KORTTELI 35 a HAAPAVESI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 35a HAAPAVEDEN KAUPUNKI Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh. 010 2605 600 Fax 010 2605 601 etunimi.sukunimi@airix.fi
2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot ja kaava-alueen sijainti... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.1.4 Maanomistus... 4 2.2 Suunnittelutilanne... 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 3 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 3.1 Asemakaavan muutoksen tarve... 6 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 3.3.1 Osalliset... 6 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 6 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 6 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 Kaavan rakenne... 8 4.1.1 Mitoitus... 9 4.1.2 Liikenne ja palvelut... 9 4.2 Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen... 9 4.3 Aluevaraukset... 10 4.3.1 Korttelialueet... 10 4.3.2 Muut alueet... 10 4.4 Kaavan vaikutukset... 10 4.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 10 4.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 4.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 11 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 11 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus.... 11 5.2 Toteutuksen seuranta... 11 3
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ja kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajaman länsiosassa Pyhäjoen ranta-alueella. Alue rajautuu pohjoisessa ja lännessä peltoalueisiin ja omakotiasutukseen. Lännessä on omakotiasutusta ja Idässä, Alarannantien varressa on rivitaloja. Kaavamuutosalueen sijainti 2 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosalueen alustava rajaus. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Rannan tuntumassa on perhekotikäytössä oleva omakotitalo. Länsilaidalla on maatila. 2.1.2 Luonnonympäristö Alue on pääosin viljeltyä peltoa ja asutusta, joten alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Maisemakuvallisesti alue on avointa. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen rakennettu ympäristö koostuu maatilanrakennuksista ja perhekodin rakennuksista. Alueen rakennettu yleisilme on avoin. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokas Ylä-Herralan rakennuskohde. 2.1.4 Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 4
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kaava-alueen likimääräinen sijainti Yleiskaava Yleiskaava Haapaveden voimassaoleva yleiskaava on vanhentunut. Uuden yleiskaavan suunnittelu on käynnissä ja kaavamuutos otetaan huomioon kaavan valmistelussa Asemakaava Ote ajantasaasemakaavasta. Kaavaalueen rajaus punaisella. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. 5
3 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan muutoksen tarve Maaomistajan aloitteesta on esitetty, että voimassaolevaa asemakaavaa (vuodelta 1978) siten, että uudisrakentaminen helpottuisi ja kaava vastaisi paremmin alueen nykyistä käyttöä sekä maanomistajien tavoitteita. Samalla uudistetaan vanhoja asemakaavamerkintöjä. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on kaupungin kaavoitusohjelman mukainen. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Asemakaavan laatimiseen voivat osallistua kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa vaikuttaa (MRL 62 ). Henkilöitä, joita laadinta koskee, kutsutaan osallisiksi. Osallisia ovat: o Pohjois-Pohjanmaan liitto o Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus o Vattenfall Verkko Oy o Pohjanmaan Puhelin oy o Maanomistajat o Lähialueiden asukkaat o Kaupungin hallinto o Haapavesi-Seura ry 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville joulukuussa 2009. Haapaveden maankäyttötoimikunta on käsitellyt kaavahanketta 19.11.2009 ja 21.1.2010 Kaavanhankkeesta on p idetty viranomaisneuvottelu 15.12.2009 Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.- 25.2.2010. Luonnoksesta annetun palautteen perusteella kaavaa muutettiin: MT-alueen ja puiston raja rannan tuntumassa muutettiin vastaamaan voimassaolevan kaavan rajausta. Tekniset verkostot kaava-alueella tarkistettiin ja merkintöihin tehtiin tarvittavat muutokset. AM-aluetta varten kaavaan lisättiin määräys, joka mahdollistaa maatalouteen liittyvien rakennusten korjaamisen, laajentamisen ja uudisrakentamisen. 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.2.1.) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. 6
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. LÄHDE:Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen, 2009 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat: Kaavamuutosalue on taajamatoimintojen aluetta. Aluetta koskee myös merkintä maaseudun kehittämisalueesta. Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. 7
Maaseudun kehittämisalue, mk-5 Pyhäjokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannanelvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Yleiskaavoituksen tavoitteet: Kaavamuutosalue kuuluu pientalovaltaiseen alueeseen. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valmistelussa olevan uuden osayleiskaavan kanssa. Kaupungin tavoitteet: Haapaveden kaupungin tavoitteena on laatia alueelle asemakaavan muutos, joka toteuttaa maanomistajien toiveita kuitenkin siten, että alueen ympäristöön ja maisemaan liittyvät arvot säilyvät ja maankäytön kehittäminen tulevaisuudessa ei vaikeudu. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavassa uusia asuinrakentaminen keskittyy jo olevien rakennuspaikkojen yhteyteen eli maatilojen talouskeskuksen alueelle ja asuinpientalojen alueelle. Muu osa kaava-alueesta maatalousaluetta ja puistoa. Liikenne kortteleihin tapahtuu Pasinkujaa pitkin sekä nykyistä yksityistietä pitkin, joka on merkitty kaavaan kevyenliikenteen väyläksi, jolla on tontille ajo sallittu. Ote kaavakartasta 8
4.1.1 Mitoitus Rakennusoikeuden mitoitus perustuu olevaan tilanteeseen ja suunnitelmiin. Maatilojen talouskeskusten korttelialueella rakennusoikeudesta on määritelty ainoastaan asuinrakentamisen osuus. 4.1.2 Liikenne ja palvelut Kaava-alueella on yksi kevyenliikenteen katualue, jolla on tontille ajo sallittu. Muutos alueella ei ole palveluja. 4.2 Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Kaavamuutosalue sijaitsee Haapaveden keskustaajamassa, joten kaavamuutos on tasapainossa yhdyskuntarakenteen kanssa. Kaava-alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka kaavalla suojellaan. Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Oikeusvaikutuksellinen yleiskaava on laadinnassa ja kaavamuutos on sen tavoitteiden mukainen. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavanmuutos mahdollistaa viihtyisän alueen rakentumisen. Maatalouden harjoittaminen saattaa häiritä joitain ihmisiä, mutta nykyiset asukkaat ovat siihen tottuneet. Muutos mahdollistaa itä- länsisuuntaisten yhteyksien kehittämisen tulevaisuudessa. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Kaavamuutosalueella sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on kaavamerkinnällä suojeltu. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Kaavamuutosalueen eteläosassa on jokeen rajoittuva puistoalue, jonka saavutettavuus on kohtuullisen helppo alueen ja lähialueen asukkaille. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi nykyistä tilannetta. Asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavamuutos on pääosin maanomistajien tavoitteiden mukainen. Maakuntakaava Kaavamuutos alue on yhdyskuntarakenteellisesti loogisella paikalla eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen kevyenliikenteen yhteyksien toimivuuteen. Uudet rakennuspaikat voidaan toteuttaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle Alueen maanviljelyllä ei ole merkittävää vaikutusta Pyhäjoen vedenlaatuun. Rannan puistoalue toimii suojavyöhykkeenä. Yleiskaava Yleiskaavan uudistus on käynnissä eikä kaavamuutos ole ristiriidassa osayleiskaavan tavoitteiden kanssa. Kaupungin tavoitteet Kaavamuutos on sopusoinnussa kaupungin kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. 9
4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet AP-2 Asuinpientalojen korttelialue. Korttelialueella voi olla sosiaali- ja terveystoimintaan liittyvää yritystoimintaa. Alueella sijaitsee nykyisellään perhekotitoimintaa. Tavoitteen on, että alueen toiminta voi jatkua ja kehittyä samantyyppisenä eli yritystoimintana joka ei aiheuta häiriöitä ympäristöön. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0.15) eli rakennusoikeutta tontilla on 15% tontin pinta-alasta. Rakennusoikeutta neliömetreinä on siten n,. 635 m². Suurin mahdollinen kerroskorkeus on kaksi. AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Alueella on oleva maatila, joka on keskittynyt juuresten ja vihannesten viljelyyn. Korttelialueen asuntorakentaminen on rajattu 250 m². Maatalouteen liittyviä rakennuksia saa korjata, laajentaa tai uudisrakentaa. Uudisrakentamisen ja laajennuksen mittasuhteet ja sijoitus tulee suunnitella siten, että se istuu ympäröivään maisemaan. 4.3.2 Muut alueet MT Maatalousalue Viljelykäytössä olevat peltoalueet. VP Puisto Joen ranta-alue on merkitty puistoksi. 4.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavoitukseen sisällytetään sen eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. 4.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alue on joko asututtu tai viljelykäytössä, joten kaavalla ei ole vaikutusta luonnontilaiseen luonnonympäristöön. Vaikka kaavassa muutetaankin puistoa pelloksi, ei muutos vaikuta nykytilanteeseen. Mahdolliset vaikutukset Pyhäjoen vedenlaatuun eivät lisäänny merkittävästi. Rantaan on merkitty puistoalue, joka toimii suojavyöhykkeenä. Maatalouden ravinnekuormituksesta on säädetty mm. valtioneuvoston asetuksessa nro 931/2000. Uuden asuinrakennuksen rakentaminen ei vaikuta ratkaisevasti maisemaan. Alueen pelloilla on merkitystä maisemassa ja ne säilynevät avoimina, koska viljely jatkuu, 10
4.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. 4.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen sosiaaliseen ympäristöön, koska alueelle ei tule varsinaisesti uutta asutusta. Perhekodin lisärakentaminen tulee nykyisten toimijoiden omaan käyttöön. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä eikä niitä kaavalla aiheudu. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus. 5.2 Toteutuksen seuranta Haapaveden kaupungin rakennusvalvonta seuraa asemakaavan toteutumista rakennuslupavaiheessa. Oulussa 26.3.2010 Mikko Korhonen, arkkit. yo 11