LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Samankaltaiset tiedostot
Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Matematiikan tukikurssi

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

6 Integraalilaskentaa

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

4 Pinta-alasovelluksia

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

Riemannin integraalista

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Matematiikan tukikurssi

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Sinilause ja kosinilause

VEKTOREILLA LASKEMINEN

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

VEKTOREILLA LASKEMINEN

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Kertaustehtävien ratkaisut

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

2.2 Monotoniset jonot

S Fysiikka III (EST), Tentti

Polynomien laskutoimitukset

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Yläkoulun geometriaa. Yläkoulun geometriaa

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

5 Epäoleellinen integraali

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Numeerinen integrointi.

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Riemannin integraali

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Numeerinen integrointi

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Sähkömagneettinen induktio

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Transkriptio:

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE RATKAISUT. Trkstelln yhtälöpri, polynomin sievennöstä j lusekkeeseen sijoittmist. ) Rtkistn jälkimmäisestä yhtälöstä x, jolle sdn luseke x = 7 + y. Sijoitetn tämä lempn yhtälöön, jok nt (7+y) = y+ +y = y+ y = + y = () Sijoittmll stu tulos muuttujn x lusekkeeseen smme x = 7 + ( ) =. b) Sievennetään nnettu lusekett lgebrllisill opertioill: x+ x x+ + x = x+ (x ) x = x+ (x ) (x ) = + (x ) + Sijoittmll = j x = sdn lusekkeen rvoksi = ( ). c) Tämäntyyppisissä tehtävissä knntt yleensä kokeill jollkin pienillä luvuill, esimerkiksi luvuill ti - j ktso, mitä käy. Arvtn, että b =, jolloin luseke muuttuu muotoon c = c () c+ Yhtälöstä hvitn, että esimerkiksi luku c = toteutt nnetun yhtälön : () = + = Näin ollen sopivt kokonisluvut ovt b = j c =. (). Ktsotn lyhyesti verrnnollisuutt, vruusgeometri j permuttioit. ) Kun kksi si x j y ovt suorn verrnnolliset, niiden osmäärä x/y on vkioluku. Voimme kirjoitt nnettujen tietojen vull verrnnon jost smme tuntemttomlle x:lle rvon x = = 6. = x, (5) Tätä ei välttämättä knnt lk lskemn yhtälön rtkisun kutt, sillä siihen menee huomttvn pljon ik.

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 b) Tuopiss juomn yläpint on 5 cm piripinnst eli lsin pohjst 9 cm korkeudelle sti. Ympyräpohjisen lieriön tilvuus sdn kertomll pohjn pint-l πr korkeudell h = 9 cm, joten tulokseksi smme V = πr h = π (6 cm) 9 cm = 07, 87... cm =, 0787 l 0 cl (6) c) Kättelyjen määrä on helppo päätellä: ensimmäinen henkilö kättelee viittä muut, seurv neljää, seurv kolme j niin edelleen. Kättelyitä tulee yhteensä 5++++ = 5 kpl.. Piirretään tilnteest kuv, johon on merkitty kolmio j neliö (kuv ). h Kuv : Tehtävän kolmio j neliö. Pythgorn luseen vull sdn lskettu kolmion korkeus: = h + h = ( h = ) (7) = = Kolmion pint-l A k on knnn j korkeuden tulo jettun khdell: A k = h = Kuvn neliölle huomtn pythgorn luse kirjoittmll, että neliön sivun pituus on. Neliön l A n on näin ollen. Jkmll kolmion l neliön lll smme (8) A k A n = d = = 0,... % (9)

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00. Tehtävän iden on selvittää, kummn rk-ineen ylärj tulee ensiksi vstn. Khvippu A on nnoksess 0 % eli, grmm. Kosk ppuj oli yhteensä 500 g, niin nnoksi sdn 500/, = 08,... kpplett. Vstvsti ppultu B on nnost kohden 80 % eli 9,6 grmm, joten nnoksi sdn 00/9, 6 = 9, 58... kpplett. Ppultu A loppuu ensin, joten kokonisi nnoksi on 08, jok trkoitt,6 litr vlmist khvi. 5. Yhtyeen levyn tuotoksi hlutn 5 000 = 0000. Merkitään yksittäisen levyn hint muuttujll x. Yhden levyn bändille tuomille tuloille T voidn kirjoitt nyt luseke, jok huomioi kulut: T = x, 5 (0, 8+0, +0, ) (x, 5 ) (0) Kertomll yhden levyn tuotto myytävien levyjen määrällä sdn kokonistuotto, jok setetn yhtä suureksi kuin ostettviin instrumentteihin vdittv rhsumm eli 0000 : 0000 = 8500 T = 8500 [x, 5 0, 5 (x, 5 )] = 8500 0, 8 (x, 5 ) x = 0000 0, 8 8500 +, 5 = 5, 95098... 5, 95 () Levyn lopulliseksi hinnksi tulee krvn verrn lle kuusi euro. 6. Trkstelln korttipkn todennäköisyyksi hiemn tvllisest poikkevll pkll (poikke myös tvllisest UNO-pkst jonkin verrn). ) Kun korttej nostetn pkst, niin iemmt tphtumt vikuttvt seurvien tphtumien todennäköisyyksiin (korttien määrä pkss vähenee). Nyt nolli on jokisess värissä kksi kpplett eli yhteensä 8 j lisäksi on 0 jokerikortti, joten todennäköisyydeksi kolmelle nollkortille sdn P(kolme nollkortti) = 8 00 7 99 6 = 0, 0059... 0, 0 () 98 b) Pkst otetn erikoiskortit pois, jolloin pkkn jää 80 kortti. Todennäköisyys sille, että pkst nousee vihreä kortti, on 0, 5. Todennäköisyys kortille, jonk rvo on vähintään, on 0, 8. Hlutn, että molemmt ehdot ovt voimss, eli että kortti on vihreä j rvoltn vähintään, jolloin todennäköisyys ks. tphtumlle on 0, 5 0, 8 = 0,. Kosk kortti sekoitetn in noston jälkeen tkisin pkkn, niin jokisen viiden nostotphtumn todennäköisyys on tuo sm 0,. Näin ollen smme todennäköisyydeksi P(viisi vihreää, rvo väh. ) = 0, 5 = 0, 000 ()

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 7. Yhtälöryhmän ensimmäisestä yhtälöstä smme lusekkeen muuttujlle x, eli x = y + z. Sijoittmll tämä kolmnteen yhtälöön sdn Näin ollen meillä on yhtälöpri ( y+z)+7z = 9 y+z = 8 y 8z = 5 y+z = 8 Kertomll jälkimmäistä yhtälöä khdell j lskemll yhtälöt llekkin sdn rtkistu muuttuj y: y 8z = 5 y+8z = 6 6y = y = 6 Sijoittmll stu tulos ylempään yhtälöprin yhtälöön nt ( ) 8z = 5 6 8z = 8 6 0 6 z = 8 6 8 () = Sijoittmll lsketut z:n j y:n rvot yhtälöryhmän ensimmäiseen yhtälöön x = y + z smme muuttujn x rvoksi x = 6 = 78 6 6 = 9 6 6 = 6 Yhtälöryhmän rtkisut ovt siis x = 6/, y = /6 j z = /. Sijoittmll nämä nnetun funktion f() lusekkeeseen j littmll funktion rvo nollksi voimme lske nollkohdt toisen steen yhtälöstä: f() = 6 + 6 + = 0 = 6 ± ( 6 ) ( ( 6 ) 6 ) Sijoittmll lskimeen ylläolevt luvut erikseen j -merkeille smme funktion nollkohdiksi rvot 0, 55 j 0,. (5)

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 8. Vlumuotin ympärysmitn vull sdn lskettu muotin tilvuus V, sillä kehän pituudelle K on voimss K = πr r = K/π. Sijoittmll tämä puolipllon tilvuuden kvn smme V = πr = π ( K π = K ) π (6 cm) = π = 9, 9676... cm (6) Seoksest neljäsos on tin j loput tuntemtont metlli. Muotin mss m = 7 kg sdn osien summn: m = V ρ t + V ρ, (7) missä ρ t = 5, 77 g/cm on tinn tiheys j ρ on tuntemttomn metllin tiheys. Rtkisemll yhtälö ρ:lle smme lopult vstuksen: m = V ρ t + V ρ V ρ = m V ρ t ρ = m V ρ t V 7000 g 9, 97 cm 5, 77 g/cm = 9, 97 cm =, 769... g/cm, 77 g/cm (8) Tuntemttomn ineen tiheys on sm luokk kuin pltinn tiheys. 9. Trkstelln suorn j prbelin ominisuuksi lyhyesti. 5

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 ) Kirjoitetn suorn yhtälön perusmuoto molemmille pisteille: y y 0 = k(x x 0 ) y+ = k(x ) sij. (, ) y = kx k (9) y y 0 = k(x x 0 ) sij. (, ) y = k(x+) y = kx+k+ Nyt suorn vkiotermien tulee oll smt, eli smme kulmkertoimelle k yhtälön k = k+, jost kulmkertoimen rvoksi tulee k =. Sijoittmll tämä esimerkiksi ensimmäisen suorn yhtälöön sdn y = x suorn yhtälöksi. Suor x = 0 on itse siss y-kseli. Nyt voidn piirtää tilnteeseen pukuvion suorkulminen kolmio suorn kulmkertoimen perusteell (kuv ). y α x β l Kuv : Tehtävän 9 kolmio koordintistoss. Suorn kulmkertoimest on helppo päätellä kolmion sivujen pituudet suorn. Suor on merkitty kuvss symbolill l j se kulkee kolmion hypotenuus pitkin. Suorn y = x j y-kselin välisiä kulmi on kksi kpplett, α j β. Suorn j y-kselin välisiä kulmi on kksi, α j β, j ensimmäinen sdn lskettu tn- 6

Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 gentin vull: tn(β) = β = rctn ( ) = 6, 565... (0) Toinen kulm α sdn oikokulmn kvst, eli α = 80 6, 565... = 5,.... Vstukseksi kulmille sdn siis α 5 j β 7. b) Annetulle prbelille f(x) hlutn, että f(x) 0 kikille reliluvuille x. Tämä ehto svutetn, kun vlitn vkio γ siten, että prbelin mksimirvon on pienempää kuin 0. Prbeli svutt mksimirvons sen derivtn nollkohdiss, joten lsketn derivttfunktio j setetn se nollksi: d dx f(x) = d [ x + x+γ ] dx = x+ = 0 () x = Tiedämme, että kyseinen piste todell on mksimipiste, sillä prbeli uke lspäin (miinusmerkki termin x edessä). Lsketn funkion f(x) rvo tässä pisteessä j setetn se pienemmäksi ti yhtäsuureksi kuin 0: f(/) = 9 + 9 + γ 0 () γ 9 Vkio γ olless γ 9/ svutt prbelifunktio f(x) vin ei-positiivisi rvoj. 0. Görnin etäisyys Tukholmst poliisien hvintohetkellä on 00 km. 0 kilometriä ennen Tukholm olevn pikkn on mtk 80 km, j Görnilt menee tähän mtkn ik t = 80 km/00 km/h =, 8 h Poliisit jvt mtkn s = (550 0) km = 50 km smss jss, jolloin keskinopeus v on v = 550 km, 8 h = 96, 8... km/h 00 km/h () 7