SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Valtuusto hyväksynyt / /2013
1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 11.12.2013 3 Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut 6 2.2. Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta 7 2.3. Oman kunnan toiminta ja talous 9 2.4. Elinvoiman kehittäminen Siikajoen kunnassa 12 2.5. Väestörakenne 13 2.6. Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta 14 2.7. Taloudelliset resurssit 17 3. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE 22 3.1. Talousarvion tehtävät ja sisältö 22 3.2. Kriisikunnan kriteerit 23 3.3. Talousarvion sisältö ja rakenne 24 3.4. Talousarvion sitovuuden määrittely 25 Käyttötalousosa 26 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 27 Rahoitusosa 28 Investointiosa 28 Hankintarajat 28 Erityismääräyksiä 28 3.5. Sijoitusvarallisuuden tuloutus 29 3.6. Ylijäämä ja alijäämä 30 3.7. Talousarvion seuranta 2014 30 4. KUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 31 4.1. Tilinpäätösennuste 2013 31 4.2. Talouden kehittyminen 2009-2016 32 5. TULOSLASKELMAOSA 33 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 33 6. RAHOITUSOSA 38 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 38 7. KÄYTTÖTALOUSOSA 41 7.1. Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen 41 7.2. Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain 42 7.3. Talousarvio päävastuualueittain / tulosalueittain 43 7.3.1. Keskusvaalilautakunta 43 7.3.2. Tarkastuslautakunta 44 7.3.3. Kunnanhallitus 45
2 Keskushallinto 47 Valtuusto 47 Kunnanhallitus 48 Muu yleishallinto 49 Oikeudenhoito ja turvallisuus 50 Sisäiset palvelut 50 Talous, palkka- ja henkilöstöhallinto 51 Toimisto- ja monistuspalvelut 51 Atk palvelut 52 Muut palvelut 53 Siivous- ja ruokapalvelut 54 Kuntamarkkinointi 55 Seutukunta 56 Palo- ja pelastustoimi 57 Työllistäminen 58 Sosiaali- ja terveyspalvelut 59 Ympäristöterveydenhuolto 60 7.3.4. Sivistyslautakunta 61 Hallinto 62 Varhaiskasvatus 63 Aamu- ja iltapäivätoiminta 64 Esiopetus 65 Perusopetus 66 Lukio 68 Kansalaisopisto 69 Kirjastotoimi 71 Vapaa aikatoimi 72 7.3.5. Tekninen lautakunta 74 Hallinto 74 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 75 Ympäristönhoito 77 Jätehuolto 79 Kiinteistöt 81 Energiahuolto 82 Muu toiminta 83 Rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu 84 Ympäristön huolto 86 8. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 87 8.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta 87 8.2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma 89 9. SISÄISET ERÄT 93 10. HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN 96 11. INVESTOINTIOSA 102 9.1. Investointien yhdistelmä 102 9.2. Investointimenot ja erittely 103
Kunnanvaltuusto päätti 11.12.2013 3
4 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimis- ja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntavision kirjaaminen jokaisen toiminta- ja taloussuunnitelma-asiakirjan alkuun voi tuntua tarpeettomalta, jopa turhalta toistolta. On kuitenkin hyvä pitää näkyvillä valtuuston vahvistama strategia Siikajoen kunnan ydintavoitteista, joita on tarkoitus toteuttaa kaikilla toiminnan tasoilla. Visioon sisältyy paitsi ajatus omista mahdollisuuksista, myös ulkopuolelta tulevien uhkien näkökulma: tulevina vuosina punnitaan kunnan taloudelliset mahdollisuudet säilyä itsenäisenä sekä koetellaan lainsäädännön voimin, onko nykymallista Siikajokea enää olemassa tämän suunnitelmakauden jälkeen. Uuden, 1.7.2013 voimaan tulleen kuntarakennelain mukaanhan kuntien on jollakin siinä olevien kriteerien perusteella ilmoitettava, minkä kuntien kanssa aiotaan tehdä kuntaliitosselvitys. Siikajokea koskevat asukasluku- ja työssäkäyntialuekriteerit. Ilmoituksen jättöpäivän, 30.11.2013 jälkeen, jäämme odottamaan seuraavia askelmerkkejä yhdessä Pyhäjoen ja Raahen kanssa. Yhtenäistä näkemystä alueella ei ole eikä yhdistymistä pidetä kuntien selviytymisen kannalta tepsivänä toimenpiteenä. Yhdistymisselvityksen tekeminen ei sinänsä ole huono asia, mikäli selvitys osataan tehdä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. Kuntarakennemuutokset aikataulu on sidottu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain etenemiseen, jolloin puhutaan vuodesta 2014. Vuosi 2013 oli uuden valtuustokauden ensimmäinen toimintavuosi. Syksyllä 2012 kohta kunnallisvaalien jälkeen pidettiin valtuustoseminaari, jossa myös uusia valtuutettuja oli mukana. Seminaarissa pohdittiin tarvetta saada aikaan valtuustosopimus, jossa olisivat kunnan toiminnan strategiset tavoitteet. Valtuustosopimusta ei kuitenkaan syntynyt, vaan kokouksen 24.4.2013 päätökseen kirjattiin kunnanhallituksen esityksestä kaksi isoa asiaa: kunnan elinvoiman ja vetovoiman varmistaminen sekä kunnan taloudesta huolehtiminen (velan määrä ja tilikauden tulostavoite). Nämä linkittyvät 2012 keväällä hyväksyttyyn kuntasuunnitelmaan Siikajoki 2013/ Tulevaisuuden käsikirja, sen palvelu- ja elinvoimakoreissa
5 oleviin asioihin. Suunnittelujärjestelmänä visio, kuntasuunnitelma ja valtuustokauden linjaukset ovat johdonmukainen kokonaisuus mutta tulevien vuosien suuret kysymykset liittyvät suunnitelmien toteuttamismahdollisuuksiin ja käytössä olevien resurssien riittävyyteen. Kuntakieleen on vakiintunut termi säästäminen. Säästämisen perimmäinen merkitys ei kuitenkaan toteudu nykyisessä taloudellisessa todellisuudessa, jossa tulojen ja menojen kuilu näyttää uhkaavasti vain kasvavan. Ajoista, jolloin kassavaroja voitiin siirtää sijoituksiin tai investointivarauksiin, lienee turha edes haaveilla. Syksyn 2013 valtuustoseminaarin tuotoksena syntyneet menoleikkaukset ja tulojen lisäykset eivät riitä kattamaan toimintamenojen nousun vaikutusta. Mitä tulee valtiovallan kaavailemaan julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen ja kunnille aiottuun miljardiluokan vastuuseen, on se kokoluokassaan niin suuri asia, että toteutuessaan se vaikeuttaa jo suurten kuntien ja kaupunkien elämää. Siikajoen kuntaa ei voi moittia ainakaan siitä, että vetäytyisimme talouden elvyttämishaasteen edessä. Ruukin uuden koulukeskuksen rakentaminen on vuosien 2014-2015 jättiponnistus, pienemmän mittakaavan hankkeena toteutunee myös pitkään odotettu Ruukin paloasema kolmikantayhteistyönä. Mikäli kunnan tulokehitys olisi nykyistä oleellisesti valoisampi, ei raskaan investointiohjelman vaikutuksista talouden tilaan tarvitsisi olla suuresti huolissaan. Perinteiset tulolähteemme, verotulot ja valtionosuudet, eivät näytä kasvavan oleellisesti nykytasostaan, vaikka tuloveroprosenttia nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 22:een. Kiinteistöverojen merkittävä kasvu saadaan ainoastaan tuulivoiman rakentamisesta, mikäli voimaloita toteutuu useita kymmeniä. Perämeren alueella, myös Siikajoella, tähän on hyvät luontaiset mahdollisuudet. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntarakenteen keskiössä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden vaatimat voimavarat uhkaavat paitsi itseään myös tulevaisuuteen tähtäävien investointien kuten koulutuksen toteuttamista. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset oikeudet ja niissä käytännön tasolla ja kunnan vastuulla olevana erityisesti lasten ja nuorten koulutus. On vastentahtoista ajatella, että perusopetuksen resursseja pitäisi ryhtyä leikkaamaan siinä määrin, että hyvätasoisen opetuksen toteuttaminen vaarantuisi. Kaisu Tuomi kunnanjohtaja
6 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Kansantalouden ja kuntatalouden näkymät Vuoden 2014 kansantalouden ennustelukujen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jäisi varsin vaatimattomaksi. Varovaisimman ennusteen antaa Suomen Pankki, 0,9 %, optimistisin puolestaan on palkansaajien PT 2,1 prosentillaan. Uusimmat ennusteet on annettu kuluvan vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän 8 %:n tuntumassa, ansiotasomuutoksen 1-3 %:n suuruisena sekä inflaation enimmillään 2,4 %:ssa ennusteen laatijan näkemyksen perusteella. Erityisesti vuoden 2013 syksyllä uutisoitiin lukuisia yt -neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi tai vähintään lomauttamiseksi. Uutta uutisoinnissa oli myös kuntien mukaantulo yksityisen sektorin rinnalle, mikä puhuu omaa kieltään julkisen sektorin tukalasta tilanteesta. Joukossa on kuntia ja kaupunkeja, jotka käynnistävät yt -menettelyn yhdistymiskarenssin loputtua. Maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja valtion ensi vuoden budjetti vaikuttavat kuntien veroprosentteihin ja velkaantumiseen. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 prosentti (ei sisällä veroprosenttien korotuksia) ja kiinteistöveron 100 miljoonaa euroa kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisen takia. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan ja tämän lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ensi vuonna. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalveluiden valtionosuuteen kohdistuu 320 miljoonan euron suuruinen vähennys. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 % ja niiden indeksikorotus on ensi vuonna 2,4 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Kaikkiaan verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi vähennykset ja lisäykset huomioon
7 ottaen ennakoidaan vain yksi prosentti. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3,5 % ja vuosikatteen heikkenevän lähes 800 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee kuntatalouden alijäämän syvenemistä ja sen seurauksena velan määrä kasvaa yli kahdella miljardilla eurolla. Kuntakentän ristiriitaisia tunnelmia kuvaa hyvin se, että huolimatta päinvastaisista aikeista kuntien tehtävät lisääntyvät ensi vuonna. Kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistettävien kuntakokeilujen rahoitukseen puolestaan varataan valtion budjettiin 520 000. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluja ja rahasta myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. Mikäli vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla vuonna 2017 lähes 2,4 miljardia euroa nykyistä korkeampi. Kunnallisverossa se merkitsee noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, se edellyttäisi, että menot alentuisivat todellisuudessa. Toisaalta mm. ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita, jolloin paineet veroprosenttien korottamiseen nousevat ja veronmaksajien kokonaisveroaste näin nousee. Edellä olevien Kuntalehden (12/2013) artikkelissa olleiden ennakointien valossa näyttää siltä, että keinot edes kaventaa menojen ja tulojen välistä kuilua ovat talouden kasvunäkymien valossa varsin vaatimattomat. 2.2 Seutukunnan ja alueellinen toiminta Totuttuun tapaan seutukunta laatii oman toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa tulevaa suunnitelmakautta varten. Seutulautakunnan omalta osaltaan hyväksymän talousarvion pohja on 19,31 euroa/asukas eli yhteistä kehittämistoiminnan rahoitus on varsin niukka. Hankkeisiin perustuvassa toiminnassa on kuitenkin aina huolehdittava siitä, että tehdyt sitoumukset voidaan täyttää hankkeiden valmistumiseen saakka. Uusi rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alusta. Käytännössä se merkitsee sitä, että uudet hankkeet käynnistynevät vuoden loppupuolella sen jälkeen kun rahoituspäätösten saaminen käynnistyy. Raahen seutukunnan kehittämistoiminta painottuu edellisten vuosien tapaan yritystoiminnan tukemiseen. Yhteisiä voimavaroja suunnataan Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyviin asioi-
8 hin, samoin on kuntien yhteinen tehtävä edistää tuulivoiman rakentamista maakuntakaavaan tulevien aluevarausten mukaisesti. Pienen mittakaavan (alle 10 myllyä) kokonaisuudet voidaan edelleen toteuttaa osayleiskaavoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueratkaisut järjestämisvastuineen halutaan ratkaista hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Omaa kuntaamme ja seutukuntaamme koskee esitys, jonka mukaan Raahen kaupunki saisi järjestää ja tuottaa perustason sote palvelut sekä eräitä erikoissairaanhoidon palveluita kuten nykyinen hyvinvointikuntayhtymä. Alle 20 000 asukkaan kunnan on ostettava em. palvelut alueensa vastuukunnalta. Vaativat sote- palvelut puolestaan tuottaisi maakuntataso, meillä käytännössä Oulun kaupunki. Muutosten tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset palvelut, vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja pitää huolta kunnan maksukyvystä sekä vähentää tarpeetonta sairaaloiden kilpavarustelua. Sote -ratkaisut saataneen vuoden 2014 puolella, jolloin myös tarvittava säädöspohja olisi valmis. Sote -järjestämiskaavailut ovat osa kuntarakenneuudistusta, joka on ollut vaihtelevalla menestyksellä ja vauhdilla ollut käynnissä nykymuodossaan muutaman vuoden. Aiempi marssijärjestys, kuntarakenne edellä, sote -järjestelyt sen vanavedessä, on muuttunut niin, että kuntien yhdistymisselvitysten laatimisaikataulu on kiinnitetty sote -lainsäädännön valmistumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman valmisteluryhmän on määrä antaa oma, mm. kuntien lausunnot huomioon ottanut loppuraporttinsa joulukuussa 2013, minkä jälkeen hallitus antaa esityksensä eduskunnalle keväällä 2014. Sote -lakien ja määrä tulla voimaan 1.1.2015, jolloin uudet alueet käynnistyisivät viimeistään 1.1.2017. Kuntien piti antaa 2013 marraskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle vastaus, minkä kunnan/kuntien kanssa aiotaan tehdä yhdistymisselvitys. Tämän ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika on siis sidottu em. sote -järjestämislakiin niin, että kuntarakennelain mukainen määräaika tulee olemaan 6 kuukautta sote -lain voimaantulosta. Mahdollinen ajankohta olisi silloin vuoden 2014 lopussa. Siikajoki on ilmoittanut ministeriölle, että selvityskumppanit ovat Raahe ja Pyhäjoki. Selvitysvelvoitteemme perustuu kunnan väkilukuun (alle 20 000 asukasta) sekä työssäkäynti- /pendelöintialuekriteeriin; viime mainitusta poikkeava selvityssuunta edellyttää ministeriön asettamaa erityistä kuntajakoselvitystä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on ollut olemassa vuoden 2012 alusta. Toiminta Kalajoen kaupungin hallinnoimana on käynnistynyt hyvin ja uuden ohjelmakauden aikana
9 on tavoitteena painottaa nykyistä voimakkaammin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä. Ympäristöterveydenhuolto jatkaa myös Kalajoen kaupungin alla yhteistoiminta-alueena. Maksuosuus vuonna 2014 on 113 354 euroa, muutos vuoteen 2013 on 2 364 euroa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös koskee vuosia 2014-2017. Siikajokea siinä koskee riskiluokituksen ohella Ruukin paloaseman toteuttaminen, tavoitevuosi on 2015 mutta on todennäköistä, että ratkaisu löytyy jo vuoden 2014 aikana. Maksuosuus vuonna 2014 on 440 940 euroa, muutos vuoteen 2013 on 10 301 euroa. 2.3 Oman kunnan toiminta ja talous Kunnan vuoden 2014 talousarvio perustuu valtuuston vahvistamaan tuloveroprosenttiin 22 eli nousua on yhden prosenttiyksikön verran; kiinteistöveroja ei sen sijaan korotettu. Heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy verotulopohjassa ja ennakoidussa verokertymässä, sillä em. noston vaikutus on pienempi kuin aiemmin arvioitu n. 600 000. Mikäli veroprosenttia ei olisi nostettu, olisi vuosikate jäänyt liki 300 000 miinukselle; tilikauden tulosta ei silti kyetä saamaan positiiviseksi, vaikka poistojen kirjaustaso olisi ollut normaali eli n. 1,1-1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen nykyinen kertymätaso on n. 1 miljoona euroa. Taloussuunnitelmaan tuleville vuosille ei ole kirjattu tuulivoimaverojen osuutta; toteutuessaan tuotto on arviolta 10 000 /mylly valmistumisvaiheessa. Mikäli hallituksen esitys eduskunnalle tuulivoiman verotuksen uudistamisesta toteutuu, tapahtuu muutosta jälleenhankinta-arvon määrittelyn lisäksi myös poistoajassa, joka tällä hetkellä on 10 vuotta. Vuosittainen arvon vähenemän muutos tarkoittaisi, että myllyn todellinen käyttöikä, 20-30 vuotta voidaan ottaa huomioon. Minimissään kiinteistöveron pohjana oleva vähimmäisarvo olisi 40 % jälleenrakentamisarvosta. Uusia tai laajentuvia palveluja ei ole mahdollista toteuttaa lähivuosina. Päinvastoin kunnille on esitetty yhden miljardin suuruista tehtävien karsimista mutta mitä ne ovat, on hämärän peitossa. Kunnan suorassa päätösvallassa olevien tehtävien kulurakennetta on luonnollisesti mahdollista muuttaa, joskin muutos on varsin hidas ja vaikea, kuten on huomattu vuosien varrella. Peruskysymys lienee, mistä kuntalaiset olisivat valmiita luopumaan tai mistä luopu-
10 misesta aiheutuisi vähiten haittaa. Yleisissä kansalaiskyselyissä vastaukset liittyvät useimmiten kulttuuriin ja liikuntapalveluihin, joita voitaisiin ulkoistaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoille. Myös erinäisiä valvontatehtäviä oltaisiin valmiit poistamaan kunnalta; taloudellisesti näillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, kun lähes 60 % kunnan toiminnasta on sote- palveluita. Valtuuston hyväksymän kuntasuunnitelman mukaisesti elinvoiman kehittäminen käynnistyy täysipainoisesti. Vuoden 2013 syksyllä aloittaneen kehityspäällikön tehtäviin kuuluvat Yrityspuiston ja kunnan markkinointi sekä yrittäjien yhteistyö ja uuden yritystoiminnan saaminen kuntaan. Siikajoella jo toimivien yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen on kehityspäällikön tehtävän ytimenä. Kunnan perinteisen tehtävän, peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rinnalle on saatava yhä painotetummin elinvoiman ja uusien tulolähteiden synnyttäminen ja tähän on haluttu nyt osoittaa myös tarvittavat resurssit. Kehityspäällikön tärkeimmät yhteistyökumppanit yrittäjien lisäksi ovat Ruukin Yrityspuiston hallitus, kunnanhallitus ja yrittäjyystoimikunta. Kunnan ulkopuoliseen verkostoon kuuluu mm. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja yrityspalvelut. Kunnanhallituksen velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun kunnan talous uhkaa jäädä alijäämäiseksi tai taseeseen syntyy kattamatonta alijäämää. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kiinteän omaisuuden myyntiä, menoleikkauksia sekä valtuuston jo aiemmin hyväksymä sijoitussalkun realisoiminen. Suurimpana taloutta tasapainottavana keinona on em. tuloveroprosentin nosto. Ruukin koulukeskuksen investointi rasittaa sekä käyttötaloutta (rakennusten kertapoistot, yläkoulu-lukion purkaminen, väistötilavuokrat sekä poistomäärän lisäys) että rahoituspuolta. Salkun tulouttaminen sekä mahdollinen valtionosuus merkitsevät kuitenkin sitä, että velkamäärä pysyy kohtuullisena ja siitä voidaan selvitä tulevien vuosien tulokehityksellä. Toiminnan ja talouden ohjauksen on oltava kuitenkin äärimmäisen tiukka ja tämä koskee niin peruskuntaa kuin kuntayhtymiäkin. Kuntakonsernin merkitys korostuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmista. Uusien ohjeiden myötä myös tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on entistä johdonmukaisempaa ja tarkempaa. Tavoitteet asetetaan yhdessä ja samassa yhteydessä myös keskeiset riskit niin tytäryhtiön kuin emonkin puolella. Vuoden 2013 syksyllä sovittiin Ruukin Yrityspuiston ohella myös Ruukin Vuokratalot Oy:ssä tarvittavista toimenpiteistä, joiden tavoitteena ovat kiinteistöjen ja asuntojen peruskorjaukset ja niiden
11 aikataulu. Asuntokannasta myös poistuu pari huonokuntoista rakennusta, joiden perusparannus ei olisi taloudellisesti järkevää. Samalla tässä voidaan osoittaa Ruukin koulukeskuksen tarvitsemia piha-alueita. Maankäytössä ja kaavoituksessa kokonaistilanne on hyvä. Jokivarsi on kauttaaltaan osayleiskaavoitettu, millä on todella suuri merkitys kaiken rakentamisen ohjaamisessa ja lupamenettelyssä. Kaavoista huolimatta painetta haja-aluille rakentamiseen on ja tämä ratkaistaan joko suunnittelutarve- tai poikkeamismenettelyllä. Asemakaavojen päivitystarpeita on Ruukissa ja Siikajoenkylällä, joissa tarkasteluun tulevat mm. asuintonttien koko ja määrä. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kunnan perustehtäviin. Enenevässä määrin toimenpiteet perustuvat hallintokuntien yhteistyöhön ja myös kolmannen sektorin kanssa toimimiseen kuntalaisen omaa vastuuta unohtamatta. Seutukuntaan laadittavaan hyvinvointikertomukseen sisältyvistä kuntakohtaisista osioista käy ilmi esimerkiksi väestön sairastavuus eli suuret perustekijät, joihin yritetään vaikuttaa perinteisten sote -palvelujen lisäksi myös jokapäiväisillä pienillä toimilla. Ne liittyvät ympäristöhoitoon, kansalaisopiston toimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan, jossa painotus on edelleen ns. massaliikunnan puolella. Henkilöstölähtöinen työn kehittäminen jatkuu edelleen Sitran osarahoittaman ja ohjaaman LATU -hankkeen päätyttyä vuoden 2013 lopussa. Tavoitteena on vaikuttaa työelämän ja työtehtävien järkevän tekemisen kautta tuottavuuteen, jota mitataan sekä euromääräisesti että laatumittarein. Näihin jää LATU -työn jäljiltä käyttökelpoiset välineet, ns. LUPA -lappu mukaan lukien. Siihen on kirjattu ikään kuin muistutukseksi työhön ja työntekoon liittyviä asioita: lupa tehdä toisin, innostua, kokeilla, olla yhteydessä, kysyä miksi, tehdä virheitä ja oppia niistä, nauraa ja olla myös kysymättä lupaa. Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen perustuu LADUn lisäksi omaan työhyvinvointiohjelmaamme sekä kuntasuunnitelman henkilöstöä koskeviin kohtiin. Henkilöstölähtöisen kehittämistyön tuloksia mitataan sekä laatumittarein että euroin. Kokemukset lähes kolme vuotta kestäneestä toiminnasta ovat rohkaisevia: erilaisia ideoita syntyi n. 80 ja niiden yhteenlaskettu euromäärä oli n. 300 000. Tämä antaa hyvän pohjan myös tuleville vuosille ja osoittaa, että myös kuntaorganisaatiossa on mahdollisuus löytää tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Kehittämistyön tavoitteeksi on kuitenkin syytä aset-
12 taa yksittäisen työtehtävän lisäksi toimintojen yhteensovittaminen ja hallintokuntien yhteistyön parantaminen entisestään. 2.4 Elinvoimaisuuden kehittäminen Siikajoen kunnassa Kehityspäällikön tavoitteena on toimia kunnan strategian ja vision pohjalta siten, että Siikajoen kunta säilyy vireänä kuntana ja seutukunnallisena kehittäjänä. Lähtökohtana ovat kunnan toimintaympäristö ja mahdollisuudet. Teemoina ovat tunnettuuden ja saavutettavuuden varmistaminen, sijaintietujen hyödyntäminen, kunnan vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen, osaava työvoiman saaminen/pitäminen kunnassa, yritysten uusiutumisen tukeminen, kunnan oman toiminnan uudistaminen, yrittäjyyden edistäminen, nuorten sitoutuminen kuntaan ja innovaatioiden ja luovuuden hyödyntäminen. Kunnan elinvoimaa rakennetaan hyvin pitkälti myös elinkeinopolitiikan avulla. Kehityspäällikön tehtäviin kuuluu toimia yhteyslinkkinä yrittäjien ja kunnan välille. Tärkeää on saada rakentava ja säännöllinen vuoropuhelu osapuolten välille. Menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja täten lisää kunnan houkuttelevuutta. On muistettava, että yritystoiminta vetää puoleensa yritystoimintaa ja lisääntyvä yrityskanta houkuttelee koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaa-ajanpalveluja. Yrittäjien saaminen kuntaan pohjaa pitkälti kunnan joustavuuteen maankäytön ja tonttipolitiikan suhteen. Yhdessä valtion tarjoamien instrumenttien ja ohjelmien kanssa tämä luo hyvät edellytykset yrittäjyydelle Siikajoen kunnassa. Yritystoimintaa ja toiminnan aloitusta tuetaan koulutusten ja informaation jakamisen avulla. Tärkeää on myös verkostoitua ja osallistua seudullisiin suuriin elinkeinohankkeisiin. Erilaisten uusien energiamuotojen saaminen kuntaan kasvattaa muun muassa kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti tuo myös uusia yrittäjiä ja asukkaita kuntaan. On kuitenkin huomattava, ettei jo kunnassa asuvien olosuhteita ei saa suhteettomasti heikentää. Koska maa-, metsä- ja kalatalous on vahva toimiala Siikajoen kunnassa, tulisi myös heidät huomioida elinvoiman kehittämisessä. Kunta tulisi nähdä yhteisenä subjektina, ei pelkästään eri kylinä. Tällöin koko kunta voidaan valjastaa elinvoimaa edistäväksi. Myös luottamus kuntaan on helpompi kasvattaa yhtenä subjektina. Kehityspäällikkö voi toimia yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistykset luovat yhteisöllisyyden ilmapiiriä ja ovat lisääviä vetovoimatekijöitä. Myös osallistuminen erilaisiin kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestämiseen kuuluu kehityspäällikön tehtäviin. Tarkoituksena ei kuitenkaan olla ainoa tapahtumien järjestäjä vaan
13 osallistua yhtenä osallisena. Myös paikallisen ruokakulttuurin edistäminen ja matkailupalveluiden kehittäminen lisää kunnan tunnettuutta. Tapahtumat tuovat kuvan aktiivisesta maaseudusta, jonka etuina ovat asuinkustannusten pienuus ja väljyys. Siisti, turvallinen ja viihtyisä maaseutu voidaan nähdä kunnan muuttohoukuttimena. Kuntamarkkinoinnin vahvana perustana on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen. Arja Lappalainen kehityspäällikkö 2.5 Väestörakenne Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet 13.11.2013. Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä 13.11.2013 Kylä/postino Väestöyht. 0-14 15-29 30-64 65- Karinkanta(92330) 187 32 27 86 42 Luohua(92450,86400) 356 98 55 145 58 Paavola(92430,92440) 1023 224 154 432 213 Revonlahti(92350) 814 235 123 361 95 Ruukki(92400) 1778 346 274 795 363 Siikajoki(92320) 1086 271 164 463 188 Tuomioja(92470,92260,92140) 305 51 32 158 64 Yhteensä: 5549 1257 829 2440 1023 Jakamaton: 13 13.11.2013 8.3.2013 Koko kunta 0-14 1 258 1 281 15-29 833 859 30-64 2 445 2 484 65-1 026 977 YHT: 5 562 5 601
14 Kunnan väestö Väkiluvun muutos kunnittain 2010 2012 Pyhäjoki Raahe Siikajoki 2012 2011 2010 Raahen seutukunta Koko maa -2 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Muutos edellisestä vuodesta, % 2.6 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Työpaikat päätoimialoittain Siikajoella 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus C Teollisuus F Rakentaminen G T ukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta TOL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Työpaikkojen lukumäärä
15 Työpaikkojen kehitys Siikajoella 2007 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P,O Koulutus, Julkinen hallinto B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. F Rakentaminen J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi R-U Muut palvelut X T oimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta 2011 2010 2009 2008 2007 T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 100 200 300 400 500 T yöpaikkojen lukumäärä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta 0 20 40 60 80 100 120 T yöpaikkaomavaraisuus, % SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti
16 Työttömyysaste kunnittain 2006 2012 16 T yöttömyysaste, % 14 12 10 8 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö Väestön koulutusaste kunnittain 2011 Vihanti Siikajoki Pyhäjoki Raahe Raahen seutukunta Koko maa 0 20 40 60 80 100 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/koulutus Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoakeskiaste Korkea-aste
17 2.7 Taloudelliset resurssit Tulovero Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuonna 2012. Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 20,0, vuonna 2012 ja 2013 prosentti oli 21,0. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu 22,0 tuloveroprosentin pohjalle. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen on 646 000 euroa. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** Kunnan tuloveroprosentti 18,50 18,62 18,62 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 Kunnan ef. veroaste 13,95 13,88 13,70 13,69 13,63 14,19 14,40 14,28 13,85 14,00 13,88 14,33 14,37 Erotus 4,55 4,74 4,92 5,31 5,37 5,31 5,10 5,22 5,65 6,00 6,12 6,67 6,63 24,00 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** Koko maa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58 Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80 (kunnat.net, hakupäivä 29.10.2013) Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.
18 Tulovero Talousarviovuonna 2014 tuloveroja arvioidaan saatavan 14 887 000 euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan 1 041 000 euroa. Kiinteistöveroprosentit 2012 2013 2014 yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85
19 Yhteisövero Yhteisöveroja saatiin 689 052 euroa vuonna 2012. Vuodelle 2013 on budjetoitu yhteisöveroja 725 000, tilinpäätösennuste on 682 000 euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan yhteisöveroja saatavan 702 000 euroa.
20 Verotulot yhteensä Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2014 yhtensä 16 630 000 euroa.
21 Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet 2012 Ta 2013 Tp 2013* Ta 2014 Vo laskennalliset perusteet 28 873 056,00 30 052 821,00 29 897 733,00 31 018 546,00 -kunnan omarahoitusosuus -17 054 466,00-17 659 092,00-17 689 092,00-18 530 883,00 +yleinen osa 182 279,00 186 369,00 186 369,00 189 402,00 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset 1 058 472,00 1 090 967,00 1 071 402,00 1 116 076,00 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia 13 059 341,00 13 671 065,00 13 466 412,00 13 793 141,00 Verotuloihin perustuva vo tasaus 4 064 408,00 3 939 792,00 3 907 466,00 4 064 475,00 Järjestelmämuutoksen tasaus -83 114,00-83 114,00-83 114,00-83 114,00 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus 17 040 635,00 17 527 743,00 17 290 764,00 17 774 502,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo -476 199,00-406 304,00-381 644,00-387 018,00 Yhteensä 16 564 436,00 17 121 439,00 16 909 120,00 17 387 484,00 (Luvut kunnat.net 6.9.2013) Valtionosuuksia on budjetoitu 17 388 000 miljoonaa euroa vuodelle 2014.
22 3 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE 3.1 Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta.
23 3.2. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2010 Tp2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain 0 2 804 534-852 609 686 946 1 122 864 366 162 244 138 107 840 2011 (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19,76 20 20,0 21,0 21,0 22,0 22,0 22,0 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016 yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla 3 393 1 720 1 959 2 182 2 893 3 454 4 307 4 444 2014, 2015, 2016 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 0 0 0 0 0 0 0-1 209 2016 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50 58,4 53,9 50,9 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50 37,3 42,5 45,3 Mahdollisesti 2013-2016 Mahdollisesti 2013-2016 TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kertynyt alijäämä / asukas 216 2017?
24 3.3 Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan 22.8.2012. Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2012 TP2013* Ta2014 Ts2015 Ts2016 Poistonalaiset investoinnit 1 205 902 2 700 000 6 054 120 7 740 400 1 656 780 Rahoitusosuudet 0 0 0 220 000 0 Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno 1 205 902 2 700 000 6 054 120 7 520 400 1 656 780 Suunnitelman mukaiset poistot 1 258 450 2 039 903 1 486 370 1 115 647 1 288 110 Ero 52 548-660 097-4 567 750-6 404 753-368 670 Poikkeama 4-24 -75-85 -22 Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti.
25 Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen
26 3.4 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella.
27 Pysyväisluontoisena määräyksenä on, että mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi. Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP 2012 TA 2013 TA 2013 + muutos TA 2014 Muutos 2013/2014 TS 2015 TS 2016 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 15 614 0 0 8 000 8 000 0 Toimintakulut -53 381 0 0-12 914-13 739-24 761 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -11 757-12 528-12 528-19 364 54,6-19 483-19 602 KUNNANHALLITUS Toimintatuotot 2 258 934 2 644 857 2 644 857 2 651 592 0,3 2 674 255 2 685 584 Toimintakulut -22 916 176-22 435 620-22 435 620-23 857 514 6,3-24 282 859-24 697 773 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 915 324 746 869 746 869 732 766-1,9 686 905 695 429 Toimintakulut -12 064 930-12 874 996-12 904 996-13 904 199 7,7-13 351 124-13 331 963 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 3 652 762 3 830 232 3 830 232 4 931 276 28,7 4 148 006 4 027 888 Toimintakulut -3 574 888-3 950 950-4 215 650-4 268 481 1,3-4 287 703-4 160 461 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 6 842 634 7 221 958 7 221 958 8 323 634 15,3 7 517 166 7 408 901 Toimintakulut -38 621 132-39 274 094-39 568 794-42 062 472 6,3-41 954 908-42 234 560 Toimintakate -31 778 498-32 052 136-32 346 836-33 738 838 4,3-34 437 742-34 825 659 Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Talousarviovuoden nettomääräraha työllistämisen alueella on - 228 507 euroa (ta 2013 = -242 265 euroa)
28 Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Lyhytaikaisen lainoituksen korkotason ollessa matala, rahoitus hoidetaan vuonna 2014 lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2013 arvioilta 5,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 5,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2014 on korkeintaan 11,4 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2014 on arviolta 5,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä 967 135 euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7.11.2012 / 78: Vuonna 2013 kunnanjohtaja, päävastuualueen päällikkö, tulosalueen päällikkö, tulosyksikön päällikkö, vastuualueenpäällikkö tai rehtori / koulunjohtaja saavat päättää hankinnoista 5 000 euroon asti talousarvion puitteissa. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus.
29 3.5. Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä kunta on perustanut rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu 20.4.2004. Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat. Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2012 oli 4 342 334,90 euroa. Rahaston markkina-arvo 31.10.2013 on 4 780 743,79 euroa. Rahaston säännöt 20.4.2004 - rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus Talousarviovuonna 2014 ja suunnitelmavuosina 2015 ja 2016 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 4,5 miljoonaa euroa seuraavasti: Tilinpäätöksen 2012 taseessa kertynyttä ylijäämää oli 667 895,52 euroa. Tilinpäätöksen 2013 tuloksen ennustetaan muodostuvan 905 694 euroa alijäämäiseksi, joten vuoden 2013 taseeseen syntyy alijäämää 237 798 euroa. Vuosina 2014 2016 katetaan edellisten tilikausien alijäämää yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan sijoitussalkkua 2,0 miljoonaa euroa, vuonna 2014 tuloutetaan 1,0 ja vuonna 2015 tuloutetaan 1,0 miljoonaa euroa.
30 3.6. Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2014 ennakoitu alijäämä 1 449 046 euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille. Alijäämien kattamiseen tuloutetaan rahastoa. Kumulatiivinen alijäämä vuonna 2014 on tilinpäätösennusteen 2013 mukaan laskettuna 1,4 miljoonaa euroa. 3.7. Talousarvion seuranta 2014 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Vuonna 2014 neljännesvuosittain annettavaan raporttiin on tarkoitus sisällyttää hallintokunnilta pyydetyt arviot talouden kehittymisestä sekä investoinneista. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.
31 4. KUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 4.1 Tilinpäätösennuste 2013 1 000 euroa 2008 2009 2010 2011 2012 Tp2013** TOIMINTAKATE -25 909-28 459-28 483-31 264-31 778-31 929 Verotulot 13 607 13 522 14 220 14 529 15 645 15 863 Valtionosuudet 14 320 15 655 16 644 16 562 16 619 16 900 Muut rahoituserät, netto -129 32 423-679 201 100 VUOSIKATE 1 889 750 2 804-852 687 934 TILIKAUDEN TULOS 948-218 1 642-1 616-572 -906 KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ 1 431 1 214 2 856 1 240 668-238 Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on - 32 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 1,4 % verrattuna tilinpäätökseen 2012. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan -905 694 euroa. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen alijäämä on 238 tuhatta euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa 14,8 miljoonaa euroa eli 2 643 euroa / asukas. Talousarviossa 2013 lainamäärä on arvioitu 16,2 miljoonaa euroa eli 2 893 euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 5,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan lisäys tilinpäätökseen 2012 arvioidaan olevan 3,5 miljoonaa euroa.
32 4.2 Talouden kehitys 2009 2016 SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS 1 000 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Asukasluku 31.12. 5 776 5 682 5 638 5 634 5 600 5 600 5600 5600 Väestön kasvu % 0,3-1,6-0,8-0,1-0,6 0,0 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot 13 522 14 220 14 529 15 645 16 035 16 630 17 057 17 369 /asukas 2 341 2 503 2 577 2 777 2 863 2 970 3 046 3 102 Valtionosuudet 15 655 16 644 16 562 16 619 17 120 17 388 17 562 17 737 /asukas 2 710 2 929 2 938 2 950 3 057 3 105 3 136 3 167 Verorahoitus yhteensä 29 177 30 864 31 091 32 264 33 155 34 018 34 619 35 106 Muutos % 4,5 5,8 0,7 3,8 2,8 2,6 1,8 1,4 /asukas 5 051 5 432 5 515 5 727 5 921 6 075 6 182 6 269 Toimintatuotot 7 669 5 364 3 989 3 666 3 409 3 572 3 426 3 453 Muutos % -30,1-25,6-8,1-7,0 4,8-4,1 0,8 Toimintamenot -36 128-33 846-35 254-35 444-35 537-37 311-37 863-38 278 Muutos % 8,6-6,3 4,2 0,5 0,3 5,0 1,5 1,1 Toimintakate -28 459-28 482-31 264-31 778-32 052-33 739-34 438-34 826 Muutos % 9,8 0,1 9,8 1,6 0,9 5,3 2,1 1,1 /asukas -4 927-5 013-5 545-5 640-5 724-6 025-6 150-6 219 Vuosikate 749 2 805-853 687 1 123 366 244 108 /asukas 130 494-151 122 201 65 44 19 vuosikate / poistot ja arvonal. % 77,5 279,1-84,3 54,6 101,8 24,6 21,9 8,4 Sumu - poistot -967-1 005-1 012-1 258-1 103-1 486-1 116-1 288 Tilikauden tulos -218 1 642-1 616-572 19-1 455-872 -1 180 Tulorahoitus 698 2 578-962 674 676-85 244 86 Investointien tulorahoitus % 57,6 161,0-42,9 56,9 18,2 6,0 3,2 6,5 Investoinnit netto -1 301-1 410-1 293-1 151-2 978-5 819-7 520-1 557 /asukas -225-248 -229-204 -1 068-1 039-1 343-278 Lainanhoitokulut -2 151-1 006-985 -2 124-1 266-1 167-1 197-1 217 Kumulatiivinen yli-/alijäämäjäämä 1 214 2 856 1 240 668 2 243-1 449-857 -1 209 Lainakanta pa +ly kunta 1000 9 766 9 770 11 044 12 293 16 199 19 341 24 117 24 887 /asukas 1 691 1 719 1 959 2 182 2 893 3 454 4 307 4 444