ESITYKSEN SISÄLTÖ Ympäristökäsikirja ja ympäristötuki Kartta-aineistojen hyödyntäminen Ravinteiden kotiuttaminen, kerääjäkasvikokeilut Mallitilat, nettisivut, tulevia tapahtumia
TEHO:n kehittämisehdotuksia (1) Ympäristökäsikirjan hyödyntämiseen perustuva viljelijän ja neuvojan yhteistyö Käsikirja erityis- tai lisätoimenpiteenä ympäristötuessa Tilakohtainen ympäristösuunnittelu edellyttää toimivia tietojärjestelmiä Kartat havainnollisia Vesiensuojelutoimenpiteiden parempi kohdentaminen Eroosion torjunta alueilla, joilla pellot kaltevia, maalaji eroosioherkkä, P- luku korkea, vesistö lähellä Typpikuormitus, salaojavalunta Ravinteiden käytön tehostaminen Maan kasvukunto ja viljelyn monipuolistaminen lähtökohtana Kerääjäkasvit Ravinnetaseet apuna suunnittelussa Lannan ravinteiden tehokkaan käytön edistäminen, kierrätys ja yhteistyö
TEHO:n kehittämisehdotuksia (2) Tuotantorakenteen monipuolistaminen Nurmea hyödyntävät tiloja tasaisemmin, laiduntaminen, vesiensuojelunurmet Luomutuotantoa edistettävä; sen hyviä käytäntöjä (esim. ravinteiden kierrätys) käyttöön myös tavanomaisille tiloille Sekä uudet että vanhat menetelmät käyttöön Vesiensuojeluinnovaatiot Neuvontaa ja tiedonvälitystä parannettava Vedenlaadun seurantaa kehitettävä viljelyn ja vesiensuojelutoimien ympäristövaikutusten hahmottaminen Hyvät toimintamallit Pellon vuokraukseen liitettävät ympäristötoimet (pitkät vuokrasopimukset) Tilakohtainen neuvonta tärkeää myös erityisympäristötukien houkuttelevuuden kannalta Saavutetun hyvän tason ylläpitämistä tuettava Tuottajajärjestön, viljelijöiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyö!
Tavoitelähtöisyys F. Ilmastonmuutoksen hillitseminen E. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen 5. 4. 1. 2. 3. D. Vesitalouden ja valumavesien hallinta VIHER TÄMIN EN A. Maan rakenteen parantaminen B. Eroosion ehkäiseminen C. Ravinteiden käytön tehostaminen Kaikille yhteiset perustoimet Selkeä tavoite (A-F) motivoi toteuttajaa ja maksajaa Vapaavalintaiset toimenpiteet, joista maksetaan ympäristökorvausta (ei tukea) Ympäristöinvestoinnit
Maatilan ympäristöneuvonta TEHO:ssa Neuvontakäynnit: erityistuet, ravinne- /porttitaseet, kokeilut, Peltomaan laatutestit, Maatilan energiasuunnittelu jne. 2.-3. vuosi Taustat: Viljelymuistiinpanot -> ravinnetaseet, viljavuustutkimustiedot, kartta-aineistot 1 kk 1.vuosi 2. TILAKÄYNTI: Käsikirja tilalle, kehittämistoimien valinta, aikataulusuunnitelma Toimenpiteiden toteuttaminen 3. TILAKÄYNTI: Toteutuksen seuranta, käsikirjan täydentäminen Palaute tilalle: Tietojen tarkistaminen, alustavat kehittämisehdotukset 1. TILAKÄYNTI: Lähtötilannekartoitus
Käsikirjasta: nykytilanne ja kehittämisehdotukset 1. Tunnista riskipeltosi ja viljele niitä järkevästi 2. Pidä huolta maan kasvukunnosta ja vesitaloudesta 3. Lisää ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, vaihtele viljelykasvia 4. Lannoita kasvien tarpeen mukaisesti 5. Käytä kasvinsuojeluaineita harkiten 6. Vähennä kotieläintuotannon kuormitusta 7. Huolehdi jätteistä ja jätevesistä, estä öljyvahingot 8. Ylläpidä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta 9. Ehkäise ilmastonmuutosta
Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (1) TEHO-hankkeen laatima käsikirja kahteen osaan: 1) Ympäristökäsikirja viljelijälle - ympäristökartoitus ja kartat -tilan ympäristötoimien nykytilanne, kehittämisehdotukset sekä kohdentaminen - taloudellinen näkökulma mukaan - yleinen suunnitelma ja täsmäneuvonta 2) Tietopaketti maatilan ympäristöasioista neuvojalle ja viljelijälle nettiin
Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (2) Valtakunnallistaminen Laatimisprosessin nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen Excel-pohjainen haastattelu Nettiversio Viljelijä voi itse täyttää osan, mutta neuvojankin näkemys tärkeä Päivittämisen suunnittelu Kartta-aineistojen helpompi hyödyntäminen (VIPU-palveluun esim. kaltevuus- ja RUSLE-aineistoa kohdentaminen) Tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen
TEHO-hankkeen kartat tiloille 1. Peltojen sijainti (vesistöt, pohjavesialueet, yleissuunnitteluaineisto, keskikaltevuus) 2. Fosforitaseet, maalaji, P-luokka 3. Typpitaseet 4. RUSLE-malli (eroosioriski)
Lohkokohtaiset typpitaseet kartalla
Kartta-aineistojen kokoaminen ELY MAVI Lohkotunnukset tilatunnuksen perusteella -> kartalle MML Peruskartta Lohkon keskikaltevuus (digit. korkeusmalli) MTT RUSLE-malli Yleissuunnittelu (suojavyöhykkeet, kosteikot, lumo) Erityisympäristötukisopimukset Maatila Lohkokirjanpito - > ravinnetaseet Viljavuustiedot (P-luku, maalaji)
Miksi karttoja tarvitaan? Kartat ovat havainnollisia. Paikkatietojärjestelmällä useamman muuttujan kuvaaminen samalla kartalla voi johtaa oivalluksiin. Neuvonnan työkaluna Riskilohkojen paikantaminen - Viljelykäytäntöjen ja ympäristötuen toimenpiteiden kohdentaminen Oman tilan toimet havainnollisesti näkyvissä
Kartta-aineistojen ongelmia Aineiston saatavuus - Tärkeitä aineistoja eri julkisilla laitoksilla -> Yhdistäminen työlästä - Aineistoja luotu mahdollisesti eri kriteerein tai sitten niitä ei ole Päätös toimenpiteistä viljelijällä -> aineisto saatava viljelijöiden ja neuvojien käyttöön Tilatasolla tilanteet vaihtuvat vuosittain ->sähköinen aineisto olisi perusteltu
Hankkeessa esitetty eri aineistojen saattamisesta sähköiseksi Pohjavesialueet Suojavyöhykesuositus Lumosuositus Kosteikkoehdotus Kaltevuusrasteri (2m, 10m)
RUSLE-malli L = rinteen pituus S = rinteen jyrkkyys C = maankäyttömuoto K = maaperä R = sademäärä
Mitä aineistoja olisi hyvä saada käyttöön? Mikä olisi paras mahdollinen paikka aineistoille? VIPU, viljelysuunnitteluohjelmat, uusi maatalouden karttapalvelu?
Ravinteiden hyväksikäytön tarkastelua TEHO Plus -hankkeessa Mittarina ravinnetaseet, ravinteiden hyväksikäyttöasteet ym. Selkeät tasoerot eri viljelykasveilla Suuret erot myös lohkojen välillä Mitä asioita löytyy ravinnetaseiden keskiarvolukujen takaa?
Satotasot eri aineistoissa
Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä
Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä
Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä
Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä
Lannoituksen ja satotason suhde ohralla
Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla
Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa
Syysvehnän satotaso eri P-luokissa
Ohran satotaso eri P-luokissa
Kevätvehnän sato eri ph-tasoilla
Syysvehnän sato eri ph-tasoilla
Ohran sato eri ph-tasoilla
Fosforitaseet eri P-luokissa
Kerääjäkasvit monta hyötyä yhdestä toimenpiteestä SYKSYISEN TYPEN KIINNIOTTOA Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Lohkot joilla runsasta lannan käyttöä KASVIMASSAA, JUURISTOA JA EROOSION TORJUNTAA Kasvipeitteisyys syksyn tai koko talven ajalle Kasvi- ja juurimassa maan rakennetta ja humuspitoisuutta kasvattamaan, Puolinurmi Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta Kuva: Kaisa Riiko
Kerääjäkasvit typen kiinniottajina Menetelmät ja määritelmät: ALUSKASVIT + Kylvetään maahan samanaikaisesti pääkasvin kanssa, esim. nurmikasvit kevätviljojen aluskasvina + N-huuhtouma aleni 27-68% kun ohran aluskasvina raiheinä (Lemola ym. 2000) VÄLIKASVIT + Kylvetään vasta pääkasvin sadonkorjuun jälkeen Yleisimmin käytettyjä kerääjäkasveja heinät, esim. italianraiheinä ja timotei TEHO: kokeilussa myös öljyretikka ja valkosinappi (varhaisperuna ja herne), syysrypsi viljojen aluskasvina
Öljyretikka ja valkosinappi kerääjäkasvina 2011 varhaisperuna-lohkolla Kerääjäkasvien kylvö 14.7. Kuvat otettu elokuun lopulla Murskaus ja kyntö lokakuun alussa Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö
Kerääjäkasveja palkokasvilohkoilla Kuva: Kaisa Riiko
Kerääjäkasveja viljalohkoilla Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Aino Launto-Tiuttu Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko
Kokeilutoimintaa kasvukaudella 2012 Suunnitteilla: Kerääjäkasvikokeiluille jatkoa Havaintolohkot erilaisille syväjuurisille kasveille Satakunta Varsinais-Suomi Yhteistyössä MTT ja muut hankkeet
Ajankohtaista 2012 Ravinteiden kierrätys Kuva: Airi Kulmala Tulossa alueellinen lannan käytön yleissuunnitelma 1 2 voimakkaan kotieläintuotannon alueelle. Lannan levitysurakoitsijoiden haastattelut. Lannan ravinteiden laajempaan hyötykäyttöön kannustaminen (tilakohtainen neuvonta, seminaarit).
Ajankohtaista 2012 Esittelytilaverkosto Luodaan ns. esittelytilaverkosto Esittelyssä 10 hyvää käytäntöä, eli yksi käytäntö/tila. Haettu eri tuotantosuuntia ja käytäntöjä. Esittelyt tulevat nettisivuille. Tiloilla erikseen sovitusti pellonpiennarpäiviä yms. Verkoston lisäksi TEHO-tiloissa lukuisia hyviä esimerkkikohteita, joiden kanssa myös mallitilatoimintaa.
Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 040 769 9055 Anu Lillunen 0400 394 229 Eriika Lundström 0400 204 220 Kaisa Riiko 0400 341 332 Jaana Röytiö puh. 040 488 9831 Joni Koskinen puh. 040 769 9088 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus