Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi Vantaan kaupunki, tilakeskus 2
Lähtötilanteena vesikaton korjaustarve Vesikatteena on kumibitumivedeneritys, joka on asennettu suoraan Nilcon-elementin ylälaatan päälle. Katto on vuotanut monista kohdista vuosien varrella. Vesi lammikoituu katolla laajoilla alueilla. Vedeneristys on käyttöikänsä päässä ja kate oli tarkoitus uusia kesällä 2013. Vantaan kaupunki, tilakeskus 3 Kohteeseen tehtyjä tutkimuksia ennen käyttökieltoa Martinlaakson uimahallin rungon stabiiliustarkastelu,14.11.2006 Uima-allasosaston katon betonipalkkien kuntotutkimus, 16.04.2007 Suodatinhuoneen katon kuntotutkimus, 20.08.2007 Uimahallin sisäpuolen tutkimatta jääneiden betonirakenteiden kuntotarkastus, 17.09.2007 Uima-allasosaston alapuolisten betonipilareiden kiinnityskohtien kuntotutkimus, 24.09.2007 Pääsisäänkäynnin puoleisten pilarien kuntotutkimus, 14.01.2008 Betonirakenteiden Mira Ultraäänitutkimus, 24.6.2013 Uima-allasosaston kattopalkkien seurantatutkimus, 12.07.2013 Vantaan kaupunki, tilakeskus 4
Sovellettu lainkohta: MRL 166 3 momentti. Jos rakennuksessa on ilmeistä varaa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen Vantaan kaupunki, tilakeskus 5 Factat ennen käyttökiellon asettamista Pilarit oli korjattu aikaisemmin. I-palkkien karbonatisoituminen oli pysähtynyt, koska palkit on pinnoitettu suojaavalla laastilla perusparannuksen yhteydessä vuonna 1998, seurantatutkimuksen suositusväli on 10 v. Nilcon-laattojen karbonatisoituminen oli edennyt vuoden 2007 tuloksiin verrattuna. Vesikattovuodot edellyttivät korjausta. Muita korjaustarpeita ei ollut tiedossa. Vantaan kaupunki, tilakeskus 6
Facta jännebetonipalkeista Tutkimusselostus 12.7.2013 Vantaan kaupunki, tilakeskus 7 Facta laattaelementeistä Tutkimusselostus 12.7.2013 Vantaan kaupunki, tilakeskus 8
Kohteeseen tehtyjä lisätutkimuksia käyttökiellon asettamisen jälkeen Betonirakenteinen Mira Ultraäänitutkimus, 02.10.2013 LVIA-kuntoarvio, 04.10.2013 Sähkö-kuntokartoitus, 08.10.2013 Vedenkäsittelyn nykytila, 18.10.2013 Rakenteellinen korjaustarveselvitys, 18.10.2013 TARVESELVITYS 9-10/2013 Vantaan kaupunki, tilakeskus 9 Hallin runkorakenne Kantavina pystyrakenteina ja rungon jäykisteenä mastorakenteena toimivat teräsbetonipilarit. Yläpohjan primäärirakenteena jännebetonipalkit, korkeus 1250 mm ja palkkien keskinäinen etäisyys 7,8 m. Palkkien välissä sekundäärirakenteena Nilcon-laattaelementit. Vantaan kaupunki, tilakeskus 10
Teräsbetonipilarien korjaustarve v.2006 Pilareiden lujuusluokka noin 30 % suunniteltua heikompi. Raudoitteiden suojabetonipeite on riittämätön. Betonin karbonatisoituminen edennyt pitkälle sopimattoman sementtilaadun ja mahdollisen lämpökäsittelyn vuoksi. Pilarin raudoitus syöpynyt voimakkaasti korroosiossa. Vantaan kaupunki, tilakeskus 11 Teräsbetonipilarien korjaus tammikuussa 2007 Pilarit jouduttiin korjaamaan mantteloimalla ruostumatonta raudoitusta käyttäen. Aiemmin suoritettu korjaus ei täyttänyt kloridipitoisten rakenteiden korjaukseen asetettuja vaatimuksia. Vantaan kaupunki, tilakeskus 12
Jännebetonipalkkien tilanne Vuonna 1998 tehty pinnoituskäsittely (Epocem 83-tiivistyslaasti+ pinnoite) estää hiilidioksidin tunkeutumisen rakenteeseen, minkä seurauksena betonin karbonatisoituminen on pysähtynyt. Jännebetonien jänteet ovat emäksisessä betonissa eikä korroosio ole käynnissä. Palkeilla on vähintään 1,85-kertainen kapasiteetti kuormituksiin nähden. Korjaus- tai vahvistustarvetta ei ole. Palkkien kuntoa tulee edelleen seurata säännöllisesti ja pinnoite tulee pitää hyvässä kunnossa mahdolliset vauriot välittömästi korjaten. Vantaan kaupunki, tilakeskus 13 Jännebetonien jänteet ovat emäksisessä betonissa eikä korroosio ole käynnissä Vantaan kaupunki, tilakeskus 14
Nilcon-elementtien tilanne Kaikki tutkimuksissa havainnoidut jänneteräkset ovat terveessä emäksisessä betonissa, eikä niissä esiinny merkkejä korroosiosta. Laattaosa on läpi karbonatisoitunut ja laatan teräsverkko on kauttaaltaan karbonatisoituneessa betonissa. Laatan teräsverkon solmupisteissä havaittiin pintaruostetta. Solmupisteiden välisellä alueella verkon teräspinnoissa ei esiintynyt ruostetta. Mittausten mukaan betonirakenteiden suhteellinen kosteus jää alle 85%:n, minkä vuoksi teräksissä ei ole merkkejä korroosiosta. Nilcon-elementeissä ei havaittu niiden kapasiteettia heikentävää vaurioitumista tai vaurioita. Jänneterästen korroosio ei ole käynnissä. Elementtien alapuoliset pinnat voidaan suojata hiilidioksidin tunkeutumista vastaan ja siten pysäyttää betonin karbonatisoituminen. Vantaan kaupunki, tilakeskus 15 Jännepunos sijaitsee lujassa ja karbonatisoitumattomassa betonissa Vantaan kaupunki, tilakeskus 16
Opiksi 1. Kantavien rakenteiden vauriot voivat olla silmin havaittavissa tai piileviä sekä hitaasti tai nopeasti syntyviä, joten huolellisellakaan normaalilla kiinteistön ylläpidolla ei voida varmistua rakennuksen turvallisuudesta. 2. Kantavien rakenteiden riittävän luotettava kestävyyden arviointi edellyttää rakenteita rikkovia tutkimusmenetelmiä määräajoin. 3. Kaikkien toimenpiteiden on perustuttava faktatietoon, myös tiedottamisen. Vantaan kaupunki, tilakeskus 17