Julkaisuvapaa: 2.4.2015 Tornion yleiset kehityspiirteet ja toimintojen kehittäminen Tornion kaupungin väkiluku oli 31.12.2014 yhteensä 22 356 henkilöä (-15 henkilöä). Väestön vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea nettomuuttotappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä sekä syntyvyyden lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Elinkeinoelämässä oli havaittavissa vuonna 2014 useita myönteisiä piirteitä pitkään jatkuneen epävarman ja negatiivisen ajanjakson jälkeen. Paikalliset megahankkeet eli Tornion Röyttän LNG-terminaali ja Rajalla-alueelle Haaparannan puolelle sijoittuva Barents Center etenivät rakennusvaiheeseen. Tornion ydinkeskustassa ja Torpissa tehtiin myönteisiä investointipäätöksiä erityisesti kaupan ja matkailun toimialoilla. Lisäksi Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston sähköntuotanto käynnistyi kesäkuussa ja Lapin Kullan tehdasalueen uusien toimintojen suunnittelu eteni. Elinkeinojen kehittämisessä muita keskeisiä toimenpiteitä vuonna 2014 olivat myös Team Botnia Oy:n toimintojen kehittäminen sekä Tornion kaupungin elinkeinostrategian toimenpideohjelman hyväksyminen kaupunginvaltuustossa. Tornion työllisyystilanne jatkui kuitenkin edelleen haastavana ja työttömyysaste oli Torniossa joulukuun lopussa 2014 17,7 %, kun se koko maassa oli 13,9 %. Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Torniossa vuoden 2014 aikana selvästi. Uusia asemakaavoja valmistui Torniossa vuoden 2014 aikana kuusi kappaletta. Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2014 oli kuitenkin heikoin yli 20 vuoteen. Vuotuinen asuntotuotanto nousi Torniossa 2014 edellisvuoteen verrattuna (2014: 86 kpl, 2013: 53 kpl.). Tornion kaupungin maankäyttöpolitiikan suhteen merkittävää oli myös vuosille 2014-2021 ajoittuvan Tornion maapoliittisen ohjelman hyväksyminen kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2014. Kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta vahvistettiin Torniossa toteuttamalla Kuntakahvit -keskustelutilaisuuksien sarja keväällä 2014. Tilaisuuksia järjestettiin yhdeksän kappaletta ja ne keräsivät 350 osallistujaa. Hyvinvointipalveluissa kehitettiin erityisesti ikäihmisten palvelurakennetta muuttamalla painopistealuetta ennaltaehkäiseviin ja avohuollon palveluihin. Ennalta ehkäisevien palveluiden kehittäminen oli keskeisenä painopisteenä myös sivistyspalveluissa, josta hyvänä esimerkkinä Tornioon avattiin useiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena Perheiden talo.
Alue- ja seutuyhteistyö Kuntauudistukseen liittyvät toimenpiteet jatkuivat koko vuoden ajan ja sisältyivät suurelta osin etenkin Kemi-Tornio alueen ja Lappi-tason yhteistyökysymyksiin. Kemi-Tornion alueen erityinen kuntajakoselvitys toteutettiin syksyllä 2014 ja joulukuussa 2014 julkistettu selvitysmiesten esitys kuntaliitoksista ei koskettanut Torniota. Sote-uudistukseen liittyviä toimenpiteitä valmisteltiin eri aluetasoilla seudullisesti, maakunnan sisällä sekä ylimaakunnallisesti Pohjois- Suomessa. antoi myös eri yhteyksissä useita lausuntoja liittyen Kuntauudistuksen osahankkeisiin. Konkreettisia alue- ja seutuyhteistyöasioita olivat mm. Lapin ammattikorkeakoulun varsinaisen toiminnan käynnistyminen 1.1.2014 ja siihen liittynet omistajaosapuolten järjestelyt. Kemi-Tornion alueella ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue laajeni 1.1.2014 alkaen, kun Kemi ja Simo tulivat mukaan seudulliseen yhteistyöhön eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveysvalvonnan osalta. Myös Meri-Lapin Matkailu Oy aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 2014 puolella. Palveluiden järjestämiseen liittyvän yhteistyön rinnalla toteutettiin lukuisia kehittämishankkeita, edunvalvontaa (mm. lentoliikenne) ja muita pienempiä toimenpiteitä. Rajayhteistyö Tornion ja Haaparannan kaupunkien yhteistyö jatkui tiiviinä koko vuoden ajan. Merkittävimpiä tapahtumia oli rajayhteistyöorganisaatio Provinssin henkilöstön vaihdokset, Tornionjokisuun tulvansuojeluhankkeen valmistuminen, Tornion ja Haaparannan Matkakeskuksen yhteistyösopimuksen hyväksyminen sekä Tornionlaakson maakuntamuseo-yhteistyön käynnistyminen. Lisäksi järjestettiin useita perinteisiä tapahtumia ja toteutettiin kehittämishankkeita. Tornion kaupungin henkilöstö Henkilöstön määrä on arvioitu vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. oli 1 430, josta vakinaisia oli 1 042. Vakinaisten määrä oli sama kuin edellisvuonna, kokonaismäärän kasvaessa 23 henkilöllä. Kokonaishenkilöstömäärä pysyi keskushallinnossa samana, hyvinvointipalveluissa kasvoi 23 henkilöllä, Sivistyspalveluissa kokonaishenkilöstömäärä laski 4 henkilöllä ja teknisessä keskuksessa kasvoi 4 henkilöllä. Työllisyysvaroin palkatun henkilöstön osuus kasvoi pääasiassa sivistyspalveluissa. Työllistettyjä oli vuoden vaihteessa 39, jossa kasvua edellisvuoden tilanteeseen oli 15. Työllistettyjen lisääminen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta oli vuonna 2014 erityisenä tavoitteena. Vuoden 2015 alusta lukien nuorille vastavalmistuneille ei enää myönnetä työllistämistukea. Kaikki työllisyysmäärärahat kohdennetaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin pitkäaikaistyöttömien eli heidän työttömyytensä on kestänyt yli 3 vuotta.
Henkilötyövuosien laskentatapa on muuttunut vuoden 2013 alusta lukien. Vuonna 2013 henkilötyövuosien määrä oli 1 251,3 vuotta ja vuonna 2014 henkilötyövuodet olivat 1 309,3 työvuotta. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 58, joka johtuu pääasiassa työllisyysvaroin palkatusta henkilöstöstä. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 50,2 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 2009 lukien. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 47,0 vuotta. Talouden toteutuminen 2014 Tilinpäätös 2014 toteutui kokonaisuutena talousarviota selvästi huonompana johtuen mm. erikoissairaanhoidon menojen kasvusta 2,8 milj. eurolla talousarvioon nähden sekä verotulojen 1,3 milj. euron vähenemisestä. Kunnallisverot vähenivät 700 000 euroa talousarvioon nähden ja kiinteistöverot vähenivät 900 000 euroa. Käyttötalouden osalta toimintakate oli 0,96 milj. euroa huonompi kuin talousarviossa. Hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitystä 2,6 milj. euroa. Teknisten palvelujen, sivistyspalvelujen ja keskushallintopalvelujen osalta onnistuttiin talousarviota paremmin. Suurimmat ylitykset kohdistuivat hyvinvointipalveluissa erikoissairaanhoidon menojen ylitykseen 2,8milj. euroa Käyttötaloudessa ulkoisia toimintatuloja kertyi 18,6 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 649 238 eurolla ja oli 1,6 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2014 yhteensä 131,7 milj. euroa, mikä oli 1,6 milj. euroa talousarviota ja 5,56 milj. euroa (4,4 %) edellisvuotta enemmän. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 45,1 milj. euroa, joka alitti 411 871 eurolla talousarvion ja oli 1,1 milj. euroa (2,6 %) edellisvuotta enemmän. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat edellisvuoden 24,6 milj. eurosta 27,4 milj. euroon. Lisäystä oli 11,6 % ja ylitti talousarvion 2,8 milj. eurolla. nosti kunnallisveroprosenttia vuodelle 2014. Veroprosentti on 20,50 %. Verotuloja saatiin yhteensä 77,9 milj. euroa eli 3 488 e/as (lisäystä edelliseen vuoteen 267 987 euroa (eli 0,3 %). Yhteisöverotulot olivat 2,5 milj. euroa, lisäystä talousarvioon 0,3 milj. euroa. Kiinteistöverot olivat 6,0 milj. euroa, vähennystä talousarvioon 946 000 euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 37,1 milj. euroa (vähennystä edelliseen vuoteen 1,1 milj. euroa eli 3,0 %). Verorahoitus oli yhteensä 115,0 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa edellisvuotta vähemmän.
Vuoden 2014 vuosikate on 1,7 milj. euroa positiivinen eli 76 euroa/asukas (v. 2013 vuosikate oli 6,7 milj. euroa ja 302 e/as). Tilikauden tulos on 3,55 milj. euroa negatiivinen. Tämän jälkeen taseeseen jää ylijäämää 14,7 milj. euroa. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 49,5 milj. euroa, mikä on 2 217 euroa/asukas (ed. vuonna 55,5 milj. euroa ja 2 483 e/as). Vuoden 2014 lainakanta on Torniossa kuntien keskimääräistä lainakantaa 2 733 e/asukas 516 e/asukas pienempi. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 4 739 euroa/asukas (v. 2013 oli 5 196 e/as). Joulukuussa 2014 kaupunginhallitus asetti Tornion kaupungille erityisen taloustyöryhmän, jonka keskeisenä tehtävänä on valmistella ja seurata kaupungin talouskehitystä sekä tehdä ehdotuksia toimintojen tasapainottamiseksi lähivuosia ajatellen. Investointien toteutuminen Tornion kaupungin investointien menot olivat 17,5 milj. euroa, tulot olivat 9,8 milj. euroa, netto 7,8 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat: Putaan Yläkoulun peruskorjaus Tulvansuojelun ruoppaus Sampo Kangastalo Vs. kaupunginjohtaja Anne Vuorjoki Talousjohtaja
TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2013 TP 2014 TP14-TP13 TA 2014 TP 2014 TA-ero Toimintatulot 17 033 18 634 1 601 17 984 18 634-650 Toimintamenot -126 204-131 774-5 570-130 163-131 773 1 610 Toimintakate -109 170-113 139-3 969-112 178-113 139 961 Verotulot yhteensä 77 707 77 975 268 79 300 77 975 1 325 Kunnallisverotulot 69 586 69 466-120 70 200 69 466 734 Kiinteistöverotulot 6 013 5 953-60 6 900 5 953 947 Yhteisöverotulot 2 106 2 554 448 2 200 2 554-354 **Verotulot e /as 3 472 3 107-365 3 120 3 107 13 Valtionosuudet 38 326 37 182-1 144 37 411 37 182 229 ** Valtionosuudet e/as 1 712 1 663-49 1 662 1 663-1 Rahoituserät -103 300 403 621 300 321 Vuosikate 6 758 1 704-5 054 3 911 1 704 2 207 **Vuosikate e/as 302 76,2-226 173,9 76,2 98 Yli/alijäämä tilikaudelta 7 080-3 553-10 633-1146 -3 553 2 407 0 Taseessa kert. ylijäämä(+) 18 267 14 714-3 553 17 121 14 714 2 407 Lainakanta, 1000 e 55 584 49 559-6 025 49 678 49 559 119 *Lainakanta e/as 2 483 2 217-266 2 208 2 217-9 Konsernilainakanta, 1000 e 116 303 105 943-10 360 105 943-105 943 *Konsernilainat e/as 5 196 4 739-457 4 739-4 739 Investoinnit, brutto, 1000 e 19 653 17 544-2 109 11 036 17 544-6 508 * bruttoinv. e/asukas 878 785-93 490 785-295 Investoinnit, netto, 1000 e -9 840 7800 17 640 8 246 7 800 446 * nettoinv. e/asukas 439 349-90 366 349 17 Asukasluku 22 384 22 356-28 22 500 22 356 144 Tuloveroprosentti 20 20,5 0,5 20,5 20,5