PIHKAINMÄEN KOULUN JÄRJESTYSÄÄNNÖT ALKAEN

Transkriptio

1 PIHKAINMÄEN KOULUN JÄRJESTYSÄÄNNÖT ALKAEN 1 Kupin kaupunki / Pihkainmäen kulu Kulumme sijaitsee Kupissa, Pihkainmäen kylässä. Pihkainmäki sijaitsee Sinisen tien (Mt 551) varressa. Karttulan keskustaan n 21 km ja Kupin trille 25 km. Kulumme ktisivut Kulullamme vunna 2004 valmistuneessa peruskrjauksessa kulua laajennettiin ja vanhat tilat laitettiin ajanmukaiseen kuntn. Kulun kanssa samassa pihapiirissä timii myös päiväkti. Kulun välittömässä läheisyydessä n hyvät mahdllisuudet mnipuliselle harrastustiminnalle. Kulussamme n yksisarjainen, lukat 0-6 sekä pienlukka. Oppilaita lutsaa 6 lukanpettajaa, esipettaja, erityislukanpettaja, erityispettaja, englannin pettaja, saksan, venäjän ja rtdksisen usknnn pettaja. Heidän lisäksi kululla n klme kulunkäynnin hjaajaa, terveydenhitaja ja kulukuraattri. Kululla timii useita erilaisia kerhja ja mderni liikuntasali tarjaa hient mahdllisuudet mnipuliselle liikunnalle ja erilaisille tilaisuuksille. Kulun välittömässä läheisyydessä n myös valaistu pururata (talvella hiihtlatu), jalkapallkenttä ja luistelukaukal. Kuluna lemme mukana mm. seuraavissa hankkeissa, jtka vatkin isssa sassa kulumme timintaa: Prkulu, Vers, ja Liikkuva kulu. 2 Järjestyssääntöjen tarkitus ja sveltaminen Järjestyssääntöjen tarkitus n edistää kulun sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt antavat tieta lainsäädännön ja järjestyssääntöjen velvittavuudesta. Järjestyssääntöjä nudatamme Pihkainmäen kulussa, sen piha-alueella kuluaikana ja kulun järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestyssääntöjä nudatetaan kulun ulkpulella tapahtuvassa lukuvusisuunnitelman mukaisessa petuksessa (retket, leirikulut, musekäynnit, urheilukilpailut yms.). (kartta kulun tntista liitteenä) Säännöt n pyritty kuvaamaan henkilökhtaisessa mudssa. Säännöistä n tehty ppilaskunnan hallituksen jhdlla tiivistetty versi, jka n jatkuvasti näkyvästi esillä kulun eri tilissa.

2 3 Oppilaan ikeudet ja velvllisuudet Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arv sekä muut ikeudet Minulla n ikeus maksuttmaan peruspetukseen, ikeus yhdenvertaiseen ja tasaarviseen khteluun, ikeus henkilökhtaiseen vapauteen ja kskemattmuuteen sekä ikeus yksityiselämän sujaan. Me kaikki ppilaat lemme tasavertaisia. Timinnassa edistän henkilökhtaisesti sukupulten välisen tasa-arvn, kielellisten, kulttuurillisten ja usknnllisten vähemmistöjen ikeuksien tteutumista. Humiin seksuaali- ja sukupulivähemmistöt ja heidän tasa-arvisen asemansa. Edistän kulttuurisesti mninaista ilmapiiriä ja kulttuurien välistä ymmärrystä kuluyhteisössämme. Minulla n ikeus saada petusta kaikkina kulun työpäivinä, ikeus turvalliseen piskeluympäristöön sekä muihin lainsäädännössä määriteltyihin etuuksiin ja palveluihin esim. ppilashultpalvelut ja kuluruka. En kiusaa, syrji, khtele väkivaltaisesti tai häiritsevästi kanssaihmisiä. Pihkainmäen kulussa n käytössä ma Kiusaamisen puuttumisen malli, jka n kttu seuraavista timintamalleista: 1) Vers 2) KiVa-kulu ja 3) PrKulu, Olen kaikkien kaveri ja puutun kiusaamiseen Pihkainmäen kulun arvphja kstuu seuraavista yhteisistä arvista: Kupin peruspetuksen määrittelemät arvt sekä yhteisöllisesti määritellyt arvt, jita vat: Otamme tiset humin, nudatamme hyviä käyttäytymistapja ja sääntöjä sekä arvstamme ppimista. Oppilaan velvllisuudet Velvllisuuteni n sallistua petukseen, ellei minulle le myönnetty lupaa pissaln. (21) Kulusta pissaln pitää hultajan pyytää etukäteen lupa kirjallisesti. Anmuksen tulee lla pettajalla viisi (5) arkipäivää ennen pissala. Lukanpettaja antaa luvan enintään 3pv mittaiseen pissaln. Pitempiin pissalihin luvan myöntää rehtri. Sairauspissalista hultajani ilmittavat puhelimitse, Wilma-viestillä tai pissalilmituksella Wilman kautta (ei le siis pakk laittaa viestinä, vi ilmittaa suraan pissalilmituksellakin) lukanpettajalle. Hultajani tulee ilmittaa lukanpettajalle syy pissalni heti kulupäivän alettua, kuitenkin ennen kulupäivän päättymistä. Js sairastun kesken kulupäivän, tetaan kulusta yhteyttä hultajaani. En saa pistua kulusta ilman lupaa. Velvllisuuteni n surittaa tehtäväni tunnllisesti ja käyttäytyä asiallisesti kulupäivän aikana. Minulla ppilaana tulee lla tarvittavat ppikirjat ja muut tarvittavat varusteet mukanani ppitunneilla.

3 4 Turvallisuus, viihtyisyys ja piskelun esteetön sujuminen Hyvä käytös Hyvien tapjen mukainen käytös kuuluu meille kaikille. (22) Humiin tiset arjessa. Annan työ- ja piskelurauhan, kska se ikeus kuuluu ihan jkaiselle. Timin kunniittavasti tisia khtaan. Tervehdin kaikkia ja saan siten hyvän mielen itselle ja tiselle. Nudatan kulun ja henkilökunnan tai esim. ppilaskunnan antamia hjeita. Timin täsmällisesti ja pidän kiinni svituista asiista sekä ajista esim. saavun ajissa ppitunnille ja teen svitut työt aikataulun mukaisesti. Tehtävät teen itse tai ryhmissä enkä kpii tisilta. Mahdlliset tietlähteet merkitsen näkyviin saatujen hjeiden mukaisesti. Rukailussa nudatan hyviä rukailutapja ja hillitsen erityisesti äänekästä keskustelua. Pukeudun asiallisesti ja tarkituksenmukaisesti. (23) Sillä sään mukainen vaatetus kuuluu meille kaikille. Talvella lämmintä vaatetta ja lämmin päähine. Liikuntatunneilla liikuntavaatetus ja varustus. Ulkvaatteet säilytän naulakissa ja kengät riisun j eteisessä. Käytän mahdllisimman paljn sisäkenkiä. En pukeudu tisia lukkaavalla tavalla tai hyvän tavan vastaisesti. Tisesta henkilöstä tettua valkuvaa tai videta en julkaise ilman tämän lupaa internetissä, ssiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa. Saan tuda petuksen tueksi kuluun mia laitteita (puhelin, tabletti, läppäri tvs), mutta kulu ei le niistä vastuussa. Kska pyrimme nudattamaan terveitä elämäntapja, en tu luvatta kuluun makeisia ja energiajumia. Oleskelu ja liikkuminen Nudatan kulussa hyviä tapja ja len häiritsemättä muita. Välitunnit vietän ulkna välituntialueella, sillä kulumme sisätilihin ei saa jäädä ilman pettajan lupaa (esim. sisävälitunnit) eikä sisään saa tulla ilman välituntivalvjan/aikuisen lupaa. Välituntivalvja vi hunn sään tai kylmyyden takia antaa luvan välitunnin viettämiseen sisällä. Tällöin välitunnit vietän massa lukassa pettajan valvnnassa. Sisävälitunneilla nudatan yhdessä svittuja pelisääntöjä Pysyn kulualueella, enkä pistu kulun alueelta kulupäivän aikana ilman pettajan lupaa. Plkupyörällä tulessani käytän aina pyöräilykypärää. En liiku kulupäivän aikana kulun alueella plkupyörillä, ptkureilla tvs. ellei se kuulu esim. liikuntatuntiin. Säilytän em. välineitä kulupäivän ajan niille varatulla paikalla kulun piha-alueella. Kuljen kulumatkat mahdllisimman paljn jalan ja pyörällä, jtta pysyisin mahdllisimman hyvässä kunnssa. (27) Kulumatkalla nudatan liikennesääntöjä. Kulukuljetuksissa nudatan yhdessä svittuja sääntöjä, jtta matkamme lisi turvallinen ja viihtyisä myös muille matkustajille.

4 Siisteydestä ja ympäristöstä hulehtiminen Olen velvllinen käsittelemään hulellisesti ja vastuullisesti kulun maisuutta, ppimateriaaleja ja mia sekä tisten tavarita. Välituntivälineet hulehdin aina paikilleen. Hulehdin välituntilainaamn tarvikkeista erityisen hyvin. Hulehdin valvntavurllani hyvästä järjestyksestä lainaamssamme. Hulehdin myös pulpettien/työskentelypisteiden siisteydestä. En ta tisen maa luvatta. En rskaa ympäristöämme ja tarvittaessa hulehdin löytämäni rskat rskikseen. Jkainen meistä hulehtii erityisesti mien jälkien siivamisesta. Krvaan aiheuttamani vahingn vahingnkrvauslain mukaisesti. (28) Oppilaana len velvllinen puhdistamaan ja järjestämään likaamani tai epäjärjestykseen saattamani kulun maisuuden, turvallisuuden ja ikätasni humiiden. (28) Turvallisuus Kulussa ja kulun pihalla n tallentava kameravalvnta. (29) Turvallisuuteen liittyvästä viasta tai puutteesta ilmitan välittömästi kulun aikuiselle. Säilytän plkupyörät ja ptkulaudat sekä ptkukelkat niille varatuilla paikilla sekä sukset suksitelineissä, välivarastssa ulkna. En heittele lumipallja, kiviä ym. kulun pihalla. Lumipallja vin heittää maalitauluihin turvallisuuden humin ttaen ja saatuani siihen aikuisen luvan. Kulun käytävillä ja prtaikissa liikun tiset humin ttaen. Tietkneen, matkapuhelinten ja muiden mbiililaitteiden käyttö (30,31) Matkapuhelimet (tai muut vastaavat laitteet) pidän suljettuna tai äänettöminä välitunneilla sekä ppitunneilla, elleivät ne le piskelukäytössä. Js en tarvitse laitetta piskeluun, säilytän sitä repussani Käytän kulun tietkneita ja mbiililaitteita milla henkilökhtaisilla tunnuksilla. Kirjaudun kulun tietverkkn milla henkilökhtaisilla tunnuksilla. Verkn käytössä nudatan hyviä tapja ja käytön tulee liittyä piskeluun. Hultajieni luvalla vin käyttää mia laitteita ppituntien tai muun petussuunnitelman mukaisen petuksen aikana, pettajan hjeistuksen mukaan. Luvattmat esineet ja aineet En tu kuluun turhia arvesineitä, luvattmia (laittmia) esineitä tai aineita (energiajumia, purukumia, makeisia) ilman hultajien tai kulun aikuisten lupaa. Kurinpit Kurinpidsta säädetään peruspetuslaissa (37) Js häiritsen petusta tai muutin rikn kulun järjestystä, menettelen vilpillisesti tai khtelen muita ppilaita tai kulun henkilökuntaa epäkunniittavasti tai heidän ihmisarvaan lukkaavasti, vidaan minut ensisijaisena timenpiteenä määrätä sallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Mikäli kasvatuskeskustelusta hulimatta käytökseni ei muutu, vidaan minut määrätä jälki-istuntn enintään kahdeksi tunniksi tai minulle vidaan antaa kirjallinen varitus. Kasvatuskeskustelu, Peruspetuslaki 35 a Kasvatuskeskustelu

5 Oppilas, jka häiritsee petusta tai muutin rikk kulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai khtelee muita ppilaita tai kulun henkilökuntaa epäkunniittavasti tai heidän ihmisarvaan lukkaavasti, vidaan ensisijaisena timenpiteenä määrätä sallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu vidaan järjestää kerralla tai useammassa sassa kulupäivän aikana tai sen ulkpulella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään timenpiteeseen jhtanut tek tai laiminlyönti yhdessä ppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keint kulussa käyttäytymisen ja ppilaan hyvinvinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää kulun pettaja tai rehtri. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmittaa ppilaan hultajille. Hultajalle tulee varata mahdllisuus sallistua kasvatuskeskusteluun tai saan siitä, js se 2 mmentissa esitetty humin ttaen katstaan tarpeelliseksi. sitt ktiin (ppilas itse tai pettaja) keskustelu tapahtuneesta kasvatuskeskustelulmake (LIITE) ktiin täytettynä, hultajien kmmentit ja allekirjitukset kasvatuskeskustelu tarvittaessa kululla = svitaan hultajien kanssa mielellään j puhelun aikana. Kasvatuskeskustelu vidaan pitää myös puhelimessä = merkintä lmakkeeseen, ettei vanhemmat tule kululle ja pidetty puhelimessa. Hultajan allekirjittama lmake arkistidaan kansliaan. Js rikkmus n vakava tai js jatkan edellä tarkitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnn tai kirjallisen varituksen saatuani, minut vidaan erttaa enintään klmeksi kuukaudeksi. Js häiritsen petusta, minut vidaan määrätä pistumaan jäljellä levan ppitunnin ajaksi lukkahuneesta tai muusta tilasta, jssa petusta annetaan, taikka kulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan tulee lla tällöinkin pettajan valvnnan alaisena. Js laiminlyön ktitehtävän, minut vidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvnnan alaisena surittamaan tehtäviä. Rehtrilla ja pettajalla n ikeus tarkastaa tavarani tarvittaessa. (38)

6 Rehtri tai pettaja vi ttaa häiritsevät tai vaaralliset esineeni tai aineet tarvittaessa haltuunsa. Rehtri ja pettajan vat velvllisia ilmittamaan tietnsa tulleesta kulussa tai kulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden khteena levan ppilaan hultajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Näiden järjestyssääntöjen nudattamista valvvat kaikki kuluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Oppilaana situdun nudattamaan yhdessä laadittuja sääntöjä ja hulehdin malta saltani niiden tteutumisesta sekä valvn niiden nudattamista kulussamme. 5 Järjestyssäännöistä tiedttaminen ja tarkistaminen (41) Järjestyssäännöt käsitellään lukissa lukuvuden alkaessa ja aina tarvittaessa. Järjestyssäännöistä tiedtetaan vusittain hultajia vanhempainillissa ja kulun nettisivuilla. Hultajat käyvät säännöt lukuvusittain läpi lastensa kanssa ja kuittaavat säännöt luetuksi. Järjestyssääntöjä tarkistetaan tarvittaessa.

7 Viittaukset 1 Peruspetuslaki (628/1998) 29 (1267/2013), lukilaki (629/1998) 21 (1268/2013), laki ammatillisesta peruskulutuksesta (630/1998) 28 (1269/2013). 2 Eduskunnan sivistysvalikunnan mietintö (SiVM 10/2013 vp). 3 Peruspetuslaki 29, lukilaki 21, laki ammatillisesta peruskulutuksesta Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 6, Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta (609/1986) 5a. 6 Kurinpitkeinja, turvaamistimenpiteitä ja muita seuraamuksia kskevat säännökset löytyvät peruspetuslain 35-36i :stä, lukilain 26-26g :stä ja ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain 34a - 35g :stä. 7 Kulun ulkpulista timintaa varten vidaan laatia erilliset järjestyssäännöt. 8 Tupakkalain (693/1976) 12 :n mukaan tupakinti n kielletty peruspetusta, ammatillista kulutusta ja lukipetusta antavien ppilaitsten sisätilissa ja ppilasasuntlissa sekä niiden käytössä levilla ulkalueilla. Ks. apulaisikeuskanslerin ratkaisu (OKV/427/1/2011). 9 Peruspetuslaki Peruspetuslaki 47a, lukilaki 27 ja laki ammatillisesta peruskulutuksesta Esimerkiksi Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2014 laaja-alainen saaminen: sallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) vusilukilla 1-2 s. 101, vusilukilla 3-6 s. 158 ja vusilukilla 7-9 s. 285; Lukin petussuunnitelmien perusteet 2015 aihekknaisuus aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä s. 25; Ammatillisen peruskulutuksen lapsi- ja perhetyön perustutkinnn perusteiden mukaan tavitteena n, että (yhteiskuntataitjen saamistavitteet s. 80) piskelija saa timia kansalaisena ja sallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekn, saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen. 12 Peruspetuslaki Hallintlain (434/2003) 14 :n mukaan vajaavaltaisen pulesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvjansa, hultajansa tai muu laillinen edustajansa. Vajaavaltaisella n kuitenkin ikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, jka kskee hänen vallitsemaansa tula tai varallisuutta. Viisitista vutta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen hultajallaan tai muulla laillisella edustajallaan n kummallakin ikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, jka kskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökhtaista etua tai ikeutta. 14 Ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain 33 :n mukaan piskelijan velvllisuudesta pitää salassa työ- paikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestetyssä kulutuksessa saamansa tiedt n vimassa, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijiden salassapidsta erikseen säädetään. Ammatillisessa peruskulutuksesta annetun lain 19 :n mukaan työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä kulutuksessa piskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden salta säädetään ja määrätään myös sillin, kun piskelija ei le työspimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Kulutuksen järjestäjän tulee ilmittaa työnantajalle edellä tarkitetusta työturvallisuusvastuusta.

8 15 Peruspetuslaki 29 4 mm. 16 Sumen perustuslaki (731/1999) 16 sivistykselliset ikeudet, 6 yhdenvertaisuus, 7 ikeus elämään sekä henkilökhtaiseen vapauteen ja kskemattmuuteen ja 10 yksityiselämän suja sekä YK:n lapsen ikeuksien spimus 28 ja 29 artikla ikeus kulutukseen. 17 Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset vat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupulen, iän, alkuperän, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia n khdeltava tasa-arvisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään kskeviin asiihin kehitystään vastaavasti. Lisäksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistämisestä n säädetty yhdenvertaisuuslaissa sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta annetussa laissa. 18 Peruspetuslaissa kirjattuja ppilaan ikeuksia vat esimerkiksi 30 ikeus saada petusta, 31 petuksen maksuttmuus, 29 ikeus turvalliseen piskeluympäristöön, 32 kulumatkaetu, 33 majitusetu, 34 tapaturman hit ja terveydenhult, 31 rukailuetu, kulunkäynnin ja ppimisen tuki (16 tukipetus ja sa-aikainen erityispetus, 16 a tehstettu tuki, 17 erityinen tuki ja 17a henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma) sekä 31a ppilashult. Tähän järjestyssääntöjen khtaan vidaan esimerkiksi laittaa internetsivun linkki Finlexin ajantasaiseen lainsäädäntöön. Peruspetuslain 7 luvusta löytyvät säännökset ppivelvllisuudesta sekä ppilaan ikeuksista ja velvllisuuksista Lukilain 5 luvusta löytyvät säännökset piskelijan ikeuksista ja velvllisuuksista Ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain 5 luvusta löytyvät säännökset piskelijan ikeuksista ja velvllisuuksista 19 Tässä vidaan kirjittaa esimerkiksi Olen kaikkien kaveri ja puutun kiusaamiseen. 20 Peruspetuslaki 25 ja Timivallasta pissalluvan myöntämiseen määrätään hallint- tai jhtsäännössä. 22 Tässä vidaan tdeta esimerkiksi Hulehdin muista ja Annan tisille piskelurauhan. 23 Esimerkiksi hygienia- ja turvallisuussyistä ppilaita vidaan hjata pukeutumaan tarkituksenmukaisesti liikuntatunnille tai teknisen työn tunnille. Lukkaavana ja hyvän tavan vastaisena pukeutumisena vidaan pitää esimerkiksi sellaisen asusteen pitämisen, jhn n kirjitettu tiettyyn väestöryhmään khdistuva rasistinen ilmaus. Asianmukaisen pukeutumisen arviinnissa tulee ttaa humin ppilaiden perusikeudet itsemääräämiseen ja yksityisyyden sujaan. Eduskunnan apulaisikeusasiamies n ratkaisussaan (EOAK 2948/2/08) tdennut kategrisen lävistyskrukielln laittmaksi, kska se lukkasi perusikeutena sujattuja itsemääräämisikeutta ja yksityisyyden sujaa eli ikeutta määrätä vapaasti masta kehstaan ja ulknäöstään. 24 Myöhästyneen ppilaan pääsyä ppitunnille vidaan rajittaa, mutta sitä ei vida kknaan estää. Rajitus vi lla perusteltu esimerkiksi päivänavauksen ajaksi. Tässä vidaan tdeta esimerkiksi Saavun ajissa ppitunneille. 25 Henkilötietlaki (523/1999) kieltää tisesta henkilöstä tetun valkuvan ja viden julkaisemisen ilman tämän sustumusta, js tinen henkilö n tunnistettavissa kuvasta. Rikslain (39/1889) 24 luvussa mm. sekä 8 yksityiselämää lukkaavan tiedn levittäminen että 9-10 kuvan khteen kunnian lukkaaminen n säädetty rangaistaviksi teksi. Ks. tarkemmin Tietsujavaltuutetun

9 timistn pas: Valkuva ja yksityisyyden suja henkilötietlain kannalta Ks. myös apulaisikeuskanslerin ratkaisu (OKV 166/1/2008 järjestyssäännöissä ei vitu kknaan kieltää valkuvaamista, videintia ja nauhittamista kulun alueella). Valkuvien ja videiden käytössä tulee humiida lisäksi tekijänikeudet. Valkuvan ja viden valmistajalla n tekseensa tekijänikeus. Ks. lisää tekijänikeuksista tekijänikeuslaki (404/1961) ja Tässä vidaan tdeta esimerkiksi: Tiedstan tekijänikeusasiat käyttäessäni kännykkää kulussa. Kuvaan ainastaan henkilöitä, jilta len saanut luvan kuvan ttamiseen. Julkaisen ssiaalisessa mediassa ja muualla ainastaan sisältöjä, jihin minulla n tekijänikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina pettajaltani hänen kantaansa mahdlliseen julkaisemiseen. 26 Susitus vi kskea esimerkiksi, ettei kuluun tutaisi arvesineitä, makeisia ja energiajumia. 27 Esimerkiksi plkupyörällä kuluun tula ei vida kknaan kieltää. 28 Vahingnkrvauslain (412/1974) 2 luvun 2 :n mukaan myös alaikäinen n vahingnkrvausvelvllinen. Js vahingn n aiheuttanut kahdeksaatista vutta nurempi, n hän velvllinen krvaamaan siitä määrän, jka hänen ikäänsä ja kehitystasnsa, ten laatuun, vahingn aiheuttajan ja vahingn kärsineen varallisuuslihin sekä muihin lsuhteisiin katsen harkitaan khtuulliseksi. Ks. vahingnkrvaamisesta apulaisikeusasiamiehen ratkaisu (EOAK 3327/4/10) ja apulaisikeuskanslerin ratkaisu (OKV/15/50/2012). 29 Kameravalvntaa kskevat henkilötietlain 5, 6, 7, 9, 24, 32 ja 34 :t. Ks. tarkemmin Tietsujavaltuutetun timistn pas: Kameravalvnnan yksityisyyden suja ja henkilötietjen käsittely Mbiilaitteiksi vidaan katsa esimerkiksi älypuhelimet, tablettitietkneet ja älykellt. Peruspetuksen petussuunnitelmien perusteiden 2014 mukaan s. 28 ppilaiden mia tietteknisiä laitteita vidaan käyttää ppimisen tukena hultajien kanssa svittavilla tavilla. Samalla tulee varmistaa, että kaikilla ppilailla n mahdllisuus tiet- ja viestintäteknlgian käyttöön. 31 Kulun järjestyssäännöissä ei vida esimerkiksi kknaan kieltää mbiililaitteiden tumista kuluun, mutta järjestyssäännöillä vidaan rajittaa mbiililaitteiden käyttöä petuksen aikana. Kulu vi edellyttää, että mbiililaite n häiriötä aiheuttamattmassa tilassa petuksen aikana. Kielt kskee tällöin myös kuvan ja äänen lä- hettämistä suratistna (ns. livestream) ppitunnilta ilman petukseen liittyvää syytä. Mbiililaitteiden käyttöä ei vida kknaan kieltää välitunneilla tai muina aikina, jllin petusta ei anneta. Yksittäistapauksissa vidaan kuitenkin puuttua mbiililaitteiden käyttöön välitunneilla, js laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkituksessa. Ks. myös em. (OKV 166/1/2008). Tässä vidaan tdeta esimerkiksi: Muistan, että len kulussa ppiakseni asiita. Siksi nudatan pettajan hjeita kännykän ja muiden laitteiden käytössä ppi- ja välitunneilla. Välitunnillakin n kiva jutella kavereiden kanssa kasvtusten. Teen muille vain asiita, jita tahtisin heidän tekevän minulle. Kukaan ei halua jutua kiusatuksi sen paremmin ssiaalisessa mediassa kuin muuallakaan. Siksi timin vastuullisesti myös ssiaalisessa mediassa. 32 Peruspetuslaki 29, lukilaki 21, laki ammatillisesta peruskulutuksesta 28 ja järjestyslaki (612/2003) 9. Oppilaitkseen ei saa tuda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jnka hallussapit n muussa laissa kielletty tai jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta taikka jka erityisesti sveltuu maisuuden vahingittamiseen ja jnka hallussapidlle ei le hyväksyttävää syytä.

10 33 Vimassa levan tupakkalain 2 kattaa esimerkiksi nuuskan. Eduskunnan käsittelyssä leva hallituksen esitys (HE 15/2016) kieltää myös sähkötupakan käytön alaikäisiltä. Ks. apulaisikeuskanslerin ratkaisu (OKV/427/1/2011). 34 Huumausainelaki (373/2008) 3. Ks. myös Valtineuvstn asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). 35 Opetushallituksen ja Säteilyturvakeskuksen tiedte lasersittimien vaarista Energiajumat eivät le lain tarkittamia kiellettyjä aineita. Esimerkiksi terveystiedn tunnilla vidaan käsitellä niiden terveyshaittja. 37 Peruspetuslain mukaisia kurinpitkeinja ja muita seuraamuksia vat 35 3 mm. siivusvelvite, 35a kasvatuskeskustelu, 36 1 mm. jälki-istunt, 36 2 mm. ppilaan määrääminen pistumaan, 36 3 mm. ppilaan petukseen sallistumisen evääminen, 36 4 mm. ppilaan määrääminen tekemään ktitehtävi- ään, 36 1 mm. kirjallinen varitus ja 36 1 mm. määräaikainen erttaminen. Peruspetuslain mukaisia turvaamistimenpiteitä vat 36b 1 mm. ppilaan pistaminen tilasta, 36d esineiden tai aineiden haltuuntt ja 36e tavariden tarkastaminen sekä 36b 2 mm. ja 36 d 2 mm. vimakeinjen käyttäminen. Kurinpitmenettelyjä kskevat säännökset löytyvät kattavasti peruspetuslain 35-36i :stä. Lukin ja ammatillisen peruskulutuksen kurinpitkeinja, turvaamistimenpiteitä ja muita seuraamuksia kskevat säännökset löytyvät lukilain 26-26g :stä ja ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain 34a - 35g :stä. Ks. apulaisikeusasiamiehen ratkaisut (EOAK 2479/4/02, EOAK 3826/4/05 ja EOAK 3263/4/10): ppilaalle vidaan määrätä vain laissa säädetty kurinpitrangaistus tai jentaa häntä peruspetuslaissa tarkitetulla tavalla. 38 Peruspetuslaki 36e, lukilaki 26 e, laki ammatillisesta peruskulutuksesta 35e. 39 Peruspetuslaki 36d, 36f ja 36g, lukilaki 26d, 26f ja 26g, laki ammatillisesta peruskulutuksesta 35d, 35f ja 35g. 40 Peruspetuslaki 36d, 36f ja 36g, lukilaki 26d, 26f ja 26g, laki ammatillisesta peruskulutuksesta 35d, 35f ja 35g. 41 Opetuksen järjestäjän tulee suunnitella, miten järjestyssäännöt julkaistaan ja miten sääntöjä käsitellään ppilaiden, hultajien ja kulun henkilökunnan kanssa. Samalla tulee suunnitella, missä säännöt vat ppilaiden, hultajien ja henkilökunnan nähtävillä

11