RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva: Satu Kiviniitty Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6.2013-1-
1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 5 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 8 1.4 Oman talousalueen kehitys... 10 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.6 Kunnan henkilöstö... 13 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 13 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 15 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 17 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 17 2.2 Toiminnan rahoitus... 25 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 28 4 KOKONAISTULOT JA MENOT... 32 5 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 33 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v. 2012... 33 5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 34 5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 34 5.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 35 5.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 37 6 HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 42 7 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 43 7.1 Käyttötalouden toteutuminen... 43 Käyttötalous yhteensä... 44 Keskusvaalilautakunta... 46 Tarkastuslautakunta... 47 Kaupunginvaltuusto... 48-1-
Keskushallinto... 49 Hallintopalvelukeskus... 61 Liikelaitokset... 77 Sivistyspalvelukeskus... 83 Perusturvatoimikunta... 107 Tekninen palvelukeskus... 111 7.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 125 7.3 Investointiosan toteutuminen... 131 7.4 Rahoitusosan toteutuminen... 137 7.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 139 8 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 143 8.1 Kunnan tuloslaskelma... 144 8.2 Kunnan rahoituslaskelma... 145 8.3 Kunnan tase... 146 8.4 Konsernituloslaskelma... 147 8.5 Konsernin rahoituslaskelma... 148 8.6 Konsernitase... 149 9 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 151 10 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 174 11 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 175 12 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 175-2-
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli Raahen kaupungille tapahtumarikas vuosi, sillä keväällä päätimme normaalin arkityön ohella lähteä valmistelemaan kuntaliitoksen Vihannin kunnan kanssa vuoden 2013 alusta. Nopealla aikataululla tehty selvitystyö saatiin kuin saatiinkin aikataulussa valmiiksi ja valtioneuvostoon päätettäväksi, joten vuoden 2013 alusta syntyi uusi Raahen kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen entistä enemmän asumis- ja harrastusvaihtoehtoja sekä parhaat puolet elämisestä niin kehittyvässä teollisuuskaupungissa kuin puhtaasta luonnostaan tunnetussa maaseutukunnassakin. Monenlaisista muutoksista johtuen vuosi oli Raahen kaupungille taloudellisesti vaikea, sillä edellisen vuoden tapaan Euroopan velkakriisistä johtuvat taloustilanteen muutokset heijastuivat myös meidän toimintaamme. Erilaiset valtion käynnistämät rakenteelliset uudistukset ja niihin liittyvä työ näkyivät selkeästi kuntatyön arjessa. Lisäksi Raahelle merkittävänä tulonlähteenä olevien yhteisöverotulojen romahtaminen edellisvuoden noin 13 miljoonasta eurosta noin 2,3 miljoonaa on kaupunkimme talouden kannalta vakava asia. Tilanteen oikeneminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vie vielä pitkän aikaa, sillä suunnittelukauden aikana ei ole vielä odotettavissa suurta kasvua tällä saralla. Yksittäinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla ei kuitenkaan ole voinut vaikuttaa maailmantalouden tilanteen muutoksiin, joten meidän on vain otettava vastaan se mitä tuleman pitää ja tehdä parhaamme kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Talousnäkymisen synkkyydestä huolimatta on syytä muistaa se, että Raahessa on tälläkin hetkellä menossa useita isoja rakennus- ja teollisuushankkeita. Nämä hankkeet auttavat meitä ylläpitämään tai jopa uudistamaan kaupunkimme tulopohjaa ja ne tuovat myös uusia asukkaita kaupunkiimme. Kokonaisuutena vuosi 2012 sujui taloudellisesti hieman paremmin kuin talousarviota laatiessamme arvioimme, sillä tilinpäätöksessä alijäämä oli 3,1 miljoonaa euroa pienempi kuin talousarviossa. Kaupungin budjetin osalta pystyimme arvioimaan menot ja tulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta totuudenmukaisesti ja siitä voimme olla tyytyväisiä. Muutoin talouden niin globaalilla, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla ennustamattomuus vaikeutti tilannettamme merkittävästi. Paikallisella tasolla suurimmat budjetin ylitykset aiheutuivat lähinnä hyvinvointikuntayhtymän kustannuksista, jotka olivat arvioitua korkeammat ja toivat kaupungille huomattavan lisälaskun. Toimintaa ja taloutta onkin tässä tilanteessa syytä sopeuttaa toisiinsa niin meillä kuin muuallakin jos rahaa ei kaupungin kirstussa ole, sitä ei myöskään yksinkertaisesti ole tuhlattavaksi. Syksyllä 2012 käytiin kunnallisvaalit, joissa valittiin vuoden alussa aloittavalle uudelle Raahen kaupungille kaupunginvaltuusto. Uusi valtuusto joutui heti työnsä aluksi käymään käsiksi suuriin haasteisiin. Päättäjät ja virkamiehet ovatkin aloittaneet yhteistyössä talouden tasapainottamiseen tähtäävän työn, jonka työrukkaseksi nimettiin talouden tasapainottamistoimikunta. Toimikunnan tavoitteena ovat kaupungin talouden tasapainottaminen, johon liittyvinä toimenpiteinä toimikunnan tehtävänä on hakea säästöjä kaupungin toimintamenoihin sekä löytää uusia tulonlähteitä. - 3-
Taloudellisesti vaikeista ajoista selviämme vain sitoutumalla työskentelemään yhdessä tavoitteidemme eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla pystymme hoitamaan tehtävämme ja palvelemaan kuntalaisia heidän tarpeissaan taloudellisesti. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja - 4-
1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu 5.12.1649. Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v. 1973 ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Valtioneuvosto teki 20.6.2012 päätöksen Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisestä 1.1.2013 alkaen. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina 2009 2012 seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2012 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuustoon kuului 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana myyjä Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana toimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana taiteilija Pertti Vuori (PS). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto kokoontui kaksi kertaa, 14.11.2012 ja 10.12.2012. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi 2011 2012. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Yhdistymishallitus toimi 25.6.2012 alkaen. Yhdistymishallitukseen kuului 11 jäsentä joilla jokaisella oli henkilökohtainen varajäsen. Yhdistymishallituksen puheenjohtajana toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana valimotyöntekijä Pasi Parkkila (KESK) ja II varapuheenjohtajana muurari Jouko Vasankari (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2012: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS), 3.10.2012 alkaen Aimo Mylly (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) - 5-
Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (sit.) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2012 puheenjohtaja Laura Piippo, I varapuheenjohtaja Aki Nikkinen, II varapuheenjohtaja Eetu Viinikka ja III varapuheenjohtaja Jesper Uunila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2012: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla 1.1.- 5.6.2012 Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, talouspäällikkö Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Pasi Alatalo, johtaja Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja - 6-
- 7-
1.3 Yleinen taloudellinen kehitys 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Talous ei ole lähtenyt odotettuun kasvuun, vaan finanssikriisin jälkeen yleinen talouskehitys on ollut heikkoa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan myös lähivuosien talouskasvu tulee olemaan vaimeaa. Ministeriön ennusteen taustalla on oletus maailmantalouden ja maailmankaupan vaimeasta kehityksestä. Ennuste sisältää oletuksen siitä, että myös euroalue lähtisi hitaaseen kasvuun vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa niin julkisen talouden, kotitalouksien kuin rahoituslaitostenkin on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan palaavan noin 4 prosentin kasvuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, jolloin kasvun painopiste on kehittyvissä talouksissa. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio oli noin 2,5 prosenttia, tähän vaikuttivat kalliina pysyvän energian hinta ja verojen korotukset. Myös pitemmän aikavälin inflaatio-odotus pysyy kahdessa prosentissa. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle kahden prosentin tasoon vuonna 2013. Rahoitusmarkkinoilla viimeaikainen kehitys on ollut maltillista ja epävarmuuden nousu näyttää taittuneen. Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen bruttokansantuotteen kasvavan noin puoli prosenttia vuonna 2013. Kasvu perustuu kotimaisen kysynnän ja nettoinvestointien varaan. Vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 1,7 prosenttia. Kansainvälinen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos ovat alentaneet Suomen vientiä. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan vain yhdellä prosentilla. Kulutus Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan jäävän kuluvana vuonna vaatimattomasti 0,6 prosenttiin. Tähän on syynä kuluttajien kokema epävarmuuden lisääntyminen sekä heikko reaalitulojen kehitys, mikä johtuu kotitalouksien korkeammasta verorasituksesta ja heikkenevästä työllisyystilanteesta. Kuluttajien ostovoimaa heikentävät arvonlisäverojen korotukset, kunnallisveroasteen keskimääräinen nousu sekä se, että valtion ansiotuloveroasteikkoon ei tehdä lainkaan inflaatiotarkistuksia. Kotitalouksilla käytettävissä olevan reaalitulon ennustetaan pysyvän ennallaan, mutta velkaantumisen arvioidaan jatkuvan tulokehitystä nopeampana. Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli keskimäärin 7,7 prosenttia vuonna 2012, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Nuorten, 15 24 vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja ikäryhmän työttömyysaste vuonna 2012 oli 19,0 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20,1 prosenttia. Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisyys parani eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla, teollisuudessa sekä maa- ja metsätalousalalla. Työikäsen väestön määrä kasvoi 16.000 hengellä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Vuonna 2012 Suomen väestöstä työikäisiä 15 74 vuotiaita oli noin 4,1 miljoonaa. - 8-
Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työllisyys on lähtenyt heikkenemään vuoden 2012 lopulla ja kuluvana vuonna sen arvioidaan heikkenevän edelleen. Vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan kohoavan 8,1 prosenttiin, eikä se odoteta alentuvan olennaisesti seuraavalle vuodelle ennustetusta talouden virkoamisesta huolimatta. Saman ennusteen mukaan työllisten määrän arvioidaan vähenevän 0,3 prosentilla. Kuntatalouden näkymät Vuosi 2012 on ollut haasteellinen myös kuntatalouden näkökulmasta. Rakennemuutos kohtelee kuntia eri tavalla, aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaa varsin nopeasti ajautua kriisiin. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät Kuntaliiton julkaiseman kuntataloustiedotteen mukaan myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä. Hakijoiden joukossa oli sellaisia kuntia, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien talous on edelleen heikentynyt. Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet noin 32 prosentilla edelliseen vuoteen nähden. Tilikauden tulokset ovat 0,35 mrd. euroa alijäämäiset, kun vielä edellisenä vuona oli 0,44 mrd. euroa ylijäämää. Kuntien rahavarat ovat vähentyneet noin viidellä prosentilla ja lainakanta lisääntynyt n. 13 prosentilla 12,3 mrd. eurosta 13,91 mrd. euroon. Kuntaliiton mukaan luottamus Suomen kuntiin pysyy korkealla tasolla kokonaisuutena tarkasteltuna, vaikka Suomen ja kuntien taloustilanne onkin heikentynyt. Kuntaliiton kuntatalousyksikkö on arvioinut, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä, näiden yhdistelmänä. Peräti 119 kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan vuodelle 2013. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on nyt 19,38, kun se vuonna 2012 oli 19,16 prosenttia. Ero matalimman ja korkeimman välillä on jo 5,5 prosenttiyksikköä. Eduskunnan päätösten mukaan yhteisöverojen kuntien jako-osuudet laskevat nykyisestä 29,49 prosentista vuosittain ja vuodesta 2016 alkaen kuntien osuus on vain 22,82 prosenttia yhteisöverokertymästä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettiin vuodelle 2013 0,51 prosenttiyksiköllä 31,42 prosentista 30,91 prosenttiin. Peruspalvelujen kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus nousi 135,43 eurolla 3.001,49 eurosta 3.136,92 euroon. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus pysyi 41,89 prosentissa ja sen asukaskohtainen kunnan omarahoitusosuus laski 7,19 eurolla 364,63 eurosta 357,44 euroon. Valtio kiristää omilla toimillaan kuntien taloutta entisestään. Meneillään olevat kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys tuovat epävarmuutta ja luovat omat haasteensa kuntien toimintojen ja talouden suunnitteluun tulevin vuosien aikana. Nähtäväksi jää, miten asiat etenevät ja mikä on kuntien tila esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. - 9-
1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on kaikesta huolimatta edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Tälläkin hetkellä on meneillään useita kaavoitushankkeita sekä elinkeinoelämän että yksityisen rakentamisen tarpeisiin. Vuonna 2012 seutukunnan alueelle rekisteröitiin 120 uutta yritystä, mikä on 20 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Olemassa olevista yrityksistä 77 lopetti toimintansa (61 vuonna 2011), joten nettolisäys oli 43 (79 vuonna 2011). Raahessa nettolisäys oli 17 (40 vuonna 2011), Siikajoella 18 (22 vuonna 2011), Pyhäjoella 8 (8 vuonna 2011) ja Vihannissa 0 (9 vuonna 2011). Lukuihin ei huomioida asunto-osakeyhtiöitä. Suurin tekijä seutukunnan työttömyysasteen kasvuun on huono terästeollisuuden maailmanmarkkinatilanne, mikä heijastuu voimakkaasti alueen metalliteollisuusalan yritysten heikkoon tilauskantaan. Raahen seutukunnan työttömyysaste on kasvanut 1,4 prosenttiyksiköllä vuonna 2012, kun suuntaus oli laskeva kahden edellisen vuoden ajan. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 11,3 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 9,9 prosenttia ja vuonna 2010 10,7 prosenttia. Työttömyysaste on kasvanut kaikissa seutukunnan kunnissa. Raahessa ja Siikajoella se on kasvanut 1,3 prosenttiyksiköllä, Pyhäjoella 1,5 prosenttiyksiköllä ja Vihannissa 1,4 prosenttiyksiköllä. Alle 25 vuotiaiden työttömyysaste koko seutukunnassa vuoden 2012 lopussa oli 18,4 prosenttia ja vuoden 2011 lopussa 16,4 prosenttia, joten se on kasvanut 2,0 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta ja heikentynyt kokonaistyöttömyysastetta enemmän. Raahessa alle 25 vuotiaiden työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 20,5 prosenttia ja 17,9 prosenttia edellisen vuoden lopussa, joten kasvua on ollut 2,6 prosenttiyksikköä, mikä on huomattavasti seutukunnan keskimääräistä lukua korkeampi. Raahessa työttömiä vuoden 2012 lopussa oli 1.165 (1 038 v. 2011), joista on miehiä 669 (546 v. 2011) ja naisia 496 (492 v. 2011). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 239 (186 v. 2011), yli 50-vuotiaita 327 (295 v. 2011) ja yli vuoden työttömänä olleita 161 (143 v. 2011). Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyyden lisääntyessä miesten ja alle 25 vuotiaiden ja yli 50 vuotiaiden asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Työttömyys on lisääntynyt eniten rakennusalan ja teollisten töiden ammattiryhmissä ja vähentynyt eniten terveyden- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammattiryhmissä. Työttömyysasteen kehitys näyttää huolestuttavalta myös vuoden 2013 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on edelleen kasvanut 0,9 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 lopun tilanteesta ja 2,1 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tammikuun lopun tilanteesta. Myös alle 25 vuotiaiden tilanne on heikentynyt. Tammikuun 2013 lopussa seutukunnassa alle 25 vuotiaita työttömiä oli 361 (311 vuoden 2012 lopussa) ja Raahessa 298, kun luku vuoden 2012 lopussa oli 253 (Raahe ja Vihanti yhteensä). Alla olevasta kaaviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina 2008 2012. - 10-
Positiivinen vire näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että vuoden 2009 notkahduksen jälkeen Raahen asukasmäärä on hieman kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Asukasmäärä kasvoi 61 henkilöllä vuonna 2010, 31 henkilöllä vuonna 2011 ja 45 henkilöllä vuonna 2012. Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä. - 11-
Kaupungin talouden kannalta alueen työttömyysasteen heikkeneminen tuo lisää haasteita, sillä se vaikuttaa suoranaisesti kaupungin verotulojen vähenemiseen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestymiseen ja sitä kautta kaupungin tuloperustaan. Tilinpäätösvuosi oli kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, sillä yhteisöverotulojen yli 11 milj. euron menetyksille ei löydetty korvaavia tulonlähteitä ja kaupungin tilinpäätös osoittaakin 11,5 milj. euron alijäämää. Yhteisöverojen osalta ei voida odottaa kasvua vielä tulevan taloussuunnitelmakauden aikana, vaan taloutta on pyrittävä sopeuttamaan nykyiseen tuloperustaan. Tulosveroprosentin korottaminen 1 prosenttiyksiköllä vuodelle 2013 ja valtionosuuksien verotulotasauksen vaikutus eivät yksistään riitä kattamaan yhteisöverojen menetyksiä. Kuluvan vuoden talousarvio näyttää paremmalta kuin vuoden 2012 tilinpäätös, mutta työtä on tehtävä paljon ja ehkä joudutaan tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä, jotta talous saadaan tasapainoon tulevan suunnittelukauden aikana. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kevään 2012 aikana valmisteltiin pikaisella aikataululla Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys, minkä johdosta kuntien valtuustot tekivät toukokuussa valtioneuvostolle esityksen Vihannin kunnan yhdistämisestä Raahen kaupunkiin. Valtioneuvosto teki 20.6.2012 päätöksen, jonka mukaan Vihannin kunta lakkaa ja yhdistyy Raahen kaupunkiin 1.1.2013 lukien. Yhdistymispäätöksen jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan kuntien yhdistämistä valitsemalla yhdistymishallitus sekä yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto. Keskeisenä syksyn toiminnassa oli kuntaliitokseen valmistautuminen; valmisteltavana oli uuden kunnan organisaatio- ja hallintorakenne, toimintojen yhteensovittaminen, talousarvion valmistelu ja käsittely sekä yhteiset kuntavaalit. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotulot eivät toteutuneet alkuperäisen talousarvion mukaisesti, vaan niihin jouduttiin tekemään n. 4,0 milj. euron negatiivinen talousarvion muutos joulukuussa. Tämä johtui suurelta osin ennakoitua huomattavasti suuremmista eli 7,1 milj. euron verovuoden 2011 kunnallisveron oikaisu- ja palautusosuuksista sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron verovuosiin 2008 2010 kohdentuvasta takaisinperinnästä. Verohallinto on oikaissut oikaisulautakunnan päätöksen perusteella erään verovelvollisen verotusta verovuosilta 2008 2010 niin, että verovelvolliselle on palautettu huomattavat määrät kyseisiltä vuosilta maksettuja veroja. Tästä kuntien saamien yhteisöverojen osuus oli 105 milj. euroa, josta Raahen osuus edellä mainittu 1,1 milj. euroa. Sijoitukset kehittyivät ennakoitua paremmin ja korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden, joten rahoitustuottoja kertyi 0,8 milj. euroa enemmän kuin rahoitusmenoja. Valtionosuudet toteutuivat ennakoitua suurempana, sillä Valtiovarainministeriö myönsi Raahen kaupungille 1,3 milj. euron harkinnanvaraisen rahoitusosuuden korotuksen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Raahen kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen taseen kumulatiivinen alijäämä on 2,5 milj. euroa. Kun on tiedossa, että vuoden 2013 alusta Raahen kaupunkiin liittyneen Vihannin kunnan kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 3,7 milj. euroa, on kuntien yhteenlaskettu alijäämä 6,2 milj. euroa vuoden 2013 avaavassa taseessa. - 12-
Kun yhdistyvän uuden kunnan vuoden 2013 valtuuston hyväksymän talousarvion vuosikate on -1,4 milj. euroa ja alijäämä 6,9 milj. euroa, kertyy alijäämää lisää ja katettavaa suunnitelmakaudelle tulee paljon. Vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuuksia on toteutumassa 0,7 milj. arvioitua enemmän, mikä parantaa tuosta. Myös vuoden alussa kaupungin myymät pysyvien vastaavien osakkeet toivat myyntivoittoa 0,8 milj. euroa, mikä myös parantaa vuoden 2013 tulosta. Mikäli vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, jää vuosikate hienoisesti plussalle. Alijäämää syntyy kuitenkin vuosipoistojen eli 5,4 milj. euron verran entisen 6,2 milj. euron lisäksi. Koko suunnitelmakautena ei ole odotettavissa suurta lisäystä yhteisöverokertymään, joten talouden tasapainottaminen on haasteellinen tehtävä. Kaupunginhallituksen asettama talouden tasapainottamistoimikunta tekee työtä säästöjen ja tulolähteiden kartoittamiseksi. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli 1.010 ja vuoden 2011 lopussa 996, joten henkilöstömäärä lisääntyi 14 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 henkilöstömenot olivat 40,5 milj. euroa ja edellisenä vuonna 38,9 milj. euroa, joten henkilöstömenot kasvoivat 1,6 milj. eurolla. Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 0,59 päivällä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 poissaoloja oli 13,68 päivää ja edellisenä vuonna 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen perusteella toimintakertomuksessa tulee esittää arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Asiasta on otettu myös määräykset kuntalakiin, jonka mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä tulee sisällyttää ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Kaupungin merkittäviä tunnistettuja riskejä ovat talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat jälleen heikentyneet ja kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava. Velkaantumiseen ja velan hoitamiseen liittyviä riskejä ovat lähinnä korkojen muutokseen ja velan saatavuuteen liittyvät riskit, joskaan velan saatavuudessa ei toistaiseksi ole ollut ongelmia. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, joka voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Kaupungin verotulojen, lähinnä yhteisöverotulojen suuri heilahtelu aiheuttaa riskin kaupungin tuloksen ja alijäämän muodostumiseen. Esimerkiksi marraskuussa 2012 kunnalta perityt, ennakoitua huomattavasti suuremmat eli 7,1 milj. euron kunnallisveron verovuoden 2011 oikaisu- ja palautusosuudet sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron takaisinperinnät verovuosilta 2008 2010, joka ei ollut ennakoitavissa. Riski liittyy erityisesti yhteisöverokertymän hankalaan arviointiin suunnitelmakaudelle sekä suuriin oikaisu- ja takaisinperintäeriin, joita ei pystytä ennakoimaan. - 13-
1.7.1 Tehdyt toimenpiteet vuonna 2012 Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2012 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Kaupungin varainhoitajina ovat toimineet Evli Pankki Oyj ja Op-Private Oulu. Sijoitukset ovat kehittyneet vuoden aikana hyvin ja niiden nettotuotto kaupungin tuloslaskelmassa on 2,5 milj.. Kun kaupungin korkomenot ja koronvaihtosopimusten korot olivat yhteensä 2,3 milj., voidaan todeta, että sijoitustuotot ovat riittäneet lainasalkun kuluihin. Hyvästä sijoituskehityksestä huolimatta riskienhallintajaosto on päättänyt kilpailuttaa varainhoidon tulevana vuonna. Viimeksi kilpailutus on tehty vuonna 2010. Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt hankkia lainasalkkuun liittyvän analyysipalvelun vuonna 2012. Palvelu kilpailutettiin, jonka perusteella se tilattiin Nordealta Pankki Oyj:ltä. Lisäksi jaosto päätti tulevana vuonna valmistella kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi varainhankinnan periaatteet. Riskienhallintajaoston on 10.5.2011 päättänyt, että kaupungin riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Työn piti valmistua keväällä 2012, mutta sen valmistuminen on siirtynyt muun muassa vuonna 2012 tehdyn kuntaliitosselvitys ja valmistelutyön vuoksi. Riskienhallintajaosto edellytti joulukuussa 2012, että palvelukeskusten tulee tehdä riskikartoitus toukokuun 2013 loppuun mennessä. Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Omana työnä tehtävää riskikartoitusta täydentävänä työnä toteutettiin Pohjola Vakuutus Oy:n kuntareittikartoitus 31.5.2012. KuntaReitti on Pohjolan kehittämä kuntien turvallisuustason ja riskienhallinnan kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida kunnan valmiuksia ennakoivaan vahingontorjuntaan. Kartoitus toteutettiin kysymyspatteristoon vastaamalla ja siihen osallistui 2-3 hengen ryhmät tulosalueittain. Myös riskienhallintajaosto vastasi ryhmänä kysymyksiin. Kysymysten osa-alueita olivat; yleinen, henkilö-, kiinteistö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ja atk-riskit. KuntaReittikartoitukseen osallistuneille järjestettiin kartoituksen palautetilaisuus 6.9.2012. Saadun palautteen mukaan eri osa-alueiden keskiarvo oli kohtalainen. Kartoitus liitetään omana työnä tehtävään kartoitukseen ja sen tulokset käsitellään riskienhallintajaostossa. Vuoden 2013 aikana valmistellaan johtamisjärjestelmään integroidun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Ohjeistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. 1.7.2 Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna 2009. Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2012 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka. - 14-
Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Lisäksi kaupunginvaltuustolle valmisteltiin 31.8.2012 talouden toteumasta talouskatsaus, joka oli tavanomaista raportointia laajempi kokonaisuus käsittäen katsaukset yleisistä kehitysnäkymistä, työllisyydestä, asukasluvun kehityksestä, tulojen ja menojen toteutumisesta, rahoituksellisesta asemasta ja henkilöstöstä. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Kuntaliitoksen valmistelun vuoksi vuonna 2011 aloitettu työ on vielä alkuvaiheessa ja sitä jatkettaneen vuoden 2013 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on tuotettu säännöllisesti raportteja taloudesta ja toiminnasta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä 27.12.2011 78 on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuodelle 2012 määriteltiin ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista tuli raportoida kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätettäisiin mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Sisäisen tarkastuksen kohteena vuonna 2012 on ollut sopimusten toteutumisen tarkastaminen, matkalaskukäytännöt ja viranhaltijoiden hankintapäätökset. Tarkastuksen yhteenvetona on todettu, että sopimusten noudattamiseen ja laskujen tarkastamiseen tulee kiinnittää enemmän huomioita. Viranhaltijapäätöksissä on esiintynyt puutteita siitä, millä perustein nimenomainen päätös on tehty. Tarkastuksessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että lautakuntien pöytäkirjat ovat usein - 15-
asian esittelyn osalta melko suppeita. Selostusosassa on käytetty ilmaisua asia esitellään kokouksessa, eikä pöytäkirjasta tällöin selviä, mihin tosiasioihin päätös perustuu. Matkalaskujen tarkastushavaintojen osalta asia on käsitelty ja ohjeistettu kaupungin johtoryhmässä 23.10.2012. Muut tarkastushavainnot tullaan käsittelemään vuoden 2013 puolella. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat tarkastaneet kaupungin kassan joulukuussa 2012. Tarkastuksessa ei ilmennyt huomautettavaa. - 16-
2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja ulkoiset kulut. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (Ulkoinen) 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 20 817 18 822 Valmistus omaan käyttöön 440 305 Toimintakulut -131 061-124 687 TOIMINTAKATE -109 804-105 560 Verotulot 74 284 85 294 Valtionosuudet 28 377 26 213 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 367 377 Muut rahoitustuotot 3 320 1 392 Korkokulut -1 515-2 142 Muut rahoituskulut -1 344-2 329 VUOSIKATE -6 315 3 245 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 303-5 103 Arvonalentumiset 0-94 TILIKAUDEN TULOS -11 619-1 953 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 96 101 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ -11 523-1 852 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,9 15,1 Vuosikate/poistot, % -119,1 62,4 Vuosikate /asukas -279 144 Asukasmäärä 22 638 22 593-17-
Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Toimintatuotot ovat 20,8 milj. euroa, mikä on 2,0 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin toimintatuottojen erä on myyntituotot, joita toteutui 11,3 milj. euroa, kasvu 8 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Myös maksutuotot ja tuet avustukset lisääntyivät 8 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuokratuottoja toteutui 3,7 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 11 prosenttia. Muita tuottaja kertyi 1,7 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa (39 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoitot, joita kertyi maa-alueiden myynnistä 1,1 milj. euroa ja osakkeiden myynnistä 0,1 milj. euroa. Vuonna 2011 myyntivoittoja oli yhteensä 0,7 milj. euroa, josta maa-alueiden myyntivoittojen osuus oli 0,4 milj. ja loput osakkeiden ja muiden pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja. Toimintakulut Toimintakuluja toteutui 131,1 milj. euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen nähden 6,4 milj. euroa (5 %). Henkilöstökulut toteutuivat 1,6 milj. euroa (4 %) edellisvuotta suurempana ja olivat 40,5 milj. euroa. Palvelujen ostoja toteutui 77,3 milj. eurolla ja ne kasvoivat 3,3 milj. eurolla (4 %) edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen suurin erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2012 on 65,2 milj. euroa ja vuonna 2011 se oli 62,4 milj. euroa, joten kasvua 2,8 milj. euroa (4,6 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,0 milj. euroa eli 0,6 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustukset toteutuivat 0,5 milj. euroa (10 %) suurempana kuin edellisenä vuonna. Vuokrat ja muut kulut kasvoivat edellisestä vuodesta noin 0,2 milj. eurolla. - 18-
- 19-
- 20-
- 21-
1.000 Raahen kaupunki Verotulot Verotuloja kertyi 74,3 milj. euroa, mikä on 11,0 milj. euroa (13 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen romahtaminen johtuu yhteisöverokertymästä, joka romahti 13,4 milj. eurosta 2,4 milj. euroon. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv. 2008 2012. 100 000 VEROTULOJEN MUUTOS 2008-2012 90 000 86 611 79 712-7,97% 83 563 +4,83% 85 293 +2,07% 80 000 70 000 66 909 65 602-1,95% 64 820-1,19% 68 645 +5,90% 74 284-12,91% 68 489-0,23% 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 17 412 2 290 11 710-32,75% 2 400 +4,80% 15 547 +32,77% 3 196 +33,17% 13 402-13,80% 3 246 +1,56% 2008 2009 2010 2011 2012 2 353 3 442-82,44% +6,04% 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht. - 22-
Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä vuonna 2012 on 28,4 milj. euroa, johon sisältyy 1,3 milj. euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Ilman harkinnanvaraista korotusta valtionosuuksien määrä on 27,1 milj. euroa ja siinä on kasvua edelliseen vuoteen nähden 0,9 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Vuoden 2012 valtionosuuksiin sisältyy myös valtiovarainministeriön päätöksellä vuonna 2011 maksettu 253.586 euron kertaluonteinen erä, joka koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna 2012. Tämän vuoksi erä kirjattiin vuoden 2012 valtionosuuksiin, vaikka sen maksatus tapahtui jo edellisenä vuonna. Alla erittely valtionosuuksista vuosina 2011 2012. Valtionosuudet vv. 2011-2012 TP 2011 TP 2012 Muutos (1.000 ) (1.000 ) % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa 696 724 28 4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 72 267 80 187 7 920 11 Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 17 730 19 414 1 684 9 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) -269-269 0 0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä 2 400 3 706 1 306 54 - Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset: -2,48 /asukas x 22 501 asukasta -56-2,47 /asukas x 22 562 asukasta -41 15 0 Laskennallinen valtionosuus yhteensä 92 768 103 721 10 953 12 Vähennetään kunnan rahoitusosuus: 2 638,32 /asukas x 22 501 asukasta -59 365 3 001,49 /asukas x 22 562 asukasta -67 720-8 355 14 Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta 33 403 36 001 2 598 8 Verotulotasaus (+/-) -3 358-5 023-1 665 50 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 30 045 30 978 933 3 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -3 832-3 901-69 2 Valtionosuudet ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta 26 213 27 077 864 3. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0 1 300 1 300 Valtionosuudet yhteensä 26 213 28 377 2 164 8 Valtionosuudet euroa/asukas 1 165 1 196 31 Valtionosuudet euroa/asukas (ml. harkinnanvarainen vo:n korotus) 1 254 Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja kertyi 3,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa (108 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset kehittyivät huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden alaskirjauksia voitiin palauttaa 0,8 milj. euroa, mikä näkyy rahoitustuloissa. Rahoitusmenoja toteutui 2,9 milj. euroa, edellisenä vuonna toteuma oli 4,5 milj. euroa. Vuoden 2011 rahoitusmenoihin sisältyy tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden tilinpäätösarvojen alaskirjauksia yhteensä 1,2 milj. euroa. Vaikka lainamäärä lisääntyi 15,7 milj. eurolla vuonna 2012, olivat lainojen korkokulut 0,8 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna, joskin koronvaihtosopimusten korkomenot olivat puolestaan 0,2 milj. euroa suuremmat. Kokonaisuutena rahoitustulojen ja menojen nettototeuma oli 3,5 milj. euroa edellisvuotta parempi. Vuonna 2011 netto oli -2,7 milj. euroa ja vuonna 2012 se on 0,8 milj. euroa plussalla. - 23-
Vuosikate Vuoden 2012 vuosikate on -6,3 milj. euroa. Vuonna 2011 vuosikate oli 3,2 milj. euroa, joten se on heikentynyt 9,5 milj. eurolla. Vuosikatteen suuren heikkenemisen keskeisenä syynä on yhteisöverotulojen romahtaminen reilulla 11 milj. eurolla. Tulonmenetystä ei voitu korvata muilla tulonlähteillä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Koska vuosikate on negatiivinen, ei edellä mainittuihin tarkoituksiin ole jäänyt tulorahoitusta, vaan käyttötaloutta on jouduttu kattamaan lainalla negatiivisen vuosikatteen osoittaman verran. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Aiemmin todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 8,26 milj. euroa ja ne olivat yli puolitoistakertaiset 5,3 milj. euron poistoihin nähden. Myös vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla vv. 2008-2012 Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vain vuonna 2010. - 24-
2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 ) 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate -6 315 3 245 Tulorahoituksen korjauserät -1 905-1 029 Investointien rahavirta Investointimenot -9 009-8 967 Rahoitusosuudet investointeihin 753 1 796 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 261 938 Toiminnan ja investointien rahavirta -15 215-4 017 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 166 206 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 21 972 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 110-13 172 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 800 7 000 Oman pääoman muutos 84 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 602-1 149 Rahoituksen rahavirta 17 514 2 885 Rahavarojen muutos 2 299-1 132 Rahavarat 31.12. 31 322 29 024 Rahavarat 1.1. 29 024 30 156 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -76,5 45,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % -29,8 16,1 Lainanhoitokate -0,3 0,4 Rahavarat 31.12., milj. 31,3 29,0 Kassasta maksut, M 155,6 149,8 Kassan riittävyys, pv 73 71 Asukasmäärä 22 638 22 593 Investoinnit Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj. euroa, rahoitusavustukset 0,8 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1,3 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 7 milj. euroa. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjan kohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lainat Lainamäärä oli vuoden 2012 lopussa 125 milj. euroa, asukasta kohden lainaa oli 5.520 euroa. Vuoden 2011 lopussa lainamäärä oli 109,3 milj. euroa ja 4.838 euroa/asukas. Vuoden aikana lainamäärä kasvoi 15,7 milj. eurolla, asukasta kohden lisäys oli 682 euroa. - 25-
Rahoituslaskelman tunnusluvut ja laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoitukselle eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tunnusluvun arvo vuonna 2012 on -76,5. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että kaikki investoinnit on jouduttu kattamaan pääomarahoituksella. Edellisenä vuonna tunnusluku oli 45,3, jolloin 54,7 prosenttia investoinneista jäi rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 62. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100*Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Koska vuoden 2012 vuosikate on negatiivinen, on myös tunnusluvun arvo luonnollisesti negatiivinen (-29,8). Tämä tarkoittaa, että investointien omahankintameno ja lainanlyhennykset on kokonaisuudessaan katettu pääomarahoituksella tai antolainojen lyhennyksillä. Vuonna 2011 tunnusluvun arvo oli 16,1 prosenttia, kun kuntien keskimääräinen arvo oli 43 prosenttia. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2012 Raahen kaupungin tunnusluku on -0,3, mikä tarkoittaa heikkoa lainanhoitokykyä. Vuonna 2011 tunnusluku oli 0,4, kun kuntien keskimääräinen luku oli 1,5 tarkoittaen tyydyttävää lainanhoitokykyä. Raahen kaupungin lainanhoitokyky on ollut heikko edellisen viiden vuoden ajan, kun se on kunnissa keskimäärin ollut tyydyttävä tai hyvä vastaavana ajanjaksona. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella - 26-
Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vuonna 2012 Raahen kaupungin rahavarat olivat 31,3 milj. euroa (1.383 euroa/asukas) ja ne riittivät keskimäärin 73 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat 29,0 milj. euroa (1.284 euroa/asukas) ja riittivät keskimäärin 71 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat kunnissa keskimäärin 702 euroa asukasta kohden ja kuntien keskimääräinen kassan riittävyys 36 päivää. - 27-
3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 56 505 56 505 Aineettomat oikeudet 419 360 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 9 058 10 825 Muut pitkävaikutteiset menot 20 Tilikauden yli-/alijäämä -11 523-1 767 439 360 54 040 65 563 Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Maa- ja vesialueet 17 872 17 756 Poistoero 2 659 2 755 Rakennukset 49 615 42 799 2 659 2 755 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 365 35 544 Koneet ja kalusto 1 685 1 071 PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 257 257 Eläkevaraukset 242 253 Enn.maksut ja kesk.er.hank. 3 347 7 914 Muut pakolliset varaukset 708 108 142 105 341 242 961 Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet 39 584 39 590 Valtion toimeksiannot 107 147 Muut lainasaamiset 10 170 10 336 Lahjoitusrahastojen pääomat 148 149 Muut saamiset 419 414 Muut toimeksiantojen pääomat 190 205 50 172 50 340 445 501 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 158 753 156 042 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vak.lait 72 790 63 188 Valtion toimeksiannot 117 157 Muut velat/liittymismaksut 1 Lahj.rahastojen erityiskatteet 146 147 72 791 63 188 Muut toimeksiantojen varat 7 8 271 312 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.lait 52 166 46 106 VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat 5 006 5 365 Vaihto-omaisuus Muut velat 989 825 Aineet ja tarvikkeet 186 181 Siirtovelat 7 024 5 575 Muu vaihto-omaisuus 25 26 65 185 57 871 212 208 Vieras pääoma yhteensä 137 976 121 059 Saamiset VASTATTAVAA 195 360 190 839 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 787 984 787 984 TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 29,1 35,8 Myyntisaamiset 2 066 2 246 Suteellinen velkaantuneisuus, % 111,2 93,0 Muut saamiset 1 511 1 586 Lainakanta 31.12. 125,0 109,3 Siirtosaamiset 438 436 Lainat euroa/asukas 5 520 4 838 4 015 4 269 Lainasaamiset 31.12. (M ) 10,2 10,3 Saamiset yht. 4 802 5 253 Kertynyt ylijäämä/alijäämä (M ) -2,5 9,0 Kertynyt ylijäämä/alijäämä /as. -109,0 397,0 Rahoitusarvopaperit Asukasmäärä 22 638 22 593 Osakkeet ja osuudet 1 343 1 280 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 3 728 8 695 Joukkovelkakirjalainasaam. 10 803 9 877 Muut arvopaperit 12 098 7 522 27 973 27 374 Rahat ja pankkisaamiset 3 349 1 650 VASTAAVAA YHTEENSÄ 195 360 190 839-28-
Taseen tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä omavaraisuusastetta. Vuonna 2011 kuntatalouden keskiarvo oli 64,2 prosenttia. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Raahen kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2012 on 29,1 prosenttia (35,8 % vuonna 2011). Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus prosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2011 oli kuntasektorilla keskimäärin noin 45,4 prosenttia. Raahen kaupungin tunnusluku vuonna 2012 on 111,2 prosenttia (93 % vuonna 2011). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Raahen kaupungin vuoden 2012 taseessa on kertynyttä alijäämää 2,5 milj. euroa, kun vuonna 2011 oli vielä ylijäämää 9,0 milj. euroa. Vuoden 2012 asukaskohtainen alijäämä on 109 euroa, kun vuoden 2011 asukaskohtainen ylijäämä oli vielä 397 euroa. Kuntien keskimääräinen ylijäämä vuonna 2011 on 1.398 euroa/asukas. Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista vierasta pääomaa. Raahen kaupungin lainakanta vuoden 2012 lopussa on 125,0 milj. euroa, joka on 5.520 euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lainakanta oli 109,3 milj. euroa, joka on 4.838 euroa asukasta kohden. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo vuonna 2011 oli 2.037 euroa. Lainasaamiset 31.12. =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vuonna 2012 lainasaamiset on 10,2 milj. euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10,3 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä on käytettävissä kuntien keskimääräiset vertailutiedot vuodelta 2011. Kaikki Raahen kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvat ovat heikentyneet entisestään. Raahen kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite eikä kunnan nykyinen tulorahoitus riitä velkojen takaisinmaksuun. Tämän lisäksi jää 2,5 milj. euron alijäämä katettavaksi tulevina vuosina. Kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava. - 29-
SIJOITUKSET 31.12.2012 Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot 5 815 996 5 967 592 151 595 Pitkät korkosijoitukset 7 045 170 7 090 946 45 776 Lyhyet korkosijoitukset 3 728 016 3 766 580 38 564 7,22 2 037 822 Muut sijoitukset 4 941 691 4 822 611-119 080 Kaupankäyntisaatavat 41 976 Kertynyt korko Käteisvarat Varainhoito yhteensä 31 718 *) 2 827 137 *) 21 530 873 24 548 559 116 855 Osakkeet 1 612 883 1 496 096-116 787 12,76 76 927 Osakesalkku yhteensä Evli yhteensä 1 612 883 1 496 096-116 787 23 143 756 26 044 655 69 2 114 749 OP-Private Osakerahastot 1 462 585 1 548 094 85 508 Korkosijoitukset 3 782 301 3 783 437 1 136 9,11 362 791 Siirtyvät korot Käteisvarat 2 20 708 *) OP-Private yhteensä 5 244 886 5 352 241 86 645 362 791 YHTEENSÄ 28 388 642 31 396 896 86 714 2 477 539 *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja tai muita saatavia ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto - 30-
Milj.euroa Raahen kaupunki Lainat ja sijoitukset vuosina 2008-2012 160,0 140,0 Vuosi 2012: Asukasluku 22 638 Lainat yht. 5.520 /as. Tuottavat invest. 1.339 /as. Sijoitukset raham.instr. ja osakkeisiin 1.236 /as. Antolainat 449 /as. 125,0 120,0 108,1 105,5 109,3 100,0 88,1 80,0 60,0 40,0 20,0 35,7 35,5 27,1 32,5 30,3 26,6 28,9 29,1 27,4 28,0 10,8 10,6 10,5 10,3 10,2 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat - 31-
4 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2012 (ulkoiset) 1 000 TULOT MENOT (1000 ) % (1000 ) % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 20 817 13,26 Toimintakulut 131 061 83,56 Verotulot 74 284 47,31 - Valmistus omaan käyttöön -440 Valtionosuudet 28 377 18,07 Korkokulut 1 515 0,97 Korkotuotot 367 0,23 Muut rahoituskulut 1 344 0,86 Muut rahoitustuotot 3 320 2,11 Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pakollisten varausten vähennys 719 0,46 luovutusvoitot -1 186-0,76 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 753 0,48 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 261 0,80 Investointimenot 9 009 5,76 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 166 0,11 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 21 972 13,99 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 110 8,39 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 6 800 4,33 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 84 0,05 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä 157 015 100,00 Kokonaismenot yhteensä 156 318 100,00-32-
5 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v. 2012-33-