V-70-1, 2 JA 10 (AMURI) SEKÄ KATUALUETTA, SATAKUNNANKATU 33, HÄMEEN- PUISTO 16, MUSTANLAHDENKATU 19 JA 21, KORTTELIN TÄYDENNYS- JA ULLAK- KORAKENTAMINEN. KAAVA NRO 8432. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä joulukuuta 2013 päivättyä ja 3.3.2014 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8432. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8432 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustan länsipuolella. Alue rajautuu Hämeenpuistoon, Satakunnankatuun, Mustanlahdenkatuun ja Puutarhakatuun sekä viereisiin 1930- ja 50-luvuilla rakennettuihin Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen asuinkerrostalotontteihin. Korttelin eteläpuolella sijaitsee pääkirjasto Metso (Raili ja Reima Pietilä 1986) ja pohjoispuolella Amurinlinnan kortteli (Erik Bryggman 1950 54). Länsipuolella on Amurin asuin- ja liikekortteleita 1960-luvulta. Suunnittelualue kuuluu itäosaltaan Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Kaavamuutoksen kohteena ovat korttelin nro 70 tontit nro 1, 2 ja 10, jotka ovat rakentuneet 1960 70-luvulla. Mustanlahdenkadun ja Hämeenpuiston varrella sijaitsevat asuinkerrostalot ovat 7 8-kerroksisia, ja Satakunnan- ja Puutarhakadun puoleisissa kulmissa on matalat liiketilasiivet. Tonteilla 70-1 ja 2 on maanalaista pysäköintitilaa, ja tontin 70-10 autopaikat sijaitsevat Mustanlahdenkadun puolella. Kaavan tavoitteet Tontin 70-2 omistajan tavoitteena on korottaa asuinrakennuksia ja muuttaa nykyään pääasiassa irtaimistovarastona olevia ullakkotiloja asuinkäyttöön. Tonttien 70-1 ja 10 omistajien tavoitteena on purkaa kiinteistön matalat liikesiivet, rakentaa tilalle asuinkerrostalot sekä muuttaa nykyiset ullakkotilat asuinkäyttöön. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien omistajat: tontti nro 70-1: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, 21.3.2013 tontti nro 70-2: As. Oy Hämeenpuisto 16, 21.10.2011 tontti nro 70-10: As. Oy Tampereen Satahovi, 20.12.2012.
Kaavahanke tuli vireille 11.4.2013, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 11.4. 2.5.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 kommenttia ja 6 mielipidettä. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan kaava-alueen kulttuuriympäristöstä ei tarvita lisäselvityksiä, mutta Tampereen keskustan ullakkoselvityksen on oltava käytettävissä kaavaa laadittaessa. Hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta suunnitelmien suhde alueen arvoihin on punnittava huolellisesti. Kaupungin ympäristönsuojelu edellyttää liikennemelun huomiointia, ja Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vesi ohjeistavat tonttien teknistä huoltoa. Mielipiteissä edellytetään täydennysrakentamisen sovittamista naapuritontin rakennuksiin ja muuhun arvokkaaseen ympäristöön sekä tuodaan esiin erityisesti Hämeenpuisto 16:n korottamisesta aiheutuvia ongelmia. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 19.12.2013 16.1.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Kaavaluonnosta esiteltiin korttelin asukkaille 9.1.2013. Luonnoksesta saatiin 4 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Nähtävilläolon jälkeen saatiin vielä kiinteistötoimen lausunto sekä yksi mielipide. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriympäristöarvot ja niihin liittyvät erityisvaatimukset on huomioitu kaavaprosessissa ja asemakaavaluonnoksessa asianmukaisesti, eikä maakuntamuseolla ole hankkeesta huomautettavaa. Ympäristönsuojelu toteaa, että liikennemelun vuoksi asuntojen on avauduttava myös hiljaiselle puolelle, josta käsin ne voidaan tuulettaa. Melun ohjearvot on voitava alittaa myös parvekkeilla. Kiinteistötoimi edellyttää ennen kaupunginhallituksen käsittelyä maankäyttösopimuksia kaikkien maanomistajien kanssa. Tampereen Vedellä ja Tampereen Sähköverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavasta. Mielipiteissä todetaan korotusten mm. muuttavan näkymiä, vähentävän valoa sekä lisäävän liikenne- ja paikoitusongelmia. Muodostuva umpikortteli poikkeaa Amurin väljistä kortteleista ja Hämeenpuisto 16:n korotus rikkoo korttelin kattolinjan. Rakentaminen tulee sovittaa naapureihin eikä pohjavesipinnan korkeus saa muuttua. Mustanlahdenkadun varren viheralueet ovat epäyhtenäiset. Kaavaan lisättiin asuntojen avautumiseen liittyvä yleismääräys sekä määräys, joka edellyttää Puutarhakadun, Hämeenpuiston ja Satakunnankadun puoleisten parvekkeiden sisään vetämistä. Tontin nro 70-12 pihaa koskevia määräyksiä tarkennettiin. Rakentamistapaohjetta täydennettiin uudisrakennusten ympäristöönsä sovittamisen osalta. Asemakaava Kaavamuutos mahdollistaa korttelin täydentämisen korttelin kulmien uudisrakentamisella ja vanhojen rakennusten korottamisella. Kaavaalueen käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Pysäköinti järjestetään pääosin tonttien maanalaisissa pysäköintihalleissa, tontin nro 70-2 sisä-
pihalla sekä Mustanlahdenkadun puoleisilla tonttien osilla. Kaavamääräyksillä pyritään vähentämään melun ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamia häiriöitä. Tontti nro 70-10 jaetaan kahdeksi (tontit 11 ja 12) ja tonttiin nro 70-1 liitetään katualuetta (tontti 13). Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 21 880 k-m² ja alueen tehokkuus e=2,56. Pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus kasvaa 6884 k-m². Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä tulee tehtäväksi maankäyttösopimukset kaupungin ja kaikkien maanomistajien välillä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin V kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 70 tontteja nro 1, 2 ja 10 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin V kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 70 tontit nro 11, 12 ja 13 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä. Diaarinumero: TRE:8412/10.02.01/2011 Vireille tulo: 11.4.2013 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustan länsipuolella osoitteessa Puutarhakatu 20, Hämeenpuisto 16, Mustanlahdenkatu 19 ja Satakunnankatu 33. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus V-70-1, 2 ja 10 (Amuri) sekä katualuetta, Satakunnankatu 33, Hämeenpuisto 16, Mustanlahdenkatu 19 ja 21, korttelin täydennys- ja ullakkorakentaminen. Kaava nro 8432. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2013, tark. 3.3.2014 - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava 19.12.2013, tark. 3.3.2014 - Havainnepiirros 19.12.2013, tark. 3.3.2014 - Asemakaavan seurantalomake - Rakentamistapaohje 19.12.2013, tark. 3.3.2014 - Meluselvitys (Pöyry 23.5.2013) - Varjoanalyysi (Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co 16.12.2013)
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (Arkkitehtistudio M&Y 18.9.2013) - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A- Insinöörit Suunnittelu Oy) - As Oy Satahovin liikenneselvitys (Pöyry, 25.4.2013) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustan länsipuolella Hämeenpuiston, Puutarhakadun, Mustanlahdenkadun ja Satakunnankadun rajaamassa korttelissa. Kaavamuutoksen kohteena ovat korttelin nro 70 tontit nro 1, 2 ja 10. Suunnittelualue kuuluu itäosaltaan Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Tampereen kantakaupungin rakennettu ympäristö 1998 -julkaisussa Hämeenpuisto on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi alueeksi, jonka alkuperäisyysaste on suuri (KM II). Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri-ikäiset rakennukset muodostavat historiallisesti kerroksellisen ja pääosin mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Hämeenpuiston varrella sijaitsee 1800-luvun lopusta 1980-luvulle valmistuneita julkisia ja asuinrakennuksia. Korttelissa nro 70 yhdistyvät Hämeenpuiston puolinen umpikortteli sekä Mustanlahdenkadun puolinen avoin, lamellitalojen ja matalien liikesiipien muodostama korttelirakenne. Kortteli on esimerkki keskustan nykyaikaistamisesta 1960 70-luvulla, jolloin matalien puutalojen tilalle rakennettiin ajanmukaisia kerrostaloja. 1960-luvun asemakaavamuutokset mahdollistivat seitsemänkerroksisten rakennusten rakentamisen kortteliin. Samalla Mustanlahdenkadun varren rakennuslinjaa vedettiin kadunrajasta sisään siten, että tonttien kadunpuoleiselle osalle saatiin tilaa autopaikoitukselle eikä autoja tarvinnut sijoittaa korttelin sisäosiin. Suunnittelualueen 1960 70-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen katutasossa on liike- ja toimistotilaa, ja korttelin pohjois- ja eteläkulmissa on matalat liikesiivet. Korttelin eteläpuolella sijaitsee pääkirjasto Metso (Raili ja Reima Pietilä 1986) ja pohjoispuolella Amurinlinnan kortteli (Erik Bryggman 1950 54). Länsipuolella on Amurin asuin- ja liikekortteleita 1960- luvulta. Samassa korttelissa suunnittelualueen naapurissa sijaitsevat Puistolinnan (Jaakko Tähtinen 1934) asuinkerrostalo ja Puisto- Emmauksen (1957) asuin- ja liikekerrostalo.
Viistokuva korttelin lähiympäristöstä. (Kuva: 2012 BLOM) 2.1.2 Luonnonympäristö Korttelissa nro 70 ei ole luonnontilaista aluetta. Mustanlahdenkadun varressa on istutettuja nurmialueita sekä puurivistö. Pääosin asfalttipintaisella sisäpihalla kasvaa muutama puu. Maasto nousee Puutarhakadun +94 metristä Satakunnankadun +98 metriin. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Tontilla nro 70-1 sijaitsee Harry W. Schreckin suunnittelema, 1973 valmistunut asuin- ja liikerakennus, jonka kerrosala on 3374 k-m². Mustanlahdenkadun puoleisessa tiilijulkisivuisessa lamellitalossa on seitsemän kerrosta, kaksi kellarikerrosta sekä ullakko, jossa on sauna- ja säilytystiloja. Puutarhakadun varressa on yksikerroksinen liikesiipi. Itäreunalla pihaa rajaa katettu ajoluiska, jonka kautta ajetaan pihan alla sijaitseviin kahteen pysäköintitasoon. Tontin pinta-ala on 1999 m². Tontilla nro 70-2 sijaitsee kaksi Gunnar Strömmerin suunnittelemaa, 1962 64 rakennettua asuin- ja liikerakennusta. Hämeenpuiston puolinen punatiilinen lamellitalo on seitsemänkerroksinen ja kerrosalaa on n. 3780 k-m². Mustanlahdenkadun puolella kerroksia on kahdeksan ja kerrosalaa n. 4230 k-m². Ullakolla on varasto- ja terassitiloja ja katutasossa liike- ja toimistotilaa. Tontin pysäköinti on järjestetty sisäpihalle ja pihan alle autohalliin. Tontin pinta-ala on 4315 m². Tontilla nro 70-10 sijaitsee Taito Uusitalon suunnittelema, 1963 valmistunut asuin- ja liikerakennus, jonka kerrosala on 3312 k-m². Mustanlahdenkadun puolella on seitsemänkerroksinen osa, jonka katutasossa on liiketilaa, ja Satakunnankadun varrella on yksikerroksinen liikesiipi. Julkisivut ovat slammattua tiiltä ja keraamipintaista mineriittiä. Autopaikat sijaitsevat Mustanlahdenkadun puoleisella pihalla. Tontin pinta-ala on 2157 m².
Vasemmalla: Mustanlahdenkadun ja Puutarhakadun kulma. Oikealla: Mustanlahden ja Satakunnankadun kulma. Keskellä: Näkymä Hämeenpuistosta. Vasemmalla Puistolinna, keskellä Hämeenpuisto 16 ja oikealla Puisto- Emmaus. Alla: Näkymä Mustanlahdenkadulta. Vasemmalla Satakunnankatu 33, keskellä Mustanlahdenkatu 19 ja oikealla Mustanlahdenkatu 21. (Kuvat: Anna Hyyppä 2013) 2.1.3.3 Ympäristöhäiriöt Meluselvityksen (Pöyry 23.5.2013) mukaan korttelin sisäpihan päiväja yömelutasot eivät ylitä valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja. Tavanomaista voimakkaampaa julkisivun äänieristystä tarvitaan tontin 70-2 Hämeenpuiston puoleisella julkisivulla (29 db:n äänieristys) sekä tontin 70-10 Satakunnankadun puoleisella julkisivulla (26 29 db:n äänieristys). 2.1.4 Maanomistus Tonttien omistajat ovat tontti nro 70-1: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä tontti nro 70-2: As. Oy Hämeenpuisto 16 tontti nro 70-10: As. Oy Tampereen Satahovi.
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Valtioneuvosto 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. 2.2.1.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.1.1995 hyväksymä oikeusvaikutukseton Tampereen keskustan osayleiskaava 1995. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualueen länsiosa on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK), jonka kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin. Tontin nro 70-2 itäosa on keskustatoimintojen aluetta (C), joka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman 2012 2014 mukaisesti. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 8.1.2013 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 10.1. 22.2.2013. Kaava-aluetta koskee kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymä Keskustan liikenneosayleiskaava. Liikenneosayleiskaavassa Hämeenpuisto ja Satakunnankatu ovat merkitty pääkaduiksi. Hämeenpuistossa ja Puutarhakadulla kulkee kevyen liikenteen pääreitti. 2.2.1.3 Asemakaava Tontilla nro 70-1 on voimassa 15.11.1976 vahvistettu asemakaava nro 5062. Sen mukaan tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta, jonka rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan rakentaa maanalaisena työtilana. Rakennusoikeutta on tonttitehokkuusluvun 1,90 mukaan 3798 k-m². Tontin keskellä sijaitsevan liike- ja asuntokerrostalon suurin sallittu kerrosluku on VII. Puutarhakadun varressa on rakennusala yksikerroksiselle myymälälle tai liikkeelle, jonka ullakkokerroksessa saa olla 1/9 kerrosalaan laskettavaa rakennusoikeutta. Kadunvarressa ja sisäpihalla on maanalaista tilaa. Autopaikkoja on oltava yksi asuinhuoneistoa kohti ja yksi toimistojen ja liikehuoneistojen 100 m² kohti. Tontilla nro 70-2 on voimassa 25.5.1992 vahvistettu asemakaava nro 7136. Sen mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonka kerrosalasta on vähintään 75 % käytettävä asuintiloiksi. Työhuoneen lattia saa olla ikkunaseinän kohdalla olevaa maanpintaa alempana kuitenkin siten, että työhuone on pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella. Tontille on varattava leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta 10 m² asuntoa kohti ja yksi
autopaikka kerrosalan 100 m² kohti. Rakennusoikeutta tontilla on 7850 k-m². Tontin länsipuolella suurin sallittu kerrosluku on VIII ja itäreunassa VII. Hämeenpuiston puolelle on merkitty rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Tontin itäpäässä on maanalaista tilaa. Tontilla nro 70-10 on voimassa 22.8.1962 vahvistettu asemakaava nro 1881b. Sen mukaan tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta. Tontin keskellä sijaitsevan liike- ja asuntokerrostalon suurin sallittu kerrosluku on VII. Satakunnankadun varressa on yksikerroksisen myymälän tai liikkeen rakennusala. Rakennusoikeutta on kaavakartasta mitattuna 3348 k-m². Kadunvarressa ja sisäpihalla on maanalaista tilaa. Tontilla tulee olla vähintään yksi autopaikka 100 m² kerrosalaa kohti sekä lisäksi varattava mahdollisuus lisätä autopaikkojen määrä samaksi kuin asuntojen, toimistojen ja liikehuoneistojen yhteenlaskettu lukumäärä. Tontilla tulee olla ainakin 15 % yhteenlasketusta kerrospinta-alasta vapaata tonttimaata, jota ei saa käyttää autojen paikoitukseen. Puutarhakadulla on voimassa 10.6.1959 vahvistettu asemakaava nro 1233, jossa alue on katualuetta. 2.2.1.4 Tonttijako Tonteilla nro 70-1 ja 2 tonttijako (tunnus 4123) on hyväksytty 21.3.1977 ja tontit on merkitty tonttirekisteriin 9.8.1977. Tontilla nro 70-10 tonttijako (tunnus -162) on hyväksytty 2.12.1897 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 30.8.1932. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2013. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tonttien nro 70-1, 70-2 ja 70-10 omistajien aloitteesta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien täydennysrakentaminen. Hakijat ovat teettäneet kaavatyön pohjaksi viitesuunnitelmia (Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Ky, Ennu Oy). 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tonttien omistajien jättämissä asemakaavan muutoshakemuksissa esitetään tonttien täydennysrakentamista. Hakemukset on kirjattu seuraavasti: tontti nro 70-1: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, 21.3.2013 tontti nro 70-2: As Oy Hämeenpuisto 16, 21.10.2011 tontti nro 70-10: As Oy Tampereen Satahovi, 20.12.2012. Asemakaavamuutoksesta peritään taksan mukaiset kulut.
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset - Kaavamuutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaa ELY-keskus - Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 11.4.2013. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Kaavahanke tuli vireille 11.4.2013, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 11.4. 2.5.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 kommenttia ja 6 mielipidettä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriympäristöä on käsitelty aiemmissa selvityksissä eikä lisäselvityksiä ole tarpeen laatia. Tekeillä olevan Tampereen keskustan ullakkorakentamisselvityksen päätelmät on oltava käytettävissä kaavaratkaisun pohjaksi. Kaava-alueen rakennuskanta kuvastaa erinomaisesti keskustan kaupunkikuvan 1960-luvun muutosta, mutta alueen yksittäisillä rakennuksilla ei ole erityistä arkkitehtonista tai historiallista arvoa. Kaava-alue kuuluu itäosaltaan Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Hämeenpuiston puolinen hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta suunnitelmien suhde alueen arvoihin on punnittava huolellisesti. Kaupungin ympäristönsuojelu toteaa, että suunnittelussa otettava huomioon Satakunnankadun liikenteen aiheuttama melu parvekkeiden melusuojauksen ja asuntojen tuuletettavuuden kannalta. Tampereen Sähköverkko Oy toteaa, että yhtiöllä on jakelumuuntamo As Oy Hämeenpuisto 16 kiinteistössä. Lisäksi on tarve varautua jakelumuuntamoon As Oy Satahovin nykyiselle alueelle. Tampereen Vesi toteaa, että korttelin nykyiset tonttijohtojen liitokset säilytetään tai tarvittaessa voidaan lisätä uusia liitoksia. Viemärit on rakennettava niin, että jäte- ja sadevedet erotellaan kiinteistöillä ja johdetaan niille tarkoitettuihin verkostoihin. Lisäksi rakentajia ohjeistetaan laajennusten vesihuollon lisäliittymismaksusta. As. Oy Puistolinnan mielipiteessä todetaan, että korttelin täydennysrakentaminen ei saa pilata kaupunkikuvaa, vaan se tulee sovittaa huolellisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tontin nro 70-1 uudisraken-
nuksen ja Puistolinnan väliin tulee jättää riittävä väli, eikä Puistolinnan länsipäädyn ikkunoita saa peittää. Korttelin kulman umpeen rakentaminen varjostaa pihaa ja alimpia asuinhuoneistoja. Puistolinnan rauhallisen umpipihan ja stabiilien puupaaluperustusten tulee säilyä. Viisi As. Oy Hämeenpuisto 16:n asukasta ottaa mielipiteissään kantaa taloyhtiönsä korotushankkeeseen. Lisärakentaminen turmelee asuinympäristöä ja heikentää asumismukavuutta, lisää liikennettä ja pysäköintiongelmia sekä vähentää valon määrää pihassa, alimmissa asunnoissa ja Hämeenpuistossa. Ullakkokomeroiden siirto kellariin on huono ratkaisu. Rakentamisesta koituu haittaa etenkin Hämeenpuisto 16:n ylimpien kerrosten asukkaille, ja asukkaiden määrän lisääntyminen aiheuttaa rauhattomuutta. Ylimpien asuntojen terassien lumiolosuhteet saattavat vaikeutua lisärakentamisen myötä. Lisärakentaminen tärvelee tiilitalon 1960-luvun ilmeen. Kattojen harjakorkeuden, talojen alkuperäisen hahmon ja valaistusolojen tulee säilyä. Vastine: Tampereen keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana halutaan vahvistaa, ja keskustasta pyritään löytämään luontevia täydennysrakentamisen paikkoja. Tämä kolmen tontin yhteishanke on Tampereen kaupunkistrategian ja täydennysrakentamistavoitteiden mukainen. Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen viereisiin Hämeenpuiston ja Metso-kirjaston alueisiin. Rakennusten Hämeenpuiston ja Puutarhakadun puoleiset korkeusasemat sovitetaan naapureihin siten, että kadunpuoleiset räystäslinjat jäävät viereisten Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen tasalle. Laadukkaan katujulkisivun muodostamiseksi uudisrakennusten julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Kaavaalueen rakennuskannan on katsottu kestävän muutoksia ja täydennysrakentamista. Kaavamuutoksen tausta-aineistona oli Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (Arkkitehtistudio M&Y 18.9.2013). Satakunnankadun ja Hämeenpuiston puolelle merkittiin vaatimus julkisivujen ääneneristävyydestä ja parvekkeiden lasittamisesta. Kaava edellyttää myös, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin estetään. Kortteliin on varattava tila jakelumuuntamolle. Tampereen Veden lausunto välitettiin tiedoksi kaavamuutoksen hakijoille. Seurakuntayhtymän tontin nro 70-1 ja Puistolinnan tontin nro 70-5 välillä on sopimus, joka mahdollistaa Puistolinnan ikkunoiden avaamisen tontille 70-1 sekä ikkunoiden peittämisen, jos tontille 70-1 myöhemmin rakennetaan (Tampereen maistraatin pöytäkirja 13.12.1933). Vastaava tilanne oli 1960-luvulla, kun tontin nro 70-2 asuinkerrostalot rakennettiin. Uuden tontin nro 70-13 uudisrakennuksen rakennusala merkitään kiinni tontin rajaan umpikortteliperiaatetta noudattaen, jolloin kulku Puistolinnan tontille säilyy nykytilanteen mukaisena. Tontin nro 13 itärajalle merkitään yksikerroksisen
talousrakennuksen rakennusala nykytilanteen mukaisesti, mikä mahdollistaa Puistolinnan umpipihan säilymisen rajattuna. Tontin nro 13 kellarikerroksen lattian korkeusasema merkitään nykytilanteen mukaiseksi, etteivät korkeussuhteet muutu. Kaavamuutosalueen rakentamisen tehokkuus vastaa ydinkeskustan reuna-alueiden tehokkuuksia. Rakentaminen on huomattavasti tehokkaampaa esimerkiksi viereisillä Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen tonteilla nro 5 ja 9. Lisärakentamisen yhteydessä edellytetään sisäpihojen kohentamista viihtyisämmiksi. Korotus muuttaa korttelin valaistusoloja jonkin verran etenkin tontilla nro 13. Korttelin asukasmäärä lisääntyy arviolta 110 asukkaalla, josta Hämeenpuisto 16:n osuus on alle 30 asukasta. Toteutusvaiheessa nykyisille asukkaille aiheutuu rakentamisenaikaista haittaa, mutta haittoja koituisi myös kiinteistöön tulevista katto- ja hissiremonteista. Ullakkokomeroiden siirtoa ja terassien huoltoa ei ratkaista asemakaavassa. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 19.12.2013 16.1.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Kaavaluonnosta esiteltiin korttelin asukkaille 9.1.2013. Luonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 4 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Nähtävilläolon jälkeen saatiin vielä kiinteistötoimen lausunto sekä yksi mielipide. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriympäristöarvot ja niihin liittyvät erityisvaatimukset on huomioitu kaavaprosessissa ja asemakaavaluonnoksessa asianmukaisesti. Maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa, ja mikäli hanke etenee luonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, ehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle museoon. Ympäristönsuojelu toteaa, että liikennemelun vuoksi asuntojen on avauduttava myös hiljaiselle puolelle, josta käsin ne voidaan tuulettaa. Hiljaisella puolella melun päivä- ja yöajan ohjearvot alittuvat (<55 db ja <50 db). Melun ohjearvot on voitava alittaa myös parvekkeilla. Kiinteistötoimi edellyttää ennen kaupunginhallituksen käsittelyä maankäyttösopimuksia kaikkien maanomistajien kanssa. Tampereen Vedellä ja Tampereen Sähköverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavasta. As. Oy Amurinportti toteaa mielipiteessään, että materiaali poikkeaa aiemmin esitellystä eikä sisällä riittävää kuva-aineistoa. Korotuksen myötä Amurinportin näkymä muuttuu, huoneistojen arvo heikkenee, auringonvalon määrä vähenee ja Mustanlahdenkadun liikenne lisääntyy. Taloyhtiö toivoo alueiden tasapuolista käsittelyä myös Amurinportin mahdollisen kaavahakemuksen yhteydessä. As. Oy Puisto-Emmauksen mielipiteessä todetaan, että Satakunnankadun puoleisen uudisrakennuksen tulee noudattaa Puisto-Emmauk-
sen runkoleveyttä. Puisto-Emmauksen päätyasuntojen yksityisyys tulee turvata parvekkeiden ja ikkunoiden suuntaamisella. As. Oy Puistolinna esittää, että kaavamuutoksessa huomioidaan Puistolinnan aiemmat mielipiteet. Lisäksi todetaan, että Puistolinnan Puutarhakadun puoleinen siipi on perustettu puupaalujen varaan ja pohjavesipinnan korkeutta tarkkaillaan. Asemakaavassa on määrättävä selkeästi, että uudisrakentaminen ei muuta pohjavesipinnan korkeutta eikä aiheuta riskiä Puistolinnan perustuksille. As. Oy Puistolinnan asukas toteaa, että Puistolinnan puupaaluperustusten säilymiseksi kosteusolojen ja tontin nro 70-13 kellaritasojen tulee säilyä nykyisellään. Viitesuunnitelmien perusteella Satahovin ja Puisto-Emmauksen liitos vaikuttaa onnistuneelta, mutta tontin nro 70-13 ja Puistolinnan liitos on keskeneräinen. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota uudisrakennuksen ikkuna- ja parvekeaukotukseen. Esimerkiksi leveämpi eheä seinäpinta talojen liitoskohdassa erottaisi vanhan ja uuden paremmin toisistaan. Toinen Puistolinnan asukas tiedusteli kulmahuoneistojen muutoksista sekä Puistolinnan perustuksista. Kaksi osallista toteaa, että muodostuva umpikortteli poikkeaa Amurin väljistä kortteleista ja slummiuttaa alueen. As. Oy Hämeenpuisto 16:n kahden kerroksen korotus rikkoo korttelin kattolinjan ja tärvelee rakennuksen ilmeen. Mustanlahdenkadun varren viheralueet ovat epäyhtenäiset Satakunnankadun kulmassa. Hankkeen myötä liikennemäärä ja paikoitusongelmat lisääntyvät ja asukkaiden viihtyisyys vähenee. Luonnonvalon määrä pihassa ja asunnoissa vähenee. Toisessa mielipiteessä otetaan myös kantaa As. Oy Hämeenpuisto 16:n hankkeen rakennuttamis- ja talousasioihin sekä ullakkokomeroiden siirtoon kellariin, ja pidetään ainoana hyvänä asiana sisäpihojen vihertymistä. Vastine: Palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää uusien asuntojen avautumista hiljaiselle puolelle tai niiden varustamista melulta suojatulla parvekkeella. Puutarhakadun, Hämeenpuiston ja Satakunnankadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä. Tontin nro 70-12 pihaa koskevia määräyksiä tarkennettiin pihan yhteiskäytön osalta. Rakentamistapaohjetta täydennettiin uudisrakennusten ympäristöönsä sovittamisen osalta. Kaavahanke toteuttaa Tampereen kaupunkistrategiaa, jolla tavoitellaan kestävää yhdyskuntaa. Perustana on tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne, jossa kaupungin kasvu suunnataan nykyisen rakenteen sisään ja joukkoliikenteeseen, kävelyyn sekä pyöräilyyn panostetaan. Sijainti kaupungin keskustassa hyvien joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteyksien varrella mahdollistaa autottoman asumisen. Keskustan tiiviissä ympäristössä välimatkat ovat lyhyitä ja palvelut lähellä, joten autoa ei tarvita päivittäiseen liikkumiseen. Kaavan pysäköintinormia onkin voitu väljentää vanhaan kaavaan nähden. Kaavan edellyttämät pysäköintipaikat pystytään kuitenkin järjestämään korttelissa. Etenkin pienten tonttien käyttömah-
dollisuudet paranevat huomattavasti, kun pysäköintiä ei osoiteta tontille ja piha voidaan varata asukkaiden ulko-oleskeluun. Suunnittelualue voidaan määrittää osaksi Tampereen ydinkeskustaa niin kaupunkirakenteellisesti, kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisestikin, kun taas läntinen Amuri on lähiömäisempää asuinaluetta. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen muodostaa korttelista kaupunkimaisemman ja liittää sen entistä selkeämmin Hämeenpuiston puoliseen kaupunkirakenteeseen. Katu- ja pihatasossa kortteli on nykyiselläänkin umpikortteli, kun matalat liikesiivet sulkevat korttelin kulmat. Vasemmalla: Ydinkeskustan miljöötyyppi punaisella ja asumisen alue harmaalla, kaava-alue ympyröity. (Kuva: Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Oikealla: Puutarhakadun varren vaihettuva korttelityyppi punaisella ja Amurin avoin korttelityyppi violetilla, kaava-alue ympyröity. (Kuva: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella) Kulttuuriympäristön vaalimiseen keskittynyt Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriympäristön arvot on huomioitu kaavassa asianmukaisesti, eikä maakuntamuseolla siten ole hankkeesta huomautettavaa. Keskusta-alueen ullakkorakentamisselvityksessä todetaan, että keskustan lamellikorttelit mataline liikerakennuksineen ovat tyypillisiä oman aikansa kaupunkisuunnittelun toteutumia, mutta vaiheittain ja toisistaan poikkeavilla tavoilla rakentuneita. Kaavahistoriallisesta ja rakennushistoriallisesta näkökulmasta kortteleita ei voi pitää erityisen arvokkaina. Matalat liiketilat ovat kuitenkin toiminnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, sillä ne ovat luoneet alueille niiden omaleimaisen pienten liiketilojen atmosfäärin. Kaava edellyttääkin liiketilojen säilymistä katutasossa. Mustanlahdenkadun puoleisen korttelin julkisivun on katsottu kestävän muutoksia. Tontin nro 70-2 Mustanlahdenkadun puoleinen kerrosluku nousee kohti kadun länsipuolta, jossa vastapäisessä rakennuksessa tontilla nro 72-1 on yhdeksän varsinaista kerrosta, maanpäällinen kellarikerros sekä ullakkokerros. Hämeenpuiston puolella tontin nro 70-2 rakennuksen kadun varren räystäslinja jää korotuksen jälkeenkin pohjoispuolisen naapurirakennuksen tasolle. KORTELAHDENKATU MUSTANLAHDENKATU HÄMEENPUISTO Kaaviomaisessa alueleikkauksessa on arvioitu, miten As. Oy Hämeenpuisto 16:n korotus asettuu maisemaan. Korotusosa merkitty vaaleansinisellä.
Tontin nro 70-13 kellaritasojen tulee säilyä entisellään, etteivät korkeussuhteet ja siten vedenpinnan taso muutu. Tontin kellarikerrokset on kaavassa merkitty nykytilanteen mukaisesti: Mustanlahdenkadun puolella ja sisäpihan alla saa olla kaksi kellarikerrosta, mutta Puutarhakadun puolella vain yksi. Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun kuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Satakunnankadun puoleinen rakennusala antaa väljyyttä rakennussuunnitteluun ja mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Uudisrakennuksen parvekkeita ei viitesuunnitelmissa osoiteta tontin nro 70-9 vastaiselle rajalle. Asemakaavalla määritellään rakentamisen laajuus ja muut laajemmat linjaukset, mutta esimerkiksi kellaritilojen käyttöön ja välipohjien äänieristykseen kaava ei ota kantaa. Myös julkisivusommittelu ja pihasuunnittelu tarkentuvat kaavavaiheen jälkeen rakennuslupaa haettaessa. Kaavan mahdollistamalla täydennysrakentamisella pystytään kattamaan ikääntyvien rakennusten korjauskuluja. Kaavassa ei kuitenkaan puututa taloyhtiöiden sisäisiin sopimus- ja talousasioihin. Kaikkia kaavahankkeita käsitellään tasapuolisesti ja tapauskohtaisesti. Kaavan toteuttamisperiaatteita kuvataan tarkemmin rakentamistapaohjeessa, joka on kaavan liitteenä. Kaavan vaikutuksia on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.3, Kaavan vaikutukset. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Tonttien nro 70-1 ja 10 omistajien tavoitteena on purkaa matalat liikerakennukset ja rakentaa tilalle asuinkerrostalot, joiden katutasoon tulee liiketilaa. Asuinrakennusten nykyiset ullakkotilat on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Tontin nro 70-2 omistajan tavoitteena on korottaa asuinrakennuksia ja muuttaa nykyään pääasiassa irtaimistovarastona olevia ullakkotiloja asuinkäyttöön. Samalla tutkitaan tonttien piha- ja pysäköintijärjestelyjä. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaava-alueen käyttötarkoitus säilyy ennallaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena. Kaavamuutos mahdollistaa korttelin täydentämisen uudisrakentamisella ja vanhojen rakennusten korottamisella. Tontti nro 70-10 jaetaan kahdeksi (tontit 11 ja 12) ja tonttiin nro 70-1 liitetään katualuetta (tontti 13). Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 21 880 k-m² ja alueen tehokkuus e=2,56. Pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus kasvaa 6 884 k-m². Tonttien mitoitus: Tontti Pinta-ala Rakennusoikeus Lisäys Tehokkuus 70-2 4315 m² 9750 k-m² 1900 k-m² e=2,26 70-11 1318 m² 3550 k-m² e=2,69 } 2552 k-m² 70-12 839 m² 2350 k-m² e=2,80 70-13 2078 m² 6230 k-m² 2432 k-m² e=3,00 yht. 8550 m² 21 880 k-m² 6884 k-m² e=2,56 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Tontti nro 70-2 Hämeenpuiston puolella rakennusoikeus on 4500 k-m² ja kerrosluku nousee seitsemästä yhdeksään. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi, eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa. Viereisen Puisto-Emmauksen räystäslinjan mukaisen korkeusaseman (+120,1) yläpuolisen rakennuksen osan tulee olla sisäänvedetty muusta julkisivupinnasta. Hämeenpuiston puolelle tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen. Saman puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja, ja ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Mustanlahdenkadun puolella rakennusoikeus on 5250 k-m² ja kerrosluku nousee kahdeksasta kymmeneen. Korotuksen tulee olla sisäänvedetty tai käsitelty muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Tontin rakennusoikeus kasvaa nykytilanteeseen nähden 1740 k-m² ja voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna 1900 k-m². Tontti nro 70-11 Rakennusoikeus on 3550 k-m² ja kerrosluku nousee seitsemästä kahdeksaan. Korotuksen tulee olla sisäänvedetty tai käsitelty muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Tontti nro 70-12 Rakennusoikeus on 2350 k-m² ja kerrosluku on kahdeksan. Satakunnankadun puolelle tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen. Saman puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja, ja ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on ol-
tava vähintään 30 dba. Rakennuksen julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Tontin leikki- ja oleskelualue on tarkoitettu tonttien nro 11 ja 12 yhteiseen käyttöön, eikä tontille saa sijoittaa maanpäällisiä autopaikkoja. Tontti nro 70-13 Tonttiin liitetään Puutarhakadun ja Mustanlahdenkadun kulmauksen katualuetta. Mustanlahdenkadun puolella rakennusoikeus on 3950 k- m², josta 250 k-m² voidaan sijoittaa kellarikerrokseen. Rakennuksen kerrosluku nousee seitsemästä yhdeksään. Korotuksen tulee olla sisäänvedetty tai käsitelty muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Puutarhakadun puolella rakennusoikeus on 2150 k-m² ja kerrosluku on kahdeksan. Puutarhakadun puolelle tulee sijoittaa liike-, toimistoja palvelutiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen. Rakennuksen julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +116,4 viereisen Puistolinnan mukaan. Mustanlahdenkadun puolella ja sisäpihan alla saa olla kaksi kellarikerrosta nykytilanteen mukaisesti. Alemman kellarikerroksen lattian likimääräisen korkeusaseman tulee säilyä nykyisellään (+91,1). Sisäpihalla on yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala, jolla on rakennusoikeutta nykytilanteen mukaan 130 k-m². Koko kaava-alue Autopaikkoja on rakennettava yksi asuintilan 150 k-m² kohti. Autopaikkoja saadaan sijoittaa myös enintään 300 m päässä olevaan pysäköintilaitokseen. Tonttien nro 11, 12 ja 13 autopaikkoja voidaan osoittaa tontilta nro 2. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi 40 k-m² kohti ja vähintään puolet niistä on rakennettava katetuiksi. Sisäpihoille merkitään leikki- ja oleskelualueet, joille ei saa sijoittaa maanpäällisiä autopaikkoja. Sisäpihojen alla on maanalaista pysäköintiä ja Mustanlahdenkadun puolella on ohjeellinen istutettava alue. Korttelialueelle saa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa yksikerroksisia kylmiä pihavarastoja 2 % rakennusoikeudesta. Ne voidaan rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, mutta vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta, ellei naapuritontin haltija ole hyväksynyt sijoittamista lähemmäksi. Mahdollista lisämuuntamotarvetta varten korttelialueelta on varattava sähkönjakelun kannalta tarkoituksenmukaisesta paikasta tila enintään 70 k-m² suuruiselle jakelumuuntamolle, jonka saa rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilan täytyy sijaita integroituna rakennukseen, rakenteisiin tai maanalaiseen pysäköintitilaan. Varsinaisten kerrosten yläpuolelle ei saa rakentaa tiloja. Kerroksissa olevaa ilmanvaihtokonehuonetta ei lueta rakennusoikeuteen. Puutarhakadun, Hämeenpuiston ja Satakunnankadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä. Rakennusten suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Rakennusten raittiin ilman otto tulisi sijoittaa mahdollisimman korkealle maan pinnasta, mieluiten rakennusten kattotasolle ja mahdollisimman
etäälle vilkkaista liikenneväylistä. Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liikennemelun takia uusien asuntojen on avauduttava hiljaiselle puolelle tai ne on varustettava parvekkeella, jossa melun ohjearvot alittuvat. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja voimassa olevaan keskustan osayleiskaavaan Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995. Tampereen keskustan osayleiskaavan, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämä suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan nro 8432 suunnitelman osalta. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Kaavan mukainen täydennysrakentaminen kaupungin keskustaan tukee yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Suunniteltu rakentaminen tukeutuu valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja on kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjausten mukaista. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan palveluverkostoon ja kunnallistekniikkaan. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Kaavan mukainen rakentaminen lisää asumista Tampereen keskustaan, jossa on monipuolinen palvelutarjonta. Kortteliin katutasoon sijoittuu edelleen liiketilaa. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksen mukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Hanke sijoittuu Tampereen keskustaan ja on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Lähimmät bussilinjat kulkevat Hämeenpuistossa ja Satakunnankadulla, ja korttelin päässä Pirkankadulla on kattavasti bussiyhteyksiä. Hämeenpuistossa ja Puutarhakadulla kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Energia-, vesi- ja jätehuolto voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Keskustan hyvät liikenneyhteydet ja palvelutarjonta mahdollistavat tasa-arvoisen elinympäristön eri väestöryhmille. Asuntojen melusuojaus sekä sisäilman laatu varmistetaan rakenteellisin keinoin.
MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Asuntojen lisääminen ydinkeskustassa tuo myös lisää asiakkaita ja tukee siten omalta osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kortteliin voidaan sijoittaa myös liiketilaa. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Sijainti keskeisellä paikalla palvelujen ja linja-autoreittien vierellä kannustaa ajoneuvoliikenteen sijaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja ja liikkumaan jalan tai pyörällä. Tämä osaltaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Asuntojen melusuojaus sekä sisäilman laatu varmistetaan rakenteellisin keinoin. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäristöön kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella. Kaavamuutoksen pohjana ovat hakijoiden teettämät viitesuunnitelmat. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Kaava-alueella ei ole julkisia viheralueita. Kaava-alueelta on hyvät yhteydet kaupungin ulkoilualueille ja -reiteille. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Korttelin käyttötarkoitus ei muutu asemakaavan muutoksella. Kaavamuutos mahdollistaa asuntojen lisäämisen kaupungin keskustaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja lähietäisyydelle palveluista. Alimpiin kerroksiin sijoittuu edelleen liiketilaa. Suunnittelualueen tehokkuus nousee 1,77:stä e=2,56:een, mikä vastaa ydinkeskustan reuna-alueiden tehokkuuksia. Asuinrakentamisen lisäys vastaa n. 110 uutta asukasta. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen. Ihmisten elinympäristö Korttelin sisäpihan viihtyisyys kohenee, kun pihat kunnostetaan ja sisäpihan pysäköinti minimoidaan. Korttelin kulmien uudisrakentamisen yhteydessä liiketilojen edustoille pyritään muodostamaan laadukasta kaupunkitilaa. Rakennusten korottaminen muuttaa korttelin valaistusoloja jonkin verran etenkin tontilla nro 13. Tontilla nro 70-5 sijaitsevan rakennuksen päätyikkunat joudutaan täydennysrakentamisen myötä peittämään tonttien nro 70-1 ja 5 välillä tehdyn sopimuksen mukaan. Vastaava tilanne oli 1960-luvulla, kun tontin nro 70-2 asuinkerrostalot rakennettiin. Tonttien nro 70-1 ja 10 nykyisten asuinrakennusten kulmahuoneistoihin tulee muutoksia kulmien täydentämisen myötä. Kaupunkikuva ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualuetta täydennetään sekä korottamalla nykyisiä rakennuksia että rakentamalla korttelin kulmiin uudisrakennukset. Kortteli muuttuu umpikorttelimaisemmaksi, kun kulmat täydentyvät. Täydennysrakentamisen alta korttelin kulmista puretaan kaksi matalaa 1960- ja 70-luvulla rakennettua liikerakennusta.
Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen viereisiin Hämeenpuiston ja Metso-kirjaston arvoalueisiin. Rakennusten Hämeenpuiston ja Puutarhakadun puoleiset korkeusasemat sovitetaan naapureihin siten, että räystäslinjat jäävät viereisten Puistolinnan ja Puisto- Emmauksen tasalle. Laadukkaan katujulkisivun muodostamiseksi uudisrakennusten julkisivut rakennetaan pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Korotukset eivät suuresti vaikuta Hämeenpuiston ja Mustanlahdenkadun leveisiin katutiloihin, mutta julkisivuihin tulee uusi kerrostuma. Korttelin Mustanlahdenkadun puolisen katujulkisivun yhtenäistämiseksi uudet korotukset erotetaan vanhasta vetämällä uuden osan julkisivu sisään tai käsittelemällä se muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Matalasta harjakatosta tasakattoon vaihteleva korttelin kattomaailma ei nykyisellään ole erityisen yhtenäinen, joten se kestää jonkin verran muutoksia. Rakentamista ohjataan kaavan rakentamistapaohjeella, joka pohjautuu hakijoiden teettämiin viitesuunnitelmiin. Korttelin julkisivukaaviot ennen täydentämistä ja sen jälkeen: Mustanlahdenkadulle Hämeenpuistoon
Puutarhakadulle Satakunnankadulle Liikenne Korttelin pysäköinti järjestetään pääosin tonttien maanalaisissa pysäköintihalleissa, tontin nro 70-2 sisäpihalla sekä Mustanlahdenkadun puoleisilla tonttien osilla. Pysäköintiä on mahdollista järjestää myös 300 m:n etäisyydellä olevassa pysäköintilaitoksessa. As. Oy Satahovin pysäköintihallin mahdollista Satakunnankadun puoleista tonttiliittymää tarkasteltiin liikenneselvityksessä (Pöyry 25.4.2013). Selvityksen mukaan hallin ramppiliittymän sijainti Satakunnankadulla on mahdollinen ilman, että se heikentäisi Satakunnankadun liikenteellistä toimivuutta. Liittymä sijaitsee lähellä Hämeenpuiston liikennevaloliittymää, joten jonot saattavat ruuhkaaikoina ulottua ohi hallin liittymän. Hallin autopaikkamäärä on kuitenkin pieni ja sen aiheuttama liikenne on vähäistä. Ramppiliittymä on riittävän kaukana itäpuolisesta bussipysäkistä, joten se ei vaikuta pysäkin toimintaan.
4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontti on osa rakennettua korttelialuetta, eikä kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavassa pyritään vähentämään liikennemelusta aiheutuvaa häiriötä ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristävyyteen, parvekkeiden lasituksiin sekä asuntojen avautumiseen liittyvillä määräyksillä. Kaava edellyttää, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin estetään. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava havainnepiirros sekä rakentamista ohjaava rakentamistapaohje. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä tulee tehtäväksi maankäyttösopimukset kaupungin ja kaikkien maanomistajien välillä. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.