Vuosikertomus 2012 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet vuosikertomus 2012 1
2 Palkeet vuosikertomus 2012
Sisällysluettelo Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 4 Johdon katsaus 7 Asiakkaan kumppaniksi 9 Innostunut ja osaava henkilöstö 10 Sujuvat prosessit, parhaat palvelut 12 Palkeiden palveluvalikoima 14 Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus 16 Kieku-toimintamalli ja asiakastuki 19 Palkeiden neuvottelukunta 20 Palkeiden johtoryhmä 21 Kustannusrakenne 22 Palkeet vuosikertomus 2012 3
Valtion talous- ja henkilöstö Liikevaihto vuonna 2012 52 milj. euroa Palvelutuotanto Joensuu Hämeenlinna Mikkeli Pori Turku Kuopio Helsinki Hallinnolliset tehtävät Joensuu Hämeenlinna Henkilöstön määrä vuoden lopussa 767 hlöä Sukupuolijakauma 91% naisia Henkilöstön keski-ikä 44,8 vuotta Palkeiden liikevaihto on noin 52 milj. euroa. Hallinnolliset tehtävät on keskitetty Joensuuhun ja Hämeenlinnaan. Palvelutuotanto toimi vuoden 2012 ajan Joensuussa, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Porissa, Turussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Henkilöstöä oli vuoden lopussa yhteensä 767. Naisten osuus oli edellisvuoden tapaan 91 % ja henkilöstön keski-ikä niin ikään edellisvuoden tapaan 44,8 vuotta. 4 Palkeet vuosikertomus 2012
hallinnon palvelukeskus Strategiset tavoitteet olla asiakkaalle hyvä yhteistyökumppani pyrkiä siihen, että henkilöstö on innostunutta ja osaavaa tuottaa asiakkaille laadukkaita ja palvelusopimuksen mukaisia palveluja sujuvilla prosesseilla huolehtia, että toiminta on tuloksekasta ja vaikuttavaa Toimintaajatus Visio Arvot Edistämme julkishallinnon toimivuutta tuottamalla talous- ja henkilöstöpalveluja kustannustehokkaasti. Kehitämme palvelujamme yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Palkeet - uudistuvan julkishallinnon asiantunteva kumppani talous- ja henkilöstöpalveluissa. Palveluhenkisyys Kumppanuus Uudistuminen Tuloksellisuus Palkeet vuosikertomus 2012 5
6 Palkeet vuosikertomus 2012
Johdon katsaus Kolmantena toimintavuotena Palkeiden asiakaskunta ja sopimusten mukainen palvelutuotanto olivat jo vakiintuneet. Volyymipalvelujen määrä kääntyi vuonna 2012 laskuun osittain virkamiesten määrän vähenemisen takia. Palkeet teki vuoden 2012 tilinpäätöksen 53 kirjanpitoyksikölle, viidelle rahastolle ja ritarikunnalle. Palkeiden maksuliikkeessä käsiteltiin saapuvaa rahaa 21,9 ja lähtevää rahaa 48,3 miljardia euroa. Asiakasvirastojen yhteyshenkilöille ja tilaaja-asiakkaille syksyllä 2012 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan yhteyshenkilöiden tyytyväisyys Palkeiden palveluihin on hyvällä tasolla. Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys lisääntyi edellisestä vuodesta ja nousi eniten Palkeiden asiantuntemuksen osalta. Henkilöstön työtyytyväisyys parani erittäin merkitsevästi VMBaron tulosten perusteella. Koulutuspäivät lisääntyivät ja sairauspoissaolot vähenivät. Vuosi 2012 oli vahvan kehittämisen vuosi. Vuoden aikana Kieku-tietojärjestelmän ja toimintamallin käyttö laajeni Maahanmuuttovirastoon ja Pelastusopistoon. Lisäksi valmistauduttiin ensimmäiseen suureen käyttöönottoerään vuodenvaihteessa 2013, jolloin Kiekun tuotantokäyttö laajeni kolmella asiakasvirastolla yli 8000 käyttäjäksi. Menojen käsittely -prosessissa toteutettiin 26 uutta R8 käyttöönottoa ja yksi uusi virasto otti käyttöön matkahallintajärjestelmän (M2). Tuki ja ylläpitoprosessissa 66 organisaatiota siirtyi asiakastukijärjestelmän (AT) käyttäjiksi. Päävälittäjäpankin vaihtoprojekti oli yksi suurimmista projekteista Palkeissa vuonna 2012. Valtiolla toteutettiin päävälittäjäpankin vaihdos 1.12.2012. Palkeissa muutos näkyi isoina järjestelmä- ja toimintatapamuutoksina, jotka toteutettiin yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa menestyksekkäästi. Palkeiden strategian toimeenpanoon liittyvässä Palkeet parhaaksi -hankkeessa keskeisimmät kehittämisosaalueet olivat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, palvelukanavauudistus, asiakassegmentointi ja asiakastyön kehittäminen sen pohjalta, laatutyö sekä riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Toimipaikkaverkoston kehittäminen käynnistyi. Alueellistamisen koordinaatioryhmä hyväksyi kahden toimipaikan vähentämisen vuoden 2015 loppuun mennessä. Palkeissa otettiin käyttöön uudet tietoverkko- ja puhelinratkaisut vuonna 2012. Viestinnässä painopisteenä oli verkkoviestinnän kehittäminen. Palkeiden uudet www-sivut julkaistiin keväällä 2012. Green Office -ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön, ja tavoitteena on saada Green Office -merkki kesällä 2013. Mikkelissä otettiin käyttöön peruskorjatut avotilat toukokuussa ja Kuopiossa marraskuussa 2012. Erittäin tyytyväisenä voin tänäkin vuonna todeta, että valtiovarainministeriön asettamat tuottavuustavoitteet ylitettiin. Kokonaistuottavuusindeksillä mitattuna Palkeiden tuottavuus kasvoi 4,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä kehitystä voidaan pitää poikkeuksellisen suurena valtiosektorilla, sillä Tilastokeskuksen mukaan kokonaistuottavuuden kehitys valtion virastoissa on ollut parhaimmillaan noin 3 %:n luokkaa 2000-luvulla. Tuottavuuden kasvu johtui pääasiassa siitä, että henkilötyövuosien määrä alitti lähes 5 %:lla valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen. Palkeiden menot katettiin pääasiassa asiakaslaskutuksella. Palkeiden laskutus oli noin 51 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena Palkeiden toiminta kehittyi vuonna 2012 pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on hyvän tuottavuus- ja taloudellisuuskehityksen sekä palvelujen laadun varmistaminen asiakastyön ja henkilöstön kehittämisen rinnalla. Parhaimmat kiitokset asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme tuloksellisesta ja hyvästä yhteistyöstä ja valtiovarainministeriölle tiukasta, mutta kannustavasta ohjauksesta. Erityisen iso tunnustus ja kiitos Palkeiden henkilökunnalle erinomaisista työsuorituksista ja aktiivisuudesta. Pirjo Pöyhiä, toimitusjohtaja Henkilöstön työtyytyväisyys parani erittäin merkitsevästi Palkeet vuosikertomus 2012 7
8 Palkeet vuosikertomus 2012
Asiakkaan kumppaniksi Asiakkaiden kokemus sujuvista ja luotettavista sekä hinnaltaan hyväksyttävistä palveluista on tärkeää Palkeille. Tavoitteena on, että pitkäaikainen kumppanuus Palkeiden kanssa mahdollistaa asiakkaalle keskittymisen omaan ydintoimintaansa. Asiakasyhteistyön kehittäminen Asiakkaiden tarpeiden tuntemista ja parempien palvelujen kehittämistä sekä tarkoituksenmukaisten yhteistyötapojen kehittämistä tuetaan asiakkaiden segmentoinnilla. Palkeiden asiakkaat on segmentoitu asiakkaiden näkemyksiä kuunnellen seuraavasti: Ministeriöt ja ylimmät toimielimet Tutkimuslaitokset Palveluista laskuttavat virastot Viranomaispalvelua tuottavat virastot Rahastot ja muut budjettitalouden ulkopuoliset virastot Palkeiden asiakkaille tuottama lisäarvo määriteltiin yhdessä eri hallinnonalojen edustajien kanssa. Lisäarvon määritelmää hyödynnettiin Palkeiden asiakaslupauksen määrittelytyössä. Nämä auttavat Palkeiden henkilöstöä paneutumaan asiakkaiden vaatimuksiin entistä paremmin. Asiakkaat kokevat seuraavien asioiden hyödyttävän toimintaansa: Arjen toimivuus ja jatkuvuus asiakkaan talous- ja henkilöstöhallinnossa Asiakkaan ei tarvitse huolehtia tietojärjestelmien kilpailutuksesta, ylläpidosta ja kehittämisestä Asiakkaan talous- ja henkilöstöhallintoon kohdistuva rekrytointitarve vähenee Yhteistyö Palkeiden kanssa mahdollistaa asiakkaan osallistumisen palvelujen ja palvelukeskusmallin kehittämiseen Ensimmäiset Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotot toteutettiin 2011 aikana, ja niistä saadun palautteen perusteella suunniteltiin uusia toimintatapoja asiakkaan tukemiseen. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen vastuu yhteistyöstä asiakkaan kanssa siirtyy Kieku-hankkeelta Palkeille. Käyttöönottoa seuraa ensin tehostetun tuen vaihe ja sen jälkeen tehostetun asiakkuudenhoidon vaihe. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on saada järjestelmä ja palvelut toimimaan normaalisti. Toisessa vaiheessa tavoitteena on varmistaa palvelujen ja yhteistyön sujuminen sekä kehitysehdotusten välittäminen Kieku-hankkeelle. Asiakasviestinnän kehittäminen Palkeiden asiakasviestinnän pohjana on vuosisuunnitelma, jonka lisäksi toimintaympäristön muutokset vaikuttavat viestintään. Asiakkaan vuodenkulun mukaan teemoitetut tiedotteet on tehty entistä yhtenäisemmin, ja valmistelussa on kiinnitetty huomiota asiakkaalle merkityksellisiin näkökulmiin. Uutiskirjeiden lukemista seurataan asiakasviestinnässä, ja vähintään yksi kirjeen linkki avattiin 45 %:ssa lähetyksiä vuonna 2012. Syksyn 2012 osalta vastaava luku oli 55 %, eli loppuvuonna uutiskirjeiden sisältö tavoitti lukijansa aiempaa paremmin. Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1 5) Toteuma 2012 Toteuma 2011 Talouspalvelut > 3,5 3,7 Henkilöstöpalvelut > 3,8 3,8 Palkeet vuosikertomus 2012 9
Innostunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvointi oli Palkeiden keskeinen strateginen painopiste vuonna 2012. Työhyvinvointitoiminnan tärkeänä mittaristona toimii työtyytyväisyyskyselyistä saatava informaatio. Syksyllä 2012 toteutetun työtyytyväisyyskyselyn mukaan henkilöstön työtyytyväisyys oli Palkeet tasolla edistynyt tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Palkeiden kokonaistyytyväisyysindeksi vuonna 2012 oli VMBaro-kyselyn mukaan 3,21. Kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna tuli 0,16 yksikköä. Työtyytyväisyyden edistymisestä suuri kiitos kuuluu esimiehille ja koko henkilöstölle. Vuonna 2012 Palkeissa toteutettiin lukuisia työtyytyväisyyttä edistäviä toimintatapamuutoksia useilla eri organisaatiotasoilla. 2012 2011 Henkilötyövuodet > 733,9 734,6 Työtyytyväisyys > 3,2 3,1 Koulutuspäivät / htv > 4,5 3,3 10 Palkeet vuosikertomus 2012
Henkilöstö paikkakunnittain Mikkeli Pori Turku Kuopio Helsinki Joensuu Hämeenlinna Palkeiden kulttuuri Henkilöstön yhtenäisyys ja yhteinen kulttuuri ovat Palkeille tärkeitä asioita. Palkeissa henkilöstö kokoontui lyhyen historiansa aikana ensimmäistä kertaa yhteiseen henkilöstöjuhlaan Lahteen ja Vierumäelle syyskuussa. Juhlaohjelman ja luentojen ohella henkilöstö sai tutustua oman talon aktiivisiin verkoistoihin viestinnän ja työhyvinvointiteemojen tiimoilta. Työhyvinvointiverkostoa laajennettiin vuonna 2012 esimiesjäsenillä. Viestintäverkoston aktiivinen toiminta näkyi neljän Välipala-henkilöstölehden julkaisussa vuoden aikana. 95 58 42 22 2 216 Henkilöstön yhteistyö ja osaaminen Vuonna 2012 kirjoitettiin ensimmäinen versio Palkeiden laatukäsikirjasta. Laatukäsikirjan Henkilöosa-alueeseen kirjattiin vuoden aikana ensimmäinen versio henkilöstöpolitiikasta. Osaamisen näkökulmasta vuosi 2012 oli johdon kehittämisen teemavuosi. Esimiestyön tukemiseksi järjestettävät vuorovaikutukseen kannustavat esimiesinfot jatkuivat edellisvuoden tapaan vuonna 2012. Esimiehille järjestettiin kaksi esimiesfoorumia. Esimiestyön tukeminen näkyi positiivisena kehittymisenä esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyn johtamisen mittaristossa. 332 Johdon koulutuksien ohella vuonna 2012 henkilöstön osaamistarpeisiin vastattiin normaalilla koulutustarjonnalla. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi 4,5. Vuoden 2012 merkittävä koulutuskokonaisuus oli Kieku-järjestelmän ja toimintamallin organisointi ja läpivienti joulukuun aikana. Ulkoisessa rekrytoinnissa Heli-järjestelmän kautta oli haussa 127 työpaikkaa. Hakemuksia saapui vuoden aikana yli 2700. Luvut ovat edellisvuoden suuntaisia. Palkeet vuosikertomus 2012 11
Sujuvat prosessit, parhaat palvelut Palkeet tarjoaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalveluja sekä asiantuntijapalveluja. Palvelut on tuotteistettu ja niiden sisältö kuvataan asiakkaan kanssa yhdessä laadittavassa palvelusopimuksessa. Palvelut hinnoitellaan omakustannuspohjalta. Yhtenäiset Kieku-palvelut kaikille asiakkaille Palkeiden palvelusopimuksen liitteitä Kieku-ympäristön osalta uudistettiin vuonna 2012. Palvelukuvaukset ja vastuunjakotaulukot muokattiin vastaamaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä prosessikarttaa ja yhtenäistä toimintatapaa. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen ja kehittäminen aloitettiin. Kieku-tietojärjestelmään liittyvien raportointipalvelujen sisältö on muokkautumassa sitä mukaa kun palveluja otetaan käyttöön. Palkeet tekee raportoinnin kehittämisessä yhteistyötä Valtiokonttorin kanssa asiakkaiden kehittämistarpeiden pohjalta. Asiakasfoorumit lunastaneet paikkansa palvelujen kehittämisessä Vuoden 2012 aikana järjestettiin neljä asiakasfoorumia. Niiden teemat olivat menojen käsittely ja maksuliike, Kiekun raportointipalvelut sekä asiakasyhteistyö ja siihen liittyvät palvelukanavat ja raporttiluonnokset. Lisäksi järjestettiin oikeusministeriön hallinnonalan virastoille asiakasfoorumi, jossa teemoina olivat tiedonkulku, asiakaspalvelukokemukset, yhteistyömallin kehittäminen ja koulutusyhteistyö. Asiakasfoorumit ovat lunastaneet paikkansa palvelujen kehittämisessä. Kaikista neljästä asiakasfoorumista kertyi huomattava määrä palvelujen kehittämisessä huomioon otettavia palautteita ja kehitysehdotuksia. Niiden hyödyntäminen ja vieminen käytäntöön on palkitsevaa. Asiakkaiden asiakasfoorumeihin käyttämä aika ja työ eivät ole menneet hukkaan. Vuoden 2013 aikana kehitetään asiakasfoorumien rinnalle kevyemmin toteutettavia sähköisiä osallistumismalleja. Lisäksi kehitetään asiakasfoorumeista viestimistä Palkeiden tulevassa ekstranetissa. Asiakasfoorumien lisäksi järjestettiin Palkeiden sisäinen työpaja käyttövaltuushallinnasta. Prosessityötä ja asiakaskokemuksen kehittämistä Vuonna 2011 tehokkaasti käynnistynyttä prosessityötä jatkettiin. Kieku-ympäristön prosessikuvauksia tehtiin ja työohjeita kirjoitettiin. Tehdyt prosessidokumentit käytiin läpi, hyväksyttiin ja otettiin käyttöön päivittäisessä palvelutuotannossa. Palvelutuotannon prosessien strategiakauden kehittämistoimet koottiin kehittämissalkkuihin, jotka käytiin läpi syksyn 2012 aikana palvelukeskuksen sisäisissä strategiakeskusteluissa. Sisäisen valvonnan toimien toteuttamista koskevaa ohjausta valmisteltiin. Sisäisen valvonnan kontrollipisteet sisällytetään prosessikuvauksiin ja työohjeisiin maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Asiakaskokemuksen kehitysprojektissa määritettiin palvelukeskuksen asiakaskokemukseen vaikuttavien tekijöiden nykytila ja tavoitteet Palkeissa. Työtä jatketaan vuoden 2013 alkupuolella. Kehittämistyön tavoitteena on ohjata palvelujen kehittämistä, kehittää markkinointia ja viestintää palveluista sekä tehostaa palvelujen tuottamista ymmärtämällä, mikä on asiakkaalle tärkeää ja mistä voi tinkiä. 12 Palkeet vuosikertomus 2012
Palkeiden laatupolulla edettiin Laatutyön kehittämiseksi asetettiin Palkeiden laaturyhmä, joka kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Kokouksissa ideoitiin mm. Palkeiden laatupolkua tuleville vuosille ja innovaatiokilpailua. Laatukäsikirjasta päivitettiin henkilöstöä sekä prosesseja ja palveluja koskevia lukuja. EFQM-malliin pohjautuvan laatujärjestelmän ja arviointien koulutukset järjestettiin prosessinomistajille syksyllä 2012 ja koulutuksen perusteella valmisteltiin suunnitelma vuonna 2013 tehtävistä arvioinneista. Palkeet vuosikertomus 2012 13
Palveluvalikoima Uusilla tietojärjestelmillä tuotettavat palvelut Talouspalvelut - Menojen käsittely - Tulojen käsittely - Kirjanpito - Käyttöomaisuuskirjanpito - Sisäinen laskenta ja raportointi Palveluun liittyvät lisäpalvelut - Manuaaliseen laskutuspyyntöön perustuva laskutus - Massalaskutus - Kiirelaskutus - Saldoselvitykset - Perintä, liiketaloudelliset saatavat Henkilöstöpalvelut - Palkkaus, palkitseminen ja palvelussuhteen hallinta - Matka- ja kululaskujen maksaminen Palveluun liittyvät lisäpalvelut - Organisaatiorakenteen luominen ja ylläpito - Rekrytoinnin tuki - Asiakasvirastolle muutoin kuin Heli-järjestelmän kautta saapuneiden hakemusten tallentaminen Heli-järjestelmään - Valtion yhteinen rekrytointi-ilmoittelu - EU-neuvoston matkakustannusten korvausten käsittely - Viraston henkilökuntaan kuulumattomien matkustajien matkalaskujen tallennus Tuki- ja ylläpitopalvelut - Käyttäjätuki - Käyttövaltuushallinta - Sovellushallinta - Järjestelmien versiohallinta ja jatkokehittäminen Asiantuntijapalvelut - Talous- ja henkilöstöraportointipalvelu - Projektipalvelut - R8-versionvaihdon projektipalvelu - Kieku-konversiopalvelu 14 Palkeet vuosikertomus 2012
Palkeet vuosikertomus 2012 15
Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus Palkeiden tavoitteena on olla asiakkailleen kumppani, joka tuottaa palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti. Tämän päämäärän johdosta Palkeissa on kehitetty vuonna 2012 erityisesti toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Toimintavuonna otettiin käyttöön muun muassa prosessikohtainen mittareihin pohjautuva seuranta, jossa toiminnan kehittymistä mitataan kaikista Palkeiden strategisista näkökulmista käsin. Yhtenä keskeisenä tekijänä on ollut laatia mittari, jolla pystytään osoittamaan toiminnan tuotoksen, työn ja kustannusten määrän sekä kokonaistuotta- 16 Palkeet vuosikertomus 2012
vuuden ja -taloudellisuuden kehittyminen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön mittari, jolla toiminnan kehittymistä voidaan kokonaisuudessaan arvioida tuottavuuden näkökulmasta. Toiminnan kokonaistuottavuus nousi edellisestä vuodesta Vuonna 2012 Palkeiden toiminnan tuottavuutta alettiin seurata kokonaistuottavuusmittarilla, joka kertoo, kuinka Palkeiden tuotos on kehittynyt suhteessa työn ja kustannusten kehittymiseen. Mittarissa vertaillaan vuosien 2011 ja 2012 toteumia. Palkeiden toiminnan tuotos käsittää tuotettujen palveluiden volyymit. Palveluiden volyymit kasvoivat edelliseen vuoteen nähden kokonaisuudessaan 2 %. Tuotos kasvoi erityisesti tulojen käsittelyn palvelussa. Tuotosta laskevia tekijöitä olivat kuitenkin henkilöstöpalveluiden ja ostolaskujen volyymit jotka laskivat hieman edellisestä vuodesta. Työpanoksen määrä laski edelliseen vuoteen nähden 0,9 %, minkä seurauksena työn tuottavuus (tuotos/työpanos) nousi vuonna 2012 yhteensä 3 %. Taloudellisuusindeksin kustannukset laskivat edelliseen vuoteen nähden 2,6 %. Näin ollen toiminnan taloudellisuus (tuotos/kustannukset) nousi vuoteen 2011 nähden 4,8 %. Toiminnan taloudellisuuden kehitystä voidaan pitää poikkeuksellisen suurena valtiosektorilla, koska Tilastokeskuksen mukaan kokonaistuottavuuden kehitys valtion virastoissa on ollut parhaimmillaan noin 3 %:n luokkaa. Riskienhallintaa edistettiin Toimintavuonna Palkeiden riskienhallintaa edistettiin kartoittamalla Palkeiden ja prosessien riskit. Riskien kartoitustyössä kuvattiin mahdolliset riskit, niiden seuraukset sekä toimenpiteet, joilla riskejä voidaan hallita. Palkeet vuosikertomus 2012 17
18 Palkeet vuosikertomus 2012
Kieku-toimintamalli ja asiakastuki Kieku tuotantokäyttöön Talous- ja henkilöstöhallinnon uuden toimintamallin ja tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) varsinainen tuotantokäyttö aloitettiin vuonna 2012. Maahanmuuttoviraston ja Pelastusopiston talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja alettiin tuottaa Kieku-järjestelmällä toukokuusta alkaen. Valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Palkeet valmistautuivat ottamaan käyttöön valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmän käyttöön tammikuun 2013 alusta. Kiekun käytön laajentamiseen yli 8 000 käyttäjään valmistauduttiin pitkään niin toiminnallisesti kuin teknisesti. Käyttöönottoa edelsi tietojen siirtäminen koneellisesti vanhoista järjestelmistä Kiekuun, ja osa tiedoista täydennettiin käsin. Kieku-toimintamallia vuonna 2011 pilotoineiden Valtiokonttorin ja Suomen Akatemian avulla saatiin arvokasta kokemusta ja kehitysideoita. Kiekua käyttöönottaville asiakasvirastoille suunniteltiin syksyllä mm. tehostetun tuen malli. Kokemukset Palkeiden, valtiovarainministeriön ja Verohallinnon käyttöönotoista ovat jatkon kannalta tärkeät. Tavoitteena on, että Kiekun ottavat käyttöön vuoden 2013 huhtikuussa sisäasiainministeriön hallinnonalalta Hallinnon tietotekniikkakeskus, Hätäkeskuslaitos, Palosuojelurahasto ja sisäasiainministeriö. Vuonna 2012 palvelupyyntöjä käsiteltiin lähes 151 700 Valtiovarainministeriön hallinnonalalta aluehallintovirastot, Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Valtion Eläkerahasto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus aloittavat Kiekun tuotantokäytön lokakuussa. Palvelupyyntöjen yhtenäistä käsittelyä asiakastukijärjestelmällä Palkeiden asiakastukijärjestelmä (AT) tarjoaa kustannustehokkaan ja läpinäkyvän yhteydenottotavan asiakasvirastoille. Järjestelmä mahdollistaa palvelupyyntöjen yhtenäisen käsittelyn ja se on osa Palkeiden asiakaslähtöistä ja monikanavaista asiakaspalvelumallia. Asiakastukijärjestelmän otti vuonna 2012 käyttöön 66 virastoa, ja järjestelmän käyttäjinä on nyt yhteensä 115 asiakasvirastoa. Palvelupyyntöjä järjestelmällä käsiteltiin lähes 151 700 kpl, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 73 000 kpl. Tavoitteena oli, että kaikki Palkeiden asiakasvirastot siirtyisivät asiakastukijärjestelmän käyttäjiksi, mutta muun muassa ulkoministeriö, Poliisihallitus ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ottavat järjestelmän käyttöön vuoden 2013 aikana. Palkeet vuosikertomus 2012 19
Palkeiden neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on täydentää palvelukeskuksen osaamista, tuoda ulkopuolista näkemystä strategisen suunnittelun tueksi ja toimia johtamisen tukena. Neuvottelukunta käsittelee palvelukeskuksen johtamisen kannalta strategisia kysymyksiä, kuten toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Neuvottelukunnalla ei ole itsenäistä ratkaisuvaltaa palvelukeskusta koskevissa asioissa, eikä sillä ole palvelukeskuksen ohjauksen ja valvonnan osalta vastuuta. Neuvottelukunnan toimikausi on 1.6.2010 31.5.2014. Kuvassa vasemmalta: palveluesimies Päivi Vehviläinen, Palkeet, toimitusjohtaja Anssi Pihkala, Hansel Oy, toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä, Palkeet, johtaja Maritta Iso-Aho, Alko Oy, professori Raija Komppula, Itä-Suomen yliopisto ja johtaja Timo Kallio, Palkeet. Kuvasta puuttuu: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö. 20 Palkeet vuosikertomus 2012
Palkeiden johtoryhmä Kuvassa vasemmalta: henkilöstöpäällikkö Hannele Ahola, toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä, johtaja Helena Lappalainen (palvelutuotanto), istumassa johtaja Timo Kallio (liiketoiminnan tuki) ja asiakkuudenhallintapäällikkö Juha Raatikainen Palkeet vuosikertomus 2012 21
Kustannusrakenne Tuotot Toteuma 2012 Toteuma 2011 Muutos % Tuotot yhteensä > 51 542 248 49 918 671 3,3 Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat > 389 813 385 942 1,0 Henkilöstökulut > 30 070 703 29 562 459 1,7 Vuokrat > 3 616 443 3 330 913 8,6 Palvelujen ostot > 5 214 014 5 087 314 2,5 Muut kulut > 827 479 1 010 804-18,1 Poistot > 204 002 184 832 10,4 Korot > 27 970 29 459-5,1 Toiminnan kustannukset > 40 350 423 39 591 722 1,9 Tietojärjestelmäkustannukset, Talouspalvelut > 6 561 590 6 638 242-1,2 Tietojärjestelmäkustannukset, henkilöstöpalvelut > 4 633 575 3 764 806 23,1 Kustannukset yhteensä > 51 545 588 49 994 770 3,1 Arviomäärärahan käyttö > - 76 000 +ylijäämä/-alijäämä > -3 341-100 22 Palkeet vuosikertomus 2012
Palveluvolyymit Toteuma 2012 Toteuma 2011 Ostolaskut (kpl) > 1 570 381 1 608 455 Myyntilaskut (kpl) > 253 951 211 438 Palkkalaskelmat (kpl) > 1 269 162 1 290 198 Toiminnan taloudellisuus Toteuma 2012 Toteuma 2011 Ostolaskut ( /suorite) > 5,83 5,91 Myyntilaskut ( /suorite) > 7,99 9,05 Palkkalaskelmat ( /suorite) > 9,19 8,68 Työn tuottavuus Toteuma 2012 Toteuma 2011 Ostolaskut (kpl/htv) > 11 926 11 187 Myyntilaskut (kpl/htv) > 10 625 9 039 Palkkalaskelmat (kpl/htv) > 8 445 8 541 Palkeet vuosikertomus 2012 23
24 Palkeet vuosikertomus 2012 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi