Opetussuunnitelman yhteinen osa 2008
2 Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelmaan liittyvät tiedot Opetussuunnitelmaan liittyvät tiedot Pvm, diaarinumero tai pykälä OPH:n määräykset OPH:n määräys M 32/011/2005, 30.9.2005 OPH:n määräykset tutkintojen ja koulutusten perusteista Hyväksytty koulutuslautakunnan jaostossa Astuu voimaan Milloin opintonsa aloittaneita koskee Korvaa opetussuunnitelman, joka on hyväksytty koulutuslautakunnan jaostossa Näyttösuunnitelmia koskeva osuus hyväksytty ammattiosaamisen näyttötoimikunnassa Yhteiseen osaan liittyvät muut asiakirjat 28.4.2009 1.8.2008 jälkeen uudistettaviin opetussuunnitelmiin 1.8.2008 alkaen voimaan astuvien uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opintonsa aloittavia - 7.4.2009, luku 9.12. Ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää lisäksi seuraavat erikseen hyväksytettävät asiakirjat: Erityisopetuksen suunnitelma Kansainvälisyys-strategia Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Kriisitoimintamalli Opinto-ohjauksen suunnitelma Opiskelijahuollon suunnitelma Päihdetoimintamalli Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Toimintamalli kiusaamiseen ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta Tasa-arvosuunnitelma
Opetussuunnitelman yhteinen osa 3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.... Sivu 1. JOHDANTO... 5 2. KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA... 6 2.1. Missio................................. 6 2.2. Visio.... 6 2.3. Arvot.................................. 6 2.4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 7 2.5. Tieto- ja oppimiskäsitys................... 7 3. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET SEKÄ YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA............. 8 3.1. Opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä... 8 3.2. Koulutuksen opetusjärjestelyt... 8 3.3. Ammatilliset perustutkinnot.... 9 3.3.2. Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat.... 10 3.3.3. Maahanmuuttajien opetus ammatillisissa perustutkinnoissa... 11 3.4. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus... 12 3.7. Valinnaisten opintojen tarjonta............. 13 3.7.1. Perustutkinnot.... 13 3.7.2. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus..... 14 4. TYÖSSÄOPPIMINEN.... 15 4.1. Ammatilliset perustutkinnot.... 15 4.1.1. Yleistä........................... 15 4.1.2. Sopimukset, täyttöohjeet ja arkistointi.. 15 4.1.3. Työturvallisuus, työsuojelu ja terveydenhuolto................... 16 4.1.4. Osapuolten tehtävät ja vastuut... 17 4.1.5. Yhteydenpito ja seuranta............ 18 4.2. Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutukseen valmistava koulutus... 18 5. OPINTO-OHJAUS... 19 5.1. Orientaatio-opinnot... 19 6. OPISKELIJAHUOLTO........................ 20 7. ERITYISOPETUS... 21 8. HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS)................................... 22 9. OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA.... 23 9.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet............. 23 9.2 Arvioinnista tiedottaminen................. 23 9.3. Osaamisen tunnistaminen.... 24 9.4. Osaamisen tunnustaminen................ 24 9.5. Oppimisen ja osaamisen arviointi... 27 9.5.1. Oppimisen arviointi... 27 9.5.2. Osaamisen arviointi.... 28 9.5.3. Arviointimenetelmät................ 28 9.5.4. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 29 9.6. Arvosanasta päättäminen................. 30 9.7. Arviointiaineiston säilyttäminen... 30
4 Opetussuunnitelman yhteinen osa Sisällysluettelo 9.8. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen................... 30 9.9. Arvioinnin oikaiseminen.... 30 9.10 Arviointi erityisopetuksessa............... 31 9.11 Maahanmuuttajien arviointi............... 31 9.11.1. Äidinkielen arviointi... 31 9.11.2. Toisen kotimaisen kielen arviointi..... 32 9.12. Ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä..................... 32 9.12.1.Ammattiosaamisen näytön arvioinnin toteuttaminen..................... 33 9.12.2. Arviointiin osallistuvien vastuut ja tehtävät.... 34 9.12.3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen ammattiosaamisen näytöissä... 34 9.12.4. Opiskelijan itsearviointi............. 35 9.12.5. Ammattiosaamisen näytön arvosanan korottaminen ja uusiminen........... 35 9.12.6. Ammattiosaamisen näytön vaikutus päättötodistuksen tutkinnon osan arvosanaan...................... 35 9.12.7. Näyttöjen arviointitiedon tallentaminen ja säilyttäminen... 36 9.13. Perustutkintojen todistukset.............. 36 9.13.1. Tutkintotodistus.... 36 9.13.2. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista... 38 9.13.3. Erotodistus...................... 38 9.13.4. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite... 38 10. OPISKELIJAN ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA........... 39 10.1. Todistukset........................... 39 11. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.... 41 12. ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA. 42 Liite 1: Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 43 Liite 2: Käsitteistöä............................ 45 Tekstissä esiintyy seuraavia lyhenteitä: AMK Ammattikorkeakoulu HOJKS Opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOPS Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma OPH Opetushallitus OPS Opetussuunnitelma OV Opintoviikko VAO Vaasan ammattiopisto, oppilaitos, joka toteuttaa koulutuksen
Opetussuunnitelman yhteinen osa 5 1. Johdanto 1. JOHDANTO Yhteinen osa (kaikille koulutuksille yhteinen) Tutkinto- tai koulutuskohtainen osa Opetussuunnitelmat koostuvat kolmesta osasta: opetussuunnitelman yhteinen osa, joka on Vaasan ammattiopiston kaikille koulutuksille yhteinen tutkinto- tai koulutuskohtainen osa; jokaiselle tutkinnolle ja koulutukselle on oma suunnitelmansa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS); jokaisen opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma Yhteiseen osaan on koottu kaikki ne asiat, jotka koskevat kaikkia opiskelijoita ja kaikkia ammattiopiston koulutuksia. Yhteinen osa sisältää lisäksi seuraavat suunnitelmat, jotka hyväksytään erikseen: Erityisopetuksen suunnitelma Kansainvälisyys-strategia Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Kriisitoimintamalli Opinto-ohjauksen suunnitelma Opiskelijahuollon suunnitelma Päihdetoimintamalli Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Toimintamalli kiusaamiseen ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta Toimintaohje todistuksien arviointimerkinnöistä Tasa-arvosuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) (opiskelijan suunnitelma) Tutkinto- tai koulutuskohtaisessa osassa on kuvattuna ne asiat, jotka koskevat juuri sitä koulutusta, jota opiskellaan. Opetussuunnitelmat perustuvat aina opetushallituksen määräykseen koulutuksen tai tutkinnon perusteista. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sisältää suunnitelmat opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien ja valintojen pohjalta. Suunnitelmaa päivitetään koko koulutuksen ajan. Ks. tarkemmin luku Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tämä on opetussuunnitelman yhteinen osa. Yhteinen osa sisältää linjaukset siitä, miten tutkinnon tai koulutuksen suorittaminen ja opiskelu Vaasan ammattiopistossa tapahtuu. Yhteinen osa koskee allaolevia koulutuksia. Niissä sovelletaan yhteisen osan linjauksia, ellei niitä ole erikseen kuvattu. - Ammatilliset perustutkinnot - Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus - Valmentava ja valmistava koulutus - Kotitalousopetus
6 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2. Keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategia 2. KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Missio Vaasan ammattiopiston tehtävänä on turvata alueellinen työvoimantarve ja toimia alueellisen kehityksen turvaamisessa edustamillaan toimialoilla yhteistyössä lukioiden kanssa. Vaasan ammattiopisto huolehtii koko ikäluokan kouluttamisesta. Toiminta on vaikutusalueellaan esimerkillistä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. 2.2. Visio Vaasan ammattiopisto on kansallisesti ja yhteistyökumppaneiden parissa kansainvälisestikin arvostettu ja tunnustettu monialainen kouluttaja. Se on laaja-alainen ja sen ammatillinen peruskoulutus sekä yhdistelmäopinnot turvaavat työllistymisen ja jatko-opintokelpoisuuden tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Valmistuvat opiskelijat työllistyvät tai jatkavat opintojaan sekä saavat eväitä elämänhallintaan. Alueen työelämä tunnustaa oppilaitoksen omaksi, hyödylliseksi yhteistyökumppanikseen. 2.3. Arvot Tukea ja tekemistä Koulutuksessa sovelletaan ja käytetään edistyksellisiä ja nykyaikaisia opetusmenetelmiä, järjestelyitä ja välineitä. Opettajat huolehtivat oppituntien pitämisestä siten, että kukin opiskelija saa tarvitsemansa määrän tekemistä ja tuen saavuttaakseen tavoitteensa. Ammattitaitoa ja ammattiylpeyttä Henkilöstö arvostaa omaa ammattiaan ja niitä ammatteja, joihin oppilaitoksessa koulutetaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kouluttaa korkean ammattitaidon omaavia ihmisiä, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja arvostavat sitä. Oppilaitos kantaa vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja jatko-opintoihin hakeutumisesta. Henkilöstön ammatillista kehittymistä ja työmotivaatioita ylläpidetään ja tuetaan. Oppilaitoksella on ammattitaitoinen henkilöstö, joka on sitoutunut oppilaitoksen arvoihin. Kehittymis- ja kehittämismahdollisuuksia antamalla tuetaan ja parannetaan sitoutumista. Hyvät työelämäyhteydet ovat tärkeät koulutustarpeen ennakoimiseksi ja koulutuksen ajanmukaisuuden takaamiseksi. Yrittäjyys on osa oppilaitoksen toimintaa. Jämäkkää välittämistä Toiminnalle on ominaista suvaitsevaisuus, avoimuus, toisen kunnioittaminen ja elämänhallinnan tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja yksilöllisyys. Ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos, joka toiminnassaan ottaa huomioon kulttuurierot ja arvot. Oppilaitoksessa huolehditaan ja välitetään opiskelijasta jämäkällä otteella. Vastuun kantamista Toiminta on toiminnallisesti ja taloudellisesti läpinäkyvää ja se toteutetaan hankittujen resurssien ja tavoitteiden
Opetussuunnitelman yhteinen osa 7 2. Keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategia puitteissa. Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Opiskelijoille annetaan edellytykset elämänhallintaan ja hyvän elämisen mahdollisuuteen. 2.4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutus tuottaa elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Ks. tarkemmin liite 1. 2.5. Tieto- ja oppimiskäsitys Uusi tieto rakentuu vanhan tiedon varaan. Opiskelijoita ohjataan löytämään ja käyttämään sellaista tarkoituksenmukaista tietoa, joka tukee yksilön kasvua ja oppimista. Oppilaitoksessa tieto pyritään liittämään laajoiksi kokonaisuuksiksi tai tarkoituksenmukaisiksi osiksi ammattia ja/tai ammatillista osaamista Käytännöllisellä tiedolla on erityistä merkitystä ammatilliselle koulutukselle. Ammatillinen koulutus on aina arvostanutkin taitoja ja niiden hallintaa, koska tietoyhteiskunnassa selviytyminen edellyttää taitojen osaamista. Edelliset asiat huomioiden oppilaitoksessa halutaan kehittää oppimistilanteita niin, että ne mahdollistavat aktiivisen oppimistoiminnan. Oppimiskäsitykseen liittyy kiinteästi opettamiskäsitys. Opettaminen on oppimisen tukemista ja ohjaamista. Oppilaitoksessa korostetaan oppijalähtöistä toimintaa. Painopistealueena on myös työn ja koulutuksen joustava yhteistyö. Opettajan on oltava tietoinen muuttuneesta roolistaan. Ketään ei voi pakottaa eikä määrätä oppimaan. Onnistuneen oppimisen taustalla on hyvä opettajan ja opiskelijan yhteistyö, se on sosiaalista toimintaa. Oppimisessa pyritään suuntautumaan siihen, että opiskelijat ymmärtävät oppimansa, opiskelu ei saa perustua suorittamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat koulutuksen aikana sisäistävät elinikäisen oppimisen idean omalla kohdallaan. Oppiminen korostuu opettamisen sijaan. Opiskelijalla on monia mahdollisuuksia, mutta toisaalta hän on myös itse vastuussa omasta oppimisestaan. Tärkein motivaatiotekijä on halu oppia.
8 Opetussuunnitelman yhteinen osa 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa 3. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET SEKÄ YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Koulutustoiminnan ja tämän opetussuunnitelman keskeisinä lainsäädännöllisinä lähtökohtina ovat laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä opetushallituksen määräykset opetussuunnitelmista. Yleiset puitteet koulutuksen järjestämiselle on asetettu opetusministeriön Vaasan kaupungille myöntämässä koulutuksen järjestämisluvassa. Koulutus kohdennetaan alueen työvoimatarpeita vastaavaksi. Ennakointi tapahtuu yhteistyössä Pohjanmaan liiton sekä TE-keskuksen kanssa. 3.1. Opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä Opetussuunnitelman yhteinen osa laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen koulutusalojen kesken. Tutkinto- ja koulutuskohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan koulutusaloilla. Suunnittelutyö tapahtuu tarkoituksenmukaisten kokoonpanojen omaavissa työryhmissä. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnittelmat laaditaan työelämälähtöisesti. Niihin voi koulutuksen järjestäjä laatia valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin itse työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, jotka laaditaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Opetussuunnitelmien laadinnassa käytetään VAO:n yhtenäisiä mallipohjia. Opetussuunnitelmat vahvistetaan Vaasan kaupungin toisen asteen koulutuslautakunnan jaostoissa (suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto), joille Vaasan kaupunki tältä osin on delegoinut koulutuksen järjestäjän valtuudet. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmiin sisältyvät näyttösuunnitelmat hyväksyy ammattiosaamisen näyttötoimikunta. 3.2. Koulutuksen opetusjärjestelyt Oppilaitos järjestää koulutusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Peruskoulun suorittaneille ja ylioppilaille on erilliset opetusryhmät tai ylioppilaiden opetus on integroitu muihin ryhmiin. Opetus ajoitetaan lukuvuositasolla 6 jaksoon elokuusta toukokuuhun. Kukin jakso on noin 6 viikon mittainen ja ne ovat samat koko oppilaitoksessa. Lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivämäärät päätetään erikseen vuosittain. Koko koulutuksen ajalle laaditaan ns. jaksokaavio, mistä selviää opintojen ajoitus. Jaksokaavio suunnitellaan ammattiopiston yhteisten linjausten mukaisesti. Ammatillisten perustutkintojen jaksotuksessa huomioidaan se, että tutkinto tulee olla mahdollista suorittaa tutkinnon osa kerrallaan. Jaksosuunnitelmat hyväksyy koulutusalajohtaja. Lähiopetus Koulutukset toteutetaan opetussuunnitelmaperusteisena, opetusmenetelmänä pääasiassa lähiopetus. Lähituntimäärä päätetään vuosittain. Ammatilliset perustutkinnot suoritetaan työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan. Näin opiskelija voi elämäntilanteestaan riippuen keskeyttää opintonsa tilapäisesti ja tulla myöhemmin jatkamaan opintonsa loppuun. Näissä tapauksissa opiskelijalle laaditaan aina henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tutkinnon loppuun suorittamiseksi. Opintoja voi jatkaa myös eri koulutusmuodoilla kuten näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena. Vaasan ammattiopiston yhteistyötahoja ovat Vaasan lyseon lukio, Vasa Gymnasium, Vasa svenska aftonläroverk, Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Yrkesakademin i Ös-
Opetussuunnitelman yhteinen osa 9 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa terbotten, Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola, Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto. Työssäoppiminen Osa opetussuunnitelman mukaisista taidoista opitaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työssäoppiminen on ajoitettu samoille jaksoille kuin muukin opetus. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat noudattavat työnantajan kanssa sovittuja työaikoja ja kyseisen alan käytäntöjä. Tällöin työn tekeminen voi tapahtua myös iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin. Verkko-opinnot VAO:ssa verkko-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia opintoja, jotka opiskelija voi suorittaa kokonaan verkossa. Verkkoopinnot ovat aina ohjattuja ja ne arvioidaan. Vaasan ammattiopistossa verkko-opintojen tarjonta päätetään erikseen vuosittain ja ne laaditaan yhteisen pedagogisen mallin mukaisesti. Koulutuksen toteutustavat Tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan, mitkä ovat kyseisen koulutuksen toteutustavat. Jokaiseen tutkinnon tai koulutuksen osan yhteyteen laaditaan allaolevan mukaisesti suunnitelma siitä, miten se arvioidaan ja mitkä ovat sen opetusjärjestelyt. Arvioinnista kuvataan erikseen osaamisen arviointi ja oppimisen arviointi. Oppimisen arvioinnin yhteyteen kirjoitetaan, mistä työskentelystä palautetta annetaan, missä muodossa sitä annetaan sekä miten opiskelijan itsearviointitaitoja kehitetään. Opetusjärjestelyt pyritään toteuttamaan mahdollisimman suurina kokonaisuuksina. Silloin kun isot kokonaisuudet jaetaan pienempiin opintojaksoihin, tulee pyrkiä vähintään 5 ov:n laajuisiin opintojaksoihin. Opetusjärjestelyistä tulee selvitä käytettävät oppimateriaalit, opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt sekä muodostuvatko opinnot yhdestä vai useammasta opintojaksosta. Käytettävät opetusmenetelmät kuvataan tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa. Opetusmenetelminä käytetään lähtökohtaisesti aina lähiopetusta ja verkko-opetusta. Tässä verkkoopetuksella tarkoitetaan lähiopetuksen yhteydessä tapahtuvaa verkko-opetusta. Muita opetusmenetelmiä ovat mm. työvaltainen opetusmenetelmä tai erityisopetus. Työvaltaisella opetusmenetelmällä tarkoitetaan, että oppimisessa painottuu tekemällä oppiminen. Erityisopetus opetusmenetelmänä mainitaan vain silloin, kun koulutus toteutetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksessa tavoitteena on aina, että opiskelija saavuttaa saman pätevyyden kuin muillakin opetusmenetelmillä. Erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Ks. tarkemmin kappale Erityisopetus. Oppimisympäristöinä on opiskeluun tarkoitettujen koulun tilojen lisäksi aina myös työelämä ja tietoverkko. Myös muita oppimisympäristöjä voidaan käyttää ja ne kuvataan tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa. 3.3. Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset perustutkinnot, joiden tutkintojen perusteet on uudistettu 1.8.2008 jälkeen, toteutetaan opintopolkuina. Opintopolut muodostuvat erilaisista väylistä, jotka
10 Opetussuunnitelman yhteinen osa 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa päätetään ja tarkistetaan vuosittain. Väylät toteutetaan seuraavista lähtökohdista: A Opintojen sisältöön liittyvät väylät: - Opiskelija tähtää tietylle ammatilliselle työuralle - Opiskelija tähtää jatko-opintoihin Jos opinnot tähtäävät tietylle työuralle, sisältyy opintoihin sellaisia tutkinnon osia, jotka tukevat tavoitteita. Painopisteenä voi olla esim. yrittäjyysopinnot, kansainvälisyysopinnot tai tutkinnon osa toisesta Vaasan ammattiopiston perustutkinnosta. Opintoihin voi sisältyä myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osia, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Tutkintoon voi myös sisältyä tutkinnon osia yli tutkinnon nimellislaajuuden, jos tavoitteena on syventää ammattipätevyyttä. Jatko-opintoihin tähtäävät opinnot muodostuvat kahdesta erilaisesta väylästä: Opiskelija suorittaa ns. yhdistelmäopinnot. Yhdistelmäopiskelija suorittaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Yhteistyöoppilaitokset näissä opinnoissa ovat Vaasan lyseon lukio ja Vasa svenska aftonläroverk. Kaikkia lukion kursseja ei suoriteta, sillä opinnot tähtäävät ylioppilaskirjoituksiin. Ammattikorkeakouluopintoihin tähtäävä opiskelija sisällyttää opintoihinsa näitä tavoitetta tukevia opintoja. Tällaisia opintoja ovat mm. kielten ja matematiikan opinnot tai muut amk-opintoja tukevat opinnot. Viimeksi mainitut suunnitellaan erikseen tutkintokohtaisesti yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun - Vasa yrkeshögskolanin ja ja Yrkeshogskolan Novia kanssa. B Opintojen suoritusaikaan liittyvät väylät: - Opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista - Tutkinnon suorittaminen tutkinnon osa kerrallaan Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista, ei hänen opintojaan pidä tarpeettomasti pitkittää. Hänen opiskeluaikaansa voidaan lyhentää seuraavilla ratkaisuilla: Osaamisen tunnustamisella hyväksiluetaan ne opinnot, joista opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista. Opiskelija suorittaa osan opinnoistaan verkko-opintoina. Työssäoppimista laajennetaan. 3.3.2. Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvista ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista on oppilaitoksella yhteiset suunnitelmat. Toteuttamissuunnitelmat sisältävät tutkinnon osan opetusjärjestelyt, arvioinnin sekä ohjeellisia toteutustapoja, jotka ovat kaikille perustutkinnoille yhteiset. Suunnitelmissa on tutkinnon osien tavoitteet, arviointi, arvioinnin kohteet ja kriteerit kirjoitettu kaikkiin tutkintoihin sopivaksi. Opetuksessa tavoitteet tutkintokohtaistetaan. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan liitetään nämä VAO:lle yhteisesti laaditut suunnitelmat. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat hyväksytään jaostossa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteydessä.
Opetussuunnitelman yhteinen osa 11 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa 3.3.3. Maahanmuuttajien opetus ammatillisissa perustutkinnoissa Yleistä Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Kielten opetuksen järjestelyt Vaasan ammattiopistossa maahanmuuttajaopiskelijoiden kielten opetusjärjestelyt toteutetaan seuraavasti (valtioneuvoston päätös VnP 213/1999): Suomen kieli Maahanmuuttajaopiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko äidinkieli, suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti tai äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijan suomen kielen osaaminen arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko hän osallistunut suomi toisena kielenä opetukseen. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Toinen kotimainen kieli Maahanmuuttajaopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Tarvittaessa opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen. Opetussuunnitelma hyväksytään keskitetysti oppilaitoksessa. Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Opintoihin kuuluu vieraan kielen opintoja kuten opetussuunnitelman perusteissa määrätään. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään.
12 Opetussuunnitelman yhteinen osa 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa 3.4. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Opintoihin kuuluu vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista, mikä pyritään toteuttamaan yhteistyössä oman oppilaitoksen koulutusalojen kanssa. Valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulee olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta. Valmiuksilla tarkoitetaan kielellisiä valmiuksia, suomalaisen koulutusjärjestelmän tuntemusta, tietoa työllistymismahdollisuuksista. 40 ov Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus nuorille, joiden koulutustausta on peruskoulu 120 ov Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Valmiudet siirtyä ammatillisiin opintoihin
Opetussuunnitelman yhteinen osa 13 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Vaasan ammattiopiston järjestämän maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen painopisteet ovat seuraavat: Tavoitteena on, että opiskelija valmistavan koulutuksen jälkeen siirtyy suorittamaan ammatillista perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena. Kohderyhmänä on nuoret maahanmuuttajat, joiden koulutustausta on peruskoulu tai vastaavat tiedot eikä heillä ole vielä kielellisiä valmiuksia siirtyä suoraan ammatilliseen perustutkintoon. Mikäli maahanmuuttajaopiskelijalla ei ole riittäviä luku- ja kirjoitustaidon valmiuksia suoriutua valmistavasta koulutuksesta, tehdään hänelle HOPS:issa suunnitelma kielellisten valmiuksien saavuttamiseksi, niin että hän suoriutuu valmistavasta koulutuksesta. 3.7. Valinnaisten opintojen tarjonta 3.7.1. Perustutkinnot Koulutuksiin sisältyy valinnaisia opintoja siten kuin opetushallituksen määräyksissä määrätään. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy valinnaisia opintoja seuraavasti: Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat määrä vaihtelee tutkinnoittain 0 4 ov 10 ov Ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien valinnaisopinnot laaditaan ja hyväksytään keskitetysti oppilaitoksessa ja tarjonta toteutetaan vuosittaisen suunnitelman mukaan. Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat suunnitellaan tutkinnoittain joko koulutusalalla tai yhteistyössä oppilaitoksen koulutusalojen kesken. Viimeksi mainitut laaditaan ja hyväksytään keskitetysti VAO:ssa. Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat Ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyy opintoja siten kuin tutkinnon perusteissa määrätään. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin kirjoitetaan opintojen toteuttamissuunnitelma. Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat voivat olla koulutusohjelmittain valinnaiset tutkinnon osat tutkintokohtaisia ammatillisia tutkinnon osia, jotka ovat yhteisiä kaikille koulutusohjelmille saman tutkinnon muiden koulutusohjelmien pakollisia tutkinnon osia osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tai amk-tutkinnoista työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, jotka koulutuksen järjestäjä itse laatii yrittäjyys 10 ov työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia lukio-opintoja Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentäviin valinnaisiin tutkinnon osiin (0-4 ov) sisältyy opintoja siten kuin tutkinnon perus-
14 Opetussuunnitelman yhteinen osa 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestämisperiaatteet sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa teissa määrätään. Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat voivat olla äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia, yritystoiminta Näitä valinnaisia tutkinnon osia sisältyy opintoihin yhteensä 4 ov. Opinnot toteutetaan VAO:n vuosittaisen yhteistarjonnan mukaan. Jos opiskelija suorittaa opintoja tietyn väylän mukaan, muodostuvat valinnaiset opinnot kyseisen väylän opinnoista. 3.7.2. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus Vaasan ammattiopistossa on 40 ov. Valinnaisia opintoja koulutukseen voi sisältyä 0 4 ov. Valinnaiset opinnot järjestetään oppilaitoksen vuosittaisen tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan. Valinnaiset opinnot voivat olla esimerkiksi yrittäjyyttä, taito- ja taideaineita, atk-ajokortti, hygieniapassi tai työturvallisuuskoulutusta. Yhteistyöoppilaitos valinnaisten opintojen tarjonnassa on Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyy opintoja siten kuin tutkinnon perusteissa määrätään. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tutkinnon osia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja työkokemusta harrastustavoitteisia opintoja, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen yleisiä tavoitteita Vapaasti valittavia tutkinnon osia sisältyy opintoihin yhteensä 10 ov. Opinnot toteutetaan VAO:n vuosittaisen yhteistarjonnan mukaan. Jos opiskelija suorittaa opintoja tietyn väylän mukaan, muodostuvat vapaasti valittavat opinnot kyseisen väylän opinnoista.
Opetussuunnitelman yhteinen osa 15 4. Työssäoppiminen 4. TYÖSSÄOPPIMINEN 4.1. Ammatilliset perustutkinnot 4.1.1. Yleistä Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, työssäoppimisessa noudatetaan seuraavaa: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa oppilaitos. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Työssäoppimisen laajuudesta on määrätty tutkinnon perusteissa. Työssäoppimis- ja teoriajaksojen tulee vuorotella läpi koulutuksen ajan tasaisesti. Jaksotus ja järjestelyt selviävät tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista. Perustutkinnoissa työssäoppimista on vähintään 20 opintoviikkoa. Ammatillisissa perustutkinnoissa tavoitteena on, että ammattiosaamisen näytöt suoritetaan työssäoppimisen yhteydessä. Ks. tarkemmin myös luku Arviointi, ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä. 4.1.2. Sopimukset, täyttöohjeet ja arkistointi Työssäoppimisen sopimuksia varten on oppilaitoksella käytössä omat lomakkeensa.työssäoppimisesta tehdään aina työpaikan ja oppilaitoksen välinen sopimus eli sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Tästä käytetään myös nimitystä puitesopimus. Puitesopimus sisältää tiedot myös siitä, mitä tutkinnon osia työpaikalla voi olla työssäoppimassa ja minkä tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjä siellä voi suorittaa. opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus eli opiskelijan sopimus työssäoppimisesta. Opiskelijan sopimus sisältää myös näyttösuunnitelman, mikäli opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön työssäoppimisen yhteydessä. Sopimusten täyttöohjeet: 1. Puitesopimus Oppilaitos varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen ja/tai ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseksi ja tekee puitesopimukset työnantajan kanssa. Oppilaitos tekee puitesopimuksia yrityksiin tai muihin työpaikkoihin, jotka täyttävät työssäoppimiselle asetetut vaatimukset. Puitesopimuksista pidetään koulutusalakohtaista luetteloa, mistä selviää työpaikan lisäksi, mitä tutkinnon osia
16 Opetussuunnitelman yhteinen osa 4. Työssäoppiminen siellä voi olla työssäoppimassa ja minkä tutkinnon osan näyttöjä suorittaa. Puitesopimus käydään läpi huolellisesti työnantajan kanssa ja jokaiseen kohtaan kirjoitetaan tarkasti työnantajan kanssa sovitut asiat. Sopimus tehdään kahtena kappaleena ja allekirjoittajina ovat koulutusalajohtaja ja työnantajan edustaja. Toinen kappale puitesopimuksesta jää työpaikkaan ja toinen oppilaitokseen. Puitesopimukset arkistoidaan oppilaitoksen käytännön mukaisesti koulutusaloilla. 2. Opiskelijan sopimus työssäoppimisesta Oppilaitos järjestää jokaiselle opiskelijalle opettajan, joka ohjaa hänen työssäoppimistaan. Ohjaavan opettajan tai työssäoppimisen koordinaattorin toimesta opiskelijalle hankitaan työssäoppimispaikka niistä työpaikoista, joihin on tehty puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella tehdään ennen työssäoppimisjakson alkua sopimus opiskelijan työssäoppimisesta. Opiskelijan sopimukseen kirjataan aina työssäoppimisen tavoitteet ja näyttöjärjestelyt, mikäli opiskelija suorittaa työssäoppimisen yhteydessä myös ammattiosaamisen näytön. Sopimuksen allekirjoittavat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja ja se tehdään kolmena kappaleena, yksi kullekin osapuolelle. VAO:n kappale arkistoidaan oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti koulutusaloilla. 4.1.3. Työturvallisuus, työsuojelu ja terveydenhuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta (ja ammattiosaamisen näytöistä) Opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus työssäoppimisesta (ja näyttösuunnitelma) ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 1 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Mikäli työssäoppimispaikassa on jotakin työturvallisuuden kannalta erityisesti huomioonotettavaa, on tästä tehtävä merkintä oppilaitoksen ja työpaikan väliseen puitesopimukseen. Puitesopimuksen työturvallisuutta koskeva kohta on käsiteltävä hyvin huolellisesti.
Opetussuunnitelman yhteinen osa 17 4. Työssäoppiminen Opiskelija on perehdytettävä huolellisesti työturvallisuuteen ja työsuojeluun (Työturvallisuuslaki ja Laki nuorista työntekijöistä) oppilaitos perehdyttää opiskelijan työturvallisuutta ja työsuojelua koskeviin perusasioihin ennen työssäoppimisjaksoa työssäoppimispaikka perehdyttää opiskelijan työpaikan työturvallisuus- ja työsuojeluohjeisiin sekä määräyksiin. Opiskelijalle sattuneesta tapaturmasta on tehtävä tapaturmailmoitus mahdollisimman pian. Tapaturmailmoitus on lähetettävä välittömästi opiskelijan oppilaitokseen. Opiskelijat ovat oman oppilaitoksensa terveydenhuollon alaisia. Ensiapua ja ensihoitoa vaativat tapaukset hoidetaan työssäoppimispaikan käytännön mukaan. Opiskelijan on ilmoitettava sairastumisestaan välittömästi työpaikkaohjaajalleen tai vastaavalle. Tarvittaessa hänen on hankittava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Todistus on toimitettava työpaikalle. Suomessa olevaan oppilaitokseen opiskelijaksi hyväksytyltä ja tilapäisen opiskeluluvan saaneelta opiskelijalta edellytetään luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämää voimassaolevaa vakuutusta, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset (KL Y 22/80/2007, sisäasiainministeriön tiedote oppilaitoksille). 4.1.4. Osapuolten tehtävät ja vastuut Oppilaitos hyväksyy työssäoppimispaikat tekee puitesopimuksen työnantajan kanssa hankkii pysyvän yhteistyöyritysten verkoston huolehtii opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta luo vakiintuneet työssäoppimisen käytänteet yhteistyökumppaneiden kanssa ottaa vastuuvakuutuksen työssäoppijoitaan varten kehittää työssäoppimisen käytäntöjä, ohjausta ja arviointia yhdessä työpaikkojen kanssa Työnantaja tekee puitesopimuksen oppilaitoksen kanssa nimeää vastuuhenkilön ja työpaikkaohjaajan tiedottaa yrityksen henkilöstölle ja luottamusmiehille työssäoppimisesta ilmoittaa mahdolliset puitesopimukseen liittyvät muutokset Työssäoppija (opiskelija) työssäoppimispaikat hankkii opiskelija, ohjaava opettaja tai työssäoppimisen koordinaattori tai vastaava siten kuin koulutusaloilla on sovittu noudattaa puitesopimuksessa sekä opiskelijan että työpaikan välisessä sopimuksessa mainittuja asioita noudattaa työpaikan järjestystä, työaikoja sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita noudattaa työssäoppimisen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteita arvioi omaa oppimistaan noudattaa työpaikan salassapitovelvollisuutta korvaa aiheuttamansa tahallisen vahingon
18 Opetussuunnitelman yhteinen osa 4. Työssäoppiminen Työpaikkaohjaaja suunnittelee ja toteuttaa ohjaavan opettajan kanssa työssäoppimisen perehdyttää ja ohjaa työssäoppijaa opastaa työssäoppijaa työpaikan työturvallisuus- ja työsuojelukysymyksissä arvioi työssäoppimista yhdessä työssäoppijan ja ohjaavan opettajan kanssa Ohjaava opettaja valmentaa ja perehdyttää opiskelijaa työssäoppimiseen tukee ja ohjaa opiskelijaa työssäoppimispaikan hankkimisessa suunnittelee ja toteuttaa työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa työssäoppimisen varmistaa työssäoppimispaikan laadun perehtyy ja tutustuu työpaikkaan pitää yhteyttä opiskelijaan työssäoppimisen aikana arvioi työssäoppimista yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa 4.1.5. Yhteydenpito ja seuranta Yhteydenpidon tavoitteena on seurata opiskelijan oppimisen edistymistä työssäoppimisen aikana. Ohjaava opettaja auttaa ja tukee työssäoppijaa ja työpaikkaohjaajaa esille tulevissa ongelmatilanteissa sekä osallistuu oppimisen arviointiin työssäoppimisen aikana. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja sopivat yhdessä keskinäisestä yhteydenpidosta. Käynneistä työssäoppimispaikoilla ja tapaamisista opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kanssa opettaja pitää päiväkirjaa. Ohjaava opettaja käy työssäoppimispaikalla etukäteen sovittuna ajankohtana seuraavasti: heti työssäoppimisjakson alkaessa, jolloin tarkistetaan tavoitteet ja sovitut asiat työssäoppimisjakson lopussa, jolloin käydään seuraavat arviointikeskustelut: työssäoppimisen arviointi (ks. myös luku Oppimisen arviointi ) ammattiosaamisen näytön arviointi, mikäli opiskelija on suorittanut ammattiosaamisen näytön Tarpeen mukaan opettaja on yhteydessä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan useamminkin käymällä työpaikalla tai olemalla yhteydessä sähköpostin avulla, puhelimitse tai kirjeitse. 4.2. Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutukseen valmistava koulutus Opiskelu- ja ammatinvalintataidot -opintoihin sisältyy vähintään 4 opintoviikkoa työssäoppimiseen valmentautumista, vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista ja opinto-ohjausta. Työssäoppimisen toteutuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon työssäoppimisen käytänteitä soveltuvin osin.
Opetussuunnitelman yhteinen osa 19 5. Opinto-ohjaus 5. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutukseensa sisältyvät opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opinto-ohjauksesta oppilaitoksella on erillinen suunnitelma, mistä selviää tarkemmin opinto-ohjauksen käytänteet. 5.1. Orientaatio-opinnot Orientaatio-opinnot ovat osa opinto-ohjausta ja ne ovat laajuudeltaan 2 ov seuraavasti: ensimmäisenä opiskeluvuonna toteutetaan 1 ov toisena ja kolmantena opiskeluvuonna kumpanakin ½ ov (peruskoulupohjaiset ryhmät) tai toisena opiskeluvuonna 1 ov (ylioppilaspohjaiset ryhmät). Orientaatio-opinnot toteutetaan ammatillisten opintojen yhteydessä eikä niitä arvioida erikseen. Näkökulmana asioiden läpikäynnissä on aina ammatti, ammattiin opiskelu ja siihen valmistuminen. Orientaatio-opintoja varten laaditaan VAO:n tasolla tarkennettu perehdyttämisohjelma, joka tarkistetaan vuosittain. Ensimmäisenä opiskeluvuonna perehdytään pääsääntöisesti opiskeluympäristöön, opiskelutapoihin ja menetelmiin, arviointiin, itsearviointiin, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Toisena ja kolmantena opiskeluvuonna painottuu urasuunnittelu, kesätyöpaikkojen haku, oma urasuunnittelu valmistumisen jälkeen sekä työllistymistä ja jatko-opiskelua koskevat asiat. Koulutusaloilla päätetään tutkinnoittain, kuka ja milloin käy läpi nämä asiat opiskelijoiden kanssa. Toteutustapa kirjataan tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan.
20 Opetussuunnitelman yhteinen osa 6. Opiskelijahuolto 6. OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuolto edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäisee koulutuksen keskeytymistä. Nuorten opiskelijoiden kohdalla tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Opiskelijahuollosta oppilaitoksella on erillinen suunnitelma, mistä selviää tarkemmin opiskelijahuollon käytänteet.