POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös 2009

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2009 tilinpäätös 1. Toimintakertomus... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Sairaanhoitopiirin hallinto... 5 Sairaanhoitopiirin toiminta... 7 Sairaanhoitopiirin henkilöstö... 13 Riskien hallinta sairaanhoitopiirissä... 16 Ympäristötekijät... 19 Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 20 Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä... 20 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen... 21 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 22 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous... 29 Tilikauden tuloksen käsittely... 35 2. Talousarvion toteutuminen... 36 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosyksiköittäin... 36 Tavoitteiden ja tuloslaskelmaosan toteutuminen, käyttötalousosan ja tuloslaskelman vertailu... 43 Investointiosan toteutuminen, investointiosan vertailu... 44 Rahoitusosan vertailu, rahoituslaskelmaosan vertailu... 46 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 47 3. Tilinpäätöslaskelmat... 48 Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma... 48 Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma... 49 Sairaanhoitopiirin tase... 50 Konsernituloslaskelma... 52 Konsernin rahoituslaskelma... 53 Konsernitase... 54 4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 56 Sairaanhoitopiirin liitetiedot... 56 Konsernin liitetiedot... 64 5. Eriytetty tilinpäätös... 70 Diagnostiikka-yksikön tuloslaskelma... 70 Diagnostiikka-yksikön rahoituslaskelma... 71 Diagnostiikka-yksikön tase... 72 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 74 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 74 Tilinpäätösmerkintä... 75 7. Luettelot ja selvitykset... 76 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 76 Luettelo käytetyistä tositelajeista... 76 8. Liiteosa... 79 Toimielimet... 80 Henkilöstökertomus... 86 Tilastot... 126

1 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen oli maailmanlaajuisen laman seurauksena vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla erittäin jyrkkää. Suomen BKT supistui vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan 7,6 %. Taantuman syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 loppupuoliskon aikana ja taloudellinen aktiviteetti alkoi elpyä. Nyt talous on asettumassa hitaan kasvun uralle. Vuonna 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena. Työllisten määrä väheni vuonna 2009 noin 80 000 henkilöllä, työttömien määrä lisääntyi yli 50 000:lla. Työttömyysaste nousi keskimäärin 8,5 %:iin. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan syvenevän vuonna 2010 noin 3,5 %:iin BKT:sta. Kuntatalous heikkeni vuonna 2009 ja pysyy kunnallisverotuksen suuresta kiristymisestä huolimatta heikkona myös vuonna 2010. Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2009 noin 4,8 %. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2009 vain 0,4 % ja valtionosuudet 7,4 %. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan noin 60 milj. euroa negatiiviseksi. Vuosikate eli käyttömenojen ja tulojen erotus oli vuonna 2009 miinusmerkkinen 25 kunnassa. Vuosikate oli pienempi kuin poistot 146 kunnassa. Pohjois- Pohjanmaalla, kuten koko Suomessa, kuntien keskimääräinen vuosikate heikkeni (362 e/as. > 275 e/as.) samalla kun kuntien lainkanta kasvoi (1629 e/as. > 1875 e/as.). Kuntakohtaiset vaihtelut ovat sairaanhoitopiirimme alueella suuria. Vuoden 2009 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vähintään tyydyttävästi hoitotakuun velvoitteita lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä väheni 1,7 %, mutta hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi 0,9 % vuoteen 2008 verrattuna. Jäsenkuntien käyttämien palvelujen määrä kasvoi hoidossa olleiden potilaiden ja avohoitokäyntien määrällä mitattuna. Sen sijaan hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä väheni voimakkaasti ja selvästi suunniteltua enemmän. Ulkokuntien käyttämien palvelujen volyymi ja laskutus kasvoivat selvästi. Hoidossa olleiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien potilaiden määrä lisääntyi 3,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan toimintatuottojen toteuma oli 100,7 %, 450,5 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutus toteutui suunnitelman mukaisesti. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle kasvoi suunnitellusti (toteuma 101,5 %). Toimintakulujen kasvu jäi vuonna 2009 hieman ennakoitua pienemmäksi, toteuma oli 99,3 %, 431,7 milj. euroa. Vuoden 2009 vuosikate on 20,2 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,2 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutus oli vuonna 2009 noin 757 e/as, mikä on noin 7e/as vähemmän kuin vuodelle 2009 tarkistetussa käyttösuunnitelmassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asema kansallisessa vertailussa on säilynyt erittäin hyvänä kun asiaa tarkastellaan kustannusten ja palvelutarpeen kautta. Alueemme väestön kansansairauksien summaindeksi on lähes 40 % korkeampi kuin maassa keskimäärin, sairastavuusindeksi on noin 14 % keskiarvon yläpuolella. Erittäin korkeasta palvelutarpeesta huolimatta sairaanhoitopiirin kustannukset erikoissairaanhoitoon ovat vain 96 % maan keskiarvosta. Kun tarkasteluun otetaan koko terveydenhuolto, mukaan lukien perusterveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto ja vanhusten laitospalvelu, jää Pohjois-Pohjanmaan kustannustaso yhä koko maan keskiarvon alapuolelle. Vuoden 2009 alusta sairaanhoitopiiri siirtyi valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg:n käyttöön hoidon tuotteistuksessa ja laskutuksessa somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta. Tällä varmistetaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Vuoden 2009 aikana toteutettiin myös järjestelmä, jossa jäsenkunnat voivat tarkastella ja tarvittaessa tehdä muutosesityksiä sairaanhoitopiirin arvioihin alueensa asukkaiden hoidon määrästä seuraavan vuoden talousarviota varten. Järjestelmän avulla on mahdollista toteuttaa todelliseen tarpeeseen ja määrään perustuva palvelujen tilaus. Vuoden 2009 aikana sairaanhoitopiiri ei onnistunut hoitotakuun velvoitteiden täyttämisessä. Joulukuun lopussa yli 6 kuukautta hoitoa odottaneiden kokonaismäärä oli 634. Tilanne on valtakunnallisessa vertailussa suhteellisesti heikoin. Jonojen kasvun taustalla ovat kustan- 3

2009 TOIMINTAKERTOMUS nusten kasvun hillitsemiseksi tehdyt, välttämättömät säästötoimenpiteet, osaavan sijaishenkilöstön vajaus sekä syksyn 2009 influenssa A(H1N1)-pandemia. Tilanne pyritään korjaamaan vuoden 2010 loppuun mennessä pääasiassa omalla lisätyöllä. Hoidon lisääntyvään tarpeeseen vastaaminen helpottuu, kun rakenteilla oleva avohoitoyksikkö otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välistä yhteistyötä tiivistetään. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi strategia ja sitä tukeva omistajastrategia hyväksyttiin valtuustossa 14.12.2009. Strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Nykyistenkin säädösten mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaalla suunnitelmassa sovitaan työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli koko palveluketjun (sosiaalitoimi perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) hallintaan. Suunnitelmaa tukee kolmivuotinen rahoitus- ja kehityssopimus. Se sisältää arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Voimakkaasti resursseja ohjaavana elementtinä on linjaus, jonka mukaisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on korkeintaan 3 % vuodessa ja pienempi kuin perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannusten kasvu. Toimivan hoidonporrastuksen jäntevä järjestäminen edellyttää niin sairaanhoitopiirin kuin kuntienkin näkökulmasta kansanterveystyön ja osittain sitä tukevan peruserikoissairaanhoidon kokoamista suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Sama tavoite on myös sairaanhoidollisissa tukipalveluissa, huollossa ja hallinnossa. Terveydenhuollon toimivin palveluverkko rakentuu siten, että sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Tavoitteena on luoda yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja toimiva työnjako niin sairaanhoitopiirissä kuin koko erityisvastuualueella. Kuntien menopaineet säilyvät korkeina myös lähitulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointipalvelujen, erityisesti terveyspalvelujen kysyntää ja kasvattaa kuntien menoja samalla kun tulopohja kapenee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tämän johdosta veronkorotuspaineet säilyvät suurina. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa on tehty pitkään yhteistyötä. Tulevaisuudessa olemme valmiita tiivistämään yhteistyötä entisestään. Tähän toivomme ja oikeutetusti myös vaadimme tarvittavan tuen myös kansallisen ohjauksen kautta. Siihen liittyy vaatimus selkeästä lainsäädännöstä sekä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ja valtionosuuksien oikeudenmukaisuuden (tarve-perusteisuus) varmistamisesta. Normiohjauksen pitää mahdollistaa myös alueellisen innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntäminen näköpiirissä oleviin haasteisiin vastaamisessa. Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja 4

TOIMINTAKERTOMUS 2009 Hallinto Organisaatio 2009 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. Tilintarkastajat HALLITUS Sisäinen tarkastus HALLINTOKESKUS Sairaanhoitopiirin johtaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja TULOSYKSIKÖT ja vastuualueet OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (OYS) NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Synnytykset ja naistentaudit Perinnöllisyyslääketiede LAPSET JA NUORET Lapset ja nuoret Tutkimus- ja kehittämisyks. SISÄTAUDIT Sisätaudit Yhteispäivystys Tutkimus- ja kehittämisyksikkö LEIKKAUS- JA TEHOHOITO Kirurginen Anestesia Tutkimus- ja kehitysyksikkö KUNTOUTUS Neurologia Fysiatria Lääkinnällinen kuntoutus Yleislääketiede Terveyspalvelut Sosiaalitoiminta AISTINELINTEN SAIRAUDET JA SYÖPÄSAIRAUDET KNK-taudit Hammas- ja suusair. Silmätaudit Syöpät. ja sädehoito Ihotaudit PSYKIATRIA Erityispalvelualue Väestöpalvelualue Lastenpsykiatria Toiminnan tuki OULAS- KANKAAN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA Oulainen VISALAN SAIRAALA (psykiatria) VISALAN SAIRAALA Ylivieska DIAGNOSTIIKKA-YKSIKKÖ Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Radiologia Lääkehuolto Rahoitus HUOLTOPALVELUT Hankintapalvelut Ravintopalvelut Sairaalahuoltopalvelut Kuljetuspalvelut TEKNIIKAN PALVELUT Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka 5

2009 TOIMINTAKERTOMUS Valtuuston tärkeimmät päätökset Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1 5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 35 kuntaa ja Oulun yliopisto. Uusi valtuusto aloitti toimikautensa 30.3.2009 ja kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa. Uuden hallituksen työskentely alkoi 20.4.2009. Kokouksessa 30.3.2009 Valtuusto valitsi toimikaudekseen valtuuston puheenjohtajaksi Risto Säkkisen Iistä, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Niilo Keräsen Taivalkoskelta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Esko Kurvisen Oulusta. Valtuusto valitsi pöytäkirjanpitäjäksi ja sihteeriksi hallintolakimies Sari Haatajan. Hänen poissaolojensa aikana pöytäkirjanpitäjänä ja sihteerinä toimii kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Valtuusto valitsi toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kyösti Juujärvi Utajärveltä ja varapuheenjohtajaksi Eija Säilynoja Oulusta. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, johon kuuluu 7 jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Unto Valpas Raahesta ja varapuheenjohtajaksi Henrik Hämäläinen Pudasjärveltä. Kokouksessa 8.6.2009 Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2008. Tilikauden tuloksesta, -16 209 399,29 euroa, päätettiin vähentää poistoeroa 51 955,56 euroa ja siirtää tilikauden alijäämä 16 157 443,73 euroa taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 talousarvioon huoltopalvelujen, tekniikan palvelujen ja sisätautien tulosyksikön sekä hallintokeskuksen määrärahoihin tehdyt sisäiset siirrot. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen, jossa valtuusto edellytti hallituksen ryhtyvän välittömästi toteuttamaan sille esiteltyjä sopeuttamistoimenpiteitä. Valtuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2008. Valtuusto merkitsi tilintarkastuskertomuksen 2008 tiedoksi. Valtuusto hyväksyi vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille, lukuun ottamatta vuoden 2008 alussa toiminutta sairaanhoitopiirin johtajaa, tilikaudelta 1.1. 31.12.2008. Valtuusto valitsi sairaanhoitopiirin tilintarkastajaksi vuosiksi 2009 2012 JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Risto Hyvönen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja oikeutettiin allekirjoittamaan tarjoukseen perustuva kuntalain mukaista tilintarkastusta koskeva sopimus kuntayhtymän ja valitun tilintarkastusyhteisön välillä. Valtuusto hyväksyi muutoksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintosääntöön 1.7.2009 alkaen. Valtuusto vahvisti hallintoylihoitajan viran kelpoisuusehdon. Kokouksessa 14.12.2009 Valtuusto hyväksyi valtuuston varapuheenjohtajien määrää koskevan työjärjestyksen 1 :n 2 momentin muutoksen ja valitsi jäljellä olevaksi toimikaudekseen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Mikko Raudaskosken Oulusta. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistajastrategian ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian 2010 2015. Valtuusto totesi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin toiminnan, varojen, velkojen, vastuiden ja sitoumusten siirtyvän Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 1.1.2010 alkaen. Valtuusto hyväksyi hallintosäännön valmistelun jatkamisen seuraavilla periaatteilla: valta- ja vastuusuhteet määritetään selkeästi ja pääasiallisesti suoraan hallintosäännössä; käyttöön otetaan yksi yli yhden -(esittely) päätösmenettely ja yksijohtajajärjestelmä. Valtuusto hyväksyi kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2010 2012 ja talousarvion vuodelle 2010. Vuonna 2010 jäsenkunnilta valmiusrahastoon kannettavaksi maksuksi vahvistettiin 14 euroa/asukas. Hoitokustannusten tasausrahastoon vuonna 2010 kannettavaksi maksuksi päätettiin 13 euroa/asukas. Valtuusto valitsi hallintoylihoitajan virkaan filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri Pirjo Kejosen. 6

TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2009 oli sairaanhoitopiirin toiminnan kannalta vaiheikas: hoitotakuun toteuttaminen kevätkaudella, influenssapandemiaan varautuminen ja syksyyn painottunut toiminnan sopeuttaminen menobudjettiin. Henkilöstökulut ja työpanokset olivat erityisen tarkastelun kohteena koko toimintavuoden ajan tiukentuneen kuntatalouden vuoksi. Avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän kehitys vuosina 2000-2009 Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv. + Oulusk. pth:n päiv.) Voimavarojen joustavaa yhteiskäyttöä lisättiin. Vuodeosastojen kokonaispaikkamäärää vähennettiin kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa ja yhteiskäyttöä lisättiin erityisesti sisätaudeilla, neurologialla, lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja kirurgialla. Hoidonporrastusta tarkennettiin yhteistyössä perusterveydenhuollossa, ja sovittiin joidenkin uusien potilasryhmien hoidon siirtämisestä perusterveydenhuoltoon. Lähetteiden käsittelyä tehostettiin ja lähetteitä alettiin käsitellä ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä. Näin sähköisten konsultaatioiden määrä nousi merkittävästi ja vastaavasti poliklinikoiden paine vähenee. H1N1-influenssaan varautuminen aloitettiin loppukeväästä päivittämällä suunnitelmat yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Toiminnallinen varautuminen aloitettiin syyskaudella, ja pandemian puhjetessa rokotuskampanja järjestettiin loppusyksystä. Pandemian hoidosta laadittiin erillinen raportti, jossa arvioitiin siitä koituneen lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä noin 600 000 euroa. Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Keväällä kirurgialla jouduttiin turvautumaan lisäresurssointiin hoitotakuurajojen saavuttamiseksi. Tavoite saavutettiin, mutta kesällä hoitojonot pitenivät. Suuntaa ei pystytty muuttamaan syyskaudella, vaan joulukuun lopussa 2009 yli 6 kuukautta hoitoa odottaneiden mää- Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. 7

2009 TOIMINTAKERTOMUS rä oli yli 600. Syynä oli tiukka menobudjetti, pätevän sijaishenkilöstön puute erityisesti kirurgialla sekä pandemian aiheuttamat toiminnan supistukset. Hoidossa olleiden potilaiden määrä nousi vuoteen 2008 verrattuna 0,9 %. Avohoitopainotteisuus lisääntyi jopa suunniteltua vahvemmin, ja erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyivät 2,1 %. Hoitojaksojen määrä laski 1,4 % edellisvuoteen verrattuna ja hoitopäivät vähenivät 2,0 %. Keskimääräinen hoitoaika pysyi 4,7 vrk:ssa. Uusien lähetteiden ja hoidon aloitusten määrä laski 2,4 % ja ensikäynti uusintakäynti-suhde kasvoi hieman. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit vähenivät 0,4 %, mutta ylittivät kuitenkin asetetun tavoitteen. Hoidon saatavuus heikkeni vuodesta 2008. Keskimääräinen odotusaika vuoden vaihteessa hoitoon tai leikkaukseen oli 42 vrk (v. 2008 34 vrk) ja ensikäynnille 48 vrk (42 vrk). Hoitoon pääsyä odotti nyt 6 212 potilasta (v. 2008 4 073) ja ensikäyntiä 8 276 potilasta. Ensikäyntiä odottavien määrä oli hieman pienempi kuin v. 2008 (8570). Hoitotakuun piiriin kuuluvia yli 6 kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden lopussa yli 600, kun 2008 vuonna määrä oli alle 100. Vuoteen 2007 verrattuna tilanne oli hieman parempi; silloin hoitoa odottavia oli lähes tuhat. Ongelma-alueet ovat tekonivelkirurgia, käsikirurgia ja plastiikkakirurgia. Uusien lähetteiden käsittelyä saatiin tehostettua. Keskimääräinen käsittelyaika oli 3 vrk, ja yli 3 viikon käsittelyaikoja oli enää vain 3,4 %. Hoidonaloitukset (saap. lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet) ja hoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) vuosina 2000-2009 (shp:n oma erikoissairaanhoito) Hoidonaloitukset (saap. lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet) yhteensä (1000 lähetettä) Ilman lähetettä saapuneiden osuus Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin terveyden edistämisen toimintaa tehostettiin perustamalla TERE-yksikkö. Kertomusvuosi oli toiminnan käynnistämisen, henkilöstön rekrytoinnin ja vakiinnuttamisen aikaa. Yksikön tehtävänä on ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen organisointi sairaanhoitopiirissä sekä alueellinen koordinointi mm. koulutuksen, konsultaation ja valmennuksen keinon. Sairaanhoitopiirin kokemus diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanosta osoitti sairauksien ehkäisykeinojen toimivan käytännössä. TERE-toiminta tukee hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneiden kuntien toimintaa ja maakunnallisen hyvinvointiohjelman toimeenpanoa. Uusi yksikkö kokoaa yhdessä kuntien lähipalvelutoimijoiden kanssa alueelle sopivia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyviä käytäntöjä ja levittää niitä alueen tarpeisiin. Sairaanhoitopiirin uusi strategia vuosille 2010-2015 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus asetti 29.10.2007 toimikunnan uuden strategian laatimiseksi sairaanhoitopiirille. Maaliskuussa 2008 hallitus asetti erillisen omistajastrategia- 8

TOIMINTAKERTOMUS 2009 toimikunnan Oulun seutuhallituksen 15.11.2007 tekemän aloitteen pohjalta. Toimikuntien työn aikarajaksi asetettiin joulukuu 2009. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi strategiat 14.12.2009. Uuden strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa korostuu entisestään. Uusi strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on varmistaa väestön tasavertainen korkeatasoinen palvelujen saanti, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Valmistuneen strategian pohjalta kaikki sairaanhoitopiirin tulosyksiköt laativat oman yksikkökohtaisen strategiansa tavoitteineen ja mittareineen. Näin varmistetaan strategiassa määriteltyjen yhteisten arvojen ja päämäärien huomioon ottaminen ja niihin sitoutuminen koko sairaanhoitopiirin toiminnassa. Erikoissairaanhoidon kehitysnäkymien, teknologian ja tietohallinnon, tilojen ja investointien, tutkimustoiminnan, sekä viestinnän ja raportoinnin osalta laaditaan tarkemmat erillisstrategiat tai toimenpideohjelmat. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös OYS:n erityisvastuualuestrategian laatiminen. Kehittämistoiminta Sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jatkui hyvin aktiivisena. Työtä tehtiin kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella ja erityisvastuualueen tasolla ja toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Erityisenä kehittämiskohteena vuonna 2009 oli hoidonporrastuksen tehostaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Lähetteet käsitellään ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä, joihin voidaan vastata sähköisellä palautteella. Myös eri potilasryhmiä ja kontrollikäyntejä pystyttiin yhteistyössä siirtämään perusterveydenhuollon tehtäväksi. Erityisvastuualue-yhteistyö tiivistyi entisestään yhteisen erva-koordinaattorin aloittaessa toimintansa. Alueellisia yhteistyötarpeita kartoitettiin sairaanhoitopiireihin tehdyillä käynneillä. Yhteistyötä sairaanhoidon lisäksi kehitetään myös henkilöstöhallinnossa, työhyvinvointiasioissa ja rekrytoinnissa. Alueellista koulutusyhteistyötä jatkettiin entiseen tapaan. Toimintojen kehittämisen ja tehostamisen kannalta koettiin, että tiedonvaihto sairaaloiden toimintakäytännöistä näillä osa-alueilla on tarpeen. Erityisvastuualueen tavoitteena on turvata osaavan henkilöstön saatavuus alueella sekä luoda keinoja sen vahvistamiseen. Vuoden aikana toimintakäytäntöä suunniteltiin. Tärkeää on miettiä toimintamalli, joka mahdollistaa osaavan henkilöstön liikkuvuuden sujuvasti alueella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien johto päätti kokouksessaan 19.5.2009 selvittää laboratoriotoiminnan yhteistyömahdollisuuksia alueella. Laboratoriot ovat tehneet vapaamuotoista yhteistyötä, mitä on mahdollista syventää. Tietojärjestelmiä, laitteita, menetelmiä, laatujärjestelmää, viitearvoja, ohjekirjoja ja työtapoja yhtenäistämällä työn tuottavuutta ja laatua on mahdollista lisätä pitkällä aikavälillä. Jotta ammattitaitoisen ja riittävän laboratoriohenkilöstön saatavuus turvataan jatkossakin, se edellyttää yhteistyötä terveydenhuollon yksiköiden ja koulutusorganisaatioiden kesken. Raportti selvitystyöstä valmistuu kevään 2010 aikana. Sairaanhoitopiirin laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämisen pääpaino oli palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa Haipro-terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka myötä vaara- ja haittatapahtumien ilmoittaminen, seuranta ja raportointi sekä näihin pohjautuva toiminnan kehittäminen systematisoituivat. Vaaratapahtumailmoituksia tehtiin sairaanhoitopiirissä yhteensä 2 388, joista noin neljännes kohdistui lääke- ja nestehoitoon. 9

2009 TOIMINTAKERTOMUS Laatupalkintoja saivat vuonna 2009 hankkeet Käypä radiologia osana käypää hoitoa, Kohti hiljaista raporttia ja Lasten lihavuuden hoidon kehittäminen ja hoitoketjuyhteistyö, ja kunniamaininnan hankkeet Rytmihäiriöpotilaan puhelinohjaus ja Potilasohjausvihko Sohvi. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät hankkeet etenivät. KAISAprojekti, jossa jatkettiin ESKO-potilastietojärjestelmän kehittämistä valtakunnallisten linjausten mukaisesti, päättyi syksyllä 2009. Sosiaalija terveysministeriö katselmoi hankkeen, ja sen todettiin saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. ESKO:n ja muiden potilastietojärjestelmien kehittämistyötä jatketaan toistaiseksi sairaanhoitopiirin omana hankkeena ilman ulkopuolista rahoitusta. Kehitystyön keskeisenä tavoitteena on rakentaa kansallisia vaatimuksia vastaavat yhteydet sähköiseen reseptiarkistoon ja sairauskertomusarkistoon. Hoitotyön sähköisen kirjaamismallin kehittäminen (HOIKE= Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönotto) eteni osana KAISA-hanketta. Sairaanhoitopiirissä käynnistyi kertomusvuonna kolme KASTE-ohjelman mukaista ja ministeriön osarahoittamaa hanketta: Terveempi Pohjois-Suomi, Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, joka on Pohjois-Savon koordinoiman Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hankkeen (VeTe-hankkeen) osahanke, sekä Keski-Pohjanmaan koordinoima Tervein mielin Pohjois-Suomessa. VeTe-osahankkeen puitteissa jatkettiin aiemmin aloitettua viiden potilasryhmän ohjauksen kehittämistä ja potilasohjauksen toimintamallien käyttöönottoa. Pääasiallisin toimintatapa oli henkilöstölle suunnatut koulutukset sairaanhoitopiirin yksiköissä ja terveyskeskuksissa. PPSHP:llä on tämän osahankkeen vetovastuu. Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) hanke on PPSHP:n koordinoima ja koostuu useita eri osahankkeista. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat sairaanhoitopiirin ohella kunnat, kuntayhtymät, yhteistoimintaalueet ja Kainuun maakunta sekä järjestöt ja yhdistykset. Asiantuntijaorganisaatioina toimivat THL, STM, TTL, PPSHP, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, POSKE, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun lääninhallitus. Tavoitteena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Mallien ja rakenteiden toimivuuden testaus eri alueilla käynnistyi vuonna 2009, ja hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään jatkossa TERE -toiminnan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimintamallin puitteissa koko maakuntaan sekä Kaste-yhteistyömallilla muualle Pohjois-Suomeen. TerPS-hankkeessa kehittämistyö käynnistyi viidellä osa-alueella: 1) terveyden hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen sekä seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen, 2) johtamisja toimeenpanorakenteen selkeyttäminen, 3) kuntalaisten osallistumisen ja osallisuuden vahvistaminen, 4) osaamisen kehittäminen sekä 5) uusien toimintamallien ja palveluprosessien kehittäminen. Tämä laaja-alainen kehittämistoiminta tukee monin tavoin TERE -toiminnan vakiinnuttamista. Sairaanhoitopiiri osallistui myös Pohjois-Pohjanmaalla sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tavoittelevaan TEROKA-työhön yhdessä THL:n, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun lääninhallituksen kanssa. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa aluetasoista tietoa päätöksenteon tueksi ja terveyserojen huomioiminen kaikessa terveyden edistämistyössä. Tavoitteen saavuttamista tukee osaltaan lokakuussa 2009 julkaistu alueellinen raportti. STM:n osittain rahoittama hanke Tuotannon ohjausjärjestelmän ja sii- Kansainvälisestä pohjoisten haja-asutusalueiden terveydenhuollon palvelujen saatavuus -hankkeesta keskustelevat kehitysjohtaja Pasi Parkkila, projektikoordinaattori Minna Mäkiniemi ja hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. 10

TOIMINTAKERTOMUS 2009 hen liittyvän potilaskohtaisen kustannus- ja resurssilaskentamallin laajennus: Palvelujen suunnittelu-, tarvearviointi- ja tilausmalli (kunnat ja muut palvelujen käyttäjät) päättyi. Hankkeen tuloksena toteutetulla PPSHP:n Ecomed-PP -ohjelmalla tehtiin jo vuoden 2010 sairaanhoitopiirin myynnin suunnittelu ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvearviot. Vuoden 2010 aikana otetaan käyttöön järjestelmän kuntasovellutus, jolloin jäsenkunnat ja yhteistoiminta-alueet voivat ohjelman avulla arvioida ja vastata PPSHP:n yksiköiden tekemiin tuotekohtaisiin suunnitelmiin sekä tehdä erikoissairaanhoidon palveluiden tilaukset. Sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Finohtan HALO-työryhmän tavoitteena on terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöönotto yhteistyössä kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiiri osallistui myös Stakesin hallinnoimiin terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittämishankkeeseen ja terveydenhuollon tuottavuuden vertailuhankkeeseen sekä hoidon vaikuttavuutta arvioivaan Perfect-hankkeeseen. Yksiköt osallistuivat lisäksi useisiin valtakunnallisiin erikoisalakohtaisiin kehittämishankkeisiin. Kansainvälisistä hankkeista jatkui Euroopan Unionin Northern Periphery Program -ohjelman rahoittama hanke Competitive health services in sparsely populated areas e-health applications across the urban-rural dimension. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi tätä hanketta, jossa yhteistyökumppaneina toimivat osapuolet Skotlannista, Irlannista, Ruotsista ja Norjasta. Hankkeen tarkoituksena on etsiä parhaita käytäntöjä ja kehittää uusia toimintamalleja terveydenhuollon laadun ja saatavuuden turvaamiseksi harvaanasutulla alueella. Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Tähän tarkoitukseen valtio myöntää EVO-tutkimusrahoitusta, jonka määrä perustuu aikaisempien vuosien tutkimusaktiivisuuteen. Vuodelle 2009 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisupistemäärä laski hieman vuodesta 2008 (960 -> 933,8), ja valtion rahoitusta saatiin noin 4,4 milj. euroa. Tästä summasta ohjattiin edelleen suoraan tutkimukseen noin 30 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta käsitteli kertomusvuonna 88 uutta lausuntopyyntöä ja 293 muuta pyyntöä meneillään oleviin tutkimuksiin liittyen sekä 39 asiaa, jotka liittyivät yleensä tutkimustoiminnan eettisiin puitteisiin. Sairaanhoitopiirin yksiköissä käynnistyi 32 uutta kliinistä lääketutkimusta ja 4 tutkijalähtöistä tutkimusta, joilla on ulkopuolinen rahoittaja (ei julkinen tai säätiöpohjainen). Kaiken kaikkiaan sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin ilmoitettiin 213 tutkimusta ja opinnäytetyötä. Valtaosa sairaanhoitopiirin kliinisestä tutkimus- ja julkaisutoiminnasta tapahtuu hajautettuna eri yksiköissä. Julkaisuja valmistui n. 400 kappaletta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui 48 väitöskirjaa, joista 31 oli kliinisiltä aloilta. Sairaanhoitopiirin kliinisen tutkimuksen keskus (Clinical Research Center, CRC) toimi nyt kuudetta vuotta. Tutkimusryhmiä oli viideltä kliiniseltä alalta: ihotaudit, kirurgia, naistentaudit, neurologia ja sisätaudit. Vuonna 2009 keskuksessa toimi 16 tutkimusprojektijohtajaa, 28 tutkijatohtoria ja/tai vanhempaa tutkijaa, 67 väitöskirjatyöntekijää, 2 pro gradu -työntekijää sekä 15 henkilöä avustavissa laboratoriotehtävissä. Vaikka kliinisen tutkimuksen keskus on hallinnollisesti osa sairaanhoitopiiriä, henkilökunnasta suurin osa työskenteli yliopiston määräaikaisissa virkasuhteissa tai apurahatutkijoina. Väitöskirjatyöntekijät ovat pääsääntöisesti joko lääketieteen tai biotieteiden alalta. Keskuksessa tehtävä sydäntutkimus on laaja-alaista ja edustaa alansa huippua maailmassa. Sydäntutkimuksessa on keskitytty ateroskleroosin molekulaarisen ja metabolisen taustan selvittämiseen, alkoholitutkimukseen ja sydänkirurgian alalla tehtävään tutkimukseen. Keskuksessa tehdään uraauurtavaa kantasolututkimusta aikuisten kantasoluilla sekä korkeatasoista neurotiedetutkimusta mm. perehtymällä dementioiden geneettiseen epidemiologiaan sekä erilaisiin mitokondriotauteihin ja -häiriötiloihin. Lisäksi keskuksessa tutkitaan perinnöllisten ihon rakkulatautien sekä ihoja suolistosyöpien mekanismeja ja lapsettomuuden sekä monirakkulaisen munasarjataudin syitä. Vuonna 2009 kliinisen tutkimuksen keskuksen tutkijat julkaisivat 62 tieteellistä alkuperäisjulkaisua kansainvälisissä sarjoissa. Lisäksi keskuksessa valmistui 3 väitöskirjaa ja 1 pro gradu -tutkielma. Potilasohjaus on ollut vuosia sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteinen tutkimus- ja kehittämisalue. Mm. siihen liittyviä hoitotyön tutkimushankkeita alkoi vuonna 2009 yhteensä 7. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalaan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu myös opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien määrän pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja apulaisopettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, 11

2009 TOIMINTAKERTOMUS mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. Opetushenkilökunnan määrä on lisääntyneistä opiskelijamääristä huolimatta pysynyt samana. Perusopetusta hajautettiin myös muihin erityisvastuualueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erityisvastuualueen kanssa. Oulun yliopistosairaalassa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Opetusviikkoja annettiin kaikilla kliinisillä aloilla yhteensä n.10 opiskelijaa kohti. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena opiskelijoiden vakaan sisäänoton ansiosta. Lääketieteen opiskelijoiden koulutukseen kuuluu myös amanuensseina toimiminen. Amanuensseja voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2009 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 358 lääketieteen opiskelijaa ja näistä työpanosta kertyi 25,9 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli erikoistuvien lääkärien vakansseja 159 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 12. Viroissa toimi vuoden aikana 410 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2009 erikoistuvien työpanos oli 153,3 vuotta, mikä on 29,3 % lääkärien työpanoksesta (v. 2008 28,8 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 74 lääkäriä ja 10 hammaslääkäriä. Sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli koko kertomusvuoden ajan käytännön harjoittelun jaksoilla terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevia opiskelijoita. Opintoviikkoja kertyi 8 528, mikä on 323 opintoviikkoa enemmän kuin vuonna 2008. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin entiseen tapaan omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erva-alueen kanssa. 12

TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa vuoden 2009 aikana oli keskimäärin 6 309 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi vuodesta 2008 vain 35 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihtelee suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 6 658 henkilöä ja alimmillaan lokakuussa 6 115 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2009 oli 6 236 henkilöä, joista Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli 5 714, Oulaskankaan sairaalassa 364 ja Visalan sairaalassa 158 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,6 % (1 037 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,4 % (5 199 naista). Miesten ja naisten suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta vuoteen 2008. Henkilöstömäärät tulosyksiköittäin ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tilinpäätöksen lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 78,1 % henkilöstöstä (4 873 henkilöä). Mää- räaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus laski 5 prosenttiyksikköä olleen vuo den lopussa 21,9 % (26,9 % 31.12.2008). Koko vuoden aikana määräaikaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä oli keskimäärin 23,6 %. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten (47,5 %) lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 638 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (15,5 %) tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä, vähiten (6,9 %) hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 43,7 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä ei ollut eroa. Huomattava ero oli sen sijaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-iässä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,7 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli muulla henkilöstöllä 47,1 vuotta, lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin 41,8 vuotta. Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2009 aikana 194 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 99 henkilöä, määrä on noussut tasaisesti joka vuosi. Myös muissa eläkelajiryhmissä oli selvää nousua edellisvuosiin verrattuna. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 97 henkilöä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella 165 henkilöä ja määräaikaisella kuntoutustuella 45 henkilöä. Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 5 551 virkaa ja tointa, joista 86 oli yliopiston sivuvirkaa ja 44 amanuenssin tointa. Vakanssien määrän lisäys vuodesta 2008 oli 287. Lääkäreiden vakanssien lisäys oli 51, hoitohenkilökunnan 172, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 23, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 32. Huoltohenkilökunnan vakanssimäärä lisääntyi yhdellä ja hallinto- ja taloushenkilökunnan kahdeksalla. Suurin lisäys kohdistui sairaanhoitopiirin sisäisiin sijaisiin. Helmikuun alussa 2009 perustettiin yhteensä 163,5 uutta sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisillä sijaisilla on turvattu suurelta osin pidemmät poissaolot. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sai- PPSHP:n virat ja toimet 31.12.2009 OYS Psykiatria Oulaskankaan Visalan Kaikki sairaala sairaala yhteensä Sivuvirat 78,0 8,0 0,0 0,0 86,0 Lääkärit *) 500,5 67,0 25,5 5,0 598,0 Hoitohenkilöt 2 511,5 352,0 222,0 86,0 3 171,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 133,0 36,5 5,0 3,0 177,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 416,0 31,0 42,5 8,0 497,5 Huoltohenkilöt 577,0 25,0 59,0 28,0 689,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 298,0 15,0 12,5 6,0 331,5 Kaikki yhteensä 4 514,0 534,5 366,5 136,0 5 551,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia 13

2009 TOIMINTAKERTOMUS raanhoitopiirin vakanssimäärästä oli 57,1 %, lääkäreiden 10,8 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisen sairaalan osalta Psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosyksiköittäin. Taulukkoon sisältyy mm. yhteenveto virkapankissa olevista viroista ja toimista henkilöstöryhmittäin. Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirin työpanosraportointia on uudistettu vuoden 2009 alusta. Työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä (365). Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2008-2009 kolmesta eri näkökulmasta. PPSHP:n työpanos vuosina 2008-2009 TP 2008 TP 2009 Muutos % 2008-2009 lkm TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina 5 568,1 5 575,8 7,7 0,1 Lääkärit 697,5 714,3 16,8 2,4 Hoitohenkilökunta 3 872,8 3 863,0-9,8-0,3 Muu henkilöstö 997,8 998,5 0,7 0,1 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina 481,4 513,7 32,3 6,7 Lääkärit 67,3 72,8 5,5 8,2 Hoitohenkilökunta 362,4 383,1 20,7 5,7 Muu henkilöstö 51,7 57,8 6,1 11,8 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos 4 448,0 4 445,9-2,1 0,0 Lääkärit 571,7 585,6 13,9 2,4 Hoitohenkilökunta 3 064,0 3 047,9-16,1-0,5 Muu henkilöstö 812,3 812,4 0,1 0,0 Henkilökunnan työpanoksessa alkuvuoden voimakas kasvu kääntyi loppuvuonna huomattavaan laskuun talouden sopeuttamistoimien seurauksena ja näin ollen koko vuoden työpanoksen muutos jäi tehdyn työpanoksen osalta samalle tasolle kuin vuonna 2008. Vain lääkäreiden työpanoksessa oli 2,4 % vuosimuutos, hoitohenkilökunnan tehty työpanos väheni puoli prosenttia. Palkallisten palvelussuhteiden kokonaiskasvu työpanoksiksi muutettuna vuonna 2009 oli 0,1 %. Huomattavaa sen sijaan on, että palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi vuoden aikana, palkattoman työpanoksen vuosimuutos oli 6,7 %. Palkattomien työlomien ja virkavapaiden myöntämiseen tehtiinkin kannustavia toimenpiteitä osana talouden sopeuttamistoimia tavoitteena palkallisten palvelussuhteiden määrän vähentäminen. 14

TOIMINTAKERTOMUS 2009 Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes vuoden 2008 tasolla. Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä 2,5 %. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) lisääntyivät 7,6 % ja koulutuspoissaolot 6,3 %. Sen sijaan opintovapaapoissaoloissa tapahtui 8,7 %:n vähennys ja sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot vähenivät 3,6 %. Vuonna 2009 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 107 135 sairauspoissaolopäivää eli 17 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni 3 947 kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,8 % (5,0 % vuonna 2008). Henkilöstökustannukset Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä henkilöstömenot olivat vuonna 2009 yhteensä 274,6 milj. euroa. Kasvu vuodesta 2008 oli 8,3 milj. euroa eli 3,1 %. Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 7,8 milj. euroa eli 3,7 % vuodesta 2008. Palkkojen kasvu henkilöstöryhmittäin oli saman suuruinen lääkäreillä ja hoitohenkilöillä (4,2 %) sekä muilla henkilöillä 3,4 %. Valtakunnallisten sopimuskorotusten vaikutus palkkoihin on ollut 3,4 % vuonna 2009. Alkuvuoden voimakkaampi palkkakasvu saatiin tasoitetuksi loppuvuonna toiminnallisilla muutoksilla. Muu palkkakasvu johtui vähäisestä työpanoksen lisäyksestä ja yhteispäivystyksen toiminta- ja palkkausjärjestelyistä. Henkilösivukulujen kasvu yhteensä oli 0,8 %. Vähäinen kasvu suhteessa palkkojen muutokseen johtui työnantajan kansaneläkevakuutusmaksun alentumisesta 0,8 % huhtikuun 2009 alusta. Eläkevakuutusmaksut olivat 46,9 milj. euroa. Kasvu oli 5,6 %. Eniten nousivat eläkemenoperusteiset maksut, jotka ovat tasaisesti kasvaneet viime vuosina. Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 4,3 milj. euroa, ja ne ovat nousseet 5,8 % vuodesta 2008. Palkkalajeittain tarkasteltuna työaika- ja päivystyskorvausten, vuosiloma-ajan ja lakisääteisen poissaoloajan palkat kasvoivat enemmän kuin varsinaiset palkat vuoteen 2008 verrattuna. Eniten vähennystä oli lisä- ja ylityöajalta maksetuissa palkoissa, jotka vähenivät 23,1 %, myös sairauspoissaoloajalta maksetut palkat vähenivät 1,8 %. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun tehdyillä tunneilla jaetaan samalta ajalta maksetut palkat, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 25,24 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2008 verrattuna oli 5,8 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. 15

2009 TOIMINTAKERTOMUS Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirille on vahvistettu riskienhallintasuunnitelma vuonna 2003, joka perussuunnitelmana määrittää ja ohjaa riskienhallintaa kuntayhtymässä. Suunnitelmaa on päivitetty vuosittain. Riskienhallintasuunnitelmien siirtäminen sähköiseen muotoon käytön ja ajantasaisuuden parantamiseksi on aloitettu syksyllä 2009 ja uudistus otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Sairaanhoitopiirin taloussäännössä (4 ) ja hallituksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ohjeistossa (18.10.2000) on päätökset riskienhallinnan velvoitteista. Riskienhallintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida sairaanhoitopiirin riskienhallintaa. Tulosyksiköillä on omat riskienhallintasuunnitelmat, joita päivitetään vuosittain ja uudistetaan neljän vuoden välein. Suunnitelmat sisältävät yksikkökohtaiset riskien kartoitukset. Tietohallinto suorittaa kahden vuoden välein tietoturvakartoituksen ja on lisäksi vahvistanut sairaanhoitopiirin tasolle tietoturvaohjeita koko henkilökunnalle. Tietoturvaryhmä ohjaa sairaanhoitopiirin riskienhallintaa tietosuojan ja tietoturvallisuuden osalta. Merkittävä toiminnan riski sairaanhoidolle on pätevän henkilöstön ja sijaisten saatavuus. Osaavan henkilöstön puute aiheuttaa toteutuessaan toiminnan keskeytyksiä ja sen seurauksena väestölle terveydellisiä uhkia sekä sairaanhoitopiirille taloudellisia menetyksiä. Rekrytoinnin kehittäminen, yhteistyö oppilaitosten kanssa ja sairaanhoitopiirin kiinnostavuus työnantajana ovat ratkaisevia työvoiman saatavuudessa ja pysyvyydessä. Sairaanhoidon keskeytysriskinä ja sujuvan toiminnan haittana ovat aina kalliiden tutkimus- ja lääkintälaitteiden konerikot tai tuhoutuminen. Näihin on varauduttu laitteiden korvattavuudella, riittävällä huoltotoiminnalla sekä tarpeellisella vakuuttamisella. Vakuutuskorvaukseen oikeuttavia konerikkojen aiheuttamia toiminnan keskeytyksiä ei ole tapahtunut viimeisen neljän vuoden aikana. Työsuojeluorganisaatio on käynnistänyt työturvallisuuslain mukaisen riskienarvioinnin alkuvuodesta 2005, ja työsuojeluriskien arviointi on toteutettu kaikissa tulosyksiköissä. Riskienhallintaryhmä seuraa epidemiologisiin muutoksiin ja uusiutuviin hoitomuotoihin liittyvien riskien kehitystä ja arvioi niiden merkitystä sairaanhoidolle. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö If:n toimesta. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Tapaturmatilaston perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työmatkatapaturmat ovat edelleen yleisin tapaturma. Tapaturmataajuudella (tapaturmien määrä/miljoona työtuntia) mitattuna sairaanhoitopiirin henkilöstön tapaturmataajuus on neljän viimeisen vuoden aikana trendinä laskeva. Vakuutusyhtiö on sopimuksen perustuen tehnyt vuonna 2006 sairaanhoitopiirin riskienhallinnan laatuarvioinnin. Arvioinnin mukaan sairaanhoitopiirin vahinkoriskien hallinta on erittäin hyvällä tasolla. Arvioinnissa on lisäksi esitetty riskienhallinnan kehittämiskohteet otettavaksi huomioon suunnittelussa ja toiminnassa. Sairaanhoitopiirin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2009, ja vuoden 2010 alusta vakuuttaminen siirtyi kokonaisuudessaan Pohjola Vakuutus Oy:lle. Sairaanhoitopiirin taloudellinen tulos onnistuttiin vuonna 2009 kääntämään 3,2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Koska vuodet 2006 2008 olivat tappiollisia, on sairaanhoitopiirillä edelleen kertynyttä alijäämää (edellisten tilikausien alijäämä + vuoden 2009 ylijäämä) yhteensä 2,7 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin yhdeksän päivän kassan riittävyysluku vahvistaa, että kassavarat ovat vaatimattomat ja toimintamenojen painottuminen erityisesti kesäkaudelle edellyttää kassahallinnassa turvaavia toimenpiteitä. Vuoden 2009 alusta käyttöön otetulla drg-perusteisella laskutuksella on päästy aikaisempaa tarkempaan potilaskohtaiseen kustannusperusteiseen hinnoitteluun somaattisen vuodeosastohoidon osalta, joka vähentää osaltaan sairaanhoitopiirin rahoitusriskiä. Riskienhallinta tulosyksiköittäin Sisätautien tulosyksikön merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät oman osaavan henkilöstön, sekä lääkärien että hoitohenkilöstön, saatavuuteen. Henkilöstön terveydentilamuutoksien vuoksi erilaiset työkokeilut ja tehtävien uudelleen järjestelyt entisestään lisääntyvät ja kolmivuorotyötä tekevien määrä mahdollisesti vähenee. Selvinä riskeinä on myös todettava sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon vaikea lääkäritilanne ja sen mahdollinen heikkeneminen tulevaisuudessa sekä monien erityisvastuualueen sairaaloissa osaajien puute. Eristystä tarvitsevien potilaiden määrän lisääntyminen ja puutteelliset eristysmahdollisuudet aiheuttavat oman riskinsä. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto sitoo runsaasti henkilöstöresursseja ja tietojärjestelmien ajoittaiset hitaudet vaikeuttavat toimintaa. 16