lisäksi n humiitava, kuinka paljn timintaa n jaettava eri tilihin turvallisuuden ja timinnan laadun varmistamisen vuksi. 13 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. 1136/2003) 14 Peruspetuslaki 48 b 4 mm. (1081/2006) 24