KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Transkriptio

1 KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen

2 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla. Hanke alkanut ja päättyy Hankealueena Satakunta, Varsinais-Suomi ja Loimijoen- ja Punkalaitumenjoen valuma-alue. Tarkempaa tarkastelua varten on valittu pilottialueiksi, Merikarvianjoen-, Punkalaitumenjoen, Ruskonjoen- Raisionjoen ja Kiskonjoen- Perniönjoen valuma-alueet.

3 KOTOMA Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK- Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan,sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen kustannusarvio on

4 Hankkeen tausta Vuonna 2010 Baltic Sea Action Summit:ssa Suomen hallitus sitoutui saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille sisältyvän ympäristökorvaus-järjestelmän toimenpiteiden kohdentuminen ei ole toteutunut vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä on Lounais-Suomessa kohdentunut vain noin 30 % vesiensuojelun kannalta keskeisimmille kohteille. Ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmiä on tarpeen tarkentaa seuraavalle ohjelmakaudelle , mikäli vesienhoidon tavoitteet aiotaan edes osittain saavuttaa. 4

5 Hankkeen tavoite on: Hankkeen tavoitteena on kehittää kohdentamisen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa valuma-alue- ja lohkokohtaisesti ja antaa niille toimenpidesuosituksia. Tärkeää on toimenpiteiden edistäminen käytännön tasolle ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen. 5

6 Hankkeen työvaiheet RUSLE 2015 ArcGis Online Paikkatietoanalyysi Menetelmien pilotointi Toimintamallin kokoaminen Tammikuu Kesäkuu 2017 Kesäkuu 2017 Kesäkuu Joulukuu 2017 Kesäkuu 2017 Maaliskuu 2018 Joulukuu 2017 Kesäkuu

7 RUSLE eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 7

8 RUSLE eroosiomalli E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 8

9 ArcGis online RUSLE 2015 Kesäkuussa 2017 RUSLE 2015 malli vietiin ArcGis-online palveluun. ArcGis online palvelu toimii esittelyalustana RUSLE mallille. Malli on vapaasti selattavissa KOTOMA:n nettisivujen kautta tai osoitteessa: 64f433ebc65fcef19484de9 9

10 Paikkatietoanalyysi Yhdistetään RUSLE 2015 aineisto ja ELY-keskuksen käytössä oleva paikkatietoaineisto. Lopputuloksena työkalu Arcmap paikkatieto-ohjelmistoon. Työkalun tarkoitus on luoda aineisto, josta voi tunnistaa peltolohkot, jotka ovat herkkiä eroosiolle ja ilmoittaa, mitkä vesiensuojelutoimenpiteet soveltuvat alueelle. 10

11 Kaltevuusaineistot Peltolohkot Vesistöt Suojavyöhykkeet RUSLE 2015 Lannanlevitys Valumavesien hallinta Nurmet & suojavyöhykkeet Kipsin levitys Rakennekalkin levitys Kasvulohkokohtainen taulukko 11

12 Kriteeristön valinta Jokaisella vesien suojelutoimenpiteelle annetaan hylkääviä ja puoltavia kriteerejä. Esimerkki on lannan levityksestä. Kyllä Yli 5 m vesistöstä jos 5m- 10m päässä vesistöstä kaltevuus on <2% Ei Alle 5 m lähempänä vesistöä Yli 10 metriä vesistöstä jos kaltevuus on <10% 5m - 10m päässä vesistöstä ja kaltevuus yli 2% Kaltevuus yli 10 % (lietelannan pintalevitys) 12

13 Etäisyys vesistöstä Kaltevuus Taulukko Maalajit 13

14 Paikkatietoanalyysi Ylläpitäjän näkymät Lähtötilanne Lopputulos taulukkomuotona: Valumavesien ELY Maatila_tu Peruslohko Kasvulohko Kasvi Pinta_ala_ Eroosioherkkä Suojavyöhyke Lannan levitys hallinta A Avokesanto 0, E Kaura 1, A Viherlannoitusnurmi 2, F Kaura 0, Aineistoa voidaan päivittää aina aineistojen päivittyessä. 14

15 Menetelmien pilotointi Toimintamallin testaus 4:llä pilottialueella Punkalaitumenjoki Ruskonjoki - Raisionjoki Kiskonjoki - Perniönjoki Merikarvianjoki Tarkoitus testata eri menetelmien toimivuutta ja sitä kuinka hyvin mallit pitävät paikkaansa. Yhteys maanviljelijöihin Vuorovaikutus Paikallinen asiantuntemus 15

16 Toimintamallin kokoaminen Tarkoituksena on koota toimintamalli miten paikkatiedon avulla voidaan kohdentaa oikeita toimenpiteitä oikeaan paikkaan tiettyjen kriteerien täyttyessä. Kevään 2018 aikana: Mallin testausta Valtakunnallisen hyödyntämisen edellytysten arviointi Suunnitelma toimintatavan käyttöönotosta Neuvojien koulutus Loppuraportointi 16

17 KIITOS! Pekka Parkkila