Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka
|
|
- Tapani Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku Politiikan tarve Suhdannevaihtelut ovat bruttokansantuotteen poikkeamia pitkän ajan tasapainoisen kasvun uralta niihin liittyy myös se, että työttömyys ja hintataso tai sen muutosvauhti eli inflaatio poikkeavat pitkän ajan tasapainotasoiltaan Suhdannevaihteluja aiheuttavat muutokset kansantalouden kokonaiskysynnässä ja tarjonnassa edellä opitulla tavalla Raha- ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntään ja siten tasoittaa suhdannevaihteluita 1
2 Lyhyt ja pitkä aikaväli Edellä luentojen osassa 17 opimme, miten politiikalla voidaan vaikuttaa lainavarojen markkinoilla määräytyvään reaalisen korkokantaan ja sitä kautta taloudelliseen kasvuun Opimme myös osassa 19, miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä rahan kvantiteettiteoria Nyt tarkastelemme raha- ja finanssipolitiikan lyhyen ajan vaikutuksia kokonaiskysynnän kautta Raha- ja finanssipolitiikka ovat suhdannepolitiikkaa eli stabilisaatiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita BKT aika 2
3 2. Rahapolitiikka Opimme edellä, että tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio hintatason laskiessa kokonaiskysyntä kasvaa hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee Sille, että kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason vähenevä funktio, on kolme erilaista selitystä (luentojen osa 20) kulutuksen varallisuusvaikutus investointien korkotasovaikutus viennin valuuttakurssivaikutus Tarkastellaan seuraavassa korkovaikutusta se on tärkein Rahan likviditeettipreferenssiteoria John Maynard Keynes The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää (nimellisen ja reaalisen) korkokannan tason Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Rahan kysynnästä päättää yleisö kotitaloudet ja yritykset Rahan kysyntä määräytyy likviditeettipreferenssien mukaan yleisö pitää hallussaan rahaa ostoksien maksamiseksi mitä korkeampi on korkokanta sitä suurempi on käteisen rahan vaihtoehtoiskustannus (eli menetetty korkotuotto) joten sitä pienempi on rahan kysyntä 3
4 Kaksi eri teoriaa? Opimme edellä (luento 17), että reaalinen korkokanta määräytyy lainavarojen (loanable funds) markkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Opimme edellä myös, että rahan kvantiteettiteorian mukaan rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee kansantalouden hintatason Onko tässä nyt ristiriita, kun sanomme likviditeettipreferenssiteorian määrittelevän korkotason? Toinen teoriaa pätee lyhyellä, toinen pitkällä aikavälillä Lyhyt ja pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä Tuotos määräytyy talouden perustekijöistä Lainavarojen markkinat määräävät reaalisen korkotason Hintataso sopeutuu siten, että rahan kysyntä ja tarjonta tasapainottuu (kvantiteettiteoria) Lyhyellä aikavälillä Kaikki hinnat eivät voi muuttua edellä kerrotuista syistä Hintataso ei voi tasapainottaa rahan kysyntää ja tarjontaa Korkotaso tasapainottaa rahamarkkinat Likviditeettiteoria määrittelee korkotason lyhyellä aikavälillä, kun hintataso ei voi muuttua Rahan tarjonta vaikuttaa korkoon ja tätä kautta kokonaiskysyntään ja siten bruttokansantuotteeseen. 4
5 Kuvio 1. Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta r 1 Koron tasapaino arvo r 2 Rahan kysyntä 0 M d Keskuspankin asettama tarjonta M 2 d Rahan määrä Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Lyhyellä aikavälillä hintataso on vakio Rahan tarjonnan lisäys siirtää rahan tarjontakäyrää oikealle kuviossa 2 korkotaso laskee Koron lasku lisää kokonaiskysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta Kuviossa 2 tämä näkyy kokonaiskysyntäkäyrän siirtymänä oikealle kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi matalamman korkotason vuoksi kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy koska se on esitetty koordinaatistossa, jonka akseleina ovat P ja Y, ei r 5
6 Kuvio 2. Rahan tarjonnan lisäyksen vaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä MS 1 MS 2 Korkokanta Hintataso r 1. Kun rahan tarjonta kasvaa.. P 2....niin korkokanta laskee... r 2 0 Rahan kysyntä hinnoilla P Rahan määrä 0 Y Y AD 2 Kokonaiskysyntä, AD Tuotannon määrä 3....mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää annetulla hintatasolla. Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Rahan tarjonnan lisäyksellä on siis kokonaiskysyntää elvyttävä vaikutus Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen vähentäisi kokonaiskysyntää Rahapolitiikan vaikutuksia voidaan ajatella joko rahan tarjonnan tai korkokannan kautta rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa Rahapolitiikalla voi tällä tavoin vaikuttaa suhdannevaihteluihin Likviditeettiloukku (liquidity trap) tilanne jossa rahan tarjonnan lisäys ei enää alenna korkokantaa eikä siten lisää kokonaiskysyntää Keynes painotti tästä syystä finanssipolitiikkaa 6
7 EKP:n rahapolitiikka finanssikriisin jälkeen Korkoja alentamalla (eli rahan määrää lisäämällä yllä olevassa mallissa) EKP on pyrkinyt lisäämään varsinkin kokonaiskysynnän investointikomponettia, ja sitä kautta tuotantoa ja hintatasoa. Ongelmana on, että pankkien antolainauskorot eivät ole alentuneet rahamarkkinakorkojen tavoin eikä rahapolitiikka ole välittynyt näin ollen kuin osittain yrityksiin ja kotitalouksiin (eikä siten investointeihin) varsinkaan euroalueen kriisimaissa. Euroalueen kriisi: EKP painoi rahapolitiikallaan markkinakorot lähelle nollaa ja sitten nollaan ja jopa negatiivisiksi 7
8 Ongelmana on, etteivät EKP:n toimet välittyneet euroalueella pankkijärjestelmän ulkopuolelle eli yrityksiin ja kotitalouksiin Lähde: Erkki Liikanen Pohjolan luennolla Lähde: Liikanen, kehysriihessä
9 Lähde: Liikanen, kehysriihessä
10 valtioiden velkariisin synnyttämän luottamuspulan vuoksi 10-vuotisten valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) ja euroalue on toipunut hitaasti taantumasta ja inflaatio on tavoitetasonsa alapuolella Lähde: Erkki Liikanen Pohjolan luennolla
11 Lähde: Matti Pohjola, Eurostat Politiikkatoimien seurauksena euro on heikentynyt dollariin nähden Lähde: ecb 11
12 3. Finanssipolitiikka Finanssipolitiikka muodostuu hallituksen niistä päätöksistä, jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen, investointeihin ja siten kansantalouden kasvuun Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa kokonaiskysyntään kansantaloudessa Julkisia menoja koskevilla päätöksillä julkinen valta vaikuttaa kokonaiskysyntään suoraan...mutta verotusta koskevilla päätöksillä välillisesti vaikuttamalla kotitalouksien ja yritysten päätöksiin Finanssipolitiikka Rahapolitiikka vaikuttaa myös samalla tavoin epäsuorasti Julkisia menoja koskevilla päätöksillä on kaksi makrotason vaikutusta kerroinvaikutus (multiplier effect) syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) Alkuperäisen keynesiläisen teorian mukaan kokonaiskysyntä määrää tuotannon tason: C + I + X-M = Y jolloin työllisyys määräytyy tuotantofunktiosta Y = AF(K,L) Hintataso P oletetaan vakioksi Seuraava kuvio esittää makromallimme keynesiläisen version: 12
13 Perusmallin keynesiläinen versio Kokonaiskysynnän vahvistuessa tuotanto eli bkt kasvaa Hintataso on vakio Hintataso Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon tasapainotaso Tuotannon määrä eli BKT 25 Copyright 2004 South-Western Julkisten menojen kerroinvaikutus* Tämä tarkoittaa sitä, että julkiset menot lisäävät kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin mikä on julkisten menojen alkuperäisen lisäys Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille, jotka kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan kasvaneista tuloistaan kulutukseen. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Ja niin edelleen... Olkoon rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) vakio c (0 < c < 1) Kerroin (multiplier) on silloin m = 1/(1-c) m on ykköstä suurempi koska c < 1 *Katso oppikirjasta multiplier effect luvussa Keynesian economics and the IS-LM analysis 13
14 Kertoimen laskeminen Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys G Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin Y 1 = G Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä C 1 = c Y 1 = c G Tämä on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen kasvusta osan c kulutukseen: C 2 = c Y 2 = c C 1 = c 2 G ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: Y = G + C 1 + C = G + c Y 1 + c Y = G + c G + c 2 G +... = (1+c+ c ) G = (1/(1-c)) G (päättymättömän geometrisen sarjan summa) = m G jossa m = 1/(1-c) Yksinkertainen keynesiläinen malli Edellä kuvatun tuloksen voi laskea muodostamalla yksinkertaisen taloudellisen mallin kokonaiskysynnästä Oletetaan että kokonaiskysyntä muodostuu vain yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta Y = C + G...ja että yksityinen kulutus on tulojen kasvava, lineaarinen funktio C = a + cy (a >0, 0<c<1, a ja c ovat vakiota) Nyt kokonaiskysynnäksi saadaan Y = C + G = a + cy + G josta voidaan laskea Y julkisten menojen funktiona Y = (a + G)/(1-c) = m (a+g) => Y = m G Keynesiläisessä teoriassa kokonaiskysynnän ei oleteta riippuvan hintatasosta 14
15 Esimerkki kerroinvaikutuksen laskemisesta Oletetaan että julkisten menojen lisäys on 20 Sen välitön vaikutus kokonaiskysyntään on siis G = 20 Lopullinen vaikutus lasketaan kertoimen avulla jos c = 3/4, niin m = 1/(1-3/4) = 1/(1/4) = 4 kun G = 20 niin kokonaiskysynnän lopullinen kasvu on Y = m G = 4 x 20 = 80 euroa Julkisten menojen syrjäytysvaikutus Julkisten menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole niin suuri kuin mitä kertoimesta voisi päätellä Tämä johtuu siitä, että julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkotason nousuun, kuten opimme luentojen luvuissa 17 ja 21 Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja Osa julkisten menojen kokonaiskysyntää lisäävästä vaikutuksesta syrjäytyy (crowds out) näin investointien vähenemisen kautta Ks kuvio 3 15
16 Kuvio 3. Syrjäytysvaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä Korkokanta Rahan tarjonta 2....mikä lisää rahan kysyntää.. Hintataso mikä lopulta syrjäyttää osan kok.kysynnän lisäyksestä. r mikä nostaa korkotasoa r MD 2 AD 3 AD 2 Rahan kysyntä MD 1 Kokonaiskysyntä, AD 1 0 Rahan määrä 0 Tuotannon määrä 1. Julkisten menojen lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää kerroinvaikutuksen mukaisesti.. Tuloverotuksen kerroinvaikutus Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään epäsuorasti verotuksen kautta Tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen kautta niiden kulutuskysyntään, joka on kokonaiskysynnän komponentti Kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla, mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus, sillä verotuksella ei ole suoraa vaikutusta kokonaiskysyntään Kotitalouksien kulutus C on funktio käteen jäävästä tulosta = tulot Y verot T 16
17 Tuloverotuksen kerroinvaikutus Johdetaan kerroinvaikutus edellä esitetyllä yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla: Y = C + G C = a + c (Y-T), T = verot => Y = a + cy ct + G => Y = (a+g-ct)/(1-c) => Y = (-c/(1-c)) T Verotuksen kerroinvaikutus on siten c/(1-c) negatiivinen koska verotuksen kiristäminen vähentää ja keventäminen lisää kokonaiskysyntää pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus Verotukseen liittyy myös syrjäytysvaikutus Avoimen kansantalouden kerroin Lisätään malliin vienti ja tuonti Vienti määräytyy ulkomailta, mutta tuonti riippuu kotimaan tulotasosta Y: Y = C + G + X - M C = a + c (Y-T), T = verot M = d + ey X on annettu (oletetaan X = 0) Oletetaan mallin yksinkertaistamiseksi, että T = 0 => Y = a + cy + G d e Y => Y = (a-d+g)/(1-c+e) => Y = (1/(1-c+e)) G 17
18 Kuinka suuri julkisten menojen kerroin voisi olla? Avotaloudessa kerroin on m = 1/(1-c+e) Se on sitä suurempi mitä enemmän kulutetaan eli mitä suurempi on rajakulutusalttius c mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta m Keynes kerroin 2-3 Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa luvun laman aikana Paul Krugman Euroopan maissa kerroin on noin 0,7 Nykytutkimus kerroin on positiivinen mutta ei ykköstä suurempi Yksinkertainen laskelma Suomelle: yksityisen kulutuksen bkt-osuus on 0,5 ja tuonnin 0,4 => m = 1/(1-0,5+0,4) = 1/0,9 = 1,1 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Suhdannepolitiikan tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita Käytännön ongelmana on ajoitus rahapolitiikassa koron muutokset vaikuttavat 6-9 kuukauden viiveellä finanssipolitiikassa viiveet ovat vieläkin pitempiä, koska monet toimet edellyttävät eduskunnan päätöksiä suhdannevaihtelut pitäisi siksi osata ennakoida, mutta kuten luvussa 20 todettiin ne eivät ole ennustettavissa päätösten vaikutukset voivat siksi osua väärään suhdannevaiheeseen elvytys vaikuttaa vasta korkeasuhdanteessa kokonaiskysynnän hillitseminen osuu laskusuhdanteeseen kuten EKP:n päätös nostaa korkoja heinäkuussa
19 Milton Friedman ehdotti siksi, että on rahapolitiikassa on parempi käyttää yksinkertaisia sääntöjä eikä reagoida ollenkaan suhdanteisiin sääntö määrittelisi rahavarannon kasvun vakiovauhdilla Ns. Taylorin sääntö (Taylor rule) on modernin rahapolitiikan perusta: keskuspankin ohjauskorko = pitkän ajan reaalikorko + inflaation tavoitetaso + a (inflaatiovauhti tavoitetaso) + b tuotantokuilu jossa a ja b ovat vakiokertoimia (a > 1, b >0) Jos inflaatiotavoite = 2 % ja pitkän ajan reaalikorko = 2 %, tulisi ohjauskoron olla 4 %, kun kansantalous on vakaan kasvun uralla, jolloin inflaatio vastaa tavoitetta ja tuotantokuilu = 0 inflaation kiihtyessä korkoa nostetaan taantumassa (negatiivinen tuotantokuilu) korkoa lasketaan Myös finanssipolitiikassa korostetaan päätösperäisen (discretionary) politiikan asemasta automaattisia vakauttajia (stabilaattoreita) ne ovat mekanismeja, jotka vaikuttavat ilman erillistä päätöstä suhdanteita tasaavasti progressiivinen tuloverotus kiristää verotusta korkeasuhdanteessa ja hillitsee siten kokonaiskysynnän kasvua työttömyyskorvaukset lisäävät julkisia menoja matalasuhdanteessa ja elvyttävät siten kokonaiskysyntää 19
20 Nykyisessä taantumassa rahapolitiikka on Liikasen mukaan ainakin estänyt suuren laman syntymisen markkinakorot on saatu pudotettua lähelle nollaa Finanssipolitiikasta euroalueella Keynesin mukaan rahapolitiikka ei toimi silloin, kun ollaan likviditeettiloukussa (eli kun korot on jo painettu nollaan), koska narulla ei voi työntää Finanssipolitiikka on sen sijaan periaatteessa tehokasta kerroinvaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä kun niitä tarkastellaan yksittäisen maan kannalta koko euroalueella ne voisivat olla suuria mutta silloin pitäisi elvyttää yhdessä Kriisimaiden ongelmana on, ettei niillä ole varaa elvyttää, sillä julkiset taloudet ovat alijäämäisiä, eivätkä ne saa lainaa rahoitusmarkkinoilta Jäljelle jää siten julkisten talouksien sopeuttaminen, vaikka toimet heikentävät kokonaiskysyntää 20
21 Julkiset taloudet ovat tasapainottumassa mutta julkisen velan osuus BKT:sta pysyy korkeana DE= Saksa, EL= Kreikka, SE= Ruotsi Lähde: Eurostat 21
22 Talouskasvua ei ole saatu aikaan, mutta pankit on pelastettu Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat Pankkikriisi X Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät Julkisen talouden velkakriisi Lähde: Antti Suvanto Kriisi ei kuitenkaan ole ohi Lähde: Erkki Liikanen, Pohjolan luennolla
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
Lisätiedot21 Raha- ja finanssipolitiikka
21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 34; Taloustieteen oppikirja, luku 13
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
Lisätiedot21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)
21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotKerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Eilen: BKT:n komponentit 1975 2017 25 20 investoinnit, vienti ja tuonti vaihtelevat voimakkaasti yksityinen kulutus on huomattavasti
LisätiedotESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 17.02.2017 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotKappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotMakrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen
Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
LisätiedotFinanssikriisin pitkä jälki ja Suomi
Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma
LisätiedotKappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala
Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä
LisätiedotPaikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotTU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä
TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009
Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.
TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat
Lisätiedot1/20/2010. Makrotalousteoria 1. Luennon aiheet. Esimerkki keynesiläisestä kerroinvaikutuksesta. Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II
Makrotalousteoria 1 Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II Markku Siikanen Luennon aiheet Luennon aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Säästämisen paradoksi Keynesin mallissa
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotMakrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen
Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus
LisätiedotHakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma
Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen tietoinen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1
TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotLuoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
13/1/18 Johdanto Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotMakrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2
Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
Lisätiedot31 Korko määräytyy maailmalla
31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotMaailmantalouden näkymät
Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4
LisätiedotOsa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka
Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen
LisätiedotTalouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia
Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista
LisätiedotEurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska
Lisätiedot