JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 6.9. 8.10.2012 Tämä raportti sisältää tiivistelmät Joensuun keskustan osayleiskaavaehdotuksesta saadusta palautteesta ja esitykset vastineiksi niihin. Esitykset vastineiksi ovat valmistelleet yhteistyössä kaavan laatijana toimiva Ramboll Finland Oy, keskustan osayleiskaavan ohjausryhmä ja teknisen viraston kaavoitus. Raportti jakautuu kolmeen osaan: A. Viranomaislausunnot (s. 2 9) B. Muut lausunnot (s. 10 12) C. Muistutukset (s. 11 21) Joensuun kaupunginhallitus on käsitellyt tämän palauteraportin kokouksessaan _._.2012 ( ). Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat kaavaselostuksen liitteenä 6. Asiakirjassa on korvattu lausuntojen ja muistutusten laajat liiteaineistot luettelolla liitteistä. Luetteloihin sisältyy tiivis kuvaus liitteen sisällöstä. Kaikki liitteet sisältävä alkuperäinen palauteaineisto on kaavan asiakirjoissa. 1
A. Viranomaislausunnot A1. Tekninen virasto, ympäristönsuojelu (ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen) Osayleiskaavan tekemiselle asetetut yleiset tavoitteet toteutuvat, ja tarvittavat osa alueet asemakaavojen ajantasaistamista varten on käsitelty. Liikennesuunnitelman kehäratkaisu ja joukkoliikenteen keskittäminen Koskikadulle parantavat palvelutasoa. Jalankulku ja pyöräilypainotteiset alueet keskustassa sijoittuvat luontevasti ja yhteisen tilan käyttö kävelykadun jatkeena on hyvä ratkaisu. Menettelyllä katutilat saadaan vaihettumaan ja luontevasti muuttumaan kävelystä ajoneuvoliikenteelle. Torikadulle ohjautuvan pyöräilyliikenteen siirtäminen Kauppa ja Rantakadulle tulee olemaan ongelmallista, sillä Torikadun palvelut ja joenrannan miljöö houkuttavat jatkamaan pyöräilyä näillä väylillä. Koulukadun osalta esitetty keskikaistamalli parantaa nykytilannetta, jos jalankulu ja pyöräily voidaan erottaa. Keskikaista vie kuitenkin tilaa molemminpuoliselta 2+2 metriseltä jalkakäytävä pyörätieratkaisulta. Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen aivan ydinkeskustassa tulisi olla yleisenä tavoitteena. Torikadun kadunvarsipysäköinnin poistamista ja korvaamista pyöräilykaistoilla tulisi edelleen harkita. Meluselvitys antaa hyvän pohjan tuleville asemakaavoille. Meluselvityksessä ei nykytilanteen osalta ole huomioitu Itä ja Länsisillan liikennettä, joilla on vaikutusta vanhan postin korttelin täydennysrakentamisen kannalta ja melutilanteen arvioinnin osalta tulevassa tilanteessa siltojen lähialueella, sekä tapahtumamelun kannalta kun arvioidaan ns. normaalitilanteen taustamelua Ilosaaren ja Sirkkalan alueella. Puistojen ja lähivirkistysalueiden osalta osayleiskaava mahdollistaa eri alueiden kehittämisen toiminnalliseen suuntaan. Ilosaaren luo merkintä on merkittävä avaus myös luonnon monimuotoisuuden huomioimisen kannalta muuten tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Kaava huomioi olemassa olevan luonnonympäristön siinä laajuudessa kuin se keskusta alueella on mahdollista. Sokoksen tavaratalon suojelun tarvetta ja poikkeamista yhtenäisestä räystäslinjasta koskevat näkemykset voisivat olla myös toisenlaisia. Täydennysrakentamisen osalta kaava antaa jatkotyölle hyvän pohjan ja vaihtoehtotarkastelussa on kattavasti etsitty vaihtoehtoja lisärakentamiselle. Torikadulla ei olla heikentämässä pyöräilyn asemaa, vaikka Torikadun viereisillä kaduilla pyöräilijöiden olosuhteita parannetaankin. Torikadulla tarvitaan myös kadunvarsipaikoitusta siellä sijaitsevien toimintojen vuoksi. Keskustan kehän sisällä pysäköinti hoidetaan keskitetysti. Katusuunnittelussa on mahdollista tarkastella autopaikkojen määrän vähentämistä, tarkempaa sijoittumista ja kevyelle liikenteelle varatun tilan kasvattamista. Vanhoilla silloilla liikenteen ennustetaan vähenevän. Melutilannetta tarkastellaan tarvittaessa tulevaisuudessa alueella laadittavien asemakaavamuutosten yhteydessä. A2. Joensuun Vesi (johtaja Juha Lemmetyinen) Ei huomautettavaa. A3. Joensuun liikuntatoimi (liikuntajohtaja Timo Heinonen) Liikuntatoimella ei ole suoranaista huomautettavaa. Osayleiskaava alueen suunnittelussa tulisi huomioida mm. seuraavat liikuntatoimen näkökulmasta merkittävät asiat: kauppatorin hyödyntäminen urheilutapahtumien areenana, pääpyöräilyreittien yhteys liikuntalautakunnan hyväksymään (LIIKLK 15.6.2011 48) runkoreittiajatukseen, Koivuniemen alueen liikuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä Linnunlahden uimarannan alueen liikuntakäytön 2
mahdollistaminen (yleinen uimaranta, beachvolley, talvisin hiihtoladut sekä jäälatujen lähtöpaikka). Ilosaaren osalta liikuntatoimi on antanut erillisen, 7.6.2011 päivätyn, lausuntonsa Ilosaaren asemakaavan muutoksen yhteydessä. A4. Joensuun kaupunki, Kulttuuri ja nuorisotoimi (Kulttuurijohtaja Janna Puumalainen) Toimialan kannalta oleelliset ja aiemmin lausutut asiat on ehdotuksessa huomioitu hyvin. Ei huomautettavaa. A5. Pohjois Savon ELY, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue (liikennejärjestelmäasiantuntija Anna Kaisa Ahtiainen) Ei huomautettavaa. A6. Joensuun tilakeskus (tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen) Tilakeskus näkee seuraavien kohteiden suojelun mahdollisena, mikäli rakennusten käyttötarkoitusten muutokset, sisäpuoliset muutostyöt sekä pienet muutokset julkisivuihin sallitaan: Tullikamari (Rantakatu 2b), ID: 4 Joensuun taidemuseo (Kirkkokatu 23), ID: 11 Taidekeskus Ahjo (Koskikatu 6), ID: 44 Entinen Lyseon vahtimestarin asunto (Koskikatu 6), ID: 45 Hubbard & Co:n talo (Rantakatu 9), ID: 47 Johnssonin talo (Rantakatu 11), ID: 48 Suvantokatu 3, ID: 68 Yläsatamakatu 28, ID: 73 Hasanniementie 1b, ID: 88 Entinen tyttökoulu (Rantakatu 30), ID: 7 Torikatu 10 päärakennus, ID: 69 ja Torikatu 12, ID: 67 Huolimatta siitä, että rakennukset kuuluvat korttelin 48 kokonaisuuteen, esittää tilakeskus, että rakennukset puretaan niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Rakennusten kunnostaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mikäli rakennukset halutaan suojella, tulee niistä tilakeskukselle merkittävä taloudellinen rasite ja kannattamaton investointi. Tilakeskus esittää rakennusten suojelun sijaan kortteliin sopivaa täydennysrakentamismahdollisuutta. Ruplan talo (Sepänkatu 42), ID: 59 Rakennus on vajaakäytössä ja tilakeskus on valmis myymään kiinteistön nykyisten käyttäjien luovuttua siitä. Mahdollinen suojelu voi vaikuttaa negatiivisesti rakennuksen myyntiin ja mahdollisen uuden omistajan mahdollisuuksiin tehdä rakennuksessa toiminnan kannalta välttämättömiä muutostöitä. Rakennuksen julkisivu ja piha on peruskorjattu pari vuotta sitten. Sisäpuolelle peruskorjausta ei ole ulotettu. Entinen kauppaoppilaitos (Rantakatu 31), ID: 60 Tilakeskus ei kannata rakennuksen suojelua. Rakennuksen säilyminen kaupungin omistuksessa ja nykyisessä käyttötarkoituksessaan on vielä avoin. Mikäli toiminta rakennuksessa jatkuu nykyisellään, on rakennuksen peruskorjaus ajankohtainen noin vuonna 2020. Toiminnan jatkuessa nykyisellään joudutaan peruskorjauksen yhteydessä tekemään merkittäviä toiminnallisia muutoksia, niin rakennuksen sisäpuolelle kuin julkisivuun. Myös rakennuksen laajentaminen tulee kysymykseen. Rakennus soveltuu huonosti muihin käyttötarkoituksiin, mikä voi vaikuttaa kiinteistön ostohalukkuuteen myyntitilanteessa ja täten siitä voi tulla omistajalleen merkittävä taloudellinen rasite. Gävlenlinnan päiväkoti (Papinkatu 1), ID: 62 Tilakeskuksella ei sinänsä ole rakennuksen suojelua vastaan, kunhan suojelumääräykset sallivat 3
sisäpuoliset muutostyöt sekä pienehköt julkisivumuutokset, joilla taataan nykyisen toiminnan jatkumismahdollisuudet tulevaisuudessakin. Päiväkoti on keskeinen ja Joensuun kaupungin ainoa ruutukaava alueen päiväkoti, ja päivähoitotarpeen kasvaessa rakennuksen laajentaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Laajentumisen myötä tarvitaan nykyistä selvästi suurempi tontti. Yhteenveto Mahdolliset suojelupäätökset eivät saa rajoittaa rakennusten käyttöä, kehittämistä ja mahdollista myyntiä. Torikatu 10 ja 12 rakennusten osalta taloudellinen rasite on merkittävä, mikäli rakennukset halutaan suojella. Rakennusten säilyttämiseksi on kehitettävä toimintamalli, jolla rakennukset säilyttäminen myös taloudellisesti on mahdollista. Tilakeskus toimiessaan liiketaloudellisin periaattein ei voi ryhtyä taloudellisesti kannattamattomiin investointeihin. Oleellista koko kortteli 48 tulevaisuuden toimintamahdollisuuksille on, että korttelin sisäosiin sallitaan toimintaa tukeva lisärakentaminen. Ruplan talon, Hasanniementie 1b:n ja Entisen kauppaoppilaitoksen osalta taloudellinen rasite voi muodostua merkittäväksi tilanteissa, jossa rakennuksille ei ole osoittaa enää omaa käyttöä ja kohteiden myynti ja sitä kautta tuleva käyttö vaikeutuu suojelustatuksesta johtuen. Rakennusten suojelu ei sinällään rajoita niiden käyttötarkoitusta. Kiellettyä tulee olemaan rakennusten purkaminen ja ulkoasun sellainen muuttaminen, joka on ristiriidassa suojelun tarkoituksen kanssa. Sisätiloja ei suojella. Torikatu 10 ja 12 rakennukset ovat merkittävä osa laajimpana säilynyttä aluetta Joensuun ensimmäisestä rakentamisvaiheesta ja ne liittyvät välittömästi viereiseen Taitokortteliin, jonka Rantakadun puoli on laajasti suojeltu. Kaavaehdotuksessa suojelu on jo nyt kompromissi, koska kaikki ko. rakennusvaiheen rakennukset eivät sisälly suojeluehdotuksen piiriin. Kohde on joensuulaisittain merkittävä eikä kaupunki voi tämän osalta luopua vastuustaan säilyttää joensuulaista rakennusperintöä. Suojelusta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen kaupungin organisaatiossa ei ole osayleiskaavalla ratkaistava kysymys. Jos kaupunki päättää suojella ko. rakennukset, asia on huomioitava budjetoinnissa. Kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu mahdollistaa korttelin täydennysrakentamisen, sovittaen uudisrakennukset ympäristöönsä. Gävlenlinnan päiväkodille varattavan tontin laajuus pyritään sovittamaan päiväkodin tarpeisiin ja ympäristön vaatimuksiin. Päiväkodin aluetta (PY) laajennetaan lounaaseen päin puistoalueelle ja tontin ajoyhteydeksi osoitettu Kauppakadun jatke liitetään osaksi PY aluetta. Tontin alueen järjestelyt ja rajautuminen puistoon tarkastellaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa esitetään päiväkodille varattavan alueen laajuudeksi noin 5000 m 2. A7. Varhaiskasvatus ja koulutustoimi (koulutoimenjohtaja Mauno Väänänen) Keskustan osayleiskaavan Gävlenlinnan päiväkodin tontin ehdotettu laajennus keskustan osayleiskaavan ehdotuksessa on liian pieni. Tontin koko on esityksessä ainoastaan 3420 neliötä kun tavoite 6 7 osastoiselle päiväkodille olisi vähintään 8000 9000 neliötä. Toivomme että tonttia laajennetaan sekä pituus että leveyssuunnassa, ja mahdollistetaan rakennukselle selkeä laajenemissuunta. Gävlenlinnan päiväkodille varattavan tontin laajuus pyritään sovittamaan päiväkodin tarpeisiin ja ympäristön vaatimuksiin. Päiväkodin aluetta (PY) laajennetaan lounaaseen päin puistoalueelle ja tontin ajoyhteydeksi osoitettu Kauppakadun jatke liitetään osaksi PY aluetta. Tontin alueen järjestelyt ja rajautuminen puistoon tarkastellaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa esitetään päiväkodille varattavan alueen laajuudeksi noin 5000 m 2. varhaiskasvatus ja koulutustoimen esittämä tontin laajuus ei ole tässä sijainnissa mahdollinen. 4
A8. Pohjois Karjalan ELY, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu yksikkö (yksikön päällikkö, Irma Mononen, maankäyttöinsinööri Heimo Liikamaa) Pohjois Karjalan ELY keskuksella ei ole huomautettavaa Joensuun keskustan liikennesuunnitelmasta. Pohjois Karjalan ELY keskus katsoo, että kulttuuri ja rakennushistoriallisesta selvityksestä johdetut kaavaratkaisut ovat pääosin oikeita. Wanhan Jokelan (ID 27) ja entisen Lyseon vahtimestarin asunnon (ID 45) suojelu on oikea ratkaisu. Entinen kauppaoppilaitos (ID 60) voidaan jättää ilman suojelumerkintää. Pohjais Karjalan ELY keskus toistaa kaavaluonnoksessa esitetyn vaatimuksen PT talon (ID 22) ja Piimälinnan (ID 26) suojelusta (kh r kaavamerkityt kohteet vailla suojelua). Pohjois Karjalan ELY keskus katsoo Sairaalakatu 18 asuinrakennuksen (ID 28) ja Kauppakatu 3b:n osalta, että rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen turvataan parhaiten suojelemalla rakennuksia niiden omilla paikoillaan. Sairaalakatu 18:n säilyttäminen ei estä kaavaehdotuksen mukaisen korttelitehokkuuden (e2) toteuttamista. Kauppakatu 3b:n siirtoajatus on helpommin hyväksyttävissä. Ma rky kaavamääräystä tulee täydentää seuraavasti: Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 127.1 ) eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas ja miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen lupahakemusten ratkaisemista. Kaavaselostukseen tulee liittää ajantasainen luettelo suojelluista rakennusperintökohteista, koska kaavaaineistoon sisältyvän kulttuuri ja rakennushistoriallisen selvityksen luettelo poikkeaa kaavaehdotuksen luettelosta. ELY keskus esittää luontoselvityksen tuottamien merkittävien uusien tietojen perusteella Hasanniemen alueen tutkimista uudelleen ja selvittämään mahdollisuudet kaupunkiluonnon kannalta tärkeän alueen esittämiseen laajempana, päämaankäyttömuotona VL tai VP luo merkinnällä tai /s lisämerkinnällä. ELYkeskuksen käsitys on, että Hasanniemen puistoalueen ottaminen asuntoalueeksi ei ole keskusta alueen asuntorakentamisen näkökulmasta tarpeellista. Hasanniemen puistoalue on erittäin keskeinen ja tärkeä osa Joensuun rantapuistovyöhykettä. ELY keskus toteaa, että selvitykset maiseman, kaupunkikuvan ja kaupunkiluonnon osalta ovat riittäviä ja asiantuntevasti laadittuja ja MRL:n vaatimusten mukaisia. Lajilistojen lisäksi kasvi ja lintulajihavainnot oltaisiin voitu esittää myös liitekartoilla. Alueen ominaispiirteiden säilyttämistä koskeva määräys lisätään kaavaehdotukseen ma ja ma rky alueille. Purkamisluvan edellyttämistä koskevaa määräystä ei lisätä, koska lupa purkamiseen tarvitaan jo suoraan maankäyttö ja rakennuslain perusteella. Aluetta koskevien lupahakemusten osalta lisätään kaavaehdotukseen maininta, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa asian ratkaisemista. Kaavaselostuksen osa, jossa käsitellään suojelukohteita, täydennetään ja päivitetään niin, että suojeltaviksi esitettyjen rakennusten kokonaisuus tulee yksiselitteisesti tiiviissä muodossa esille. Pienteollisuustalo (ID 22) Pienteollisuustalo on rakennussuojelun kannalta erittäin vaikea kohde. Kohteen arvo on siinä, että se edustaa harvinaista rakennustyyppiä (kauppiastavaratalo) ja saattaa olla lajissaan Suomen vanhin. Tässä rakennustyypissä on pienet liiketilat ryhmitelty kahteen kerrokseen laajan aulatilan ympärille ja ensimmäisen kerroksen liiketilat avautuvat sekä aulaan että kadulle. Rakennustyyppiin liittyvää arvoa ei voi kiistää. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävänä. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Pelkkä peruskorjaaminen ilman lisärakentamista tai nykyisten tilojen käytön merkittävää tehostamista olisi taloudellisesti erittäin raskasta ja nostaisi vuokrat ja vastikkeet todennäköisesti sellaiselle tasolle, joka olisi nykyiselle liiketoiminnalle kestämätön. 5
Peruskorjattuinakaan tilat eivät vastaisi maksukykyisemmän keskustakaupan tarpeita. Lisärakentaminen tai rakennuksen tilankäytön merkittävä tehostaminen tilajakoa muuttamalla tuhoaisivat käytännössä rakennuksen luonteen, jossa keskeinen tekijä on avara kaksikerroksinen aulatila. Rakennuksen suojelemisen kustannukset voivat siis muodostua korkeiksi. Omistajan asiasta selvitysvaiheessa antamat kannanotot huomioiden (tiivistelmä kirjattu kohdekorttiin) on todennäköistä, että suojelua tultaisiin väittämään omistajan kannalta kohtuuttomaksi, mikä saattaisi johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Lisäksi suojelua vastaan puhuu se seikka, että kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin PT taloon liittyvät arvot, erityisesti kohdekortissa mainitut sisätilat vesikaton yläpuolelle ulottuvine valoaukkoineen. Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) Koy Kanavarannan rakennus (ns. Piimälinna) edustaa muodoltaan 60 lukulaista ajattelua. Rakennuksen arvo on sen yksinkertaisessa muotokielessä ja laatikkomaisista kappaleista koostuvassa kokonaisuudessa. rakennus ei enää vastaa julkisivuiltaan alkuperäistä kaikki julkisivut on uusittu 2000 luvulla. Kohde sisältyy miljööalueeseen (ma 107). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kohdetta koskevan asemakaavamuutosehdotuksen 26.3.2012. Päätöksellä rakennusta ei suojella, mutta tarkoilla rakennusala ja kerroslukumerkinnöillä on turvattu rakennuksen perushahmon ja luonteen säilyminen siten, että osayleiskaavan kulttuurihistoriallisessa selvityksessä esiin tuotu tavoite toteutuu käytännössä. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Jokelan talo Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö 6
sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, on kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. Maisema ja luonnonympäristö Keskustan viheralueiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä keskustasta ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen AP alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Ratkaisu mahdollistaa edelleen myös ulkoilu tai kevyen liikenteen reitin toteuttamisen alueen halki rantaan ja edelleen kohti Linnunlahden uimarantaa. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Todettakoon selvyyden vuoksi, että Hasanniemi ei kuulu osaksi Joensuun rantapuistovyöhykettä, millä tarkoitetaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun keskustassa (ns. RKYalue). Toki Hasanniemi on osa Joensuun laajaa, rannoille sijoittuvaa viheraluekokonaisuutta. A9. Museovirasto (yli intendentti Pirjo Uino, intendentti Marja Leena Ikkala) Museovirasto katsoo, että kulttuuriympäristön kannalta kaikkien luonnosvaiheessa kaavaan kh rmerkinnällä osoitettujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu olisi perusteltua. Vähintään maakuntakaavan 3. vaiheen luonnoksessa suojelumerkinnällä osoitetut rakennukset tulee suojella, mm. koko Taidemuseon kortteli eli myös piharakennus (ID 46), Pienteollisuustalo (ID 22) ja Sairaalakatu 18 (ID 28). Kaupunkikuvan kannalta tärkeitä ovat myös Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) sekö Entinen Oman Avun toimitalo (ID 77) ja keskustoimipaikka (ID 100). Museovirasto katsoo, että Wanhan Jokelan (ID 27) suojelumerkintä on hyvä. Museovirasto ei hyväksy Entisen Lyseon vahtimestarin asunnon (ID 45) poistamista suojeltujen rakennusten joukosta. Rakennusten siirroista Museovirasto toteaa, että Sairaalakatu 18:n ja Suihkon talon suojelu toteutuu luontevimmin rakennusten nykyisellä paikalla. Museovirasto katsoo, että ma merkintöihin tulee lisätä suojelumääräys, esimerkiksi: Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen lupahakemusten ratkaisemista. Alueen ominaispiirteiden säilyttämistä koskeva määräys lisätään kaavaehdotukseen ma ja ma rky alueille. Purkamisen kieltävää määräystä käytetään vain sr kohteissa. Purkamiskiellon laajentaminen koskemaan ma ja ma rky alueita kokonaisuudessaan tarkoittaisi tosiasiallisesti sitovan rakennussuojelun laajentamista näiden alueiden kaikkiin rakennuksiin. Aluetta koskevien lupahakemusten osalta lisätään 7
kaavaehdotukseen maininta, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa asian ratkaisemista. Pohjois Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe ja selvitys Joensuun seudun maakunnallisesti arvokkaista rakennusperintökohteista on huomioitu kaavaan liittyvässä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) Koy Kanavarannan rakennus (ns. Piimälinna) edustaa muodoltaan 60 lukulaista ajattelua. Rakennuksen arvo on sen yksinkertaisessa muotokielessä ja laatikkomaisista kappaleista koostuvassa kokonaisuudessa. rakennus ei enää vastaa julkisivuiltaan alkuperäistä kaikki julkisivut on uusittu 2000 luvulla. Kohde sisältyy miljööalueeseen (ma 107). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kohdetta koskevan asemakaavamuutosehdotuksen 26.3.2012. Päätöksellä rakennusta ei suojella, mutta tarkoilla rakennusala ja kerroslukumerkinnöillä on turvattu rakennuksen perushahmon ja luonteen säilyminen siten, että osayleiskaavan kulttuurihistoriallisessa selvityksessä esiin tuotu tavoite toteutuu käytännössä. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Jokelan talo Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, olisi kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus 8
olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. A10. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveydenhuollon johtaja Keijo Hämäläinen) Ympäristöterveydenhuolto korostaa, että osayleiskaavan laatimisvaiheessa tehdyn meluselvityksen johtopäätösten kannanotot on otettava vakavasti huomioon alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ympäristöterveydenhuolto esittää, että kummatkin uimarannat tulee varustaa viemäriverkkoon liitetyillä wc tiloilla. Linnunlahden uimarannan em. tiloilla varustamisen yhteydessä myös kesäteatteri olisi luontevaa varustaa samoin. Ilosaaren uimarannan veden vaihtuvuuden ja samalla veden laadun parantamiseksi tulisi miettiä teknisiä ratkaisuja. Lausunnon kannanotot ovat yhdensuuntaisia osayleiskaavan tavoitteiden kanssa. A11. Joensuun kaupunki, Sosiaali ja terveystoimi (kehittämispäällikkö Annamari Savela) Ei huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. A12. Pohjois Karjalan Maakuntaliitto (maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, maakuntainsinööri Kari Riikonen), Lausunto saapui myöhässä 9.10.2012. Ei huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. 9
B. Muut lausunnot B1. Fingrid Oyj Verkkopalvelu (projektipäällikkö Mika Penttilä) Ei huomautettavaa. B2. Fortum (Timo Aho) Fortum tarjoaa keskustan osayleiskaava alueelle lämmitysmuodoksi paikallisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä. Ei huomautettavaa. B3. Fortum (Asset Manager Anna Pasma) Ei huomautettavaa /lisättävää aiempiin lausuntoihin. B4. Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun kaupungin ruutukaavarakenteen säilymisen tulee olla yleiskaavoitusta ohjaava tekijä. Yleiskaavan yhtenä tärkeänä tavoitteena tulee olla, ettei puisto ja viheralueille rakenneta. Koska kaavaalueella on viheralueita varsin niukasti, tulee viheralueiden hoidossa siirtyä ekologiseen luonnonhoitoon ja antaa viheralueille kaavamerkintä luonnonmukainen viheralue. Ekologisessa luonnonhoidossa viheralueiden muodollisesti hoidettujen osien lomassa ja lähellä on hallitusti hoitamattomia viheralueita, jotka toimivat luonnon monimuotoisuuden keitaina. Tällaisia kohteita tulisi olla Rantapuiston pohjoisosan kukka ja perhosniityt, Ilosaaren Kaluvirta ja Ilosaaren Pielislinnan puolen rantatörmän lintualueet. Rantatörmän lintualueille tulisi antaa luo merkintä. Lepakkokartoitus ei ole ainoa peruste luo merkittyjen alueiden suojelulle. Pienellä ennallistamisella luo merkitylle alueelle saadaan palaamaan pesimälinnustoa. Lisärakentaminen ei saa pilata Hasaniemen alueen asemaa viheralueena. Hasaniemen puistoalueelle ehdotettu omakotirakentaminen on poistettava kaavaehdotuksesta. Hasaniemen länsiosan ja Linnunlahden uimarannan välinen lehtomainen, vanhojen puiden alue tulisi jättää luonnontilaan. Kesäteatteri tulee siirtää uudelle paikalle, esim. Laululavan takaiselle nurmikentälle. Rantakadun kiertoliittymät, Sirkkalan silta ja ns. Kanavarannan kerrostalorakentaminen uhkaavat rantapuistoalueen ilmettä ja eivät siksi sovellu alueelle, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). RKY alueiden (Rantapuisto ja Kirkkokadun akseli; Siltakadun liikenteen osalta myös rautatieaseman alue) huomioiminen tulee kirjata selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin osayleiskaavaan. Rantapuistovyöhykkeelle sijoittuu ja rajautuu paljon Joensuun vanhinta rakennuskulttuuriperinnettä, mikä tulee ehdottomasti säilyttää. Joensuun seudun luonnonystävät pitävät tärkeänä, että kaikki kulttuuriympäristöselvityksen ohjausryhmässä määritellyt rakennukset merkitään osayleiskaavassa suojeltaviksi. Arvokkaat miljöökohteet rakennuksineen tulisi säästää raskailta muutoksilta. Joensuun seudun luonnonystävät toistavat aikaisemmat näkemyksemme vanhojen rakennusten suojelemisesta sekä suojelumerkintään lisättävistä lisäkorjausrakennusmahdollisuuksista. Aikaisemmassa lausunnossa korostetaan Jokelan talon suojeluarvoa ja toivotaan täydennysrakentamisen ottavan huomioon vanhat rakennukset. Osassa kaavakohteissa rakennustehokkuus on ylimitoitettu ja kortteleiden rakennustehokkuutta tulisi arvioida uudelleen kulttuuri ja rakennushistoriallista selvitystä hyödyntäen. Joensuun seudun luonnonystävien mielestä kaavan vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ei ole tarkasteltu riittävästi. Täydennysrakentamisen vaikutuksia tulisi arvioida uudelleen suhteessa olemassa oleviin ja suojeltaviin rakennuksiin. Vanhojen hirsirunkoisten talojen siirto tontilla sopivampaan paikkaan voisi olla joillakin keskustan tonteilla ratkaisu sekä suojeluun että rakennuksen sijoittumisesta aiheutuvaan tilankäyttöongelmaan. 1950 luvun kerrostalot voisi kaavamääräyksissä määritellä kevyellä suojelumääräyksellä, jotka kieltävät purkamisen mutta mahdollistavat jopa ulkoasua muuttavat perustellut uudisrakenteet (esim. hissit, parvekkeet). 10
Kaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon Pohjois Karjalan ilmasto ja energiaohjelmaa eikä Joensuun kaupunkiseudun ilmasto ohjelman velvoitteita, joiden tulee olla kaavan liikennesuunnittelun lähtökohtina. Keskusta alueelle tulee rajoittaa yksityisautoilua eikä varautua yksityisautoilun määrän kasvuun. Joensuun seudun luonnonystävät ehdottavat Sirkkalan sillan poistoa yleiskaavasta, koska silta haittaa merkittävästi lähialueen asunkortteleita ja Musiikkiopistoa. Mikäli keskustan kehä tulee toimimaan autoliikenteen pääväylänä nykyisen liikennesuunnitelman mukaisesti, ei Sirkkalan siltaa tarvita. Liikennesuunnitelman yhteinen tila merkintä tulee muuttaa kävelykatumerkinnäksi. Kiertoliittymät eivät sovellu ruutukaavan kaduille ja vievät tilaa viheralueilta. Pysäköintiä tulisi ohjata liikennekehän varsien pysäköintitaloihin. Joensuun seudun luonnonystävät vastustavat edelleen toriparkkisuunnitelmaa. Pää ja kokoojakatuja ei tule muuttaa etuajo oikeutetuiksi, koska ajonopeuksien nousu vaarantaa jalankulkijat ja pyöräilijät. Esim. Länsikadulla on kevyenliikenteen yhtymäkohtia, jotka ovat vaarallisia. Kaavaehdotuksen liikennesuunnitelma lähtee yksityisautoilun ehdoista, vaikka jalankulkua ja pyöräilyä tulisi keskustassa sujuvoittaa. Suunnittelussa tulee tarkastella uudelleen keskustan pysäköintitilojen mitoitusta, koska alueella on väestöä, joka ei tarvitse autoa. Kaavatarkastelussa olisi voitu tarkastella useampaa liikenneratkaisumahdollisuutta ja arvioida eri liikkumismuotojen vaikutuksia sekä niiden tarvitsemaa rakentamista. Keskustan viheralueet ovat määrällisesti niukat ja niiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja eri käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä keskustasta ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen AP alueella ei ole selvitysten mukaan erityisiä luonnonarvoja, ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Sirkkalan sillan kohdan kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ei kiellä muutoksia alueella. Sirkkalan sillan rakentamisesta ja Kanavarannan asemakaavasta on jo tehty yleiskaavatasoa yksityiskohtaisemmat päätökset. Kiertoliittymien toteuttaminen ei uhkaa RKY alueen arvoja. Kiertoliittymän avulla voidaan vähentää kaistamäärä 1+1:een, kun valo ohjaus sen sijaan vaatii kääntyville suunnille omat lisäkaistansa. Sirkkalan siltaakin voitiin kaventaa, kun liittymä Rantakadulle muutettiin kiertoliittymäksi ja näin saatiin lisätilaa pyöräilijöille mm. sillan päähän konservatorion yhteyteen. Osayleiskaavaehdotusta on luonnokseen verrattuna täsmennetty mm. rakentamisen tehokkuuden ja kerroslukujen osalta muistutuksessa toivotulla tavalla. Samalla on muistettava, että yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, eikä se suoraan mahdollista rakennushankkeita. Yleiskaavassa esitetty maankäyttö täsmennetään asemakaavatasolla. Kaupunki ohjelmoi ja käynnistää suojelukohteiden asemakaavoituksen heti, kun yleiskaava saa lainvoiman. Asemakaavatasolla suojelun toteuttaminen ja lisärakentamismahdollisuudet käydään yksityiskohtaisesti läpi myös niillä kiinteistöillä, joilla sijaitsee yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia. Liikennesuunnittelussa ja sen tavoitteissa on keskeisenä arvona kestävien liikkumismuotojen, jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja sitä kautta autoriippuvuuden vähentäminen. Tämä on nähtävissä kaikissa tavoitteiden osa alueissa, niin liikekeskustaa, pääkatuverkkoa, kevyen liikenteen verkkoa kuin asuinalueita koskevissa tavoitteissa. Autojen pysäköintiin on silti varauduttava, koska monet kuitenkin tarvitsevat autoa ja osalle auto on välttämätön apuväline. Liikennesuunnitelman ratkaisut parantavat oleellisesti jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen 11
sujuvuutta, joka on myös ollut keskeisenä tavoitteena. Liikenteen järjestämisen vaihtoehtoja on käsitelty laajasti jo ennen luonnosvaihetta. Suunnitelmaan on sisällytetty parhaiksi todetut vaihtoehdot ja valitut ratkaisut. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu kaikki liikennemuodot. Sirkkalan silta on ollut kaupungin yleiskaavoissa ja yleiskaavatasoisissa suunnitelmissa vuodesta 1968 asti. Silta sisältyy myös viimeisimpään vuonna 2008 hyväksyttyyn Joensuun seudun yleiskaava 2020:een. Liikenteellinen tilanne ei ole muuttunut tämän jälkeen siten, että sillasta luopumiselle olisi perusteita. Ennustevuonna 2030 Sirkkalan sillan kapasiteetti on jo kokonaan käytössä. Siltakadun silloilla on tällöin vielä hieman kapasiteettia, joka käytännössä toimii varareittinä pahimpien ruuhkahuippujen tilanteissa. Tästä syystä Siltakadun siltojen luovuttamista pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön ei voi varauksetta suositella. Yhteisen tilan katuratkaisu mahdollistaa fyysiseltä ympäristöltään moni ilmeisen toteutuksen, jonka lähtökohtana on kävelykatumainen, esteetön ympäristö. Kukin korttelijakso toteutetaan paikallisten olosuhteiden lähtökohdista ja tarpeiden mukaan. Keskuskuja on yksi esimerkki, jossa kävelykatu ja tontilla oleva pysäköinti toimivat yhdellä tavalla yhteisen tilan periaatteiden mukaisesti. Muualla maailmalla ja Suomessa on useita esimerkkejä, joissa yhteisen tilan periaatteilla toteutetut kadut ovat osoittautuneet toimiviksi ja turvallisiksi. Kiertoliittymät vaativat vähemmän tilaa kuin vastaavan liikenteellisen kapasiteetin valo ohjatut liittymät ja tilantarve keskittyy vain välittömästi liittymään eikä ulotu kauemmaksi liittymästä lisäkaistatarpeina. Kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen kaventamisen 1+1 kaistaisiksi. Kun liikenne keskittyy pääkatuverkolle sen sujuvuuden lisääntymisen myötä, on se samainen liikenne pois asuntokaduilta, missä liikenteen aiheuttamat haitat ovat hallitsemattomia. Nykytilanteen aiheuttamat ongelmat ovat nähtävissä mm. polkupyöräonnettomuuksina asuntoalueiden kaduilla. Länsikatu on saneerattava liikennejärjestelyiltään joka tapauksessa ja saneeraamisen yhteydessä pääkatuverkon rooli otetaan huomioon kadun ylityspaikkoja parannettaessa. B5. PUHAS Oy (Tapani Karhu) Ei huomautettavaa. 12
C. Muistutukset C1. Painokanava Oy (toimitusjohtaja Hannu Heikkinen) Painokanava Oy ei hyväksy tonttiliittymän täydellistä sulkemista. Koulukadun ja Pohjoiskadun välisen ajoyhteyden katkaisu haittaisi kohtuuttomasti Painokanava Oy:n liiketoimintaa. Painokanava Oy:n liiketoiminta edellyttää ajoyhteyttä Koulukadulta Painotalon tavaralaiturille ja parkkipaikalle. Kauttakulkuliikenteen kieltäminen Pohjoiskadulla sekä Koulukadun ja Pohjoiskadun liittymän kaventamisen yhdeksi kaistaksi ja ajokaistan häivyttämisen muilla rakenteilla on hyväksyttävää. Raskaimpienkin jakeluautojen tulisi kuitenkin edelleen päästö Painokanava Oy:n tavaralaiturille ja parkkipaikoille. Painokanavan tonttiliittymää ei ole tarkoitus katkaista. Ainoastaan läpiajo asuntoalueelle pitkin Pohjoiskatua on suunniteltu poistettavan. Osayleiskaava ei sisällä liittymien katkaisemista koskevia määräyksiä. Asia sisältyy liikennesuunnitelmaan, jonka on tarkoitus olla ohje jatkosuunnittelulle. C2. Jokiasema Ky (Arto Romppanen) Muistutuksessa esitetään Hasaniemen venesataman laajennusta ns. Jokiaseman kokkoniemestä yltäväksi Joensuun Pursiseuran entiseen laituripaikkaan. Laajennus mahdollistaisi kulkuyhteyden uudelle kelluvalle laiturikompleksille, jota voisivat hyödyntää suuremman luokan paikalliset veneet ja vierasveneet. Hasanniemen matkailupalvelujen aluetta (RM) laajennetaan vähän länteen pientalovaltaiselle asuntoalueelle siten, että Pursiseuran entinen laituripaikka sisältyy RM alueeseen. Suoraan rakentamista ohjaavat ratkaisut määritellään asemakaavatasolla. C3. Asunto Oy Joensuun Pohjois Kota (psta asianajaja Jukka Ketonen) Asunto Oy Joensuu Pohjois Kota katsoo, ettei osoitteessa Pohjoiskatu 15 sijaitsevan paritalon suojelulle ole perusteita. Voimassaolevassa asemakaavassa kiinteistö on tarkoitettu kerrostalon rakennuspaikaksi. Rakennusinsinööri Kari Kaltiaisen laatiman kiinteistön kuntoarvion perusteella rakennus on kaikilta osin (rak ja lvis tekniikka) erittäin huonokuntoinen, eikä sen peruskorjaus järkevää eikä perusteltua. Peruskorjaus tulisi maksamaan 30 % enemmän kuin vastaavan uuden paritalon rakentaminen. Yhtiöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä pitää rakennusta asuttavassa kunnossa ja homeongelmien takia yhtiö ei saa riittävästi vuokratuloja. Suojelua koskeva kaavamääräys aiheuttaa yhtiölle kohtuutonta haittaa. Kiinteistön kuntoarvio/tutkimus on muistutuksen liitteenä (Insinööritoimisto K Insinöörit, rakennusinsinööri Kari Kaltiainen). Suojelun perusteeksi on katsottu kohteen erityisluonne (1950 luvun rivi tai paritalo) ja sen liittyminen Joensuun rakentamisen historiaan rakennusliike Aaltio & Eskelisen kautta. Rakennusliikkeen toimisto sijaitsi tässä talossa. Ottaen huomioon kohteen heikko kunto ja erityisesti siinä kuluvana vuonna tapahtunut tulipalo, esitetään, että kohteen suojelusta kuitenkin luovutaan. Kohde ei ole niin merkittävä, että suojelu vastoin omistajan tahtoa olisi perusteltua. C4. Pertti Puhakka, Seppo Surakka, Mikko Varis ja Mauno Tuomisto Kortteleiden 216 ja 217 osalta tarvitaan tarkempaa yleiskaavallista ohjausta siten, että inventoitujen RKYalueiden arvoille ei aiheuteta haittaa. Muistutuksessa vaaditaan osayleiskaavan käsittelyn keskeyttämistä, koska Kanavarannan asemakaavamuutoksen hyväksymistä koskevan valituksen käsittely on kesken. 13
Yleiskaavassa esitetty yleispiirteinen maankäyttöratkaisu mahdollistaa muunlaisetkin asemakaavaratkaisut vanhan Postitalon ja Piimälinnan alueella kuin kaupunginvaltuuston 26.3.2012 hyväksymä asemakaavan muutos. Myös esimerkiksi nykyisen asemakaavan jääminen voimaan on osayleiskaavaehdotuksen mukaista, lukuun ottamatta Postitalon rakennussuojelua. Yleiskaavan hyväksyminen ei suoraan tarkoita sitä, että keväällä 2012 hyväksytty asemakaavan muutos olisi ainoa mahdollinen yksityiskohtainen maankäyttöratkaisu kyseisellä alueella. Lisäksi mainittua asemakaavan muutosta koskevan valituksen ratkaisemisessa ei voida oikeudellisesti soveltaa tätä osayleiskaavaa, vaan asemakaavan hyväksymisen aikana voimassa olleita yleispiirteisiä kaavoja. C5. Maiju Olli Vastustaa osan Hasanniemen puistoalueesta muuttamista pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, koska se tuhoaa alueen luontoselvityksessä todettuja luontoarvoja ja heikentää arvoa virkistyskäytössä. Alueen muuttaminen yksityisiksi asuintonteiksi on vastoin julkista etua. Näitä arvoja tuhoaa myös kesäteatterin alueen laajentaminen ja sen muuttaminen palveluiden ja hallinnon alueeksi (P). Hasanniemen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) osoitetulla alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja ja sillä on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Ratkaisu mahdollistaa edelleen myös ulkoilu tai kevyen liikenteen reitin toteuttamisen alueen halki rantaan ja edelleen kohti Linnunlahden uimarantaa. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. On totta, että kesäteatterin alueen käyttötarkoitusmerkintä P (palveluiden ja hallinnon alue) mahdollistaa monia käyttötarkoituksia. Se on kuitenkin selvästi suppeampi kuin laajalti keskusta alueella käytetty C merkintä (keskustatoimintojen alue) ja sulkee pois mm. asumisen, tuotannollisen toiminnan ja toimistorakentamisen. Yleiskaavaan pitää voida jättää väljyyttä myös sellaisille toiminnoille, joita ei voida vielä täsmällisesti määritellä. Alueelle voidaan katsoa soveltuviksi mm. kulttuuriin ja matkailuun liittyvät palvelut. Käyttötarkoitus täsmennetään asemakaavamuutoksella, joka laaditaan alueelle, kun ja jos toteuttamiskelpoinen hanke näyttäisi olevan löydettävissä. Tällöin myös osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa asemakaavan sisältöön. C6. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö (toiminnanjohtaja Satu Kokkonen) Säätiö ei hyväksy Jokelan talon suojelua. Kuntotutkimukset sekä sisäilma ja mikrobitutkimukset osoittavat talon olevan erityisesti ravintolapäädyn rakenteiltaan erittäin huonokuntoinen ja hotelli ja ravintolakäyttöön kelpaamaton. Korjaaminen alkuperäistä käyttötarkoitustaan edellyttävään kuntoon muodostuisi kustannuksiltaan kohtuuttomaksi. Uudelleenrakentamiseen verrattavat korjaustoimenpiteet tuhoaisivat suojelutarkoituksen. Säätiö vaatii osayleiskaavaa palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi. Muistutuksen liitteet: 1. Muistio: Perusteet Joensuun keskustan osayleiskaavasta tehtyyn muistutukseen 2. Säätiön ehdotus Inarinkulman tontin täydennysrakentamisesta Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö on lisäksi toimittanut postitse 27.9.2012 seuraavat muistutuksen liiteasiakirjat: 1. Vertailulaskelma Inarinkulmalle, tontilla SR merkintä 2. Kustannusselvitys, Jokelan peruskorjaus (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy) 14
3. Kustannusarvio, Jokelan talo/elokuvateatteri (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy) 4. Vertailulaskelma Inarinkulman tontille, uudisrakennus (perustamiskustannusten laskelma Protiimi Oy, kiinteistöarvio Matti Kosunen, uudisrakennuksen luonnospiirustukset Jouni Töyrylä) 5. Kuntoarvio Jokelan talo 31.10.2008 (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy, LVI insinööritoimisto Akel Oy, Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen) 6. Rakennusvalvonnan selvityspyyntö kantavien rakennusten kunnosta ja mahdollisesti tulevista toimenpiteistä (selvityspyyntö rakennustarkastaja Jukka Hyttinen, selvitys Jokelan talon kantavien rakenteiden kuntokartoituksesta ja tukemistoimenpiteistä Satu Kokkonen, kuntokartoitus välipohjan kantavista rakenteista Joensuun Juva Oy) 7. Yhteenveto Jokelan kiinteistön 1. krs:n välipohjan tuentaan tehdyistä korjauksista ja vaadituista tarkastuksista (Joensuun Juva Oy / RI Petteri Peltomaa sekä Suomen Sisäilmakeskus Oy) 8. Sisäilmatutkimus lokakuu 2011 (Suomen Sisäilmakeskus Oy / Jukka Pekka Kärki ja Jussi Mertanen) Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, on kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. Osayleiskaavaa ei ole yksittäisen kohteen vuoksi tarpeen palauttaa valmisteltavaksi. Olipa ratkaisu suojelu tai suojelematta jättäminen, on kaavan sisältöön mahdollista hakea muutosta Kuopion hallinto oikeudelta ja edelleen korkeimmalta hallinto oikeudelta. Valitusmahdollisuus antaa oikeusturvan myös rakennuksen omistajalle, koska jos mahdollinen omistajan Jokelan suojelua koskeva valitus hyväksytään, ei osayleiskaava tule voimaan kyseisen kiinteistön osalta. 15
C7. Juhani Suihko (psta asianajaja Juha Sario) Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Ei katso rakennuksella olevan sellaista rakennushistoriallista arvoa, kuin se on kulttuuriympäristöselvityksessä arvotettu. Rakennuksen kunto on heikko. Omistajan kaavoitukseen toimittama kuntoarvio vahvistaa tämän käsityksen. Muistutuksen liitteet: 1. Professori Vesa Majamaan asiantuntijalausunto 15.9.2011 2. Aluepäällikkö Antti Nevalaisen lausunto 19.8.2011 3. Insinööritoimisto Kolehmainen Ky:n kuntoarvio 29.5.2012 Rakennus on siirretty paikalleen Terijoelta 1920 luvulla, mutta tarkka rakentamisvuosi ei ole tiedossa. Kohde on siten joensuulaisittain harvinainen, mutta pitkän olemassa olonsa vuoksi jo vakiintunut joensuulaisen rakennushistorian osaksi. Kohteella on myös kaupunkikuvallista merkitystä. Suojelulle on riittävät perusteet ottaen huomioon rakennuksen ikä ja joensuulaisittain erikoinen historia. Se, että rakennus on siirretty kaupunkiin muualta, ei suoraan tarkoita, että kohteella ei olisi arvoa rakennussuojelun näkökulmasta. Lisäksi, vaikka rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut lomaasuminen, sen nykyinen ja pitkäaikainen käyttötarkoitus on ollut tavanomainen asuminen. Rakennussuojelu ei sulje pois mahdollisuutta lisärakentamiseen tämän kiinteistön osalta. Rakennuksen säilyttäminen ei varaa merkittävää osaa kiinteistön pinta alasta. Rakennus sijoittuu tontilla kohtaan, jossa se ei merkittävästi vaikeuta täydennysrakentamista. Kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan on mahdollista rakentaa tontille noin 3400 4300 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Sairaalakatu 18:n rakennusta ei suojeltaisi tai rakennus siirrettäisiin kaavaehdotuksen mahdollistamalla tavalla toiseen paikkaan Joensuun keskustassa, voisi uudisrakennuksen laajuus olla ehkä enimmillään 5000 k m 2. Sitovat ratkaisut rakentamisen määrästä ja muista reunaehdoista tehdään kuitenkin vasta yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa. Vastaavan kokoista IV kaupunginosan korttelin 58 tonttia 6 koskevassa asemakaavamuutoksen luonnoksessa (11.10.2012) esitetään rakennusoikeudeksi noin 4600 k m 2 (e=1,45). Suojeltava rakennus voisi olla osa täydennysrakentamisen kautta muodostuvaa kokonaisuutta tai se voidaan irrottaa erilliseksi omistusyksiköksi tonttijaolla tai hallinnanjakosopimuksella. Merkittävän lisärakentamismahdollisuuden vuoksi suojelua ei voida pitää rakennuksen omistajan kannalta kohtuuttomana. Suojelun vaikutuksia on lisäksi kohtuullistettu mahdollistamalla rakennuksen siirtäminen toiseen paikkaan Joensuun keskustan alueella. C8. Raimo Latja Muistutuksen mukaan liikenne Hasanniemeen aiheuttaa meluhaittoja. Kaavaan tulee merkitä Eteläkadulle ja Länsikadulle Papinkadusta alkaen riittävä määrä rakenteellisia hidasteita. Nykyisen kesäteatterin kohdalle on merkitty palvelujen ja hallinnon alue (P), joka mahdollistaa liian monenlaisia toimintoja, sellaisiakin, jotka eivät sovellu keskustan keskeiselle virkistysalueelle. Merkintä tulee poistaa ja varata alue vain kesäteatterin käyttöön. Lisäksi alueen kadunpuoleinen raja tulee siirtää vähintään 30 m etäisyydelle kadusta, jotta turvataan keskustan ainoan luonnontilaisen alueen säilyminen. Muistutuksen liitteet: 1. "Liikenteen melu altistaa aivoinfarktille", artikkeli Helsingin Sanomissa 27.1.2011 2. Melua käsittelevä lehtiartikkeli, Tiede lehti3/2010 3. "Road Traffic Noise and Incident Myocardial Infarction: A Prospective Cohort Study," artikkeli PLos ONE verkkojulkaisussa (www.plosone.org), June 2012, Volume 7, Issue 6, e39283 16
Hasanniemen katuyhteyksien järjestäminen nykyisestä poikkeavasti siirtäisi ongelman vain toiseen kohtaan. Alueen liikenteeseen ja liikennekäyttäytymiseen liittyvät ongelmat on tiedostettu. Melun aiheuttama terveys ja viihtyvyyshaitta on todellinen. Toimet, joita voidaan tehdä, ovat erilaisia hidasteita nykyisten katualueiden puitteissa: nämä toimenpiteet määritellään myöhemmissä katusuunnittelun vaiheissa. Myös liikenteen valvonnalla voidaan vaikuttaa ylinopeuksiin. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Kesäteatterin alueen käyttötarkoitusmerkintä P (palveluiden ja hallinnon alue) mahdollistaa monia käyttötarkoituksia. Se on kuitenkin selvästi suppeampi kuin laajalti keskusta alueella käytetty C merkintä (keskustatoimintojen alue) ja sulkee pois mm. asumisen, tuotannollisen toiminnan ja toimistorakentamisen. Yleiskaavaan pitää voida jättää väljyyttä myös sellaisille toiminnoille, joita ei voida vielä täsmällisesti määritellä. Alueelle voidaan katsoa soveltuviksi mm. kulttuuriin ja matkailuun liittyvät palvelut. Käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen ja alueella säilytettävä kasvillisuus täsmennetään asemakaavamuutoksella, joka laaditaan alueelle, kun ja jos toteuttamiskelpoinen hanke näyttäisi olevan löydettävissä. Asemakaavan laadintaan on mahdollista vaikuttaa aikanaan. Yleiskaavassa ei voida määritellä rakennusoikeuksia sitovasti eikä yleiskaavassa tavanomaisesti niitä esitetäkään, edes ohjeellisina. Keskustan osayleiskaavassa päädyttiin esittämään ohjeelliset korttelitehokkuudet ja kerrosluvut keskustan asuntoalueille, koska asemakaavoitusta on tarpeen ohjata nimenomaan näiltä osin. Muiden alueiden osalta rakentamisen määrän esittämisestä luovuttiin, koska ei ole olemassa asuinalueita vastaavaa selvää tavoitetta muutokselle. Näiltä osin ratkaisut tehdään asemakaavoissa. Hasanniemen matkailupalveluiden alueen (RM) osalta tarkoitus on kehittää aluetta nykyisen toiminnan pohjalta, sen perusluonnetta olennaisesti muuttamatta. Olennainen muutos nykytilanteeseen olisi, että alueen voi toteuttaa ja sitä hallinnoida yksityinen taho. Aluetta aikanaan asemakaavoitettaessa tullaan myös tässä muistutuksessa esitettyjen näkemysten vuoksi erityisesti huomioimaan muutosten vaikutukset Hasanniemeen suuntautuvaan liikenteeseen. C9. Ilari Uotila Muistutuksessa todetaan, että kaavaehdotuksessa rakennussuojelu on huomioitu pääosin hyvin. Jokelan talon lisääminen suojeltavien rakennusten listalle kertoo, että rakennussuojelukysymyksiin suhtaudutaan vakavasti. Miljöökohteina suojeltaviksi pitäisi kuitenkin osoittaa myös Torikatu 10 ja korttelin 48 vanhat piharakennukset, sekä entinen lyseon vahtimestarin asunto ja piharakennus. Sinisen talon (Kauppakatu 3b) ja Suihkon talon suojelu olisi toteutettava niiden omalla tontilla siirtämättä rakennuksia. Lisäksi PTtalo, Oman avun toimitalo ja keskustoimipaikka tulisi suojella. Kortteli 48 Kortteli 48 on laajimpana säilynyt, Joensuun ensimmäistä rakennusvaihetta edustava kokonaisuus. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua suojella korttelin keskeiset rakennukset. Piha ja talousrakennusten säilyttämistä ei kuitenkaan ole järkevää ratkaista osayleiskaavatason suunnittelun yhteydessä, koska korttelin toiminnalliset muutokset tulevat edellyttämään mahdollisuutta uudisrakentamiseen korttelikokonaisuuden antamien lähtökohtien puitteissa. Kortteli sisältyy kokonaisuudessaan miljööalueeseen ma 107. Tämän merkinnän tulkitaan tarkoittavan suojelusuositusta alueella sijaitseville rakennuksille, vaikka juridista velvoittavuutta merkintään ei sisälly kuten rakennussuojelukohteen merkintään sr. Korttelin sisäosien rakennusten suojelu, mahdollinen siirtäminen korttelin sisällä tai purkaminen pitää 17
ratkaista asemakaavalla ottaen huomioon korttelin tuleva käyttötarkoitus ja toiminnalliset tarpeet. Korttelin suojelun laajuus on kompromissi suojelun ja käyttötarkoitusmuutosten mahdollistamisen välillä. Korttelin kaikkien rakennusten suojelu tuottaisi merkittäviä vaikeuksia taloudellisesti järkevien käyttötarkoitusten löytämisessä. On huomattava, että kaupungin vastuulle tulee osayleiskaavaratkaisun myötä useita uusia suojelukohteita. Kortteli on osoitettu C merkinnällä siksi, että uusia käyttötarkoituksia voidaan hakea ja mahdollistaa laajalla skaalalla. Korttelin sijainti liikekeskustan välittömässä läheisyydessä tukee merkintätapaa. Kortteliin voidaan harkita rajoitetusti myös historiallisten rakennusten siirtämistä muualta. Vahtimestarin asunto ja taidemuseon korttelin piharakennus Taidemuseon korttelin osalta kulttuuri ja nuorisolautakunta on tuonut esille tarpeen lisärakentamiseen korttelissa. Tämän mahdollistamiseksi kortteli on osoitettu C merkinnällä eikä Koulukadun varteen sijoittuvaa piharakennusta ole esitetty suojeltavaksi. Korttelin luonteen vuoksi ei osayleiskaavassa ole syytä asettaa tavoitteellista korttelitehokkuutta tai kerroslukua vaan uuden rakentamisen sopeuttaminen korttelikokonaisuuteen tulee ratkaista asemakaavan muutoksella. Rakennussuojelu ei sulje pois mahdollisuutta lisärakentamiseen. Tältä osin ratkaisut on tehtävä yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa. Piharakennukselle on vaikea löytää tarkoituksenmukaista uutta käyttöä. Sen purkaminen ei olennaisesti heikentäisi korttelikokonaisuuden kulttuurihistoriallista arvoa, mutta antaisi lisää liikkumavaraa uudishankkeiden suunnitteluun ja mahdollistaisi lisärakentamisen paremman sopeuttamisen korttelikokonaisuuteen. Esiin tuotu lisärakentamistarve kulttuuritoimen palveluiden kokoamiseksi yhteen sijaintiin on perusteltu eikä tällaiselle hankkeelle ole osoitettavissa toista läheskään yhtä tarkoituksenmukaista sijaintia. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Pienteollisuustalo (PT talo) Pienteollisuustalo on rakennussuojelun kannalta erittäin vaikea kohde. Kohteen arvo on siinä, että se edustaa harvinaista rakennustyyppiä (kauppiastavaratalo) ja saattaa olla lajissaan Suomen vanhin. Tässä rakennustyypissä on pienet liiketilat ryhmitelty kahteen kerrokseen laajan aulatilan ympärille ja ensimmäisen kerroksen liiketilat avautuvat sekä aulaan että kadulle. Rakennustyyppiin liittyvää arvoa ei voi kiistää. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävänä. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Pelkkä peruskorjaaminen ilman lisärakentamista tai nykyisten tilojen käytön merkittävää tehostamista olisi taloudellisesti erittäin raskasta ja nostaisi vuokrat ja vastikkeet todennäköisesti sellaiselle tasolle, joka olisi nykyiselle liiketoiminnalle kestämätön. Peruskorjattuinakaan tilat eivät vastaisi maksukykyisemmän keskustakaupan tarpeita. Lisärakentaminen tai rakennuksen tilankäytön merkittävä tehostaminen tilajakoa muuttamalla tuhoaisivat käytännössä rakennuksen luonteen, jossa keskeinen tekijä on avara kaksikerroksinen aulatila. Rakennuksen suojelemisen kustannukset voivat siis muodostua korkeiksi. Omistajan asiasta selvitysvaiheessa antamat kannanotot huomioiden (tiivistelmä kirjattu kohdekorttiin) on todennäköistä, että suojelua tultaisiin väittämään omistajan kannalta kohtuuttomaksi, mikä saattaisi johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Lisäksi suojelua vastaan puhuu se seikka, että kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole 18
käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin PT taloon liittyvät arvot, erityisesti kohdekortissa mainitut sisätilat vesikaton yläpuolelle ulottuvine valoaukkoineen. Entinen Oman Avun Keskustoimipaikka ja toimitalo, Kauppakatu 23 Kauppakatu 23:n omistaja on hakenut asemakaavan muuttamista. Omistajan tarkoituksena on rakentaa kiinteistölle keskustamainen uudisrakennus liike, toimisto ja asuinkäyttöön. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustan ytimessä ja on perusteltua rakentaa se nykyistä tehokkaammin. Asemakaavan muutoshakemus on keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen siten, että se tukee liikekeskustan täydennysrakentamisen tavoitetta. Rakennussuojelun näkökulmasta aiheutuva menetys ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon osayleiskaavaluonnoksen rakennussuojelukohteiden kokonaisuus liikekeskustan alueella. 1930 luvun kohteista suojellaan Teräskulman rakennus, joka sijaitsee yhtä keskeisellä paikalla liikekeskustassa, sekä Tapion ja Inarin talot, jotka kaikki ovat selvästi edustavampia aikansa rakennuksia liikekeskustassa. Samaan kokonaisuuteen Teräskulman kanssa sijoittuvat 1940, 50 ja 60 lukujen merkittävät, suojeltavat asuin ja liikerakennuskohteet Siltakadun varrella (Hotelli Vaakuna, Ora Kotila ja Yhdyslinna) sekä Pankkitalo torin laidalla. Nämä kohteet ovat erittäin merkittäviä aikansa rakennuskohteita, muodostavat yhdessä erinomaisen kokonaisuuden ja ovat edelleen täysin käyttökelpoisia keskustarakennuksia iästään huolimatta. Vaikka Kauppakatu 23:n rakennuksilla on suojelullisia arvoja, ei niiden säilyminen ole välttämättä tarpeen ottaen huomioon muut aikakauden säilytettävät kohteet. Nämä rakennukset eivät myöskään nivelly osaksi edellä kuvattua Siltakadun kokonaisuutta. C10. Kohtuusliike Yksityisautoilua keskusta alueella tulisi rajoittaa. Kiertoliittymät tulisi poistaa ehdotuksesta ja suojateiden korotuksiin tulisi panostaa. Katutilan vapauttamiseksi muulle käytölle tulisi pysäköinti ohjata pysäköintitaloihin keskustan liikennekehällä, ja lisäksi yksisuuntaisia katuja tulisi lisätä. Muistutuksen mukaan liikerakentamista kaavoitetaan liikaa ottaen huomioon alueen kehitysnäkymät. Kaavaehdotuksessa esitetty suojelu saa kiitosta, muistutuksessa painotetaan Museoviraston esityksen hyväksymistä suojelukysymyksissä. Muistutuksessa vastustetaan omakotirakentamista Hasanniemen puistoalueelle, sekä muita ratkaisuja, jotka voivat kutistaa viheraluetta. Yksityisautoilun rajoittaminen keskustassa heikentäisi keskustan asemaa kaupan alueena. Tällä olisi pitkällä aikavälillä yksityisautoilua kokonaisuutena lisäävä vaikutus, koska keskusta on seudun ainoana kaupan alueena saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Yksityisautoilun rajoittamisen sijaan on syytä panostaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen keskustassa, kuten osayleiskaavaehdotuksessa esitetäänkin. Kiertoliittymillä saavutetaan myönteisiä vaikutuksia kevyen liikenteen olosuhteisiin, koska niihin liittyvien katujen kaistamäärää voidaan vähentää ja siten helpottaa näiden katujen ylittämistä jalan ja pyörällä. Yksisuuntaisuus aiheuttaa ylimääräistä kiertoa liikenteelle ja sitä kautta liikenteen lisäpäästöjä. Yksisuuntaisuuden turvallisuushyödyt asuinalueiden sisällä ovat kyseenalaiset, koska kohtaavan liikenteen puuttuminen mahdollistaa suurempien ajonopeuksien käytön, vaikka ajotila olisi yksikaistainen. Sen sijaan kaksisuuntainen liikenne ahtaalla ajoradalla hillitsee paremmin ajonopeuksia ja soveltuisi paremmin asuinalueille. Osayleiskaavatyön kuluessa on selvitetty keskustan asukkaiden autoistumisaste suhteessa muuhun Joensuuhun, Pohjois Karjalaan ja Suomeen (Esiselvitys Joensuun keskustan asuntokatujen pysäköintikäytön tehostamisesta, s. 8). Keskustan asukkailla on näistä ryhmistä vähiten autoja. Tämä suhde on huomioitu osayleiskaavaehdotuksen autopaikkanormissa. Autopaikkanormia ei ole tarpeen kiristää muttei myöskään mahdollista löysentää. Pysäköinnin keskittäminen on liikennesuunnitelman tavoitteena liikekeskustassa, johon osaltaan on aiemmilla pysäköintilaitosten kaavoittamisillakin jo pyritty. Keskittäminen toteutuu vähitellen ja 19
vaiheittain, jos hankekohtaisessa päätöksenteossa niin päätetään. Mukana ratkaisussa ovat toriparkin lisäksi keskustan kehällä sijaitsevat laitokset Koulukadun ja Niskakadun sekä Koulukadun ja Koskikadun kulmassa. Esitetyt pihakatujen pysäköintimallit ovat tarkoituksellisesti joustavia niin, etteivät ne sido pysäköintitilaa pysyvästi, vaan mahdollistavat ilman rakenteellisia muutoksia tarpeen mukaan katutilan hyödyntämisen myös muuhun käyttöön, kun pysäköintitilaa ei tarvita. Vastaavasti pysäköinnin lisätilaa on saatavissa, jos tarve niin vaatii, eikä tällöin tonttien piha alueita tarvitse kokonaan varata pysäköintikäyttöön. Varautuminen keskustan liiketilojen lisärakentamiseen perustuu Joensuun kauppapaikkaselvitykseen (FCG Oy, 2011), jossa on arvioitu kaupan kehittymistä vuoteen 2030 saakka. Selvitys perustuu arvioihin mm. väestön ja ostovoiman kehittymisestä seudulla ja kaupungissa. Keskusta on seudun ainoana kaupan alueena saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla, minkä vuoksi on syytä pitää erityistä huolta siitä, että keskustakaupalla on hyvät kehittymisedellytykset. Kaavaehdotus ei ole rakennussuojelun osalta täysin yhdenmukainen museoviraston kannan kanssa. Suojelua koskevissa päätöksissä on huomioitava myös kaavan muut tavoitteet, kuten täydennysrakentaminen, sekä se, että kaupunki on suojelupäätösten osalta viime kädessä vastuussa suojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista. Suojeluehdotus on kuitenkin kokonaisuutena harkittu ja varmistaa Joensuun kaikkien rakennusvaiheiden säilymisen näkyvissä kaupunkikuvassa. Keskusta alueen viheralueiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja eri käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen lenkin sisäpuolisella alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. C11. Heikki Ignatius Muistutuksessa keskitytään Joensuun keskustan liikennesuunnitelman sisältöön ja erityisesti polkupyöräilyä koskevien ratkaisujen yksityiskohtaiseen toteuttamiseen. Osayleiskaavan sisältöä on kritisoitu pääasiallisesti koskien kaavassa esitettyä jalankulku ja pyöräilypainotteista katua (ns. yhteinen tila). Muistutuksen liitteenä on Heikki Ignatiuksen laatima raportti "Joensuustako pyöräilykaupunki". Osayleiskaavassa on osoitettu jalankulku ja pyöräilypainotteisiksi kadut, jotka ovat luonteeltaan asiointikatuja. Näillä kaduilla on tarvetta liikkumiseen kaikilla liikennemuodoilla ja samalla on tarve pitää kaikkien liikennemuotojen nopeudet alhaisina. Suunnitelmassa ei ole ratkaistu yhteisen tilan teknistä toteutusmallia. Lähtökohdaksi on ehdotettu kävelykatumaista tilaa, johon mallia voi ottaa aivan paikallisestakin esimerkistä Keskuskujalta, mutta käyttäen esteettömämpiä rakenneyksityiskohtia. Yhteisen tilan käytöstä on hyviä kokemuksia sekä Suomesta että ulkomailta, myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Liikekeskustassa ei pidä missään tapauksessa pyrkiä ratkaisuihin, jossa mahdollistetaan suuret ajonopeudet polkupyörille. Tästä aiheutuisi turvallisuusriski. Pyörien samoin kuin autojen ajonopeudet pitää liikekeskustassa pyrkiä sovittamaan lähelle jalankulkijoiden nopeutta. Nopeaa pyöräilyä on kuitenkin syytä tavoitella asiointi ja työmatkareiteillä keskustaan. Muut seikat, joita muistutuksessa tuodaan esille, ovat hyviä keskustelun avauksia sille, miten osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman tavoitetta pyöräilyn olosuhteiden merkittävästä parantamisesta voidaan käytännössä toteuttaa. Ratkaisut tulevat tehtäviksi yksityiskohtaisissa katusuunnitelmissa, jolloin muistutuksessa esitettyjä ratkaisumalleja voidaan harkita sovellettaviksi joensuulaisiin olosuhteisiin ja 20