Rahoitusmarkkinoiden kriisi, euroalueen velkakriisi ja taantuma

Rahoitusmarkkinoiden kriisi, euroalueen velkakriisi ja taantuma 1) Rahoitusmarkkinoiden kriisistä velkakriisiin 2) Talous- ja rahaliiton teoriaa: euron edut ja haitat 3) Euron valuviat ja niiden korjaaminen 4) Tuottavuus ja talouskasvu: euron hyödyt pitkällä aikavälillä Matti Pohjola Näitä asioita käsitellään Taloustieteen oppikirjassa (11. tai uudempi painos, 2014): - Finanssi- eli rahoituskriisi, luku 6, s. 105-109 - Rahapolitiikka, luku 11, s. 193-195, ja luku 13, s. 214-217 - Talouspolitiikka euroalueella sekä Euron edut ja haitat, luku 14, s. 242-24 - Kriisit ja Suomi, luku 15, joka on myös kurssin verkkosivulla Ks. myös verkkosivulla oleva kirjoitukseni Euro ei ole Suomen talousongelmien syy 1

1. Rahoitusmarkkinoiden kriisistä velkakriisiin 2002-2007: Maailmantalouden voimakas kasvu, yksityisen sektorin velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu 2005-2008: Korkojen nousu, kiinteistöjen hintakuplan puhkeaminen, luottotappioiden kasvu 2007-2009: Rahoitusmarkkinoiden kriisi (eli finanssikriisi) Yhdysvalloissa ja Euroopassa 2008-2009: Kansainvälinen talouskriisi ja suuri taantuma 2010- : Julkisen talouden velkaantuminen, euroalueen, uusi taantuma ja hidas elpyminen

Rahoitusmarkkinoiden kriisin globaalit taustatekijät Kehittyvien talouksien (mm. Kiina ja Intia) nopea talouskasvu poliittinen kehitys presidentti Nixon vieraili Kiinassa 1972: Yhdysvallat ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet uudelleen vuonna 1979 Neuvostoliiton kaatuminen 1991 ja Saksojen yhdistyminen 1990 sääntelyn purkaminen ja rajojen avaaminen kv. kaupalle Teollisen tuotannon ulkoistaminen kehittyneistä kehittyviin kansantalouksiin teollisen työvoiman tarjonnan kasvu maailmantaloudessa Tietotekniikan kehitys Internet 1995 Rahoitusmarkkinoiden integroituminen maailmantaloudessa sijoitusten kanavoituminen paljon säästävistä kehittyvistä talouksista Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoille 3

Bkt:n keskimääräinen kasvuvauhti 1991-2010 (%) 4

Kiinassa (ja mm. öljyntuottajamaissa) kotimainen säästäminen on ylittänyt investoinnit, Yhdysvalloissa alittanut Kiina Yhdysvallat - nettolainananto ulkomaille = X M = S I - Kiinan vaihtotase on ollut ylijäämäinen, sillä säästäminen on ylittänyt investoinnit - Yhdysvaltojen puolestaan alijäämäinen 5

Lähde: Jussi Hyöty, Danske Bank 6

Kiinan ylimääräiset säästöt investoitiin Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoille, minkä rahoitusmarkkinoiden kv. integroituminen teki mahdolliseksi Lähde: Jagannathan, Kapoor & Schaumburg, NBER wp, Oct 2009 7

Global savings glut (= ylitarjonta) : Rahoituksen eli lainavarojen tarjonnan vahvistuminen Reaalikorko Säästäminen Investoinnit Lainavarat 8

lisäsi säästämistä ja laski reaalikorkoja 2000-luvun alkuvuosina Säästäminen/bkt maailmantaloudessa (%) Reaalikorkoja Lähteet: IMF World Economic Outlook Database sekä Haldane, BoE 2015 9

Alhaiset reaalikorot lisäsivät kotitalouksien ja yritysten velkaantumista nostivat asuntojen hintoja ja loivat asuntomarkkinoille hintakuplia kannustivat rahoitussektoria luomaan korkeampaa tuottoja tarjoavia rahoitusinnovaatioita esim. subprime-asuntolainat Yhdysvalloissa asuntolainoista tehtiin arvopapereita, joita niputettiin yhteen auto-, opinto- ym. lainojen kanssa ulkomaisen sijoittajan on vaikea ostaa asuntoa Yhdysvalloista mutta helppo ostaa arvopapereita luottojohdannaiset Syntyi varjopankkijärjestelmä, jolla voitiin kiertää perinteisiä pankkeja koskevaa sääntelyä investointipankit, hedge-rahastot, rahamarkkinarahastot korkea velkavipu: taseen ja oman pääoman suhde voi olla 40:1, kun se perinteisillä pankeilla on 10:1

Luo ja hajauta -periaate Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla Aika... 01 02 03 04 05... 14 15 16 17 25 26 27 28 29 30 Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2 - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Sijoittajat Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki... Jvk-viipale n - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta 11

Kyseistä järjestelmää ja aikaa on kuvattu myös viihteen keinoin, esimerkiksi elokuvassa 12

Varjopankkijärjestelmän kasvu Yhdysvalloissa Lähde: Bengt Holmström, teoksessa Rouvinen ja Ylä-Anttila (toim.), Kriisin jälkeen, 13

Inflaation kiihtyminen 2000-luvun puolivälissä pakotti keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan, koska keskuspankkien 2 %:n inflaatiotavoitteet ylittyivät Lähteet IMF, World Economic Outlook, October 2010 ja Antti Suvanto, Suomen Pankki 14

mikä puhkaisi asuntojen hintakuplan Yhdysvalloissa ja aiheutti pankeille luottotappioita

... synnyttäen pankkikriisin pankkien taseiden arvojen laskun myötä, jonka sijoitustoiminnan tappiot aiheuttivat Varat ENNEN: Velat JÄLKEEN: Varat Velat 100 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 90 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki

Syntyi rahoitusmarkkinoiden kriisi Finanssi- eli rahoituskriisi on mikä tahansa rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriö, jonka takia rahoitus ei kanavoidu tuottavimpiin kohteisiin Talletuspako (bank run) on tilanne, jossa asiakkaat nostavat yhtäkkiä talletuksensa pelätessään pankin joutuvan maksukyvyttömäksi talletussuoja on luotu tämän torjumiseksi Yksittäistä pankkia koskeva kriisi voi levitä toisiin pankkeihin ja aiheuttaa pankkikriisin vuoden 2008 kriisi syntyi pankkien välisillä rahamarkkinoilla Investointipankki Lehman Brothersin konkurssi 15. syyskuuta 2008 Pankin tase on avain kriisin ymmärtämiseen 27.9.2008

Pankin tase Vastaavaa (varat) Luotot asiakkaille (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeettisijoitukset Vastattavaa (velat) Asiakkaiden talletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Luotot keskuspankista Oma pääoma Pankki tasaa maksuvirtojaan keskuspankkitalletuksien ja -luottojen sekä likviditeettisijoituksien avulla Oma pääoma suojaa tappioilta Luotto- ja sijoitustappiot vähentävät omaa pääomaa, mikä heikentää pankin vakavaraisuutta ja saattaa aiheuttaa pankkipaon 18 Vahvistaakseen vakavaraisuuttaan pankit saattavat leikata antolainausta

Rahoitusmarkkinoiden kriisi näkyi luottamuspulana rahamarkkinoilla 3 kk:n vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) luottojen korkoero (prosenttiyksikköä) Lähde: Suomen Pankki

Reaalitalouden kriisin syntyminen Velkaantumisen purkaminen leikkasi talouskasvun Kriisin aikana kaikki toimijat pyrkivät turvaamaan maksuvalmiutensa pako käteiseen Pankki velkavivun alentaminen: 1) antolainausta supistamalla tai 2) sijoituksia myymällä tai 3) omaa pääomaa lisäämällä Yritys velkavivun vähentäminen: 1) kustannuksia karsimalla, 2) investoinneista luopumalla tai 3) omaisuutta myymällä Kotitalous velkojen takaisin maksaminen: 1) menoja alentamalla tai 2) omaisuutta myymällä Seurauksena: kulutus ja investoinnit supistuvat, talouskasvu romahti 20

Kriisin leviäminen Yhdysvalloista Maailman rahoitusmarkkinat ovat integroituneet ja USA:n pankkiriisi levisi muihin maihin mikä pysäytti viennin rahoituksen Maailmankauppa romahti ja sen myötä teollinen tuotanto Kotitalouksien ja yritysten luottamus romahti myös kulutus ja investoinnit vähenivät Lähde: IMF, World Economic Outlook, October 2010 21

Taantuma syntyi kokonaiskysynnän heikentymisestä (kuten peruskurssilla opittiin) 2.. aiheuttaa tuotannon vähenemisen lyhyellä aikavälillä... Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta, AS P A P 2 B 1. Kokonaiskysynnän heikentyminen... Kokonaiskysyntä, AD AD 2 0 Y 2 Y Tuotannon määrä 22

Maailmankaupan romahdus synnytti vuoden 2009 taantuman meille ja muualle Bkt:n volyymin kasvuvauhti, % vuodessa 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Ruotsi -3 Suomi -4 Saksa -5-6 Yhdysvallat -7 Euroalue -8 Italia -9 Espanja -10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Eurostat

Talouspolitiikan reaktiot Rahoituskriisin aikana pankit pelastettiin pääomittamalla ja valtion takauksilla Kansantalouden kokonaiskysyntää elvytettiin raha- ja finanssipolitiikalla Keskuspankit turvasivat pankkien likviditeetin ja laskivat ohjauskorot lähelle nollaa tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikka keskuspankit ovat ostaneet ongelmaluottoja omiin taseisiinsa Kokonaiskysyntää elvytettiin myös julkisia menoja lisäämällä automaattiset vakauttajat ja päätösperäinen politiikka Taantuman ja harjoitetun suhdannepolitiikan vuoksi julkisen talouden alijäämät ovat kasvaneet ja valtiot ovat velkaantuneet rahoitusmarkkinoiden kriisi muuttui valtioiden velkakriisiksi 24

Rahapolitiikalla elvyttämisen teoriaa (a) Rahamarkkinat (b) Hintatason ja kokonaistuotannon määräytyminen Korkokanta MS 1 MS 2 Hintataso Lyhyen ajan kokonaistarjonta r 2. niin rahan tarjonta kasvaa.. 1. Kun ohjauskorkoa lasketaan r 2 Rahan kysyntä AD 2 Kokonaiskysyntä, A D 0 Rahan määrä 0 Tuotannon määrä 3....mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää ja kiihdyttää inflaatiota. 25

Ohjauskorot laskettiin lähelle nollaa, mikä pudotti markkinakorot nopeasti alas lähelle nollaa Bank of England Fed ECB Lähde: Suomen Pankki 26

EKP:n korot ja markkinakorkoja (%) 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko Huom: EKP:n tavoitteena on pitää eonia-korko ohjauskoron tasolla normaalioloissa, epätavanomainen rahapolitiikka painoi sen ohjauskoron alapuolella

Turvatakseen pankkijärjestelmän likviditeetin EKP ryhtyi harjoittamaan epätavanomaista politiikka : pankit saavat vakuuksia vastaan niin paljon rahoitusta kuin haluavat ja tavanomaista (1 viikko) pidemmäksi aikaa Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) 1 400 Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) 1 200 Mrd. euroa 1 000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Suomen Pankki. 28

Finanssipolitiikka Keynesin mukaan rahapolitiikka ei toimi silloin, kun ollaan likviditeettiloukussa (eli kun korot on jo painettu nollaan), koska narulla ei voi työntää Finanssipolitiikka on sen sijaan periaatteessa tehokasta mutta kerroinvaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä Velkakriisimaiden ongelmana on, ettei niillä ole varaa elvyttää, sillä julkiset taloudet ovat alijäämäisiä, eivätkä ne saa lainaa rahoitusmarkkinoilta Jäljelle jää siten julkisten talouksien sopeuttaminen, vaikka toimet heikentävät kokonaiskysyntää 29

Taantumassa: Verotulot romahtavat Julkiset menot kasvavat työttömyyden ja elvytyksen vuoksi Valtioiden on pelastettava pankkeja, mikä myös lisää valtion menoja => Julkisyhteisöjen budjetit muuttuvat ylijäämäisistä alijäämäisiksi ja valtioiden velat kasvavat

Julkinen velka: sekä kriisin syy että seuraus! Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, % 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kreikka Italia Portugali Irlan: Espanja Saksa Suomi Viro Ruotsi 31 Lähde: Eurostat

Syntyi euroalueen velkakriisi, jota rahoitusmarkkinat eivät osanneet ennakoida 30 28 26 24 22 20 10-vuotisten valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) Kreikka Portugali Espanja Irlan? Italia Suomi Saksa 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 32

Eräiden valtioiden pelättiin joutuvan maksukyvyttömiksi 10-vuotisten valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) 30 28 26 24 22 20 Kreikka Portugali Espanja Irlan? Italia Suomi Saksa 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Velkakriisi muuttui pankkikriisiksi pankkien taseiden arvojen laskun myötä, jonka sijoitustoiminnan tappiot aiheuttivat: yksittäisen valtion velkaongelma voi siirtyä pankkijärjestelmän kautta toisiin maihin -- tämä tuli yllätyksenä, vastaavaa ei oltu aiemmin koettu! Varat ENNEN: Velat JÄLKEEN: Varat Velat 100 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 90 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki

Pankkien välisten rahamarkkinoiden tila heikkeni uudelleen velkakriisin vuoksi vuonna 2011 3 kk:n vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) luottojen korkoero (prosenttiyksikköä) Lähde: Suomen Pankki

Velkakriisi ja pankkikriisi saivat aikaan uuden taantuman Euroopassa Bkt:n volyymin kasvuvauhti, % vuodessa 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Ruotsi -3 Suomi -4 Saksa -5-6 Yhdysvallat -7 Euroalue -8 Italia -9 Espanja -10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Huom: Suomen muita syvempi taantuma johtuu omista ongelmista, joihin palataan myöhemmin 36 Lähde: Eurostat

EKP ryhtyi uusiin pidempiaikaisiin operaatioihin ja laski uudelleen ohjauskorkoa Pidempiaikaiset operaatiot (3 kk) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) 1400 Mrd. euroa 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen Pankki.

mikä painoi markkinakorot historiallisen alas 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Lähde: Suomen Pankki

Eurojärjestelmän pelättiin kaatuvan Kreikan ongelmien vuoksi, mutta EKP lupasi turvata sen olemassaolon 39

Epätavanomainen rahapolitiikka ei kuitenkaan välittynyt yrityksiin eikä kotitalouksiin => euroalueen talous ei elpynyt Euro & talous 2014/4 40

Hidastuva inflaatio nosti reaalisia korkoja, ml. ohjauskorkoa 41

vaikka EKP asetti yötalletuskoron negatiiviseksi kesällä 2014 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko 42

Euro & talous 2014/4 43

Uuden kriisin mahdollisuus?: Deflaation uhka ja heikko talouskasvu euroalueella saivat EKP:n uusiin toimiin Inflaatio yhdenmukaistelulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna Bkt:n volyymi-indeksi (2000 = 100) 134 132 Suomi 130 Ranska 128 126 Saksa 124 Euroalue 122 Italia 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 44 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

45 Lähde: Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

46

=> EKP:n rahapolitiikka pysyy keveänä ja markkinakorot alhaisina (negatiivisina?) vielä pitkään, minkä seurauksena euron pitäisi heiketä Euron arvo dollareissa (lähde: Suomen Pankki) 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 47

Kovinkaan voimakasta talouskasvua ei ole vielä saatu aikaan, mutta pankit on pelastettu Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat Pankkikriisi X Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät Julkisen talouden velkakriisi Lähde: Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki

Elämme erikoista aikaa maailmantaloudessa: Korot eivät ole koskaan ennen olleet yhtä alhaisia Lähde: Haldane, http://www.bankofengland.co.uk/publications/documents/speeches/2015/speech797.pdf 49

Nimellisiä lyhyitä ja pitkiä korkoja, 1990-2015 Huom: Japanissa lyhyet korot ovat olleet nollassa jo 20 vuotta Lähde: Eggertson, http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/09/eggertsson.pdf 50

Taloustieteessä käydään nyt mielenkiintoista keskustelua talouskasvun pysähtymisestä: secular stagnation Reaalikorko Säästäminen > investoinnit. Nimelliskorot eivät voi pudota nollan alapuolelle, eikä inflaatio kiihdy => reaalikorot eivät voi pudota riittävän negatiiviseksi, jotta I = S => pitäisi elvyttää investointeja Investoinnit Säästäminen Nollakorkorajoite Lainavarat 51

2. Talous- ja rahaliiton teoriaa: euron edut Yhteinen valuutta vähentää keskinäisen ulkomaankaupan kustannuksia talous- ja rahaliiton jäsenmaiden välillä ja siten lisää niiden välistä työnjakoa ja kansantalouksien erikoistumista Valuuttakurssiriski poistuu, mikä tehostaa pääomamarkkinoiden toimintaa Raha- ja valuuttamarkkinat vakautuvat ja pienille maille tyypilliset korko- ja valuuttakriisit poistuvat Kansallisten markkinoiden suojassa tapahtuva hintadiskriminointi poistuu yhdet markkinat, yksi valuutta luo yrityksille suurtuotannon etuja => Potentiaalinen bruttokansantuote Y N kasvaa jäsenmaissa ja siten koko euroalueella, mikä lisää hyvinvointia Elintasoerot supistuvat reuna-alueiden ottaessa kiinni ydinaluetta (= Saksa, Ranska ja BeNeLux-maat) Euroopan unioni (EU) koostuu demokraattisista valtioista, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä rauhan ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. http://europa.eu/abc/european_countries/languages/finnish/index_fi.htm?_fi

Euron hyödyt potentiaalisen tuotannon kasvuna Bkt Potentiaalinen bruttokansantuote Y N aika 53

Teoriaa: euron haitat Epäsymmetriset häiriöt eli sokit, joilla tarkoitetaan suhdannehäiriöiden epätasaista jakautumista jäsenmaiden välillä Jäsenmaiden talouden rakenteet ovat erilaisia Reuna-alueiden jäsenmaiden kansantaloudet ovat toimialarakenteeltaan yksipuolisempia kuin ydinalueen kansantaloudet Esimerkiksi metsä- ja elektroniikkateollisuuden merkitys on ollut Suomelle suurempi kuin muille jäsenmaille jolloin Suomen kansantalous on ollut muita herkempi näiden tuotteiden maailmanmarkkinahintojen heilahtelulle => Suhdannevaihtelut voimistuvat, koska niitä ei voi enää tasoittaa omalla raha- ja valuuttakurssipolitiikalla 54

Euron haitat suhdannevaihtelujen voimistumisena Bkt aika 55

Epäsymmetrisen häiriön analyysiä peruskurssilla opituilla välineillä Seuraavassa kuviossa tarkastellaan jäsenmaata, joka on ensin pitkän ajan tasapainossaan (piste a) eli bruttokansantuote on potentiaalisilla tasollaan Y N Sen vientikysyntä vähenee, mikä heikentää kokonaiskysyntää: AD 1 => AD 2 Maassa syntyy matalasuhdanne: Y 2 < Y N ; P = P 2 (piste b) Jos maa ei olisi talous- ja rahaliitossa, sillä olisi oma valuuttansa, joka devalvoituisi palauttaen tasapainon nopeasti Viennin heiketessä maan valuutan kysyntä vähenisi, jolloin sen arvo alenisi valuuttamarkkinoilla Valuutan devalvoituminen laskisi maan vientituotteiden hintoja maailmanmarkkinoilla, jolloin vientikysyntä vahvistuisi Kokonaiskysyntä palautuisi alkuperäiselle tasolleen ja matalasuhdanne jäisi lyhytaikaiseksi Tasapaino palautuisi nopeasti: Y = Y N ; P = P 1 (piste a) 56

Epäsymmetrisen häiriön aiheuttama matalasuhdanne (i) Hintataso P LAS SAS 1 a P 1 P 2 b AD 1 AD 2 Y 2 Y N Kokonaistuotanto Y LAS = pitkän ajan tarjontakäyrä (long-run supply); SAS = lyhyen ajan tarjontakäyrä 57 (short-run supply); AD = kokonaiskysyntäkäyrä (aggregate demand)

Euroalueella on sen sijaan yhteinen valuutta, jonka arvo ei välttämättä muutu lainkaan yksittäisen jäsenmaan vientikysynnän heiketessä Rahapolitiikkaa ei voi käyttää, koska sitä harjoitetaan koko euroalueen tarpeen mukaisesti Finanssipolitiikka toimii periaatteessa hyvin, mutta käytännössä huonosti, kuten myöhemmin nähdään Ilman mitään talouspoliittisia toimiakin kansantalouden kokonaistuotanto toipuu kuitenkin matalasuhdanteesta sisäisen devalvaation kautta Palkat pienenevät korkean työttömyyden vuoksi, jolloin yritysten tuotantokustannukset alenevat ja lyhyen ajan kokonaistarjonta vahvistuu: SAS 1 => SAS 2 Uusi tasapaino syntyy pisteeseen c: Y = Y N ja P = P 3 < P 1 Käytännössä tämä tapahtuu esim. siten, että työttömät työllistyvät entistä palkka pienemmällä palkalla 58

Epäsymmetrisen häiriön aiheuttama matalasuhdanne (ii) Hintataso P LAS SAS 1 a P 1 P 2 b SAS 2 P 3 c AD 1 AD 2 Y 2 Y N Kokonaistuotanto Y 59

Yhteenveto: onko hyöty haittaa suurempi? Hyödyt näkyvät potentiaalisen tuotannon kasvuna, joka lisää hyvinvointia Epäsymmetristen häiriöiden aikana menetetään tuotantoa ja syntyy työttömyyttä, jolloin hyvinvointi heikkenee Onko hyöty haittaa suurempi? Jos potentiaalinen tuotanto lisääntyy riittävästi, on hyöty haittaa suurempi siitä yksinkertaisesta syystä, että epäsymmetriset häiriöt voivat olla sekä negatiivisia että positiivisia, jolloin ne niiden vaikutukset kumoavat toisensa pitkällä aikavälillä Euron ongelma on nyt se, että sitä kohtasi symmetrinen häiriö = finanssikriisi 60

3. Euron valuviat ja niiden korjaaminen (Sixten Korkman kertoo näistä asioista tarkemmin) 1) Euroalue on laajempi kuin se olisi, jos se olisi rakennettu pelkästään taloudellisten hyötyjen näkökulmasta EU:lla ja EMU:lla on myös poliittisia tavoitteita 2) Finanssipolitiikan koordinaatio on heikkoa jäsenmaiden kesken yksi rahapolitiikka mutta 19 erilaista finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimus tehtiin heikoksi julkisen talouden alijäämä ei saa olla suurempi kuin 3 % eikä velka suurempi kuin 60 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 3) Pankit ja valtiot ovat keskenään sidoksissa sitä kautta, että valtioiden on vastattava omista pankeistaan pankkikriisi voi muuttua valtion velkakriisiksi ja valtion velkakriisi pankkikriisiksi

Tehdyt korjaustoimet Kriisimaiden tukeminen Perustettiin Euroopan vakausmekanismi EVM hankkii rahoitusmarkkinoilta lainoja kriisimaille muut euromaat takaavat varainhankinnan palomuuri, joiden tehtävänä on estää kriisin leviäminen muualle euroalueelle tuki on ehdollistettu säästöille ja rakennekorjauksille Pankkien sääntelyn lisääminen Basel III pankkien vakavaraisuuden vahvistaminen Budjettikurin lisääminen valtiosopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta ja hallinnasta rakenteellinen budjettialijäämä < 0,5 % potentiaalisesta bkt:sta Suomi rikkoo nyt tätä, mistä syystä hallituksen on pakko leikata julkisia menoja Euroopan komissio ja tuomioistuin valvovat

Kriisimaiden tukemisen perustelu: estää matalasuhdanteen leviäminen maasta toiseen pankkikriisin kautta Kriisimaa => Euroalueen pankkijärjestelmä => Muut maat Taantuma kriisimaassa Taantumaa ei vielä muualla 63

Uusia suunnitelmia Pankkiunioni euroalueen pankkivalvoja yhteinen talletussuojarahasto pankkien pääomittamiseen tarkoitettu rahasto Fiskaalinen unioni yhteisvastuulliset velat eurobondit yhteinen verotus yksi finanssipolitiikka Liittovaltio ei saa missään kansalaisten tukea

Pankkiunioni on rakenteilla Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Aloitti marraskuussa 2014 Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Aloitti tammikuussa 2016 Yhteinen sääntökirja Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Ei vielä sovittu Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! Lähde: Erkki Liikanen, Suomen Pankki

Kaatuuko euro? Tuskin sillä: Euroopan unioni (EU) koostuu demokraattisista valtioista, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä rauhan ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Myös talous- ja rahaliitolla (EMU) on sekä poliittisia että taloudellisia tavoitteita Politiikkaa Yhdistynyt Saksa haluttiin sitoa entistä tiukemmin Euroopan yhdistymiseen Poliittisista syistä Italiaa ja muita Euroopan maita ei haluttu jättää talous- ja rahaliiton ulkopuolelle Mukaan otettiin kaikki halukkaat maat, jotka täyttivät tietyt lähentymiskriteerit Suomen liittymisen taustalla myös turvallisuuspolitiikka

Taloudelliset syyt Etuna on, että yksi valuutta ja yhdet markkinat lisää tehokkuutta ja edistää talouskasvua Haittana ovat epäsymmetristen häiriöt, joiden vaikutuksia ei voi enää hoitaa omalla raha- eikä valuuttakurssipolitiikalla, vaan vastuu jää finanssipolitiikalle Ruotsissa ja Suomessa näiden keskinäinen merkitys punnittiin eri tavoin Talous- ja rahaliiton instituutiot ja pelisäännöt Saksalainen talouspoliittinen kulttuuri korostaa talouden vakautta ja sitovia politiikkasääntöjä ranskalainen puolestaan talouspolitiikan alistamista tilannekohtaiseen harkintaan Talous- ja rahaliitosta tuli kompromissi Euroopan keskuspankista tehtiin vahvasti itsenäinen ja sille annettiin hintavakauden turvaamisen velvoite Finanssipolitiikkaa säätelevästä vakaus- ja kasvusopimuksesta tuli heikko

4. Tuottavuus ja talouskasvu: euron hyödyt pitkällä aikavälillä (Lue myös Euro ei ole Suomen talousongelmien syy) Euron hyöty pitäisi näkyä potentiaalisen tuotannon kasvuna, mutta sitä on vaikea mitata kokonaisuutena Seuraavat kuviot näyttävät, että Suomi on menestynyt hyvin elintason kasvulla mitattuna Se on kuronut umpeen eroa ydinalueeseen Elintaso kasvoi yhtä nopeasti kuin Ruotsissa => Suomen nykyisiä ongelmia on vaikea todistaa eurosta johtuviksi Eteläinen euroalue (Espanja + Italia + Kreikka + Portugali) on menestynyt heikommin Elintasoerot ovat taantuman aikana kasvaneet Työn tuottavuuden osalta ero on kasvanut koko euron olemassaolon ajan Alueen kilpailukyky on heikko => euro ei ole toiminut siten kuin sen ajateltiin Pitkällä aikavälillä euroalueen tulevaisuus riippuu siitä, miten nämä asiat saadaan korjattua tämä on tukitoimien ehdollistamisen logiikka

Kriisin seurauksena elintasoerot ovat kasvaneet euroalueella Bkt asukasta kohden ( 2005 $ ostovoimapariteetein) 45 000 40 000 35 000 Ruotsi Euroalueen ydin Suomi Eteläinen euroalue 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 69 Lähde: OECD Statistical Database

mutta taustalla on suurempi ongelma: kriisimaiden heikko kilpailukyky työn tuottavuudella mitattuna 65 Bkt tehtyä työtuntia kohden ( 2005 $ ostovoimapariteetein) 60 55 50 Euroalueen ydin Ruotsi Suomi Eteläinen euroalue 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 70 Lähde: OECD Statistical Database