19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

Transkriptio

1 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1

2 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole vuorovaikutuksessa muiden kansantalouksien kanssa esimerkkinä Pohjois-Korea Avoin kansantalous tuo ja vie tavaroita, palveluja ja pääomaa Suomi (ja muut pienet kansantaloudet) ovat melko avoimia meillä viennin ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen on ollut % (kuvio 19.1ab) Avoimen kansantalouden bruttokansantuote Y= C+ I+ G+ X M= C+I+G+NX jossa X= vienti, M= tuonti ja NX= nettovienti 2

3 Kuvio 19.1a Suomen vienti, tuonti ja vaihtotase (nettovienti) bruttokansantuotteeseen suhteutettuina, (%) Vienti Tuonti Vaihtotase Lähde: 3 3

4 Kuvio 19.1b Suomi on aina ollut avoin talous: Viennin ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen , % vienti tuonti

5 Nettoviennin (X-M) suuruuteen vaikuttavia tekijöitä kuluttajien preferenssit koti- ja ulkomaisten tuotteiden suhteen tavaroiden ja palvelusten hinnat kotimaassa ja ulkomailla valuuttakurssi kotitalouksien tulot kotimaassa ja ulkomailla tavaroiden ja palvelujen kuljetuskustannukset kauppapolitiikka (tullit ja maksut) Nettolainananto ulkomaille (net capital outflow, NCO) kotimaan asukkaiden tekemät ulkomaisten varojen (assets) ostot ulkomaiden asukkaiden tekemät kotimaisten varojen ostot 5 5

6 Tekijöitä, jotka vaikuttavat nettolainanantoon ulkomaille reaaliset korkokannat kotimaassa ja ulkomailla ulkomaisten varojen hankkimiseen liittyvät taloudelliset ja poliittiset riskit ulkomaista omistusta säätelevä talouspolitiikka NCO = NX nettolainananto ulkomaille = vaihtotaseen ylijäämä eli nettovienti Säästäminen Opimme aiemmin (luentojen luku 16), että S = I + X-M eli S = I + NX jolloin S = I + NCO Kotimaiset säästöt voidaan joko investoida kotimaassa tai lainata ulkomaille 6 6

7 Kertausta: Valuuttakurssi Nimellinen vaihtokurssi (e) kertoo eri valuuttojen vaihtosuhteen Esim euron dollarikurssi e= $/, yhdellä eurolla sai 1.33 dollaria. Reaalinen vaihtokurssi kertoo tavaroiden ja palvelujen vaihtosuhteen määritellään kaavalla ep/p*, kun hyödykekorin hinta on kotimaassa P ja ulkomailla P* ja e on nimellinen vaihtokurssi. Esim.: Yhden hyödykekorin myymisestä kotimaassa saa rahasumman P. Jos ko. rahat vaihdetaan ulkomaan valuutaksi ja käytetään korien ostamiseen ulkomaassa, saadaan ep/p* koria. Yhden kotimaisen korin hinnalla saatujen ulkomaisten korien määrä on siis ep/p* 7

8 2. Valuuttakurssien määräytyminen Olemme jo oppineet yhden teorian valuuttakurssien määräytymisestä Ostovoimaparitettiteorian mukaan reaalinen vaihtokurssi=1, eli ep/p*=1 Teoria perustuu yhden hinnan lakiin: Yhdellä tuotteella voi olla monta eri hintaa samanaikaisesti. Jos esim. P ja P* ovat kultakilon hintoja ja ep/p*>1, yhden kotimaisen kultakilon hinnalla (ep) saisi yli yhden kilon kultaa ulkomailla. Tällöin kultaa kannattaisi ostaa ulkomailta ja tuoda kotimaahan, jolloin kotimainen kullan hinta (P) laskisi. 8

9 Ostovoimapariteettiteorian soveltuvuudesta Ostovoimapariteettiteoria soveltuu lähinnä helposti liikuteltaviin hyödykkeisiin, joilla voi käydä kauppaa. Ostovoimapariteettiteoria ei ota huomioon mahdollisia laatueroja eri maiden hyödykkeissä. Ostovoimapariteettiteoria on syytä tulkita ensisijaisesti pitkän tähtäimen valuuttakurssikehityksen teoriaksi. Eri maiden hintatasot (esim. hinnat P ja P*) eivät reagoi nopeisiin valuuttakurssien heilahteluihin. Lyhyellä tähtäimellä valuuttakurssit määräytyvät ensisijaisesti sijoituskysynnän muutoksista. 9

10 Valuuttakurssit ja sijoituskysyntä Valuuttoja kysytään myös sijoitustoiminnan harjoittamiseksi. Esim. eurooppalaiset sijoittajat ostavat dollareita ostaakseen amerikkalaisia arvopapereita tai kiinteistöjä. Valuutan sijoituskysyntä reagoi korkoeroihin eri maissa. Kun EKP laskee ohjauskorkoa, markkinakorot alenevat Euroopassa, jolloin sijoituksia siirtyy Euroopasta Yhdysvaltoihin...minkä seurauksena euro heikkenee Rahapolitiikan ja valuuttakurssin välillä on näin kiinteä yhteys Kotimaisen koron noustessa valuutta vahvistuu, koron laskiessa valuutta heikkenee 10

11 19.3 Avotalouden makromalli Oletetaan kansantalouden bkt (Y), hintataso (P) sekä ulkomailla vallitseva korkokanta annetuiksi Keskitytään vaihtotaseen, valuuttakurssin ja kotimaisen korkokannan selittämiseen. Avotalouden makromalli muodostuu kaksista markkinoista: Lainavarojen markkinat Valuuttamarkkinat Tarkastellaan ensin lainavarojen (loanable funds) markkinoita avoimessa taloudessa Opimme edellä, että avoimessa taloudessa S= I+ NCO Tulkitsemme kotimaisen säästämisen (S) kotimaisten lainavarojen tarjonnaksi ja lausekkeen I+NCO kotimaisten lainavarojen kysynnäksi. 11

12 Lainavarojen kysyntä ja tarjonta Lainavarojen tarjonta tulee kotimaisesta säästämisestä S Tarjonta kasvaa reaalisen korkokannan noustessa Lainavarojen kysyntä tulee kotimaisista investoinneista I ja nettolainanannosta ulkomaille NCO. Kysyntä vähenee reaalisen korkokannan noustessa...koska investointikysyntä vähenee ja koska ulkomaiset sijoituskohteet eivät ole enää yhtä houkuttelevia Reaalinen korkokanta asettuu tasolle, jolla lainavarojen kysyntä = tarjonta 12

13 Kuvio 19.2 Lainavarojen markkinat avotaloudessa Reaalinen korkokanta Lainavarojen tarjonta (säästämisestä) r* Lainavarojen kysyntä (kotimaisiin investointeihin ja nettolainanantoon) L* Lainavarojen määrä 15 13

14 Tarkastellaan seuraavaksi valuuttamarkkinoita euroja vaihdetaan ulkomaisiin valuuttoihin Valuuttamarkkinoiden tarkastelu perustuu identiteettiin NCO = NX Jos vaihtotase on ylijäämäinen (NX > 0), niin ulkomaan valuutan määrä kotimaassa kasvaa Tällä valuutalla ostetaan ulkomaisia varoja, jolloin pääomaa virtaa ulkomaille (NCO > 0) NCO kuvaa eurojen tarjontaa valuuttamarkkinoille jos esimerkiksi suomalainen sijoitusrahasto haluaa ostaa amerikkalaisia osakkeita, niin se tarjoaa euroja ostaakseen dollareita 16 14

15 NX kuvaa eurojen kysyntää valuuttamarkkinoilla jos esimerkiksi amerikkalainen yritys haluaa ostaa suomalaista paperia, kysyy se euroja kaupan maksamiseen Reaalinen valuuttakurssi on tässä se hinta, joka tasapainottaa valuuttamarkkinat se mittaa kotimaisten ja ulkomaisten hintojen suhdetta kurssin laskiessa kotimaan tuotteiden hinnan alenevat, jolloin nettovienti kasvaa ja eurojen kysyntä kasvaa eurojen tarjonta ei riipu valuuttakurssista vaan reaalisesta korkokannasta Tasapainossa eurojen kysyntä = tarjonta Huom: jos ostovoimapariteettiteoria pätisi, niin eurojen kysyntäkäyrä olisi tässä vaakasuora valuuttakurssi olisi silloin aina vakio, koska hinnat ovat tässä mallissa annettuja 17 15

16 Kuvio 19.3 Valuuttamarkkinat Eurojen tarjonta (nettolainanannosta, NCO) Tasapainomäärä Tasapainokurssi Eurojen kysyntä (nettoviennistä) Reaalinen valuuttakurssi Vaihdettujen eurojen määrä Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

17 Kertausta: lainamarkkinat ja valuuttamarkkinat Lainamarkkinat Tasapainoehto on S=I+NCO Tarjonta (säästäminen S) ja kysyntä (investoinnit I ja nettolainananto ulkomaille NCO) määräytyvät kotimaisesta korkokannasta r. Voimme siis kirjoittaa S(r) = I(r) + NCO(r) Tämä tasapainoehto määrää korkokannan r. Valuuttamarkkinat Tasapainoehto on NCO=NX Tarjonta tulee nettolainanannosta NCO, joka määräytyy kotimaisesta korkokannasta r. Kysyntä tulee nettoviennistä NX, joka määräytyy reaalisesta valuuttakurssista. Merkitsemme reaalista valuuttakurssia symbolilla ja kirjoitamme tasapainoehdon muotoon NCO(r)=NX( ) 17

18 Nettolainananto ulkomaille Nettolainananto ulkomaille NCO yhdistää markkinat Sen määrä riippuu reaalisesta korkokannasta r Koron laskiessa nettolainananto ulkomaille kasvaa ja noustessa vähenee (kuvio 19.4). Molemmilla markkinoilla hinnat (reaalikorko ja reaalinen valuuttakurssi) sopeutuvat samanaikaisesti siten, että kysyntä = tarjonta 18

19 Kuvio 19.4 Nettolainanannon ja korkokannan välinen yhteys Reaalinen korkokanta Nettolainananto on negatiivinen 0 Nettolainananto on Nettolainananto positiivinen ulkomaille 20 19

20 Avotalouden makromallin tasapaino Kaava (1), lainavarojen tasapainoehto, määrää reaalisen korkokannan r Korkokanta kiinnittää myös nettolainanannon NCO(r) (kaava (2)) ja kun nettolainananto tiedetään, valuuttamarkkinoiden tasapainoehto (3) kiinnittää reaalisen valuuttakurssin. (1) S(r)=I(r)+NCO(r) (2) NCO=NCO(r) Tilanne on kuvion 19.5 mukainen. (3) NCO(r)=NX( ) 20

21 Kuvio 19.5 Avoimen talouden tasapaino (a) Lainavarojen markkinat (b) Nettolainananto ulkomaille Reaalinen korkokanta Tarjonta r 1 Lainavarat Kysyntä Reaalinen valuuttakurssi Tarjonta Nettolainananto NCO Nettolainananto E 1 (c) Valuuttamarkkinat Kysyntä Eurojen määrä Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

22 Kuvio 19.5: a-osassa on lainavarojen markkinat, jotka tasapainottuvat reaalisen korkokannan tasolla r 1 tämä korkokanta määrää nettolainannon määrän kuvion b-osassa nettolainananto määrittää valuutan tarjonnan c-osassa, koska ulkomaiset varat on ostettava ulkomaan valuutalla reaalinen valuuttakurssi ei vaikuta tarjontaan, joten tarjontakäyrä on pystysuora reaalinen valuuttakurssi asettuu tasolle E 1, jolla eurojen kysyntä = eurojen tarjonta valuuttamarkkinoilla Malli määrittää kaksi hintaa reaalikoron, joka on tällä hetkellä tarjottavien tavaroiden ja palvelujen hinta tulevaisuudessa tarjottaviin nähden reaalisen valuuttakurssin, joka on kotimaisten tavaroiden ja palvelujen hinta ulkomaisiin verrattuna 22 22

23 19.4 Politiikkaa Luvussa 16 tarkastelimme sitä miten valtion budjettialijäämä vaikuttaa säästämiseen ja investointeihin suljetussa taloudessa Voimme nyt yleistää tämän tarkastelun avoimeen talouteen Kuvio 19.6 Budjettialijäämä vähentää kotimaista säästämistä ja nostaa reaalista korkokantaa Tämä vähentää nettolainanantoa ulkomaille, koska kotimaisia sijoituskohteita kysytään nyt enemmän Eurojen tarjonta vähenee valuuttamarkkinoilla, koska ulkomaan valuuttaa ei enää tarvita yhtä paljon kuin ennen ulkomaisten varojen hankintaan. Tämä nostaa reaalista valuuttakurssia mikä puolestaan vähentää nettovientiä 23

24 Kuvio 19.6 Budjettialijäämän vaikutukset 1. Budjettialijäämä vähentää lainavarojen tarjontaa... r S S r r 2 B r mikä nostaa reaalista korkokantaa... r A Kysyntä Lainavarat r 3... mikä vähentää nettolainanantoa. NCO Nettolainananto E S S 4. Eurojen tarjonta vähenee 5...mikä nostaa reaalista valuuttakurssia. E 2 E 1 Kysyntä Eurojen määrä Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

25 Kuviossa 19.7 tarkastellaan valuuttakriisin vaikutuksia sellaisen kuin Islannissa oli pari vuotta sitten ja Suomessa 1990-luvun alussa ja minkä eurolla pelätään olevan edessä, jos euroalueen valtioiden velkoja ei saada hoidettua ajatellaan että jostakin syystä sijoittajat haluavat siirtää sijoituksensa kotimaasta ulkomaille tämä näkyy siten, että kuvion b-osassa pääomapaon seurauksena ulkomainen nettolainananto kasvaa... mikä lisää kuvion a-osassa lainavarojen kysyntää... jolloin korkokanta nousee. Samalla nettoluotonannon kasvu lisää valuutan tarjontaa kuvion c-osassa...mikä saa aikaan valuuttakurssin heikkenemisen eli devalvoitumisen 25 25

26 Kuvio 19.7 Pääomapako ja valuuttakriisi (a) Lainavarojen markkinat (b) Nettolainananto Tarjonta Reaalikorko Reaalikorko 1. Nettolainanannon kasvu.. r 2 r 2 3. mikä nostaa korkokantaa. r 1 r lisää lainavarojen kysyntää (c) Valuuttamarkkinat D 1 D 2 Lainavarat Reaalinen valuuttakurssi E E 2 mikä johtaa valuutan heikentymiseen. S 1 S 2 NCO 1 NCO 2 Nettolainananto 4. Samalla nettolainanannon kasvu lisää valuutan tarjontaa Kysyntä Valuutan määrä Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning