ANJALANKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 2016 LUONNOSVAIHE

ANJALANKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 2016 LUONNOSVAIHE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset...10 4.3.2 Vireilletulo...10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...10 4.4 Asemakaavan tavoitteet...10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...10 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...10 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi...11 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...11 5.1 Kaavan rakenne...11 5.1.1 Mitoitus...11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...11 5.3 Aluevaraukset...11 5.3.1 Muut alueet...11 5.4 Kaavan vaikutukset...11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...12 5.5 Ympäristön häiriötekijät...12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...12 5.7 Nimistö...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...12 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...12 6.3 Toteutuksen seuranta...13 LIITTEET 1. sijaintikartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon keskustan osayleiskaava 2035 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos, 2.9.2016 7. kaavaehdotus, x.x.2016 8. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 9. havainnekuva 10. rakennusinventointi Kansilehden kuva: kaupunkisuunnittelu/ Virpi Elovaara

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus, joka koskee 2.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa (Anjalankatu). Asemakaavan muutos koskee: Moision (7) kaupunginosan kortteleita 14 ja 15, korttelin 16 tontteja 9,10,11,12 ja 19, kiinteistöä 734-411-2-21 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Moision kaupunginosan (7) korttelit 14, 15, korttelin 16 tontit 9,11,12,19 ja 21, korttelin 20 tontti 1 sekä katu- ja puistoaluetta. Asianumero: 958/10.02.03.01/2016 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Virpi Elovaara Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallituksen päätös (kaavoituskatsaus), KH 30.11.2015, 402 Vireilletulokuulutus Salon Seudun Sanomat 14.5.2016 Kaavan käsittely: Kaupsultk 11.10.2016, Kaupsultk Kh Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Salon keskustan pohjoispuolella Anjalankadun molemmin puolin rajautuen Uskelankatuun ja Terhinkatuun. Kaava-alue on kooltaan n. 3,2 ha. Kaavan tarkoitus: Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, erillisselvityksistä ja lähdemateriaalista: Rakennuslupakuvia olemassa olevista rakennuksista Rakennusten inventointitiedot, MIP museon informaatioportaali Salon kulttuuriympäristö ja arvot, Sarakum 2000-2004, Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais- Suomen ympäristökeskus

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavamuutoksen laatiminen perustuu Salon kaupunginhallituksen 26.10.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2016-2017. Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Moision kaupunginosan asuinaluetta. Aluetta rajaa pohjoisessa puistoalue ja maantie 110. Sijaintikartta Salon kaupunki

5 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on rakennettua asuinympäristöä. Tontit on rajattu pääosin pensasaidoin. Tonteilla kasvaa suurehkoja puita ja pensasryhmiä. Alueen rajautuu pohjoisessa puistoalueeseen, jossa kasvaa suurehkoja puita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Kaavamuutosalueella asuu yhteensä 70 asukasta. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on osa Moision kaupunginosan asuinaluetta, jossa on vaihtelevasti eri aikakauden rakennuksia. Osa vanhimmasta rakennuskannasta muodostaa rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaan kokonaisuuden. Alue on rakentunut suurimmaksi osaksi ennen 1950- lukua. Osin aluetta on täydennetty 1960-luvulla osin vanhaa rakennuskantaa korvaamalla. Yksittäisiä rakennuksia on rakennettu 2000-luvulla. Alueen rakennusten koko vaihtelee. Suurin osa rakennuksista on puolitoistakerroksisia erillispientaloja, mutta joukossa on myös yksikerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Terhinkadun, Syrjälänkadun ja Anjalankadun rajaamalla korttelialueella on katulinjaan rajautuvaa yhtenäistä rakennuskantaa. Kaava-alueella sijaitsee melko alkuperäisessä asussaan säilyneitä rakennuksia. Osaa vanhemmasta rakennuskannasta on muutettu ikkunoita vaihtamalla, lisälämpöeristämällä julkisivuja ja julkisivulaudoituksia uudistamalla. Terhinkadun, Syrjälänkadun ja Anjalankadun rajaama korttelialue. ILMAKUVA 2015BLOM

6 Terhinkadun yhtenäistä rakennuskantaa Anjalankadun vanhinta rakennuskantaa

7 Terhinkadun, Anjalankadun ja Uskelankadun rajaama korttelialue. ILMAKUVA 2015BLOM Asuminen Asemakaavoitettavalla alueella on erillispientaloja sekä rivitaloja. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Anjalankadulla sijaitsee Salon kaupungin perhekuntoutuskeskus Paavola, jossa on 7-paikkainen vastaanottokoti 0-17 vuotiaille lapsille, kaksi perhekuntoutusasuntoa sekä yksi itsenäistyvän nuoren tukiasunto. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Meritalon yhtenäiskoulu, Moision yläaste ja Asemakadun päiväkoti. Lähin ala-aste on Keskustan koulu Kavilankadulla. Kaupalliset palvelut ovat Salon keskustassa. Etäisyydet lähimpiin palveluihin ovat noin 1,0 kilometriä. Virkistys Suunnittelualueen lähin leikkipuisto on Pohjantalonpuisto noin 500 metrin päässä. Urheilupuisto sijaitsee noin 1,5 km:n päässä. Urheilupuisto tarjoaa monipuolisia ja helposti saavutettavia liikuntamahdollisuuksia ympäri vuoden. Urheilupuistossa sijaitsevat uimahalli, sisäliikuntahalli (Salohalli), jäähallit, squash- ja tennishallit, urheilukenttä ja useita nurmipintaisia pallokenttiä, ratsastustalli sekä golfkenttä. Liikenne Kaavoitettavalla alueella on vain asuinalueen liikennettä. Paikallisliikenteen linja-autoreitti kulkee Salonkatua pitkin. Kaukoliikenteen reitti kulkee Helsingintietä pitkin. Lähin paikallisliikenteen pysäkkipari on noin 200 metrin päässä ja kaukoliikenteen n. 500 metrin päässä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella ei ole suojeltuja rakennuksia eikä muinaismuistoja. Salon yleiskaava 2020 laatimisen yhteydessä tehtiin Salon rakennetun kulttuuriympäristön

8 kartoitus yleiskaavan ja keskustan kaavarungon tueksi (raportti Tmi Lauri Putkonen 13.12.2004). Työ perustui tehtyjen inventointien ohella mm. karttoihin, rakennuspiirustuksiin, valokuviin, asiakirjoihin ja kirjallisuuteen sekä paikalliseen asiantuntemukseen. Aineisto tarkistettiin maastokäynnein. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä päätettiin suojeltavat rakennukset ja niiden luokitukset sekä suojelualuerajaukset Salon keskusta-alueella. Yleiskaavan laatimisen jälkeen on laadittu Salon keskustan osayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi 10.9.2016. Keskustan osayleiskaavan rakennusinventointi perustuu Salon yleiskaava 2020 -työn yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Asemakaavan muutostyötä varten inventointia täydennettiin kaavoittajan havainnoin. Rakennusten inventointi on liitteenä (liite 10). Tekninen huolto Kaavoitettava alue on rakennettua asuinaluetta, jossa on kaupungin vesi- ja viemäriverkosto. Kaukolämpöverkko on rakennettu Uskelankadulle ja Anjalankadulle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maantieltä 110 aiheutuu liikennemelua asuinalueelle. Meluvyöhykekartta, nykytilanne 2014 (selvitys kantatien 52 parantamiseksi, SITO) Alueella ei ole tiedossa pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Moision kaupunginosa on kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinalue, joka tukeutuu pääasiassa keskustan palveluihin. Peruspalvelut sijaitsevat lähellä ja ovat helposti myös kevyen liikenteen saavutettavissa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistus käy ilmi liitteestä 2. Suunnittelualueen omistaa kaupunki ja yksityiset.

9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakunta-kaavassa (vahvistettu 2008) alue on keskustatoimintojen (C) aluetta. - Sisältää myös keskusta-asumisen. - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Maakuntakaavan rakennussuojeluluettelossa alue kuuluu Salon keskustan osaalueeseen (sra65). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon Yleiskaava 2020 (vahvistettu v.2009). Kaavassa alue on asuntoaluetta (A) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Keskustan osayleiskaava 2035 Suunnittelualueella keskustan osayleiskaavassa 2035 alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alue, jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,2-0,4 ja suositeltava rakennusten kerrosluku on korkeintaan 2. Asemakaava Alueen voimassa olevissa kaavoissa (vahv. 6.9.1963 ja 15.5.1978) alueella on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR), omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO), liikehuoneita sekä enintään kaksi asuntoa käsittävän rakennuksen korttelialuetta (ALO) ja istutettavaa puistoaluetta (PI). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Suunnittelualueen asemakaavat ovat peräisin 1960- ja -70 luvulta ja suurelta osin kaavamääräyksiltään vanhentuneet. Voimassa oleva kaava ei ota huomioon rakentunutta ympäristöä, vaan lähtökohtana on ollut alueen uudistuminen yksikerroksisella rakennuskannalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen laatiminen otettiin mukaan kaupungin kaavoitusohjelmaan kaupungin omasta aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen 30.11.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

10 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset, Salon kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkisuunnittelulautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitos Salon Kaukolämpö ja liikelaitos Salon Vesi), Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Sähkö- ja teleyhtiöt. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 13.5.2016 päivätyllä kuulutuksella. Kuulutus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 14.5.2016. Kuulutus on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, Halikon palvelupisteellä ja internetissä 13.5-14.6.2016 välisen ajan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm 9.5.2016 ja täydennetty 28.9.2016), on asetettu yleisesti nähtäville kaavatyön ajaksi 13.5.2016 alkaen. Asiasta on kuulutettu vireilletulokuulutuksen yhteydessä, ks. kohta 4.2.2. Yksityisille osallisille on tiedotettu kaavoituksen aloittamisesta kirjeitse. TÄYDENNETÄÄN EHDOTUSVAIHEESSA 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. Kaava-alueen voimassa olevien asemakaavojen kaavamääräyksissä alue on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta. Kerroslukuna on I. Rivitalojen korttelialueet ovat pääosin toteutumatta ja rakennuskanta on suurelta osin erillispientaloja ja rakennukset ovat rakentuneet 1½ - II kerroksisina. Suurin osa alueen rakennuksista sijaitsee joko kokonaan tai osittain rakennusalan ulkopuolella. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa vanhimman rakennuskannan ja miljöön säilyminen alueella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Tavoitteiden pohjalta laadittiin yksi kaavaluonnos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on alueen 1½-kerroksisen rakennuskannan säilyminen sallimalla olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja pienimuotoinen laajentaminen. Lisäksi on mahdollista talousrakennusten rakentaminen. Uudisrakentamista ohjataan siten, että se sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan.

11 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja luonnonympäristöön on tarkasteltu selostuksen kohdassa 5.4. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet TÄYDENNETÄÄN EHDOTUSVAIHEESSA 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 3,2 hehtaaria. Asuinkorttelit Puisto (VP) Katualueet Yhteensä: 2,90666 ha 0,0062 ha 0,3288 ha 3,2416 ha 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset Kaava-alueelle muodostuu erillis- ja asuinpientalojen korttelialueita. KORTTELIALUE PINTA-ALA TONTTIEN LKM RAKENNUSOIKEUS AO 0,6329 6 1575 AO/s 1,5272 15 3730 AP 0,7465 6 2040 KORTTELIALUEET YHTEENSÄ 2,9066 27 7345 5.3.1 Muut alueet Kaava-alueelle muodostuu katualuetta, puistoa ja kevyelle liikenteelle varattua aluetta. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia väestöön. Alueella on vain yksi rakentamaton tontti ja uusia tontteja ei muodostu alueelle. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutokseen määritelty rakennusoikeus huomioi toteutuneen rakentamisen asuinrakennusten osalta. Kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus antaa mahdol-

12 lisuuden pienimuotoiseen lisärakentamiseen asuinrakennuksiin esim. kuistilaajennukseen sekä talousrakennusten rakentamiseen tai laajentamiseen. Rakennusoikeus on linjassa keskustan osayleiskaavan kanssa. Tonttikohtainen tehokkuus on noin 0,2-0,3. Kaupunki- / taajamakuva Kaavamuutoksen vaikutus alueen kaupunkikuvaan jää lyhyellä tähtäimellä todennäköisesti vähäiseksi, koska alueella on vain yksi rakentamaton tontti. Talousrakennusten mahdollinen rakentaminen muuttaa jonkin verran kaupunkikuvaa. Tontit ovat kuitenkin melko suuria ja talousrakennukset sijoittuvat pääosin tonttien takaosiin. Vanhimpien rakennusten osalta kaava antaa mahdollisuuden vain nykyisen rakennuspaikan paikalle rakentamiseen ja edellytetään ympäristön säilyttämistä. Kaava myös edellyttää nykyiseen rakennuskantaan sopeutuvaa rakentamista antamalla määräyksiä rakentamiskorkeudesta, kattokulmista ja materiaaleista. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen pohjoisosiin aiheutuu liikennemelua maantieltä110. Asuinalueen ja maantien välinen puistoalue säilyy suoja-alueena liikennemelua vastaan. Päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kaikilla ulko-oleskelualueilla, mikä alittaa valtioneuvoston asettaman ohjearvon. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset AO AO/s AP Erillispientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Asuinpientalojen korttelialue Muut kaavamääräykset ja merkinnät käyvät ilmi liitteenä olevasta kaavakartasta. 5.7 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset. Havainnekuva on kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavaan liittyy sitova tonttijako, jolla muodostuvat Moision kaupunginosan (7) korttelin 15 tontti 25, korttelin 16 tontti 20 ja korttelin 20 tontti 1. Muiden tonttien tonttijakoa ei ole tarpeen muuttaa asemakaavan muutoksen vuoksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava vahvistaa toteutuneen tilanteen. Mahdollisista rakennushankkeista vastaavat tonttien omistajat ja vuokraajat.

13 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 28. päivänä syyskuuta 2016 Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Virpi Elovaara kaavasuunnittelija