KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2013
Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto... 9 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 10 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.1.5 Tutkimus- ja kehitystoiminta... 15 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 1.1.7 Henkilöstö... 16 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 19 1.1.9 Ympäristötekijät... 20 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 21 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu... 24 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 27 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 30 1.4 Kunnan kokonaistulot ja menot... 33 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 34 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 34 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 35 1.5.3 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta... 35 1.5.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 51 1.5.5 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 51 1.5.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 51 1.5.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 53 1.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 59 2. Talousarvion toteutuminen... 61 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 63 2.1.1 Strategisten tavoitteiden seuranta... 64 2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 74 2.2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 74 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 196 2.4 Investointien toteutuminen... 202 2.4.1 Investointiosan rakenne ja sitovuus... 202 2.4.2 Investointiosan toteutumisvertailu... 203
2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 213 3. Tilinpäätöslaskelmat... 217 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat... 219 3.2 Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat... 225 4. Liitetiedot... 229 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 231 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 231 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 233 4.1.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 234 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa... 239 4.1.5 Taseen liitetiedot, vastattavaa... 247 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 250 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 254 4.2 Ympäristötilinpäätös... 256 5. Eriytetyt tilinpäätökset... 259 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset... 261 5.1.1 Kuopion Energia Liikelaitos... 261 5.1.2 Kuopion Vesi Liikelaitos... 281 5.1.3 Kallaveden Työterveys Liikelaitos... 295 5.1.4 Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos... 307 5.2 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset... 319 5.2.1 Pohjois-Savon pelastuslaitos... 319 5.2.2 Tilakeskus... 331 5.2.3 Isäntäkuntapalvelut... 344 5.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 348 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 351 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 353 7. Luettelot ja selvitykset... 355 7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä... 357
Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2014:1 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2013
1 Toimintakertomus 5
6
1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kansainvälisessä taloudessa on havaittavissa positiivista virettä. Merkkejä maltilliseen kasvuun euroalueella on olemassa. Suomen tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä hyvältä. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2013 1,2 prosenttia. Talous supistui jo toista vuotta peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista. Yksityinen kulutus ja investoinnit laskivat merkittävästi ja kasvua tuki vain hiukan se, että tuonti väheni vientiä enemmän. Vuonna 2014 Suomen kasvun ennakoidaan jäävän 0,8 prosenttiin. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen epävarmuudesta johtuen talousennusteita jouduttaneen kuitenkin edelleen heikentämään. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt yleiseen talouskehitykseen nähden hyvänä edellisinä vuosina, mutta viime vuonna työllisyys heikentyi nopeasti ja Suomen työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin. Vuonna 2014 työllisyystilanteen odotetaan edelleen heikentyvän ja työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2013 1,6 prosenttia. Inflaation arvioidaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Hitaasta talouskasvusta johtuen julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2013 ja julkisyhteisöjen velka kasvoi edelleen. Kuntien tulokset paranivat edellisestä vuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina ja verorahoitus kasvoi edellisvuotta enemmän. Kuntien toimintamenot kasvoivat 3 prosenttia ja toimintatulot 1,4 prosenttia, verotulot 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuotta enemmän 13,8 mrd. euroon, ollen noin 2.553 euroa asukasta kohden. Vaikka kuntien tulokset paranivat edellisvuodesta, kuntien sopeutustoimenpiteiden tarve ei ole poistunut. Kuopion kaupungin tilikauden tulos on miljoona euroa ylijäämäinen. Tulos on 7 milj. euroa edellisvuotta parempi. Toimintakate oli 502 milj. euroa. Verotulot olivat 385 milj. euroa ja valtionosuudet 153 milj. euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 35 milj. euroa, joka on noin 10 prosenttia. Kun huomioidaan tuloveron tilitysaikataulussa ja jako-osuuksissa tapahtuneet muutokset verotulojen kasvu oli 21 milj. euroa eli 6 prosenttia. Verotulojen kasvu oli nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin johtuen osaltaan asukasluvun ja työmahdollisuuksien positiivisesta kehityksestä. Valtionosuudet puolestaan alenivat puoli milj. euroa eli 0,3 prosenttia, kun ne kunnissa nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Kuopion lainakanta kasvoi 37 milj. euroa 249 miljoonaan euroon. Velkamäärä asukasta kohden oli 2.339 euroa, kun se oli kunnissa keskimäärin 2.553 euroa. Kuluneen vuoden aikana on tehty sopeutustoimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia palvelutuotantoon tavoitteena saavuttaa tasapainoinen talous. Toimenpiteissä onnistuttiin varsin kohtuullisesti. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2013 lopussa oli 5.652 henkilöä. Ydinkaupungin henkilöstömäärä väheni henkilötyövuosina laskettuna noin 70:llä ja henkilöstömenot alitettiin alkuperäiseen budjettiin nähden noin 4,8 miljoonalla eurolla. Kuopion kasvu vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä kaupunkina jatkui. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 joulukuun lopulla 106 342 asukasta. Väestönlisäys vuodelle 2013 oli 1206 henkeä. Kuopion väestökehitys jatkui hyvin positiivisena ollen pääkaupunkiseudun, Oulun ja Tampereen jälkeen suurten kaupunkien nopeinta. Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan vuoden 2011 lopulla 48 534 työpaikkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä lisääntyi 995 työpaikalla. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten palveluissa, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Palvelujen työpaikkamäärät kasvoivat eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuonna 2013 kuukausittain keskimäärin 5580 työtöntä, mikä on lähes 500 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyys kasvoi keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä, kun koko maassa muutos oli 1,8 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kuopiossa 11,2 prosenttia ja koko maassa 11,3 prosenttia. Kuopion työttömyys on poikkeuksellisesti ollut vuoden 2013 aikana koko maan työttömyyttä matalammalla tasolla. Kuopion seudun työttömyysaste keskimäärin vuonna 2013 oli 10,6 prosenttia ja työttömänä oli keskimäärin 6553 7
henkilöä. 14 vertailukaupunkinsa joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 620 rakennusta ja 958 asuntoa. Kaupunginvaltuuston asettamat strategiset asuntotuotannon tavoitteet ylitettiin selvästi. Asuntoja valmistui noin 150 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna ja asuntorakentaminen oli edellisvuotta pientalovaltaisempaa. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Haapaniemellä, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 275 rakennusta ja vajaat 100 asuntoa. Kuopion kaupungin ja yrittäjien sekä yrittäjäjärjestöjen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuivat tiiviinä. Vuorovaikutusta opiskelijajärjestöjen kanssa lisättiin. Kuopion ja Nilsiän kaupunkien kuntaliitos toteutui 1.1.2013. Kuopion kaupungin ja Maaningan kuntaliitos toteutuu 1.1.2015. Kuopion kaupunki on tuottanut Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan sekä Juankosken kaupungin kanssa tehdään kuntaliitosselvitystä. Kuntaliitosten on suunniteltu tapahtuvan 1.1.2017. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Myös Siilinjärven kunnan kanssa aloitetaan kuntaliitosselvitys kevään 2014 aikana. Kuopio on vilkas tapahtumakaupunki ympäri vuoden. Perinteisten tapahtumien kuten mäkihypyn maailman cup osakilpailut, Kuopio Tanssii ja Soi sekä Kuopion viinijuhlat lisäksi Kuopiossa järjestettiin Kuninkuusravit, jotka onnistuivat erinomaisesti ja houkuttelivat paikalle lähes 60.000 kävijää. Työ tasapainoisen talouden saavuttamiseksi on ollut haasteellista ja haasteellisuus jatkuu edelleen. Valtion päätöksiin perustuen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan vuosina 2012 2017. Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien tasoa 1,4 mrd. euroa. Leikkausten vuositason vaikutus Kuopion valtionosuuksiin on noin 28 milj. euroa rahoitustasoa leikkaava. Kuopion kaupunki on toteuttanut sopeutustoimenpiteitä ja pyrkii tekemään edelleen rakenteellisia muutoksia palvelutuotantoonsa saadakseen taloutensa tasapainoon. Pitkäjänteinen kehittämistyö asiakkaiden tarvetta vastaavien julkisten palveluiden tuottamiseksi ja riittävän laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä ja yhteistä näkemystä eri sidosryhmien välillä. Tulevat vuodet vaativat kaikilla tasoilla entistä tiukempaa taloudenpitoa, kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa sekä viisaita päätöksiä palvelutuotantoa koskevissa asioissa, jotta kaupungin toiminta ja talous saadaan tasapainoon. Haluan omalta osaltani kiittää Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit 28.10.2012, missä valittiin valtuutetut seuraavalle nelivuotiskaudelle. Uusien valtuutettujen toimikausi alkoi 1. tammikuuta 2013. Kaiken kaikkiaan vaaleissa valittiin Suomessa yhteensä 9 674 valtuutettua. Valittujen valtuutettujen määrä aleni vuonna 2008 järjestettyihin kunnallisvaaleihin nähden n. 740 valtuutetulla, johtuen tapahtuneista kuntaliitoksista. Vuoden vaihteessa 2012 2013 Suomessa toteutettiin yhteensä 16 kuntaliitosta. Kuopiolaiset äänestivät laimeammin kuin edellisissä kuntavaleissa vuonna 2008. Äänestysprosentti jäi nyt 52,3 prosenttiin, kun se oli edellisissä kuntavaaleissa 57,4 prosenttia. Kuopion vaaliluvuissa olivat mukana myös Nilsiän tulokset, sillä Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui 1.1.2013. Äänestysprosentti koko maassa oli 58,2. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 61,3. Kuopion kaupunginvaltuustoon valittiin vaaleissa 59 valtuutettua valtuustokaudelle 2013 2016. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet olivat vuoden 2013 lopussa seuraavat: Valtuusto Hallitus Kansallinen Kokoomus 14 3 Suomen Keskusta 14 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Perussuomalaiset 7 1 Vihreä liitto 5 1 Vasemmistoliitto 4 1 Suomen Kristillisdemokraatit 2 - Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä 1 - Vuoden 2013 alussa valittiin valtuuston kokouksissa luottamushenkilöt kaupungin toimielimeen uudelle toimikaudelle. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2013 Markku Rossi (kesk.). Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Sari Raassina (kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Kantanen (kok.). Kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Leila Savolainen (kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Neeta Röppänen (sd.). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelu ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Nilsiän kaupunki liittyi osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2013 alusta lukien. Vuonna 2015 toteutuvaan Maaningan kuntaliitoksen liittyen perustettiin kuntajakolain mukainen yhdistymishallitus ja valittiin jäsenet ao. toimielimeen vuoden 2014 loppuun saakka. Lisäksi vuoden aikana päätettiin käynnistää kuntaliitosselvitykset sekä Juankosken kaupungin että Tuusniemen kunnan kanssa. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana mm. palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaavan palvelu- ja hankintaohjelman vuosille 2013 2020. Lisäksi hyväksyttiin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2013 2020 sekä Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020. Palveluverkostoa päätettiin supistaa siten, että Airakselan koulun toiminta loppui 1.8.2013 lukien. Kuopion kaupunki päätti irtautua kokonaan Fennovoiman ydinvoima-hankkeen tulevista taloudellisista sitoumuksista sekä nykyisistä omistuksistaan Fennovoiman omistamassa Voimaosakeyhtiö SF:ssä. Lisäksi päätettiin käynnistää selvitystyö Kuopion Energian ja Savon Voima Oy:n yhteistyön eduista ja haitoista. Kaupunki oli mukana vuoden aikana perustamassa kahta uutta osakeyhtiötä: Kaupunkiseutujen yhteistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää hallinnoivaa osakeyhtiötä sekä Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:tä. 9
Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat Hallintosäännön 5 luvun 7 :n mukaan tilivelvolliset viranhaltijat määritellään talousarvion yhteydessä. Talousarvion 2013 mukaan tilivelvolliset viranhaltijat ovat: - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, konserniohjausjohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Savo-Pielisen jätelautakunnan esittelijä - Ympäristö- ja rakennuslautakunnan esittelijä (rakennustarkastaja) - Tilakeskuksen konserniohjausjohtaja - Kuopion Energia Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuopiossa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 joulukuun lopulla 106 342 asukasta. Väestönlisäys vuodelle 2013 oli 1 206 henkeä. Kuopion väestökehitys jatkui hyvin positiivisena ja Kuopio oli 14 vertailukaupunkinsa joukossa noin 1,1 prosentin väestönkehityksellään kuudentena. Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vuoden 2013 aikana syntyi ennakkotiedon mukaan 1144 lasta ja kuoli 960 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos oli 184 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli 759 henkeä ja nettosiirtolaisuus 235 henkeä. Parina viime vuonna kuntien välinen muuttoliike on selvästi voimistunut ja siitä saadun muuttovoiton määrä on kasvanut yli 60 prosenttiin vuoden väestönmuutoksesta ja luonnollinen väestönmuutos ja siirtolaisuus kattavat molemmat vajaat 20 prosenttia. Kuopion seudulla oli ennakkotiedon mukaan 131 654 asukasta ja väestönlisäys 1261 henkeä. Kuopiossa valmistui vuoden 2013 aikana yhteensä 622 rakennusta ja 958 asuntoa. Asuntoja valmistui noin 150 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntorakentaminen oli edellisvuotta pientalovaltaisempaa. Asunnoista valmistui erillisiin pientaloihin 230, rivitaloihin 143 ja kerrostaloihin 585 kappaletta. Uusiin rakennuksiin valmistui vuoden aikana noin 164 600 kerrosalaneliöitä ja tilavuutta 700 600 kuutiometriä. Kerrosalasta kaksi kolmannesta oli asuntorakentamista. Rakentaminen oli edellisen vuoden tapaan vilkasta lukuun ottamatta liikerakentamista, jonka volyymit olivat viime vuosia pienempiä. Lupia myönnettiin edellisvuosia vaisummin; vajaalle 700 rakennukselle ja noin 770 asunnolle. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Haapaniemellä, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 275 rakennusta ja vajaat 100 asuntoa. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan vuoden 2011 lopulla 48 534 työpaikkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä lisääntyi 995 työpaikalla, joista naisten osuus oli 460 ja miesten 535 kappaletta. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten palveluissa, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Palvelujen työpaikkamäärät kasvoivat eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. 10
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuonna 2013 kuukausittain keskimäärin 5580 työtöntä, mikä on lähes 500 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli noin 2300 naista ja 3200 miestä. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyys kasvoi keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä, kun koko maassa muutos oli 1,8 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kuopiossa 11,2 prosenttia ja koko maassa 11,3 prosenttia. Kuopion työttömyys on poikkeuksellisesti ollut vuoden 2013 aikana koko maan työttömyyttä matalammalla tasolla. Kuopion seudun työttömyysaste keskimäärin vuonna 2013 oli 10,6 prosenttia ja työttömänä oli keskimäärin 6553 henkilöä. 14 vertailukaupunkinsa joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Maailmankauppa on kasvanut kriisin jälkeen hitaammin kuin tuotanto ja kasvun odotetaan olevan hidasta vielä kuluvanakin vuonna. Euroalueen taantuma on päättymässä ja euroalue on kääntymässä hitaaseen kasvuun. Eurostatin ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden talouksien arvioidaan kääntyvän vain hitaaseen kasvuun vuonna 2014. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen epävarmuudesta johtuen talousennusteita jouduttaneen kuitenkin edelleen heikentämään. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna 2013 Suomessa noin 1,4 prosenttia, bkt supistui toista vuotta peräkkäin. Vuoden 2014 bkt:n kasvuksi VM ennustaa 0,8 % vuoden lopulla nopeutuvan kasvun ansiosta. Kasvu perustuu pitkälti ulkomaankaupan varaan. Vuonna 2015 bkt:n kasvun arvioidaan nopeutuvan lähes 2 prosentin lukemiin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2013. Viennin volyymin VM arvioi laskeneen vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 viennin arvioidaan kasvavan 3,6 %. Kasvuun vaikuttavat Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja maailmankaupan vauhdittuminen. Vuonna 2015 viennin kasvu olisi reilut 4 % arvioiden mukaan. Kuluttajat kokivat epävarmuutta edelleen vuonna 2013. Odotukset niin oman talouden kuin erityisesti kansantalouden kehityksestä heikentyivät. Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan laskeneen kuluneena vuonna 0,6 prosenttia. Kotitalouksien velan kasvu jatkui, voimakkaimmin kasvoivat asuntoluotot. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä viime vuodet, mutta vuonna 2013 työttömyysaste heikentyi. Vuoden 2013 työttömyysasteeksi vuosikeskiarvolla mitattuna tilastokeskus arvioi 8,2 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,7 %. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin 219.000 henkilöä. Vuonna 2014 työllisyystilanteen ennakoidaan heikentyvän edelleen ja työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Inflaatio hidastui vuonna 2013 edellisen vuoden 2,8 prosentin tasolta noin 1,5 prosenttiin. Vuoden 2014 vuosimuutokseksi VM ennakoi 1,5 % eli inflaation odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin kuluneena vuonna. Marraskuussa 2011 neuvoteltu raamisopimus määritti nimellisten ansioiden nousua kattavasti vielä vuonna 2013. Ansiotasoindeksi nousi 2 prosenttia ja sopimuspalkat 1,4 prosenttia. Vuosina 2014 ja 2015 kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena noin 0,5 %. Nimellisten ansioiden nousun arvioidaan olevan 1,3 % vuonna 2014 ja 1,2 % vuonna 2015, kun huomioidaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen ansioita kohottava vaikutus. Veroaste nousi 44 prosentista 45,4 prosenttiin. Veroaste on viime vuosina noussut vuosittain. Teollisuusmaissa sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina, paitsi kriisimaissa. Vuosina 2014 ja 2015 pitkien korkojen VM ennustaa nousevan, osaltaan paranevan luottamuksen, mutta myös koska epätavallisen keskuspankkipolitiikan odotetaan loppuvan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2013 aikana 6,9 miljardia euroa 110 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 pro- 11
sentista 56,9 prosenttiin. Velkasuhteen arvioidaan nousevan 60 prosenttiin vuonna 2014. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:n määrään nousi 2 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 1,8 %. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen talouden eri osapuolista paras rahoitusasema oli tavanomaisesti työeläkelaitoksilla ja muilla sosiaaliturvarahastoilla, jotka keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,8 miljardia euroa. Valtiosektorin alijäämä oli 7,2 miljardia euroa ollen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kuntasektorin kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli ennakkotietojen mukaan 1,5 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,2 miljardia euroa). Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien verorahoitus kasvoi edellisvuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia. Verotulojen vuosimuutos oli yhteensä 1,3 miljardia euroa, josta jako-osuuksien oikaisujen ja tilitysjärjestelmän muutoksen vaikutus on yhteensä 0,9 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 % j a 0,23 milj. euroa, valtionosuuksien kasvua on pienentänyt valtionosuuksiin tehty leikkaus, yhteensä 0,756 milj. euroa. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden paranemisena. Kuntien toimintamenot kasvoivat 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta, toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli noin 5 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,7 mrd. euroa ja se parani lähes puolella edellisestä vuodesta. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistot ja yli puolet investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä reilusti puolittui ja oli 36. Kuntien lainakanta kasvoi 1,8 mrd. euroa 15,6 miljardiin euroon (2.553 euroa/as.). 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Samasta ajankohdasta on tuotettu kirjastopalvelut Koillis-Savon kunnille Juankoskelle, Kaaville ja Tuusniemelle. Myös kansalaisopisto on laajentunut, kun vuoden 2013 alusta alkaen Koillis-Savon alueopisto osana Kuopion kansalaisopistoa järjestää kansalaisopistopalvelut Nilsiän lisäksi myös Juankoskelle, Kaaville ja Rautavaaralle. Maaningan kunta yhdistyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2015 alusta. Kuopion kaupunki on tuottanut Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Tuusniemen kunnalle on tuotettu perusterveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 alkaen. Suonenjoen ja Kuopion yhteisen alueellisen ympäristönsuojelupalveluiden toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Myös ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontapalveluiden myynti Rautavaaralle merkitsi toimintaalueen laajenemista. Vuoden alussa aloitti toimintansa yhdistetty ympäristö- ja rakennuslautakunta. Kuopion ja Juankosken sekä Kuopion ja Tuusniemen yhdistymisselvitykset käynnistettiin tilinpäätösvuoden aikana. Selvitykset valmistuvat kevään 2014 aikana. Kuopion kaupungin kiinteistönhoidon ja ateriapalvelun tuotanto siirrettiin vuoden 2012 alusta Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhdessä perustamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään (Servicaan). Loput omana toimintana tuotetuista laitoshuoltopalveluista siirrettiin liikelaitoskuntayhtymään vuoden 2013 aikana. Järjestelyllä tavoitellaan kustannustehokasta palvelutuotantoa. Vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa kaupungin toimintakatteen eli toimintamenojen ja tulojen erotuksen kasvu edellisestä vuodesta rajattiin nimellisesti 0,8 prosenttiin. Vuoden aikana on hyväksytty toimintatuottojen talousarviomuutoksia lähes 3,4 milj. euroa ja toimintakulujen noin 21,8 milj. euroa. Siten toimintakate heikkeni talousarviomuutoksilla alkuperäiseen talousarvioon nähden noin 18,4 milj. euroa. Koska talouskehitys ei alkuvuonna edennyt alkuperäisen talousarvion mukaisesti maaliskuun kuukausiraportin toteutumaennusteen näyttäessä yli 20 milj. euron alijäämää, kaupunginhallitus käynnisti valmistelun talouden tasapainottamiskeinojen hakemiseksi kuluvalle vuodelle sekä tuottavuuden kehittämistoimenpiteiksi lähivuosille. Kaupunginhallitus käsitteli kesäkuun alussa palvelualueiden valmistelemia talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteitä kuluvalle vuodelle, jotka olivat yhteensä. noin 8,5 milj. euroa. Kaupunginhallitus esitetyt tuottavuustoimenpiteet jatkotyöstämistä varten siten, että niistä laaditaan tarkemmat suunnitelmat ja niitä tuodaan päätöksentekoon jo kuluvan vuoden aikana, jotta niillä on taloudellista vaikutusta jo 12
vuonna 2014. Toimenpiteiden jatkovalmistelussa palvelualueilta edellytetään yhteistyötä mm. tilakysymysten osalta. Vetovoimaisuuden palvelualueella, kaupunkiympäristön palvelualueella, hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella sekä konsernipalvelussa ja yleishallinnossa toteutettavia tasapainottamistoimenpiteitä vastaava määräraha vajaat 3 milj. euroa siirrettiin kasvun ja oppimisen palvelualueelle sekä perusturvan palvelualueelle. Lisäksi kasvun ja oppimisen palvelualueen, terveydenhuollon palvelualueen ja perusturvan palvelualueen edellytetään toteuttavan valmistelemiaan tasapainotustoimenpiteitä (vaikutus noin 1,8 milj. euroa) ja etsivän myös uusia keinoja pienentää ylitysennustettaan. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteeksi asetettiin yhteensä 2,4 milj. euroa maaliskuun ennustetta parempi tilikauden tulos. Kaupungille palveluja tuottavien tytäryhteisöjen (Servica, Kuhilas Oy, Istekki Oy ja IS- Hankinta Oy) tavoitteeksi asetettiin yhteensä 1,2 milj. euron palvelumaksujen pienentämistavoite tuotantoa tehostamalla, jolloin yksikkökustannukset alenisivat. Koko kaupungin toimintatuottojen toteutuma on 344,6 (99,5 %), alitusta talousarvioon on 1,7 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintatuottojen toteutuma on 119,1 milj. euroa (toteutuma 102,8 %), ylitystä talousarvioon nähden on 3,2 milj. euroa. Koko kaupungin toimintakulujen toteutuma on 846,7 milj. euroa (toteutuma 99,1 %), poikkeama 8,1 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintakulut olivat 677,4 milj. euroa (toteutuma 99,8 %), poikkeama talousarvioon 1,4 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintakate oli -558,3 milj. euroa, kasvu edelliseen tilinpäätökseen 51,5 milj. euroa ja 10,2 %. Vertailukelpoinen toimintakatteen kasvu huomioiden Nilsiän kuntaliitos, oli 2,6 %. Alkuperäisen talousarviossa toimintakate oli -544,5 milj. euroa, joten toimintakate ylitti alkuperäisen talousarvion 13,8 milj. eurolla ja 2,5 prosentilla. Alkuperäisessä vuoden 2013 talousarviossa toimintakatteen kasvu vuoden 2012 talousarvioon oli 12,9 % ja huomioiden Nilsiän kuntaliitoksen vaikutus, toimintakatteen kasvu 5,2 %. Toteutunut toimintakatteen kasvu verrattuna vuoden 2012 talousarvioon oli 15,7 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 2,8 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden, toimintakatteen kasvu oli 7,8 %, ylitystä 2,6 % tavoitteeseen nähden. Koko kaupungin toimintakate oli -502,2 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta 52,5 milj. euroa ja 11,8 %. Vertailukelpoinen toimintakate, kun huomioidaan Nilsiän kuntaliitos, kasvoi nimellisesti 3,4 prosenttia. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakate oli -490,1 milj. euroa, ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli 12,1 milj. euroa ja 2,5 %. Alkuperäisen talousarvion 2013 mukaan toimintakatteen kasvu vuoden 2012 talousarvioon oli 15,1 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden 6,5 %. Toteutunut toimintakatteen kasvu verrattuna vuoden 2012 talousarvioon 17,9 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 2,8 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden, toimintakatteen kasvu oli 9,1 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 1,3 %. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakatteen poikkeama talousarvioon nähden on 1,7 milj. euroa (toteutuma 98,9 %). Palvelualueen toimintakulujen alitus on noin 2,0 milj. euroa, koska mm. päivähoidossa olleiden lasten määrä oli arvioitua pienempi sekä henkilöstökulujen että sisäisten vuokrien ollessa talousarviota pienempiä. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden toimintakatteet ovat toteutuneet lähes talousarvion mukaisesti. Muiden palvelualueiden toimintakatteet ovat toteutuneet talousarviota alhaisempina. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat toteutuneet vetovoimaisuuden, kaupunkiympäristön, hyvinvoinnin edistämisen, kasvun ja oppimisen palvelualueilla sekä konsernipalveluissa. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla tasapainottamistoimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteeksi asetettiin yhteensä 2,4 milj. euroa maaliskuun ennustetta parempi tilikauden tulos. Tavoite toteutui. Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Liikelaitos, Tilakeskus ja P-S Pelastustoimi ylittivät niille asetetun tavoitteen. Kuntatekniikkaliikelaitos ja Kallaveden Työterveys Liikelaitos eivät saavuttaneet tavoitettaan. Kaupungille palveluja tuottavien tytäryhteisöjen (Servica, Kuhilas Oy, Istekki Oy ja IS-Hankinta Oy) tavoitteeksi asetettiin yhteensä 1,2 milj. euron palvelumaksujen pienentämistavoite tuotantoa tehostamalla, jolloin yksikkökustannukset alenisivat. Tavoite ei juurikaan toteutunut. Tuottavuustavoitteen mukainen henkilötyövuosien vähennystavoite vuodelle 2013 oli ydinkaupungissa vuositasolla 75 henkilötyövuotta, joka vastaa noin 3 milj. euron säästöä menoissa. Talousarvioon sisällytettiin 1,5 milj. euron menojen vähennys, joka kohdennettiin palvelualueille eläkeikään tulevien henkilöiden suhteessa. Henkilötyövuosien vähennystavoite (75 htv) kohdennettiin palvelualueille eläkeikään tulevien henkilötyö- 13