Osaamisen ennakointi ja oppilaitosyhteisön osaamisen kehittäminen verkostoissa Koulutuspäällikkö Aila Paaso 13.3.2014 26 March 2014 Olli Oamkilainen 1
Ennakoinnin määrittelyä Tulevaisuuden kuvaaminen Analysointijärjestelmien kehittäminen Tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen ja analysointi Osaamistarpeiden ennakointi laadullista ennakointia tuottaa tietoja: tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, työelämän uusista osaamisalueista, osaamiskuvauksista Koulutustarpeiden ennakointi määrällistä ennakointia 26 March 2014 2
Miten toimintaympäristö on muuttumassa? Työmarkkinat 2020, EVA Toimintaympäristö on globaali, Kiinan ja Intian taloudellinen ja poliittinen painoarvo kasvaa. Suomen kilpailukyvyn perusta on osaajat. Kilpailu osaajista kiristyy Elinkeinorakenteen murros teollisesta Suomesta palvelujen Suomeen, työn ja työorganisaatioiden muutos Väestörakenteen muutos ja Suuret ikäluokat jää eläkkeelle, huollettavien määrä kasvaa- työurien pidentäminen- Uusi sukupolvi erilainen suhde työhön, työajat, joustot, EVA: työelämän kulttuurivallankumouksesta Julkisen sektorin ylikuormitus, tehokkus, rakenteelliset uudistukset Ekologian näkökulma ja ympäristön merkitys kasvaa; tarvitaan energia ja ympäristötöteknologiaosaamista Tietoyhteiskunta ja Teknologian kehitys, internet, sosiaaliset yhteisöt ; Suomi jäänyt kehityksestä? päällekkäiset systeemit, nostaminen paalupaikalle takaisin Verkostoituminen ja verkottuminen; elearning ja kumppanuudet Osaaminen ja innovaatiokyvyn tarve sosiaalinen osaaminen ja verkottuminen, elinikäinen oppiminen Koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen: tarvitaan mestareita ja maistereita Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys Aila Paaso 3
Euroopan unionin linjauksia Bolognan prosessi Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään lähinnä kuudella tavoitteella: Ymmärrettävät tutkintorakenteet. Tässä työkaluina käytetään erityisesti ECTS (European Credit Transfer System) -opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää sekä tutkintotodistuksen liitettä. Yhdenmukaiset tutkintorakenteet. Tutkintorakennetta kehitetään pääsääntöisesti kahden syklin mallin pohjalle. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi- nelivuotinen bachelor-tason tutkinto, jonka pitäisi olla relevantti myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Toisen syklin tutkintoja ovat maisterin tutkinnot ja jatkotutkinnot ovat kolmannen syklin tutkintoja. Opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto. Otetaan käyttöön ECTS-yhteensopivat opintojen mitoitusjärjestelmät. Useassa Euroopan maassa ei ole ollut käytössä opintojen mitoitusta, vaan tutkintojen laajuus on ilmoitettu vuosina tai lukukausina. Liikkuvuuden lisääminen. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuuden olennainen lisääminen. Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus. Lisätään laadunarviointiin liittyvää eurooppalaista yhteistyötä yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen löytämiseksi. ENQA (European Network of Quality Assurance in Higher Education) -verkosto on tässä keskeisessä roolissa. Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus. Monipuolisen kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen tiivistäminen, kieli- ja kulttuurikoulutus Aila Paaso 4
Euroopan unionin linjauksia 1. Lissabonin strategia 2010 ja Lissabonin sopimus 2. Kööpenhaminan prosessi (Kööpenhamina 2002, Maastricht 2004, Helsinki 2006, Bordeaux 2008) 2.1 Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen 2.2 Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto. ENQA-VET. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. ECVET. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, EQF. Eurooppalainen tutkinto- ja pätevyysvaatimusten viitekehys, EUROPASS. 2.3 Keskinäisen oppimisen, yhdessä tehtävän työn sekä kokemusten ja tietotaidon vaihdon vahvistaminen 2.4 Kaikkein sidosryhmien osallistuminen 3. Eurooppalainen työllisyysstrategia Aila Paaso 5
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, tavoitteena on edistää elinikäistä oppimista Euroopan unionissa tuottamalla tietoa ammatillisesta koulutuksesta. CEDEFOP järjestää ja tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja tutkimusta sekä tuottaa ja välittää ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja koulutuspolitiikkaa koskevaa tietoa Euroopan unionin jäsenmaiden, ETA-maiden ja Euroopan komission kesken. Cedefop hankkii tietoa jäsenmaiden ammatillisesta koulutuksesta verkostojensa kautta. Opetushallitus koordinoi Refernet-verkoston kansallista toimintaa. http://www.oph.fi/tietopalvelut/kansainvalinen_koulutustieto/cedefop/refernet Julkaisut http://www.cedefop.europa.eu/en/information-services/vet-in-europe-country-reports.aspx Cedefop. 2008c. Skill needs in Europe: Fokus 2020. 2008a. Viitattu 22.07.2009. http://www.cedefop.europa.eu/etv/ Information_resources/Bookshop/publication_details.asp?pub_id=498236 Cedefop. 2008d. VET Policy Report Finland. Progress in the policy priority areas for vocational education and training. European Centre for the Development of Vocational Training. Refernet. Cedefop. 2009a. Future skill supply in Europe. Medium-term forecast up to 2020: synthesis report. 2009. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Cedefop. 2009b. In the finishing straight: From Coopenahagen to Bordeaux. Viitattu 19.07.2009.http:// www.cedefop.europa.eu/etv/upload/information_resources/bookshop/515/8027_en.pdf Cedefop. 2009c. Vocational Education and Training (VET) systems and their development. Viitattu 27.07.2009.http:// www.cedefop.europa.eu/etv/information_resources/nationalvet/default.asp http://www.oph.fi/tietopalvelut/kansainvalinen_koulutustieto/cedefop Aila Paaso 6
Tulevaisuusselonteko http://tulevaisuus.2030.fi/
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013 Valtioneuvoston visio: Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/j18-vn-tuse-fi-19-sv-20-en/pdf/fi.pdf 26 March 2014 Aila Paaso 8
Suomi on kaikenlaisille yrityksille houkutteleva toimintaympäristö Tavoite vuonna 2030: Suomi on innostava, houkutteleva ja vakaa toimintaympäristö kaikille yrityksille ja osaajille. Elinkeino- ja yritysrakenne on monipuolistunut ja Suomi kestää sen ansiosta paremmin nopeita talouden muutoksia. Erityisesti niiden yritysten, jotka haluavat ja kykenevät uudistumaan sekä kasvamaan globaalisti, on helppo toimia Suomessa. Työn, oppimisen ja yrittämisen uusi liitto Tavoite vuonna 2030: Työ luo edellytykset hyvinvoinnille ja kestävälle kasvulle. Jokaiselle on taattu mielekästä tekemistä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan nykyistä joustavampia ratkaisuja työntekoon ja oppimiseen. Rohkean kokeileva yrittäjäkulttuuri on kasvun edellytys. 26 March 2014 Aila Paaso 9
Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus Tavoite vuonna 2030: Kansainvälisyys, moniarvoisuus ja keskinäinen kunnioitus sekä kaikkien arvostus ja yhteisöllisyys ovat perustana tulevaisuuden menestykselle. Suomessa on kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja eriarvoistumiskehitys on taittunut. Julkinen sektori kestävän kasvun tukena Tavoite vuonna 2030: Tulevaisuuden kestävän kasvun rakentamiseksi yhteiskunnan kaikilla toimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. Kansalaisyhteiskunta ja uusia ratkaisuja kehittävät yritykset ja tutkimustahot toimivat tasaveroisina kumppaneina julkisen sektorin rinnalla. Julkinen sektori kaikilla tasoilla toimii avoimesti ja uusia ratkaisuja ennakkoluulottomasti kokeillen sekä kestävän kasvun markkinoita luoden. Julkisen sektorin omat toimintaedellytykset tukevat nopeutta, avoimuutta ja innovatiivisuutta.. 26 March 2014 Aila Paaso 10
Ennakointitiedon tuottajatahot ja toimijaverkostot Valtakunnalliset ja alueelliset hallintoviranomaiset Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maakuntaliitot Yritykset ja työorganisaatiot Yrittäjät, johtajat Työntekijät Työelämänedustajat tutkintotoimikunnissa Koulutusorganisaatiot Opettajankoulutusorganisaatiot Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen järjestäjät Opetushenkilöstö Opiskelijat Järjestöt Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt Opetusalan ammattijärjestö Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Opiskelijajärjestöt 26 March 2014 Korento/Kotimäki 2013 11
Maailman osaavin kansa 2020 Mahlamäk i-kultanen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P. & Nyyssölä, K. (toim.) OPH, raportit ja selvitykset 2013:8 Koulutus ja inhimillinen pääoma, kansakuntamme voimavara Tarvitaan: 1. Työtä ja panostusta koulutuksen kehittämiseen 2. Tutkimustietoa 3. Yhteistyötä 26 March 2014 Aila Paaso 12
Ammattikasvatus Ammattikasvatus, kasvatustieteen osa-alue, jossa tutkittaviin ilmiöön vaikuttavat työelämänkehitys ja eri ammattien kehityshistoria, ammattikulttuuri ja käytännön osaaminen. Tuomisen ja Wihersaaren(2006) mukaan ammattikasvatuksessa on keskeistä tiedostaa ammatin ja työn yhteys. Ammatit kiinnittyvät työhön, ja työelämä on aina läsnä, kun puhutaan ammattikasvatuksesta. Myös Ruohotie (2000) painottaa, että ammattikasvatustutkimus ei rajoitu vain koulujärjestelmässä tapahtuviin ilmiöihin, koska tutkimuskohteena ovat usein muun muassa koulutuksen ja työelämän suhteet, jotka edellyttävät poikkitieteellisyyttä. 26 March 2014 Aila Paaso 13
Professio vai dynaaminen ammatti? Professio: tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus. Autonomisen toimijuuden rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös opettajaprofession sisältämään ammatillisuuteen. Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin ammatteihin suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen identiteettiin. Ammatti on ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen. Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään ammatistaan ja yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan välillä johtaa päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite. Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit Eteläpelto (2007) Työhön liittyvä identiteetti kuvaa monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös työhön liittyvät arvot ja eettiset sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin. Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös yksilön tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön. Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi. 26 March 2014 Aila Paaso 14
Asiantuntijuus Hakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden komponentit formaaliin tietoon, käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä reflektiota joka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös kollektiiviseen toimintaan. Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työssäoppimisen yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa osallistumisnäkökulma painottuu opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen, oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista kohti Hargreavesin (1994) kollaboratiivista yhteistyön kulttuuria. Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassa yhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä eksperttiyttä korostava ja osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006) mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja, oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat korostavat yhteisön merkitystä tiedon luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon tuottamisen, välittämisen ja soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat luottavat omaan kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon luomisen kautta. Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta. 26 March 2014 Aila Paaso 15
Ammatillisten opettajien osaamisen ennakoinnin ja kehittämisen askeleita 2005-2013: Osaava - Opettaja koulutustapahtuma (2005) 2006 alkaen alueellinen Esitutkimus ammatillisten opettajien osaamistarpeista 2006 Osaava Opettaja 2010-2020, Toisen asteen ammatillisenkoulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. Kehittämishanke. 2007-2008 Osaava ammatillinen opettaja 2020. Väitöstutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Paaso. 2010. Osaava Verso I, II, III, 2010-2013 Ennakoiva osaamisyhteisö-kehittyvä ammatillinen opettajuus 2011-2013 26 March 2014 Aila Paaso 16
Ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuva Osaava opettaja 2010-2020 tutkimushankkeessa toteutettujen nykytila- ja tulevaisuuskyselyjen avulla, edelfoi verkko-ohjelmalla koottua aineistoa käytettiin tutkimuksen aineistona. Kehittämishankkeen loppuraportti: http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja Osaava ammatillinen opettaja 2020 Osaamisalueet: Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen Pedagoginen osaaminen Työyhteisöosaaminen Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen 26 March 2014 Aila Paaso 17
26 March 2014 Aila Paaso 18
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä - Työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi Didaktisesta osaajasta - Opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Oman työn taitajasta Opiskelijan oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Ammattialan osaajasta Alansa vastuulliseksi kehittäjäksi 26 March 2014 Aila Paaso 19
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä - työyhteisölliseksi osaajaksi Työyhteisöllisen osaajan identiteetti muotoutuu opettajan ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Kollegiaalisuus, työyhteisöllinen osaaminen ja vastuullinen työntekijyys haastavat perinteisen opettajan professionaalisen autonomian. Työyhteisöllisen osaajan identiteetissä yhdistyvät yksittäisen opettajan ja pedagogisen asiantuntijayhteisön opiskelijoiden oppimista tukevat elementit.. 26 March 2014 Aila Paaso 20
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Työssäoppimisen ohjaajasta koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja työelämänedustajien vuorovaikutuksessa koulutuksen ja työelämän verkostoissa ja rajapinnoilla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista ja yrityselämän tarpeisiin suunnitellusta koulutuksesta. Tulokset osoittivat myös, että peräti neljäsosa ammatillisista opettajista ei toimi missään koulutuksen ja työelämän verkostoissa. Tämä on huolestuttavaa ammatillisten opettajien osaamisen ajantasaistamisen ja tulevaisuuteen näkemisen kannalta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tuotanto-, palvelu- ja toimintatavat elävät, ja aidoissa työelämän oppimisympäristöissä toimiminen on keskeistä ammattikäytäntöjen oppimisen ja ammattipedagogiikan näkökulmista 26 March 2014 Aila Paaso 21
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Didaktisesta osaajasta opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuvan mukainen opettajan työidentiteetti vaatii opettajalta toisenlaista osaamista ja vuorovaikutusta kuin perinteinen ammatillisen opettajan identiteetti. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan identiteettiin liittyy aina opiskelijan osallisuuden lisääminen ja dialoginen kohtaaminen opiskelijan kanssa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että opettajat tiedostavat pedagogisen osaamisen kehittämisen sekä perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen ja merkityksen hyvin vaihtelevasti. Uhkatekijänä nähtiin opettajien ajan käyttäminen kasvattamiseen ammatinopetuksen sijasta. Kuvaavaa on, että tulosten mukaan opettajista peräti 56 prosenttia ilmoitti, ettei toimi missään opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa tukevissa verkostoissa. Tulos kertoo ammatillisen koulutuksen ja ammattipedagogiikan suurista haasteista opiskelijoiden ammatinoppimisen edistämisessä ja yksilöllisyyden huomioimisessa. 26 March 2014 Aila Paaso 22
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Oman työn taitajasta oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksessa, jossa huomioidaan opiskelijan tarpeet ja odotukset. Kehityssuunta viittaa opettajien professionaalisen autonomian murrokseen. Ammatillisen opettajan opettajakeskeinen ajattelu ja toiminta sekä etäisyys työelämästä on väistymässä oleva kehityssuunta. Tulokset viittaavat siihen, että koulutusorganisaatioissa ei ole otettu riittävästi huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutosten vaatimuksia. Ammatillisen opettajan työn kuvan perustehtävää ei myöskään ole selkiytetty riittävästi, eikä tehtävään liittyvää ydinosaamista ole määritelty. Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdyt tehtävän kuvaukset perustuvat opettajan professionaaliseen autonomiaan ja valtaan, eivätkä vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia yhteisöllisen verkosto-osaajan, opiskelijan kuuntelijan ja kohtaajan sekä opiskelijan oppimisprosessin tukijan osaamisesta. Tutkimustulosten ja työn vaativuuden arvioinnin tehtäväkokonaisuuksien näkökulmasta näyttäisi siltä, että opettajan ammatin työnkuva ja osaaminen suhteessa opiskelijoihin, työyhteisöön ja erilaisiin oppimisympäristöihin vaatisi syvällisempää dialogia ja selkiyttämistä. Näin voitaisiin myös vastata tutkimuksessa esiin nousseeseen haasteeseen opettajan työn palkitsevuudesta.. 23
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Ammattialan osaajasta vastuulliseksi alansa kehittäjäksi Ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetin jatkuva rakentaminen on välttämätöntä, koska ammatillinen taitotieto kehittyy ja muuntuu koko ajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarpeiksi. Ammatillisen opettajan ammattiopetuksen vastuusta osa on siirtynyt työpaikoille työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Tutkimustulokset viittaavat ammatillisen opettajan ammatti-identiteetin ja ammattialojen kehityksen murrokseen. Opettajan ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetti muodostuu opettajan ja kouluyhteisön, työpaikkojen ja alan alueellisten ja kansainvälisten verkostojen vuorovaikutuksessa. 26 March 2014 Aila Paaso 24
Heikot signaalit Muutoksen ensioireet (ME) Työyhteisö- osaaminen 132 (31%) Koulutuksen ja työelämän yhteistyö- osaaminen 102 (25%) Opettaja oman työnsä taitajana 87 (21%) Pedagoginen osaaminen 58 (14%) Ammatillinen osaaminen 37 (9%) Osaava ammatillinen opettaja, tulokset yhteenveto Heikot signaalit Aikainen informaatio tulevasta (AI) Koulutusorganisaation strategisen toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja arviointi 44 (10,5 %) Täydennyskoulutus työelämäyhteistyön osaamisessa ja kehittämisessä 59 (14%) Ammattina opettaja 30 (7%) Taito kohdata opiskelijat yksilönä 28 (7 %) Ammattialan kehittäminen ja täydennyskoulutus 26 (6%) Tulevaisuuskuvien tulevaisuustilat ME/ nykytila 184 (40%) ME/ uhka 183 ( 39%) AI /uhka 33 (43%) ME/nykytila 300 (54%) AI/ nykytila 175 ( 52%) ME/uhka 124 (41%) AI/uhka40 ( 61%) ME /nykytila 278 (71%) AI/ nykytila ME/nykytila 233 (69%) AI/ uhka 10 (38%) AI/ toivottava 10 (38%) Tulevaisuuskuvien todennäköisyys Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. 2015-49 ( 61%) 2020-44 ( 54 %) Uhka erittäin epätod.näk. 46% Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. 2015-49 ( 61%) 2020-44 ( 54 %) Uhka erittäin epätod.näk. 46% Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. 2015-49 ( 61%) 2020-44 ( 54 %) Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. 2015-49 ( 61%) 2020-44 ( 54 %) Uhka eritt. epätod.näk. 46% Toivottava 2015-44 (65%) 2020-50 (62%) Tulevaisuuskuvien toivottavuus Nyk.vaudilla, ei lainkaan toivott. 36 (44 %) Uhka, ei lainkaan toivott. 64 ( 79 %) Nyk.vaudilla, ei lainkaan toivott. 36 (44 %) Uhka, ei lainkaan toivott. 64 ( 79 %) Nyk.vaudilla, ei lainkaan toivott. 36 (44 %) Nyk.vaudilla, ei lainkaan toivott. 36 (44 %) Uhka, ei lainkaan toivott. 64 ( 79 %) Toivottava 62 (77%) Laadunhallinnan erityispiirteet johtajamis- osaaminen ped.strategia, oppimis- ympäristöajattelu, toimivat prosessit työelämäläht. ops- prosessi alueel. tarpeet kumppanuus palvelu ja kehittämistehtävä osaamisen kehittäminen, kannustava toimintakulttuuri opisk. tarpeet yksilöllistäminen osallisuuden lis. yhteiskunnallinen vastuu/tuloshak. tarvekartoitus, oppiminen, innovointi ja parantaminen osaaminen alakohtaiset koulumuodot ylittävät osaamispolut Kehitys- suunnan vahvuus Keskisuuri 9-11 % Korkea 12-14 % Matala 6-8 % Matala 6-8 % Matala 6-8 % 26 March 2014 Aila Paaso 25 Ammatillisen opettajan työnkuva Työyhteisöllinen osaaja Koulutuksen ja työelämän verkosto- osaaja Opiskelijan oppimisprosessin tukija ja ohjaaja Opiskelijan kohtaaja ja kuuntelija Ammattialan vastuullinen kehittäjä
Osaava Verme Ammatillinen mentorihyrrä 26 March 2014 Nissilä/ Paaso 26
Miten koulutusorganisaatiot vastaavat tulevaisuuden haasteisiin ja osaamisvaatimuksiin? 3/26/14 Aila Paaso 27
26 March 2014 Aila Paaso 28
Ammatillisen opettajan osaamisen ennakointi ja kehittäminen Ennakointityö Kansainvälinen taso, EU Valtakunnallinen taso (OKM, TEM) Alueellinen taso/alakohtainen taso Työpaikat Osaamisyhteisö Koulutusorganisaatiotaso Osaamiskartta - Osaamisalueet: 1. Pedagoginen osaaminen 2. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen 3. Alakohtainen ammatillinen osaaminen 4. Työyhteisöosaaminen Osaamistasot Osaamisen kehittämisen linjaukset ja tavoitteet OKM OPH Ammatilliset opettajakorkeakoulut Koulutuksen järjestäjät sidosryhmineen Ammatillinen opettaja itse 26 March 2014 Korento/Paaso 2012 Osaamisen arviointi Itsearviointi Vertaisarviointi Esimiehen arviointi Arviointi kehityskeskustelussa 360 arviointi Opiskelija palautteet Kehittämissuunnitelmat ja kehittäminen Valtakunnalliset koulutus- ja kehittämis-ohjelmat Työelämäjaksot Alueelliset ja organisaatiokohtaiset kehittämis-ohjelmat Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Osaamisen kehittämisen ja kehittymisen arviointi Prosessi Vaikuttavuus 29
Osaava Verso I,II,III Pohjois-Suomen alueen ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja osaamisen kehittäminen verkostoissa, sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumeissa sekä koulutusorganisaatioiden osaamisenhallintajärjestelmässä 26 March 2014 Aila Paaso 30
Osaavaopettaja.fi -sivusto 26 March 2014 Aila Paaso 31
II. Koulutusorganisaatiot kehittymisyhteisöinä ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatiossa Verso I, 2010-2011 mukana Sosiaali- ja terveysala; Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö Liiketalous; Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, liiketalous Hotelli-, ravintola- ja cateringala; Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö, Muhoksen yksikkö ja Kempeleen yksikkö Tieto- ja tietoliikennetekniikka-ala; Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö 26 March 2014 Aila Paaso 32
II. Koulutusorganisaatiot kehittymisyhteisöinä ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatiossa Verso II, 2011-2012 mukana Kone- ja metalliala; Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö tekniikka Raahen ammattiopisto sekä Koulutuskeskus Sedu (benchmarking) Prosessiteollisuusala; Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö tekniikka Ammattiopisto Lappia ja Savon ammatti- ja aikuisopisto Käsi- ja taideteollisuusala; Oulun seudun ammattiopisto, Pikisaaren yksikkö Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Toholammen yksikkö Autoala; Oulun seudun ammattiopisto, Haukiputaan yksikkö, Muhoksen yksikkö ja Kempeleen yksikkö Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Raahen ammattiopisto Elintarvikeala; Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö Kokkolan ammattiopisto 26 March 2014 Aila Paaso 33
II. Koulutusorganisaatiot kehittymisyhteisöinä ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatiossa Verso III, 2012-2013 mukana Sähkö- ja automaatioala; Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö tekniikka ja Haukiputaan yksikkö Kainuun ammattiopisto, Kajaani ja Raahen ammattiopisto Logistiikka-ala; Oulun seudun ammattiopisto, Haukiputaan ja Kempeleen yksikkö Ammattiopisto Luovi, Kainuun ammattiopisto Rakennusala; Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö tekniikka ja Haukiputaan yksikkö Ammattiopisto Lappia, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Raahen ammattiopisto Metsäala; Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö ja Taivalkosken yksikkö Maatalousala; Oulun seudun ammattiopisto Muhoksen yksikkö Ammattiopisto Lappia Loue, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö ja Ruukin Maaseutuopisto Matkailuala; Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö ja Pudasjärven yksikkö Kainuun ammattiopisto, Kajaani 26 March 2014 Aila Paaso 34
Verso IV hankkeessa 2013-2014 mukana hiusalan, kauneudenhoitoalan, puutarhatalouden alan, suunnitteluassistentin alan, lääkealan, pintakäsittelyalan, kiinteistöpalvelualan ja laboratorioalan perustutkintojen opettajat Perustutkinnon opettajien osaamiset vielä kuvaamatta seuraavilla aloilla: Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Hevostalouden perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Kaivosalan perustutkinto, Puualan perustutkinto, Talotekniikan perustutkinto, Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, Turvallisuusalan perustutkinto, Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kansainvälinen liiketalouden perustutkinto 3/26/14 35
Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintamisen prosessi SYKSY osaamisen ennakointi osaamisen mallintaminen: alakohtaiset osaamisalueet sekä koulutusorganisaation yhteinen osaaminen, pedagoginen osaaminen ja elinikäisen oppimisen avaintaidot osaamisprofiilien määrittäminen KEVÄT osaamiskartoitusten toteuttaminen kehityskeskustelujen toteuttaminen SYKSY osaamisen kehittämissuunnitelmat koulutussuunnitelmat 26 March 2014 Aila Paaso 36
Ammatillisen opettajan osaamisalueet Kaikille yhteinen osaaminen: Työyhteisöosaaminen OSEKK:n perustehtävään liittyvä os. Yhteisöllisyysosaaminen Lainsäädäntöosaaminen Päätöksentekojärjestelmä osaaminen Strategiaosaaminen Toimintajärjestelmäosaaminen Talousosaaminen Henkilöstöhallinnon osaaminen Turvallisuusosaaminen Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Tietojärjestelmä-osaaminen Kaikille yhteinen osaaminen: Elinikäisen oppimisen taidot Oppimistaidot Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Eettinen osaaminen Terveyteen ja työkykyyn liittyvä osaaminen Yrittäjyysosaaminen, aloitekyky Ympäristöosaaminen Viestintäosaaminen Monikulttuurisuus ja kansainvälisyysosaaminen Kaikille yhteinen osaaminen: Kielitaito Englanti Ruotsi Venäjä Saksa Opettajan oman alan substanssiosaaminen Alakohtainen opetuksen sisältöosaaminen Oman ammatin tieto- ja taitoperustan mukainen osaaminen Opettajan työelämäyhteistyön osaaminen Opettajan pedagoginen osaaminen Opettajan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaosaaminen Erityisosaaminen Yhteistyöosaaminen työelämän edustajien kanssa Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja kouluttamisosaaminen Työelämän kehittämisosaaminen Opiskelijan oppimiseen liittyvä osaaminen Opiskelijan kohtaamiseen liittyvä osaaminen Opetuksen suunnitteluosaaminen Opetuksen toteuttamisosaaminen Arviointi ja palauteosaaminen Opetuksen kehittämisosaaminen Yrittäjyyskasvatusosaaminen Erityispedagoginen osaaminen Näyttötutkinto-osaaminen Tutkimustyön osaaminen Tutkimus- ja kehittämishankkeiden osaaminen Innovaatiotoiminta osaaminen Säädöksiin pohjautuva erityisosaaminen Alakohtainen erityisosaaminen 26 March 2014 Aila Paaso 37
Kokemuksia ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintamisesta AMMATILLINEN OPETTAJA henkilökohtainen osaaminen näkyväksi kehittämisalueet ja koulutustarpeet esille yhteisöllinen kehittämistapa haasteellista; autonomia, työaika sosiaalisen median toimintaympäristöjen käytön haasteellisuus ALAKOHTAINEN VERKOSTO tutkintojen perusteet tutuksi työelämän osaamistarpeet esille alakohtainen yhteistyö ja verkostotapaamiset ja hyvien käytäntöjen jakaminen vertaistuki TYÖYHTEISÖKOHTAISET TAPAAMISET johdon ja opettajien yhteistyö osaamisen johtaminen ja osaamisenhallinta näkyväksi Systemaattinen osaamisen linkittäminen kehityskeskusteluihin kehittämis- ja koulutussuunnitelmat 26 March 2014 Aila Paaso 38
Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen henkilöstön osaamistarpeiden ennakointihanke Ammatillinen opettajakorkeakoulu 26 March 2014 Korento/Paaso 2012 39
Työryhmä: Opetusneuvos Mari Räkköläinen (OPH), asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo (OPH), johtaja Heljä Hätönen (Educa- Instituutti OY), johtaja Hannu Linturi (Internetix), dos Anita Rubin (Tutu), projektipäällikkö Aila Paaso (OAMK), asiantuntija Kati Korento (OAMK), projektikoordinaattori Erja Kotimäki (OAMK), projektikoordinaattori Arja Räinä-Räisänen (OAMK), asiantuntija Johanna Savunen (OSAO) ja asiantuntija Tapio Patrikainen (OSAO). Ammatillisten opettajien osaamista ennakoiva osaamisbarometri osaamisbarometrissa mukana laaja-alainen asiantuntijapaneeli pohdittavana n. 23 tulevaisuusväittämää eli teesiä Ø Kuinka toivottava ja todennäköinen teesin toteutuminen on vuonna 20? Ø Teesit rakennettu keskustelua herättäviksi 26 March 2014 Korento/Paaso 2012 40
Teesi 20/23: Opettajan työaika määräytyy opiskelija- ja työelämälähtöisesti Teesin selite: Kaikki ammatilliset opettajat ovat kokonaistyöajassa, jolloin opetus voi ajoittua mihin vuorokauden tai vuodenaikaan tahansa. Opettajan työnkuvaan kuuluu opetuksen lisäksi joustavasti mm kehittämis- ja johtotehtäviä. 26 March 2014 Korento/Paaso 2012 41
Opettaja on innovatiivinen yksilöllisen oppimisen ohjaaja Opettaja räätälöi opiskelijoille yksilöllisiä oppimispolkuja hyödyntäen erilaisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen luomisessa hyödynnetään esim. second lifea ja simulaattoreita. Työssäoppimisjaksot siirtyvät kokonaan oppilaitoksiin somen, simulaattoreiden ja erilaisten oppimispelien avulla. 26 March 2014 Korento/Kotimäki 2013 42
Ennakointiprosessin mallintaminen 26 March 2014 Hannu Linturi 43
Ennakointiprosessin vuosikello Paneeli kyselyineen lokakuun aikana. Close up marraskuun alussa, jolloin alustavat tulokset paneelissa mukana olleille. Start upissa esitellään maaliskuussa valmistuneen raportin tulokset Perehdytetään paneelityöskentelyyn Pyydetään työelämän edustajien puheenvuoroja Puheenvuoroja myös muista sidosryhmistä ja oppilaitoksesta Close up Marraskuun alussa Start up Syyskuun lopulla Tarkempi analyysi Koulutuksia ja valmennusta Raportti valmis ja hyödynnettävissä maaliskuun viimeisellä viikolla. Koulutusta Delfoin käyttöön ja tulevaisuuden tutkimuksen perusteita. Tarkistetaan seuraavan syksyn paneelin kokoonpano. Nopeat iteraatiot 26 March 2014 Korento/Kotimäki 2013 44
OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 6 OP Kati Korento Erja Kotimäki
Koulutuksen kuvaus (6op) Koulutus on tarkoite.u amma0llisen koulutuksen ope.ajille ja muulle työelämäyhteistyötä tekevälle henkilöstölle sekä työelämänedustajille. Tavoi.eena on hyvin käytännönläheises0 syventää tutkivan vertaisoppimisen avulla työelämässä tarvi.avaa pedagogista osaamista. Koulutus lisää osallistujien työelämäosaamista, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi työpaikkaohjaajien koulu.amisessa, uusien työntekijöiden perehdy.ämisessä sekä työelämä/oppilaitosyhteistyön koordinoinnissa. Toteutus: Oulu, Helsinki ja Seinäjoki / Vaasa. Koulutuksen sisällöt ja toteutustapa räätälöidään osallistujien aiemman osaamisen ja työyhteisöjen kehi.ämistarpeiden mukaan. 46
Osaava työelämäpedagogi Korento&Kotimäki 2014
Osallistujien valinta Oulussa n. 20 hengen koulutusryhmä 8-10 paikkaa OSAOlle 7 paikkaa Kaolle 1 paikka/oppilaitos Luovi, Oakk, OPAO, ODO Osallistujilta edellytetään kokemusta työelämäyhteistyöstä, motivaatiota ja sitoutumista koulutukseen Mukaan toivotaan muutama osallistuja työelämästä joko opiskelijaksi tai mukaan kehittämistehtäviin
VÄLITTÄMISTÄ JA KONKRETIAA Mitä nuoret toivovat ohjaukselta? - Tutkimukset Miten nuorten ohjaustarpeeseen vastataan? - Kartoitukset Kuka? - Osaava nuorisotakuutoimija koulutus 9 op Laura Paaso & Elina Lavikainen
NYT - ja NYT 2 - Nuorisotakuun toteutuminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla -hankkeet NYT -hankkeessa tehdään laadullinen seurantatutkimus, NYT 2 -hankkeessa laajempi määrällinen tutkimus Kartoituksessa mukana ensimmäisessä vaiheessa Hyria, toisessa vaiheessa Sedu, Itä-Lapin ammattiopisto ja Luovi Helsinki Tutkimuksen ja kartoitusten (NOPPA ja NYT) perusteella tehdään Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä toimenpide-ehdotukset ja luodaan toimintamalli verkostoyhteistyöhön
NOPPA - Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois- Pohjanmaan alueen ammatillisissa oppilaitoksissa Kartoitetaan oppilaitosten nuorisotakuun toteuttamisen nykytilanne, tukimuodot ja yhteistyön mallit. Oulu, Haukipudas, Muhos, Kempele, Liminka, Pudasjärvi, Taivalkoski, Raahe ja Haapavesi Hankkeessa kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä eri toimijoiden välillä
Osaava nuorisotakuutoimija Opetustoimen henkilöstökoulutus, rahoittajana OPH ja toteuttajana Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Edistetään nuorisotakuun piirissä työtä tekevien, opetus-, opiskelijahuolto- ja ohjaustehtävissä toimivien valmiuksia nuorisotakuun toteuttamisessa koulutuksen rajapinnoilla ja sen nivelvaiheissa 4 koulutusosiota: Nuorisotakuu tutkimuksen valossa, Nuorten osallisuus nuorisotakuun toteuttamisessa, Nuorisotakuu nuorten työllistymisen edistäjänä, Nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena ammatillisena osaamisena, yht. 9op Ensimmäisessä vaiheessa pilottikoulutus 20 henkilölle
OsaOppi II Osaamista oppimaan Ammatillisen opetushenkilöstön Ope.fi -taitotasojen päivittämiseen tähtäävä Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutushanke. Tavoitteena tieto- ja viestintätekniikan jalkauttaminen erillisestä TVT-opetuksesta ammatillisen opetuksen arkeen lisätä ammatillisten opettajien sosiaalisen median osaamista ja hyödyntämistä opetustyössä Täydennyskoulutukset: Ope.fi-taitotasojen päivitys: Ope.fi I-taso: Some Noviisi (2 op) Ope.fi II-taso: Some Ekspertti (2 op) Ope.fi III-taso: Some Kehittäjä (5 op) Ope.fi kokonaisuuden läpiluotaus: Scan your skills in digital technology (2 op) Mobiilioppiminen ja -pedagogiikka: Tablettileirit Jyväskylässä, Espoossa ja Oulussa Koordinaattorina toimii Oamk/Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Yhteistyöverkostossa mukana Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia/InnoOmnia, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattiopisto.
Ammatillisen opetuksen kehittämisen tulevaisuus 1. Koulutuksen järjestäminen Koulutus ja työelämä erillisinä organisaatioina Koulutus ja työelämä yhteisenä organisaationa Opiskelijalähtöinen ammatillinen opetus Työelämälähtöinen ammatillinen opetus 2. Opetus, oppiminen ja osaaminen Oppilaitoksen yhteisöllinen toiminta Opettajan professionaalinen toiminta Oppiaine ja suoritusaikakeskeisyys Osaamiskeskeisyys Osallisuutta tukeva osaaminen Työrauhan ylläpitoon ja kurinpitoon liittyvä osaaminen 3. Ajankohtaiset teemat TVT- ja sosiaalisen median osaaminen Sosiaalinen vuorovaikutusosaaminen Kestävä kehitys Tuottavuus ja taloudellisuus Kansainvälisyys Alueyhteistyö 26 March 2014 Aila Paaso 54
Yhteystiedot Aila Paaso KT, Koulutuspäällikkö aila.paaso@oamk.fi puh. 0102722924 Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus Oulun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Sepänkatu 20, II-kerros 90100 OULU amok@oamk.fi www.oamk.fi/amok 26 March 2014 55