POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös 2010

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2010 tilinpäätös 1. Toimintakertomus... 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin hallinto Sairaanhoitopiirin toiminta Sairaanhoitopiirin henkilöstö Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Ympäristötekijät Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Sairaanhoitopiirin tason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talouden toteuma Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Kuntayhtymän konsernirakenne Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosyksiköittäin Tavoitteiden ja tuloslaskelmaosan toteutuminen, käyttötalousosan ja tuloslaskelman vertailu Investointiosan toteutuminen, investointiosan vertailu Rahoitusosan vertailu, rahoituslaskelmaosan vertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma Sairaanhoitopiirin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Sairaanhoitopiirin liitetiedot Konsernin liitetiedot Eriytetty tilinpäätös Diagnostiikka-yksikön tuloslaskelma Diagnostiikka-yksikön rahoituslaskelma Diagnostiikka-yksikön tase Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista Liiteosa Toimielimet Henkilöstökertomus Tilastot

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomen talous elpyi vuoden 2010 aikana kansainvälisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta varsin nopeasti takaisin kasvu-uralle. Bruttokansantuote aleni vuoden 2009 aikana 8 %, mutta kasvoi vuonna 2010 yli 3 %. Myös seuraavien kahden vuoden aikana kasvu tulee ennusteen mukaan olemaan lähellä kolmea prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuoden 2010 tilikauden tulos oli manner-suomen kunnissa 1,5 miljardia euroa positiivinen. Kuntaliiton mukaan kuntien tulot eivät tästä huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Kuntien tulorahoitusvajetta on kertynyt vuodesta 1997 lähtien yhteensä jo yli 9 mrd. euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2010 yhteensä 5,4 % tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden jälkipuoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Valtion vuonna 2009 tekemien kuntataloutta vahvistavien toimenpiteiden vaikutus vuonna 2010 oli noin 800 milj. euroa, josta valtionosuuksien kasvu oli 504 milj. euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan manner-suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Kuntien vuosikate asukasta kohti vuonna 2010 oli keskimäärin noin 400 euroa (v luku oli 337 euroa). Ainoastaan kahdeksan kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Vuosina kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin n. 3 % eli selvästi taantumaa edeltäneitä vuosia hitaammin. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen sekä suhteellisen maltilliseksi ennakoidun kustannuskehityksen seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, kuntien väliset erot talouden osalta ovat erittäin suuria. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja. Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Kysynnän määrä väheni lievästi, mutta hoidossa olleiden potilaiden määrä hieman kasvoi. Avohoitopäivien määrä lisääntyi, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä laski. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin vuotta 2009 enemmän (hoitotakuun velvoitteet). Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähellä vuoden 2009 tasoa. Kirurgiassa työpanos kasvoi. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Sairaanhoitopiirin taloudellinen tulos parani huomattavasti vuoden 2010 aikana. Tilinpäätös vuodelta 2010 oli vajaa 3,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tilinpäätökseen sisältyy 5 milj. euron investointivaraus tulevien uudis- ja korjausrakentamistarpeiden rahoitusta varten. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2010 aikana 4,2 % vuoteen 2009 verrattuna. Kasvu oli reilun prosentin korkeampi kuin omistajastrategiassa on linjattu. Ylityksen taustalla on hoitoon pääsyn toteuttaminen lain edellyttämässä määräajassa. Myynti erityisvastuualueelle kasvoi 6,5 %. Myynnin laskutuksen osalta jäsenkunnille ja erva-alueen sairaanhoitopiireille palautettiin yhteensä 8,7 milj. euroa. Välitettyjen palvelujen toteuma oli 14,6 milj. euroa, mikä on huomattavasti suunniteltua enemmän. Maksutuotot ylittivät arvion 1,0 milj. eurolla. Kehitysvammahuollon laskutus ylitti myös talousarviossa ennakoidun tason. Potilasvahinkomenot jäivät noin 2 milj. euroa ennakoitua pienemmäksi. Aineiden ja tarvikkeiden kustannusten kasvu oli 4,3 % vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstömenot toteutuivat lähellä suunniteltua tasoa. Toiminnan määrän ollessa suunniteltua korkeampi, on sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvanut vuoden 2010 aikana. Vuosi 2010 oli ensimmäinen sairaanhoitopiirin uuden strategian ja omistajastrategian toteuttamisessa. Uusi organisaatio saatiin valmiiksi, ja se astui voimaan Hallintosääntö uusittiin, samoin mm. hankintoja koskevat ohjeistukset. Omistajastrategian toteuttamisen 3

4 2010 TOIMINTAKERTOMUS tueksi nimettiin erillinen omistajaohjauksen koordinaatioryhmä. Sen keskeisenä tehtävänä on uuden, voimaan astuvan terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman valmistelu yhdessä kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin kanssa. Voidaan sanoa, että sairaanhoitopiirillä onkin nyt entistä paremmat edellytykset kehittää niin sisäisiä prosessejaan kuin yhteistyötä omistajakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Erittäin merkittäviä, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia hankkeita ovat mm. uusi avohoitotalo, joka rakennustöiden osalta saatiin valmiiksi vuoden 2010 aikana. Talon toiminta käynnistyi , ja sen rooli on keskeinen hoitoon pääsyn turvaamisessa lähivuosina. Avohoitotaloon sijoittuu myös Oulun kaupungin kuvantamistoiminta. Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä syntyy uusi talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus vuoden 2012 alussa. Yhteistyö tiivistyy myös tietohallinnon, tekniikan ja huollon palvelujen alueilla. Yhteistyön periaatteena on omistajastrategian mukaisesti se, että sairaanhoitopiirin kaikki omistajakunnat voivat liittyä syntyviin yhteistyörakenteisiin. Yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kanssa jatkui tiiviinä. Koko erityisvastuualuetta koskevan strategian laatiminen eteni suunnitellusti ja tavoitteena on strategian hyväksyminen vuoden 2011 aikana kaikissa viidessä sairaanhoitopiirissä. Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen Potilaan valinnanvapaus tulee jatkossa vaikuttamaan potilasvirtoihin eri toimintayksiköihin. Asiakkaat hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan aikaisempaa enemmän maineeltaan korkeatasoisiin yksiköihin, joihin myös hoitoon pääsy on nopeaa. Kilpailussa pärjääminen edellyttää korkean ammattitaidon ylläpitämistä (työvoima) ja toimivia, korkeatasoisia ja tehokkaita toimitiloja, hoitolaitteita ja -menetelmiä. Valinnanvapaus tullee pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan koko terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintayksikköjen määrään ja rakenteeseen koko Suomessa. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan on kyettävä vastaamaan hoitotarpeen ja kysynnän kasvuun myös tulevaisuudessa. Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Hallinto Organisaatio 2010 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. Tilintarkastajat HALLITUS Sisäinen tarkastus HALLINTOKESKUS Sairaanhoitopiirin johtaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja TULOSYKSIKÖT ja vastuualueet OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (OYS) NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Synnytykset ja naistentaudit Perinnöllisyyslääketiede LAPSET JA NUORET Lapset ja nuoret Tutkimus- ja kehittämisyks. SISÄTAUDIT Sisätaudit Yhteispäivystys Tutkimus- ja kehittämisyksikkö LEIKKAUS- JA TEHOHOITO Kirurginen Anestesia Tutkimus- ja kehitysyksikkö KUNTOUTUS Neurologia Fysiatria Lääkinnällinen kuntoutus Yleislääketiede Terveyspalvelut Sosiaalitoiminta AISTINELINTEN SAIRAUDET JA SYÖPÄSAIRAUDET KNK-taudit Hammas- ja suusair. Silmätaudit Syöpät. ja sädehoito Ihotaudit PSYKIATRIA Erityispalvelualue Väestöpalvelualue Lastenpsykiatria Toiminnan tuki OULAS- KANKAAN SAIRAALA Oulainen VISALAN SAIRAALA (psykiatria) Ylivieska KEHITYS- VAMMA- HUOLTO DIAGNOSTIIKKA-YKSIKKÖ Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Radiologia Lääkehuolto Rahoitus HUOLTOPALVELUT Hankintapalvelut Ravintopalvelut Sairaalahuoltopalvelut Kuljetuspalvelut TEKNIIKAN PALVELUT Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka 5

6 2010 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1 5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 35 kuntaa ja Oulun yliopisto. Valtuusto kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna Hallituksen alaisuudessa toimi kuntayhtymän hallintokeskus, jota johti sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä lakkautettiin ja siitä muodostettiin alkaen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosyksikkö. Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenteen ja hallintosäännön voimaantuloa valmisteltiin vuonna Sairaanhoitopiirin hoidollisten tulosyksiköiden jako sekä hoidollisten tulosyksiköiden johtajat ja ylihoitajat päätettiin ennen v toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan aloittamista. Organisaatiorakenne tarkentui tulosalueiden johtajien esiteltyä hoidollisten tulosalueiden jakautumisen vastuualueisiin ja vastuualueiden esimiehet sekä vastuualueiden johtajien esiteltyä vastuualueiden jakautumisen vastuuyksiköihin. Tukipalvelut on myös organisoitu uuteen malliin. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön. Sääntö on voimassa alkaen. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden tuloksesta, ,21 euroa, päätettiin vähentää poistoeroa ,56 euroa ja siirtää tilikauden ylijäämä ,77 euroa taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta Valtuusto merkitsi tilintarkastuskertomuksen 2009 tiedoksi. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätöksen. Valtuusto päätti alijäämän ,46 euroa siirtämisestä taseen yli/alijäämätilille. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta Valtuusto merkitsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin tilintarkastuskertomuksen 2009 tiedoksi. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta Valtuusto merkitsi tiedoksi Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtymisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen. Alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen alkaen, valtuusto merkitsi perustamispäätöksen tiedoksi. Valtuusto päätti ottaa HEMS hallinnointi Oy:n (lääkärihelikopteritoiminta) perustamissopimuksen vaikutukset huomioon talousarviokäsittelyssä. Kokouksessa Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle Valtuusto päätti, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä myöntää 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt Oy:n 4 milj. euron lainalle, ja että laina kilpailutetaan rahoituslaitosten kesken. Vuonna 2011 jäsenkunnilta valmiusrahastoon kannettavaksi maksuksi vahvistettiin 15 euroa/asukas. Hoitokustannusten tasausrahastoon vuoden 2011 osalta kannetaan asukaslukuun perustuva tilinpäätöksen yhteydessä selvitetty rahastomaksu. Valtuusto merkitsi tiedoksi Haukiputaan kuvantamistoimintojen siirtymisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen. Valtuusto päätti lopettaa Diagnostiikka-yksikön kirjanpidollisen käsittelyn taseyksikkönä alkaen. 6

7 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2010 oli sairaanhoitopiirin toiminnan kannalta tasaisempi kuin edellinen vuosi. Hoitotakuun toteuttaminen vaati edelleen erityistoimia. Vuoden 2009 lopulla hoitotakuujonot kasvoivat, ja Valvira asetti sairaanhoitopiirille uhkasakon. Vuoden 2010 loppuun mennessä kiireetöntä hoitoa odottavien odotusaika laski pääosin tavoitteen mukaiseen alle 6 kk aikarajaan, vaikka Tehy ry:n keväisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon vuoksi kaikkea ei-kiireellistä toimintaa jouduttiin supistamaan. Strategian mukaisesti pyrittiin edelleen lisäämään avohoitopainotteisuutta, kehittämään hoidonporrastusta ja työnjakoa, sekä voimavarojen joustavaa käyttöä. Näissä tavoitteissa edettiin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökulut ja työpanokset olivat erityisen tarkastelun kohteena koko toimintavuoden. Myös uuteen organisaatioon valmistautuminen vaati runsaasti työtä ja ponnisteluja. Hoidossa olleiden potilaiden määrä nousi vuoteen 2009 verrattuna 0,6 %. Avohoitopainotteisuus lisääntyi; erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi 0,2 % ja sähköiset konsultaatiovastaukset 11,4 %. Hoitojaksojen määrä laski 2,1 % ja hoitopäivät vähenivät 3,4 %. Keskimääräinen hoitoaika lyheni 0,1 vrk, ja oli nyt 4,6 vrk. Uusien lähetteiden ja hoidon aloitusten määrä laski 0,3 % ja ensikäynti-uusintakäynti-suhde pysyi ennallaan ollen 4,8. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit ja sisäänotot vähenivät hieman, mutta perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä nousi merkittävästi, 6,3 %. Siihen on syynä mm. väestöpohjan kasvu Pudasjärven liityttyä mukaan yhteispäivystykseen. Myös ikääntyvä väestö on lisännyt käyntimääriä. Avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän kehitys vuosina Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv. + Oulusk. pth:n päiv.) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. 7

8 2010 TOIMINTAKERTOMUS Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus. Hoidon saatavuus parani vuodesta Keskimääräinen odotusaika vuoden vaihteessa hoitoon tai leikkaukseen oli 37 vrk (42 vrk v. 2009) ja ensikäynnille 45 vrk (48 vrk). Hoitoon pääsyä odotti potilasta (8 358 v. 2009) ja ensikäyntiä potilasta (9 857 v. 2009). Ensikäyntiä tai hoitoa odottavien määrä pieneni vuoteen 2009 verrattuna. Hoitotakuun piiriin kuuluvia yli 6 kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden lopussa 54, kun vuonna 2009 määrä oli 634. Hoitoon pääsy psykiatrian työkykyarviointeihin hidastui johtuen osaston sulkemisesta viemärivahingon vuoksi. Uusien lähetteiden käsittelyä saatiin tehostettua, keskimääräinen käsittelyaika oli 3 vrk, mutta yli 3 viikon käsittelyaikoja oli vielä 3,4 % lähetteistä. Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) vuosina Saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet yhteensä (1000 lähetettä) Ilman lähetettä saapuneiden osuus Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Strategiatyö jatkuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uuden strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa entisestään korostuu. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleet tilastointimuutokset on huomioitu myös aikaisempien vuosien tiedoissa. Uusi strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus nimesi erillisen omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän, joka aloitti toimintansa ke- 8

9 TOIMINTAKERTOMUS 2010 sällä Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus laaditaan tiiviissä yhteistyössä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien kesken. Erikoissairaanhoidon kehitysnäkymien, teknologian ja tietohallinnon, tilojen ja investointien, tutkimustoiminnan, sekä viestinnän ja raportoinnin osalta laaditaan tarkemmat erillisstrategiat tai toimenpideohjelmat vuoden 2011 aikana. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös OYS:n erityisvastuualuestrategian laatiminen. Kehittämistoiminta Sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jatkui hyvin aktiivisena. Työtä tehtiin kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Erityisenä kehittämiskohteena jatkui hoidonporrastuksen tehostaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Lähetteet käsitellään ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä, joihin voidaan vastata sähköisellä palautteella. Myös eri potilasryhmiä ja kontrollikäyntejä pystyttiin yhteistyössä siirtämään perusterveydenhuollon tehtäväksi. Erityisvastuualue-yhteistyötä vietiin eteenpäin erva-koordinaattorin avulla. Erityisvastuualueen työnjaon kehittäminen tapahtuu erikoisalojen ylilääkärien ja johtajaylilääkärien toimesta. Suurena hankkeena aloitettiin yhteisen Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen perustaminen, jonka tarkoitus on aloittaa toimintansa viimeistään Yhteistyötä sairaanhoidon lisäksi kehitetään myös henkilöstöhallinnossa, työhyvinvointiasioissa ja rekrytoinnissa. Alueellista koulutusyhteistyötä jatkettiin entiseen tapaan. Toimintojen kehittämisen ja tehostamisen kannalta koettiin, että tiedonvaihto sairaaloiden toimintakäytännöistä näillä osa-alueilla on tarpeen. Erityisvastuualueella on tavoitteena luoda yhteisiä henkilöstöpoliittisia periaatteita. Vuoden aikana on valmisteltu mallia, jossa pätevöitymiskoulutuksessa olevan henkilöstö voi joustavasti vaihtaa työnantajaa siten, että esimerkiksi vuosilomaoikeudet siirtyvät uuden työnantajan palveluksessa pidettäviksi. Tärkeää on luoda toimintamalli, joka mahdollistaa osaavan henkilöstön liikkuvuuden sujuvasti alueella. Sairaanhoitopiirin laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämisen pääpaino on palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Haipro-terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää laajennettiin niin, että kaikki sairaanhoitopiirin kunnat ovat mukana raportoinnissa. Hoitohenkilöstön lääkehoidon osaamisen varmistaminen on otettu jatkuvaksi toiminnoksi verkko-opetuksen näyttökokeiden ja tenttien muodossa. Hoitohenkilöstö päivittää osaamisensa nyt 5 vuoden välein. Myös muita uusia potilasturvallisuuden varmistamiseen lisääviä työkaluja otettiin käyttöön. Sairaanhoitopiirissä on laajennettu sähköisen työajanseurannan käyttöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on otettu sähköinen työajanseuranta käyttöön kaikissa ammattiryhmissä. Sähköinen työajanseuranta mahdollistaa jatkossa työaikapankin ja muiden joustavuutta lisäävien työaikamallien käyttöönottamista. Oulun yliopistollisessa sairaalassa siirryttiin heinäkuussa 2010 Oulun Keskuspesulan Cliini-tekstiilihuoltojärjestelmään. Henkilökunnan työvaatteiden jakelu keskitettiin pääasiassa 13 jakelupisteeseen. Pesulaan menevien työvaatteiden jättöpisteet sijaitsevat vaatejakelupisteiden läheisyydessä. Henkilökunnan palaute uudistetusta työvaatejakelusta on ollut pääosin positiivista. Laatupalkintokilpailuun osallistui vuonna 2010 yhteensä 14 hanketta, joista neljä palkittiin ja lisäksi yksi työ sain kunniamaininnan. Parhaimmaksi arvioitiin kuntoutuspoliklinikan toteuttama hanke Kuntoutustutkimuspoliklinikkaan lähetettyjen potilaiden hoitoon pääsyn ja tutkimusprosessin nopeuttaminen. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät kansalliset ja paikalliset kehityshankkeet etenivät suunnitellusti. ESKO-potilastietojärjestelmän kehittämistyö painottui sähköisen reseptin ja kansallisen terveysarkiston vaatimusten täyttämiseen, jota varten perustettiin myös Pohjois-Pohjanmaan Kanta-aluehanke. Lisäksi kehitystyössä pyrittiin toiminnanohjauksen ja prosessien automaatiotason parantamiseen ottamalla käyttöön uusi radiologian toiminnanohjausjärjestelmä ja valmistelemalla Lantti-projektissa operatiivisen toiminnan ohjausjärjestelmän uusimista. Potilastietojärjestelmien alueellista toiminnallisuutta kehitettiin yhteispäivystyksen Osyppi-projektissa ja kehittämällä lähete-palautekonsultaatiojärjestelmää erva-tasolla ja yksityissektorilla. Sairaanhoitopiirissä jatkui vuoden 2010 aikana kolme KASTE-ohjelman mukaista ja ministeriön osarahoittamaa hanketta: Terveempi Pohjois-Suomi sekä Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, joka on Pohjois-Savon koordinoiman VeTe-hankkeen (Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto) osahanke sekä Keski- Pohjanmaan koordinoima Tervein mielin Pohjois-Suomessa. VeTe-hankkeen Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahankkeessa (VeTePO) potilasohjauksen kehittämistä jatkettiin vuonna 2010 siten, että hankkeen projektityöntekijät kouluttivat 9

10 2010 TOIMINTAKERTOMUS VeTePO-hankkeen projektityöntekijät yhteistyöpäivässä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yksiköiden henkilöstöä sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Vuonna 2010 pidettiin sairaanhoitopiirin alueella yhteensä 153 koulutusta, joihin osallistui henkilöä. OYS erityisvastuualueella ohjauskoulutuksia pidettiin Kajaanissa ja Rovaniemellä. Koulutuspalautteiden (n=1090) mukaan koulutukset antoivat paljon uutta ja tärkeää tietoa sekä saivat koulutusten osallistujia pohtimaan potilaiden ohjauskäytäntöjen sisältöjä. PPSHP on tämän osahankkeen vetovastuullinen taho. Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeessa yhtenä painopistealueena oli hoitoketjujen (nuorten, masentuneen vanhuksen, lasten anoreksia ja neuropsykiatrisen potilaan ja vauvaperheen) kehittäminen. Hankkeessa tehtiin myös selvitys sairaanhoitopiirin jäsenkuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden tilanteesta. Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymien kanssa aloitettiin yhteistyö em. strategioiden laatimiseksi. Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) -hanke on PPSHP:n koordinoima ja koostuu useita eri osahankkeista. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat sairaanhoitopiirin ohella kunnat, kuntayhtymät, yhteistoimintaalueet ja Kainuun maakunta sekä järjestöt ja yhdistykset. Asiantuntijaorganisaatioina toimivat THL, STM, TTL, PPSHP, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, POSKE, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun lääninhallitus. Tämä laaja-alainen kehittämistoiminta tukee monin tavoin terveyden edistämistoiminnan vakiinnuttamista. Hankkeen tuloksena alueiden kuntiin on saatu rakennettua toimivia ja pysyviä toiminnallisia hyvinvointirakeita ja niitä tukevia hyvinvointikertomuksia. Hyvinvointikertomuksien rinnalla pilotoitiin alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus (ATH) ja laadittiin nuorten terveysliikuntaohjelma. Lisäksi pilotoitiin mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen struktuuri, valmisteltiin luottamushenkilöstölle ja johtaville viranhaltijoille koulutusmalli ja tehtiin maakunnallinen esiselvitys kuntien ja järjestöjen yhteistoiminnasta toimeenpanon tueksi. Hankkeessa pilotoitiin myös uusia sähköisiä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja diabeteksen ennaltaehkäisynkaaren toimintamalleja sekä etäteknologia tukemaa ryhmäohjausmallia. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ja hankeviestinnän tueksi valmistettiin viestintäsuunnitelma, joka integroitiin osaksi maakunnallista hyvinvointiviestintäsuunnitelmaa. Sairaanhoitopiiri osallistui myös Pohjois-Pohjanmaalla sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tavoittelevaan TEROKA-työhön yhdessä THL:n, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun lääninhallituksen kanssa. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa aluetasoista tietoa päätöksenteon tueksi ja terveyserojen huomioiminen kaikessa terveyden edistämistyössä. Tavoitteen saavuttamista tukee osaltaan lokakuussa 2009 julkaistu alueellinen raportti. Sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Finohtan HALO-työryhmän tavoitteena on terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöön otto yhteistyössä kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiiri oli mukana myös Stakesin hallinnoimiin terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittämishankkeeseen ja terveydenhuollon tuottavuuden vertailuhankkeeseen sekä hoidon vaikuttavuutta arvioivaan Perfect-hankkeeseen. Yksiköt osallistuivat lisäksi useisiin valtakunnallisiin erikoisalakohtaisiin kehittämishankkeisiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi kansainvälistä, NPP-rahoitteista Competetive Health Services hanketta, jonka tarkoituksena on ollut kehittää etäterveydenhuollon palveluita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa. Pohjois-Pohjanmaalla pilotoitiin yhteensä neljää etäterveydenhuollon palvelua. Televideovälitteisiä haavanhoitopalveluita ja haavanhoitokon- 10

11 TOIMINTAKERTOMUS 2010 sultaatiota testattiin Pudasjärven terveyskeskuksen ja OYS:n ihotautien ja kirurgian haavapoliklinikoiden välillä. Pudasjärvellä kokeiltiin myös televideovälitteisiä puheterapiapalveluja ja puheterapiakonsultaatiota kahdella syrjäkoululla. Kokeiluista saatiin erittäin hyviä kokemuksia ja televideokonsultaation todettiin vastaavan tavanomaista poliklinikkakäyntiä. Lisäksi Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksessa testattiin soveltuuko potilaan itsensä tekemiä ekg- ja laboratoriotutkimuksia välittävä laitteisto rytmihäiriöpotilaiden diagnostiikkaan ja laihdutusryhmälle. Laitteiston katsottiin tukevan omahoitoa ja potilaat olivat siihen tyytyväisiä. Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Tähän tarkoitukseen valtio myöntää EVO-tutkimusrahoitusta, jonka määrä perustuu aikaisempien vuosien tutkimusaktiivisuuteen. Vuodelle 2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisupistemäärä laski hieman vuodesta 2009 (933,8 -> 922,5) ja valtion rahoitusta saatiin noin 4,2 milj. euroa. Tästä summasta ohjattiin edelleen suoraan tutkimukseen noin 30 %. Lain (488/1999) lääketieteellisestä tutkimuksesta muutoksen (794/ ) myötä sairaanhoitopiirien eettiset toimikunnat lakkautettiin ja erityisvastuualueille perustettiin alueelliset eettiset toimikunnat. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella alueellinen eettinen toimikunta aloitti toimintansa Kertomusvuoden aikana PPSHP:n eettinen toimikunta ja alueellinen eettinen toimikunta kokoontuivat yhteensä 11 kertaa ja käsittelivät 439 asiaa, joista 380 koski tutkimushankkeita ja 59 muita toimintaan ja kehittämiseen liittyviä yleisiä asioita. Uusien tutkimussuunnitelmien lausuntopyyntöjä käsiteltiin 97, joista 9 oli kansainvälisiä Valtakunnallisen tutkimuseettisen jaoston/toimikunnan (TUKIJA) delegoimia ja 18 muita kansallisia tai kansainvälisiä monikeskushankkeita. Sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä käynnistyi 20 kliinistä lääketutkimusta ja neljä tutkijalähtöistä tutkimusta, joilla on ulkopuolinen rahoittaja (ei-julkinen tai säätiöpohjainen). Kaiken kaikkiaan sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin ilmoitettiin 250 tutkimusta ja opinnäytetyötä. Valtaosa sairaanhoitopiirin kliinisestä tutkimus- ja julkaisutoiminnasta tapahtuu hajautettuna eri yksiköissä. Julkaisuja valmistui n. 450 kappaletta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui 49 väitöskirjaa, joista 34 oli kliinisiltä aloilta. Kertomusvuoden alussa sairaanhoitopiiriin perustettiin tutkimuspalveluyksikkö, jossa tuotetaan tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksien parissa työskenteleville henkilöille. Yksikössä on valmisteltu eettisessä toimikunnassa ja tutkimustoiminnan ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Tutkimuspalveluyksikkö on toiminut aktiivisesti osana yliopistosairaaloiden tutkimuskeskusten verkostoa. Verkoston koordinoimana on meneillään FinnTrials-projekti, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja kehittää tutkimustoimintaa palvelevia käytäntöjä valtakunnallisesti. Projekti on jaettu työpaketteihin, joissa sairaanhoitopiiri on ollut mukana lähinnä kommentoijana ja järjestämällä paikallisesti kliinisen tutkimuksen monitorointiin (TP 3/Kliinisen tutkimuksen monitorointi ja GCP- verkostot) tarvittavaa koulutusta. Koulutus toteutettiin ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta siihen osallistui 17 tutkimushoitajaa. Vuoden alkupuolella aloitti toimintansa myös tutkimustoiminnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja antaa lausuntonsa terveystieteelliseen tutkimukseen saadun erityisvaltionosuuden kohdentamisesta ja seurata rahoituksen käyttöä. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on esittää toimenpiteitä sairaanhoitopiirissä tehtävän kliinisen tutkimuksen kehittämiseksi, antaa tutkimustoimintaan liittyviä lausuntoja ja seurata sairaanhoitopiirissä toimivien tutkimusryhmien saamaa ulkopuolista rahoitusta. Kertomusvuoden lopulla perustettiin koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä käsittelemään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutukseen, tutkimukseen ja viranhoitoihin liittyviä yhteisiä asioita. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa. Ryhmä koostuu sekä sairaanhoitopiirin että lääketieteellisestä tiedekunnan edustajista. Kliinisen tutkimuksen keskus (CRC) on sairaanhoitopiirin lääketieteellistä perustutkimusta tekevä yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa pro gradu tutkielmia, väitöskirjoja sekä ennen kaikkea korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja lääketieteen, biotieteiden ja ravitsemustieteiden alalta. Tutkimuskeskuksessa työskentelee useiden lääketieteenalojen erikoisasiantuntijoita tutkimusryhmineen. Yksikössä tehtävä tieteellinen tutkimustyö on laaja-alaista ja tietyillä aloilla kansainvälistä huipputasoa (mm. sydäntutkimus, alkoholitutkimus, neurotieteet). Keskuksen menetelmällisiä painoalueita ovat erilaiset mikroskooppiset ja monipuoliset molekyylibiologiset menetelmät sekä erilaisten solujen kasvatusmenetelmät (esim. kantasolut). Keskus pyr- 11

12 2010 TOIMINTAKERTOMUS kii myös hyödyntämään perustutkimuksen tuloksia innovatiivisella tavalla kliinisesti sekä kaupallisesti. Keskuksessa on julkaistu patentti: FI ( ), EP B1 ( ) otsikolla Method and antibody for detecting alcohol consumption, jossa keksijöinä ovat Markku Savolainen, Minna Hannuksela, Marja Liisanantti ja Antti Nissinen. Keskuksen tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansainvälisiin tieteellisiin oman alansa korkeatasoisiin konferensseihin, suorittaneet tukijavierailuja ulkomaille sekä saaneet ulkomaisia tutkijoita vieraakseen. Keskuksessa työskentelevät tutkijat julkaisivat vuonna 2010 yhteensä 58 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä sarjoissa, joista osa korkean impact factorin (IF 5) lehdissä. Lisäksi yksikössä valmistui neljä väitöskirjaa. Ulkopuolista rahoitusta yksikön tutkimusryhmät keräsivät yhteensä yli 2,1 milj. euroa. Potilasohjaukseen liittyvä tutkimustoiminta on jatkunut yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa. Potilasohjauksen laadun ja vaikuttavuuden menetelmien tutkimuksessa on tunnistettu ohjauksen kehittämistarpeita ja -vahvuuksia. Hyviä potilasohjauksen käytäntöjä on levitetty VeTePOhankkeessa. Tutkimustoimintaan tarkoitettua erityisvaltionosuutta ohjattiin uudella tavalla kannustinrahana tutkimusryhmille, jotka olivat onnistuneet hankkimaan ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Kannustinrahaa myönnettiin 10 % ulkopuolisen rahoituksen määrästä, kuitenkin enintään euroa ryhmää kohti. Toisena uutena toimintamuotona otettiin käyttöön erityisvaltionosuudella rahoitettava kansainvälinen tutkijavierailu, joka myönnettiin kertomusvuonna kahdelle tutkijalle. Tuen tarkoituksena on rohkaista kliinisiä tutkijoita ja tutkimusryhmiä rakentamaan kansainvälisiä yhteyksiä ja hyödyntämään niitä sekä kliinisessä työssä että tutkimustyössä. Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö jakoi vuonna 2010 hankeapurahoja kolmelle tutkimushankkeelle. Apurahaa saivat dosentti Anne Remeksen työryhmän tutkimus Otsalohkodementian esiintyvyys ja sille altistavat perintötekijät Pohjois-Suomen väestössä, dosentti Marja Väärämäen työryhmän tutkimus Raskausdiabetes ikkuna naisen terveyteen sekä LT Eila Suvannon työryhmän tutkimus Äidin kilpirauhasen toimintahäiriön vaikutus raskauteen, lapsen perija neonataalivaiheeseen sekä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalaan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien määrän pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja apulaisopettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. Opetushenkilökunnan määrä on lisääntyneistä opiskelijamääristä huolimatta pysynyt samana. Perusopetusta on hajautettu myös muihin erityisvastuualueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erityisvastuualueen kanssa. Oulun yliopistosairaalassa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Opetusviikkoja annettiin kaikilla kliinisillä aloilla yhteensä n.10 opiskelijaa kohti. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena opiskelijoiden vakaan sisäänoton ansiosta. Lääketieteen opiskelijoiden koulutukseen kuuluu myös amanuensseina toimiminen. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2010 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 263 lääketieteen opiskelijaa ja näistä työpanosta kertyi 24,4 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli erikoistuvien lääkärien vakansseja 147 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa toimi vuoden aikana 396 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2010 erikoistuvien työpanos oli 157,9 vuotta, mikä on 29,4 % lääkärien työpanoksesta (v ,3 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 63 lääkäriä ja 6 hammaslääkäriä. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja vuonna 2010 kertyi Käytännön harjoittelun koordinointia ja ohjausta on systemaattisesti kehitetty kertomusvuoden aikana. Useimmilla tulosalueilla on nimetyt opetuskoordinaattorit. Oppimisympäristön ja opiskelijaohjauksen laatu on sairaanhoitopiirissä erinomaisella tasolla, jonka merkkinä opiskelijoiden tyytyväisyyttä kuvaavan CLES-kyselyn tulos oli noussut arvoon 8.3, kun vuoden 2009 kyselyn tulos oli 8.1. Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestettiin entiseen tapaan omana toimintana ja yhteistyössä yliopiston ja erva-alueen kanssa. 12

13 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 359 henkilöllä vuodesta Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin vuoden alusta. Muuten sairaanhoitopiirin henkilöstön määrässä ei tapahtunut olennaista muutosta. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti myös eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Vastaavasti tammikuun lopussa sairaanhoitopiirin palveluksessa oli 530 henkilöä vähemmän kuin kesällä (6 490 henkilöä ). Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 375 ja Visalan sairaalassa 143 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 349 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,5 % (1 101 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,5 % (5 561 naista). Miesten ja naisten suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta vuoteen Henkilöstömäärät tulosyksiköittäin ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän tilinpäätöksen lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 77,4 % henkilöstöstä (5 156 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 22,6 % (21,9 % ). Koko vuoden aikana määräaikaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä oli keskimäärin 22,5 %. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten (49,2 %) lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 663 henkilöä, keskimäärin 25 henkilöä enemmän kuin vuonna Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,7 %) tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä, vähiten (6,1 %) hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 43,8 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä ei ollut eroa. Huomattava ero oli sen sijaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-iässä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta (vuonna ,2 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön sama kuin edellisvuonna eli 34,7 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli muulla henkilöstöllä (47,5 vuotta), lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin (41,9 vuotta). Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana saman verran henkilöstöä kuin vuonna 2009 (194 henkilöä). Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 103 henkilöä, joista uusia henkilöitä 33. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella vuoden lopussa oli 168 henkilöä ja määräaikaisella kuntoutustuella 44 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 eläkkeelle jäävien keski-ikä oli 59,0 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2009). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaina, mikä oli noin 0,3 vuotta myöhemmin kuin vuonna Eläkkeelle siirtymisen odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle oli 60,6 vuotta. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Psykiatria Kehitysvammahuolto Kaikki yhteensä Sivuvirat 78,0 8,0 0,0 0,0 0,0 86,0 Lääkärit *) 505,5 67,0 25,5 5,0 5,0 608,0 Hoitohenkilöt 2 514,5 351,0 223,0 86,0 193, ,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 140,5 37,0 5,0 3,0 39,0 224,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 416,0 31,0 41,5 8,0 14,0 510,5 Huoltohenkilöt 589,0 25,0 59,0 28,0 26,5 727,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 302,0 15,0 12,5 6,0 14,0 349,5 Kaikki yhteensä 4 545,5 534,0 366,5 136,0 291, ,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia 13

14 2010 TOIMINTAKERTOMUS Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pääosin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 873,5 virkaa ja tointa, joista 86 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys vuodesta 2009 oli 322,5. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin toteutettiin alkaen, mikä kasvatti vakanssimäärää yli 300:lla. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 10, hoitohenkilökunnan 196, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 47, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 13. Huoltohenkilökunnan vakanssimäärän lisäys oli 38,5 ja hallinto- ja taloushenkilökunnan vakanssien lisäys 18 uutta vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammapalvelut, Tahkokankaan palvelukeskus. Taulukossa 1 sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosyksiköittäin. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä oli vuoden lopussa yhteensä 291,5 virkaa ja tointa, lisäksi osa vakansseista siirtyi yhdistymisessä ns. linjautettuna OYS:iin, lähinnä huolto- ja tekniikan palveluihin. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 623,0 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 44 lääkärivakanssia, 565 hoitohenkilökunnan ja 14 muun henkilökunnan sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Sisäisten sijaisten yhteiskäyttöön tulosyksiköiden sisällä ja välillä kiinnitetään huomiota. Sisäisten sijaisten käytön ohjeistuksia työvuorosuunnittelusta, työvuoroon varaamisesta ja sen kriteereistä sekä sisäisten sijaisten seurannasta ja raportoinnista on tarkennettu jo edellisvuonna. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,3 %, lääkäreiden 10,4 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla, ollen vuoden lopussa 93,7 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste oli sen sijaan 68,0 %, vakinaisesti täyttämättä oli 180,5 vakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirin työpanosraportointia on uudistettu vuoden 2009 alusta. Työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä (365). Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukossa 2 on esitetty sairaanhoitopiirin henkilöstön työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos kolmesta eri näkökulmasta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta myös työpanoksen osalta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja. Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 6,0 %, mutta kokonaismuutos ilman kehitysvammahuoltoa vain 0,7 % verrattuna vuoteen Hoitohenkilökunnan työpanos (palkalliset palvelussuhteet) kasvoi 7,2 %, mutta ilman kehitysvammahuoltoa työpanoksen vuosimuutos oli 0,1 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana hieman yli 3 % ollen noin 530 vuosityöpanosta vuonna Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän 14

15 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Taulukko 2. PPSHP:n henkilöstön työpanos vuosina TP 2009 TP 2010 Muutos % lkm TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 575,8 *) 5908,2 332,4 6,0 Lääkärit 714,3 728,5 14,2 2,0 Hoitohenkilökunta 3 863, ,7 279,7 7,2 Muu henkilöstö 998, ,0 38,5 3,9 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 513,7 529,5 15,8 3,1 Lääkärit 72,8 71,0-1,8-2,5 Hoitohenkilökunta 383,1 398,6 15,5 4,0 Muu henkilöstö 57,8 59,9 2,1 3,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 445, ,1 271,2 6,1 Lääkärit 585,6 597,0 11,4 1,9 Hoitohenkilökunta 3 047, ,2 227,3 7,5 Muu henkilöstö 812,4 844,9 32,5 4,0 *) Vuosi 2010 sisältää kehitysvammahuollon työpanosta n. 300 ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti. Avohoitokäyntien suhde henkilötyövuosiin pysyi lähes ennallaan. Samoin hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes vuoden 2009 tasolla. Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä 4,9 %. Ilman kehitysvammahuoltoa poissaolot vähentyivät 0,6 %. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) lisääntyivät 6,6 %, sen sijaan koulutuspoissaoloissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen. Opintovapaapoissaolot lisääntyivät edellisvuodesta 17,1 % ja sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot 6,4 % vuoteen 2009 verrattuna. Ilman kehitysvammahuoltoa sairauspoissaolot vähentyivät erikoissairaanhoidossa 0,6 %. Vuorotteluvapaalla vuonna 2010 oli 118 henkilöä, määrä on pysynyt vuosittain lähes samana. Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä tekee henkilöä kohti keskimäärin 155 päivää. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 17,1 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Poissaoloja aiheuttivat sairaudet päivää, työtapaturmat päivää, ammattitaudit 66 päivää, vapaa-ajan tapaturmat 114 päivää ja liikennevahingot 388 päivää. Työtapaturmat vähenivät vuoteen 2009 verrattuna 553 päivää, myös ammattitaudit vähenivät 273 päivää. Sen sijaan muut poissaoloja aiheuttavat sairaudet lisääntyivät päivää, liikennevahingot 201 päivää sekä vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot 58 päivää vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstömenot Henkilöstön palkkakehityksessä tavoitteena oli säilyttää maltillinen kustannustaso vuonna 2010 jatkona vuoden 2009 henkilöstömenojen voimakkaampaan sopeuttamiseen. Palkkamäärärahan tavoiteraamissa otettiin huomioon virkaja työehtosopimusten kustannusvaikutus noin 4 %. Kertomusvuoden alussa sairaanhoitopiiriin liittynyt kehitysvammahuolto nosti palkkoja yli 10 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon lisäksi kehitysvammahuollon tukipalveluhenkilöstön siirto sairaanhoitopiirin vastaaviin yksiköihin, nousivat palkkakustannukset yhteensä noin 5 %. Henkilöstön palkat toteutuivat 15

16 2010 TOIMINTAKERTOMUS suunnitellusti. Muutos oli 9 % ilman palkkioita ja lomapalkkavelan muutosta. Palkkojen toimintamuutos työpanoksena oli hyvin pieni. Henkilöstösuunnittelu on edellyttänyt toimintajärjestelyjä sekä tulosyksiköiden sisällä että yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uusiin tehtäviin henkilökuntaa on sijoitettu toimintaa uudelleen järjestämällä. Sijaisuudet on hoidettu pääosin sisäisillä sijaisilla. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä henkilöstömenot olivat vuonna 2010 yhteensä 297,2 milj. euroa. Kasvu vuodesta 2009 oli 22,5 milj. euroa eli 8,2 %. Kasvusta kehitysvammahuollon osuus oli 12,6 milj. euroa. Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 18,7 milj. euroa eli 8,6 % vuodesta Palkkojen kasvu ilman kehitysvammahuollon tulosyksikköä oli 3,9 %. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sis. poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 25,85 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 2,3 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. 16

17 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirille on vahvistettu riskienhallintasuunnitelma vuonna 2003, joka perussuunnitelmana määrittää ja ohjaa riskienhallintaa kuntayhtymässä. Suunnitelmaa on päivitetty vuosittain. Riskienhallintasuunnitelmien siirtäminen sähköiseen muotoon käytön ja ajantasaisuuden parantamiseksi on aloitettu syksyllä 2009 ja uudistus otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Sairaanhoitopiirin hallintosäännössä (27. ) ja hallituksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ohjeistossa ( ) on toimintaperiaatteet riskienhallinnan velvoitteista. Riskienhallintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida sairaanhoitopiirin riskienhallintaa. Tulosyksiköillä on omat riskienhallintasuunnitelmat, joita päivitetään vuosittain ja uudistetaan neljän vuoden välein. Suunnitelmat sisältävät yksikkökohtaiset riskien kartoitukset. Tietohallinto suorittaa kahden vuoden välein tietoturvakartoituksen ja on lisäksi vahvistanut sairaanhoitopiirin tasolle tietoturvaohjeita koko henkilökunnalle. Tietoturvaryhmä ohjaa sairaanhoitopiirin riskienhallintaa tietosuojan ja tietoturvallisuuden osalta. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus Oy:n toimesta. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Riskienhallinta tulosyksiköittäin Sairaanhoitopiirin riskien kartoittamiseksi tulosyksikköjohtajat ovat arvioineet yksikköjensä riskitekijöitä eri näkökulmista: strategiset riskit; hoidon saatavuus, hoidon vaativuus ja laatu operatiiviset riskit; henkilöstön saatavuus, tilojen soveltuvuus raportoinnin ja seurannan onnistuminen taloudelliset riskit; taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, investointien toteutuminen vahinkoriskit; henkilöstöön tai ympäristöön kohdistuvat uhat Sisätautien tulosyksikkö Vuoden 2010 aikana saatiin myös kardiologian elektrofysiologian alueella toimenpiteet hoitotakuulain piiriin. DRG-piste/työpanos on pysynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna (13.2/13.3). Sisätautien tulosyksikössä oli vuonna 2010 useita hoitohenkilökunnan työkykyyn liittyviä neuvotteluja työterveyshuollon kanssa. Työtehtäviä muutettiin useille henkilöille työkykyynsä sopivaksi, mikä edellytti muulta henkilöstöltä joustavuutta eri yksiköissä. Työkokeiluiden tuloksena löydettiin myös pysyviä työtilanteita. Loppuvuonna osaavaa hoitohenkilökuntaa oli aikaisempiin vuosiin verrattuna paremmin. Uusia sairaanhoitajia saatiin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin, jolloin sisäisiä sijaisia vapautui lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Eristyspotilaita hoidettiin vuodeosastoilla puutteellisissa tiloissa eristyshuoneiden riittämättömyyden vuoksi, mikä edelleen vaikeutti muiden potilaiden hoitoa. Selvinä riskeinä on oman sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon vaikea lääkäritilanne ja sen mahdollinen heikkeneminen tulevaisuudessa sekä monissa erityisvastuualueen sairaaloissa osaajien puute vaikeutuvasti myös tulevina vuosina. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Apteekkitarvikemenojen ylitys aiheutti aine- ja tarvikemenoylityksen. Investointeja siirtyi vuodelle 2011 hankintaprosessien hitaudesta johtuen. Asiakkaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita uhkaavia tilanteita tapahtui etenkin yhteispäivystyksessä. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö Leikkaushoidon osalta päästiin hoitotakuuseen. Tutkimuksiin pääsyä on vielä parannettava merkittävästi. Lähetteiden käsittelyn tekniikkaa on parannettava. DRG-piste/työpanos kasvoi 4.3 %. Tämä voi liittyä hoitojonojen purkuun siten, että toimintaa tehostettiin ja lisäksi helpompia hoitoja ulkoistettiin. Potilaiden hoitoisuus on kuitenkin ollut suunnilleen kahden edeltävän vuoden tasolla. Henkilöstön saatavuus on ollut vuoden 2009 tasolla. Avohoitotalonkin valmistuttua tulosyksikössä on tilan puute, ja vanhojen tilojen saneeraamisella on mahdollista parantaa toimintaa merkittävästi. Raportointi on jälleen välttämättömässä muutosvaiheessa. Pitemmän ajan kehityksen seuranta vaikeutuu ainakin joksikin aikaa. Kaikille yhteiset perustunnusluvut ovat suhteellisen yksinkertaisia ja kohtuudella toteutettavissa suoraan tietojärjestelmistä tai tietovaraston kautta. Lisäksi tarvitaan runsaasti koko sairaalaa koskevaa aihekohtaista tietoa ja eri yksiköille ominaista tietoa. Investointien toteutumisessa oli viiveitä, mutta vuoden vaihteeseen mennessä näkymä oli selvästi paranemassa. Kulut ylittivät budjetoidun arvion. Vastapainona hoitotakuun leikkausjonot saatiin poistettua. HaiPro-ilmoituksia, joissa aiheuttajana oli potilas, oli vajaat 3 % kaikista ilmoituksista ja näistä noin 60 % oli vakavempaa kuin sanallista uhkailua. 17

18 2010 TOIMINTAKERTOMUS Aistielinten ja syöpäsairauksien tulosyksikkö Hoitotakuu toteutui ja lähetteiden käsittelyaika saatiin alle kolmeen viikkoon. DRG-piste/työpanos kasvoi 14,2 %. Henkilövajetilanteita varten päivitettiin toimintojen priorisointiohjeet. Toukokuussa toimintaan vaikutti Tehyn toimeenpanema ylityö- ja vuoronvaihtokielto, potilasturvallisuus ei kuitenkaan vaarantunut missään vaiheessa. Sisäilmaongelmia oli useassa yksikössä, mutta pahin tilanne ilmeni hammas- ja suusairauksien vastuualueella, joka toimii vuokratiloissa Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana toiminta siirretään OYS:n tiloihin. Tulosyksikön tulos on positiivinen ja työpanoksen käyttö pysyi alle käyttösuunnitelman. Suurimmista investoinneista toteutui vanhimman lineaarikiihdyttimen uusinta ja remontti syöpätautien poliklinikalla saatettiin loppuun. Henkilöstön turvallisuus, ergonomia ja potilaiden tietosuoja toteutuvat aikaisempaa paremmin toimintaa tukevien tilaratkaisujen ansiosta. Lasten ja nuorten tulosyksikkö Hoidon saatavuuden toteutuksessa onnistuttiin ja hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti seuraavin toimenpitein: - Lastenkirurgian lähetteet ja vaikeahoitoisten reumapotilaiden määrä lisääntyivät niin, että hoitotakuun toteuttamiseksi tarvittiin lisäpoliklinikkatoimintaa lastenkirurgialla ja erityisjärjestelyitä lastenreumapoliklinikalla. - DRG-piste/työpanos nousi 4,3 % vuoteen 2009 verrattuna. Lyhytaikaisten osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Keväällä 2010 lasten tehoosaston tehohoitopaikkoja vähennettiin kymmenestä seitsemään kahdeksi kuukaudeksi, koska osaavia sijaisia poissaoloihin ei saatu riittävästi. Tuolloin osa leikkauksista siirtyi myöhempään ajankohtaan, jotta kriittisesti sairaiden potilaiden hoito voitiin turvata. Sairaansijojen vähennys (5 ss.) sisätauti- ja infektio-osastolla johti liian korkeisiin kuormituslukuihin. Käytettävissä olevat tilat soveltuvat nykyisiin tehtäviin, mutta kiinteistön peruskorjaus toi toiminnallisia haasteita, jotka pyrittiin huomioimaan peruskorjauksen suunnittelussa. Väistöosasto otettiin käyttöön peruskorjauksen vuoksi. Hallinnon tuki johtamiselle toimi kohtuullisen hyvin. Raporttitiedot ja niiden seuraaminen kaipaavat yhtenäistämistä. 18

19 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Laiteinvestoinnit toteutuivat suunnitellusti. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet tulojen osalta, jäsenkuntamyynti jäi suunniteltua selvästi pienemmäksi. Kulujen hallinta sen sijaan onnistui hyvin. Vahinkoriskejä ei tapahtunut. Naistentautien ja genetiikan tulosyksikkö Hoitotakuu onnistui. Sterilisaatioiden osittainen siirto Oulaskankaan sairaalaan auttoi hoitojen järjestämisessä. Lisääntyvien synnytystoimintojen vuoksi päivystystoimintaa vahvistettiin siten, että iltaisin maanantaista perjantaihin on kaksi lääkäripäivystäjää. Synnytystapa-arvioinnit siirrettiin synnytysvastaanotolta äitiyspoliklinikalle, jotta kätilöiden työpanos voitiin kohdistaa pääasiassa synnytyksiin. Osasto 12 vuodeosastotoiminta lopetettiin ainakin toistaiseksi, ja potilaat siirrettiin osastolle 15. Näin saatiin työpanosta siirrettyä enemmän synnytyspuolelle ja työpanoksissa säästettiin merkittävästi. Lisääntynyt synnytysten määrä aiheutti ajoittaisia ongelmia, kun tarvittiin useampia leikkaussaleja synnytysten käyttöön samanaikaisesti. Päiväsaikaan leikkaussaleja ei ole riittävästi ja henkilökuntaa ei riitä ylimääräisiin saleihin. Osaston 12 vuodepotilaiden siirto osastolle 15 aiheutti ajoittain ylikuormitusta ja potilaita jouduttiin pitämään käytävillä varsinkin aamupäivisin. Kuormitusta pyrittiin tasaamaan lisäämällä lyhytjälkihoitoisia synnytyksiä. Tilojen epäkäytännöllisyys ja osastopaikkojen vähyys haittaa kuitenkin tehokasta ja optimaalista toimintaa. Laiteinvestoinneista vain 30 % saatiin toteutettua vuoden 2010 loppuun mennessä johtuen hankintatoimiston kiireistä. Tulosyksikön talous jäi merkittävästi positiiviseksi, mikä perustui kulujen hallintaan ja erityisesti tiukkaan työpanosten seurantaan. Myynti ylitti käyttösuunnitelman. Yksi ultraäänilaite hajosi, mikä aiheutti lisäkuluja. Kuntoutuksen tulosyksikkö Kuntoutuksen tulosyksikössä pysyttiin hoitotakuulain mukaisissa hoitoon pääsyn aikarajoissa. Jonoja aiheuttivat etenkin lomat ja osastojen sulut, mikä kasvatti riskiä ylityksiin. Keskussairaaloiden työvoimatilanne ja loma-ajat lisäsivät kuormitusta erityisesti neurologialla. Drgpisteet /työpanos ei tulosyksikössä muuttunut. Henkilöstön saatavuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana neurologialla parantaen palvelujen tuottamiskykyä. Osastoyhteistyötä neurologian ja sisätautien välillä parannettiin lisäämällä os. 37 ja tarkkailuosastojen yhteiskäyttöä uuteen organisaatioon siirtymisen mukaisesti. Samoin keinonivelleikkauspotilaiden ja kuntoutusosaston yhteiskäyttöä lisättiin. Uuden Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan aloittaminen sujui odotetusti ja yhteistyösopimukset ympäristökuntien kanssa saatiin tehtyä. Talous- ja toimintaraportointijärjestelmän uusiminen asetti haasteita seuranta- ja vertailutiedon ymmärtämiselle. Laite- ja investointihankintojen toteutuminen viivästyi hankintaorganisaation keskittyessä uuteen Avohoitotaloon. Jononlyhennys aiheutti iltaisin lisätyötä ja lisäsi palkkakustannuksia erityisesti terapiapalveluissa. Fysiatrialla sairauslomat leikkasivat merkittävästi kuntatuloja ja osin sisäistä laskutusta. Henkilöstöön ja ympäristöön kohdistuneet vahinkotapahtumat olivat entisellä tasolla. Työhyvinvoinnin barometrikyselyssä epäasiallisen kohtelun määrä säilyi ennallaan, vaikka asiaan on panostettu kehityskeskusteluissa ja koulutuksella. Työpisteiden sisäilmastoasioita on selvitelty ja remontteja ilmanvaihtoon ym. on toteutettu ja suunniteltu. Psykiatrian tulosyksikkö Päiväsairaalassa tapahtui lokakuun alussa viemärivahinko, joten toiminta ko. tiloissa jouduttiin lopettamaan. Päiväsairaalan työryhmä toimi loppuvuoden pääosin polikliinisesti hajasijoitettuna eri evakkotiloihin. Tämä aiheutti potilasjonon kasvua. Kliinistä työtä tekevien arvion mukaan tulosyksikön potilaat ovat muuttuneet vuosi vuodelta moniongelmaisimmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi, mm. päihdeongelmat komplisoivat yhä useampien potilaiden arviota ja hoitoa. Vaikeudet rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa ikääntyvän ja eläköityvän henkilökunnan tilalle muodostavat todellisen uhan toiminnalle. Henkilökunnan ammattitaidon ja tietojen vanhentumisen sekä työuupumuksen riskiä voidaan hallita koulutuksella, työnohjauksella, hyvällä kohtelulla ja johtamisella sekä muulla työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Psykiatrian tulosyksikön toimintaa vaikeuttivat laajat, rakennusten peruskorjaukset. Tilapäisissä tiloissa toimiminen tuottaa vaikeuksia ja uhkatilanteita, koska tilat ovat puutteelliset ja epätarkoituksenmukaiset, potilaita mahtuu osastoille vähemmän, eikä ylimääräisiä sairaansijoja ruuhkatilanteissa ole käytettävissä. Tilapäistiloissa on esiintynyt henkilökunnalla ja potilailla sisäilmaoireilua, jota on pyritty hallitsemaan teknisillä ratkaisuilla. Laajat kesäsulut ja koko erva-alueen sairaanhoitopiirien ja kuntien mielenterveyspalveluiden supistettu toiminta kuormittivat avoinna olleita yksiköitä ja työssä ollutta henkilökuntaa. Vanhuspsykiatrisen osaston muuttaminen viikko-osastoiksi taloudellisista syistä aiheutti 19

20 2010 TOIMINTAKERTOMUS suuria ongelmia niin potilaille, heidän omaisilleen kuin hoitoprosessin toteuttamisellekin ja kesäsulun jälkeen osasto on ollut kiinni joka toinen viikonloppu. Lastenpsykiatrian mittavan sopeuttamisen myötä ovat sekä polikliiniset että osastohoitojonot kasvaneet, lisäksi yksiköiden toimintaa on sopeutettu pienempiin resursseihin. Välttämättömät rakennusten peruskorjaukset sekä toiminen puutteellisissa tilapäistiloissa kuormittavat tulosyksikön taloutta merkittävällä tavalla. Psykiatrisen hoitojärjestelmän pirstaloituminen ja osaamisen sekä resurssien puutteet perusterveydenhuollossa vaikeuttavat hoitoketjujen taloudellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Monet järjestelmän rakenteet ohjaavat ns. osaoptimointiin. Tulipalon riski on erittäin suuri psykiatrisilla osastoilla, koska potilaat mm. harhojensa takia pyrkivät sytyttämään tulipaloja. Myös vesija viemärivahinkojen riski on suuri psykoottisten potilaiden käyttäytymisen takia. Psykiatristen potilaiden hoitoon liittyy myös väkivallan riski. Edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella ja teknisillä turvajärjestelmillä. Myös henkilökuntaan tai perheenjäseniin voi kohdistua uhkailuja. Varkausriskiä pyritään hallitsemaan ovien ja ikkunoiden huolellisella sulkemisella ja sisäänpyrkijöiden henkilöllisyyden varmistamisella. Kehitysvammahuollon tulosyksikkö Kehitysvammahuollon tulosyksikön suurin strateginen riski on sopeutua meneillään olevaan kehitysvammahuollon palvelurakennemuutokseen kehitysvammahuollon työnjaossa ja palvelujen tuottamisessa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tilanteen hallitsemiseksi tehtiin yhdessä jäsenkuntien kanssa laaja palvelujen kysynnän kartoitus- ja toimenpidesuositukset, joilla muutos tapahtuisi hallitusti. Vanhat toimintatilat vaativat usein nopeitakin kunnostustoimia, jotta toimintaa voidaan katkoksitta jatkaa. Operatiivista riskiä pyrittiin hallitsemaan reagoimalla nopeasti kysynnän muutoksiin. Vuonna 2010 mm. suljettiin yksi rakennus kesken vuoden äkillisen kysynnän muutoksen vuoksi. Taloudellinen riski liittyy kiinteästi palvelujen kysynnän muuttumiseen. Tilannetta hallittiin nopeilla, osin ennakoivilla toimenpiteillä ja tulevaisuuden muutosten kartoituksella yhdessä jäsenkuntien kanssa jo edeltä käsin. Kehitysvammahuollossa tapahtuu paljon asiakkaiden aiheuttamia tapaturmia ja uhkaavia tilanteita. Riski on huomioitu ja sitä on pyritty hallitsemaan mm. koulutuksellisella (Avekki-koulutus henkilökunnalle) sekä hälytyslaitteiden käytöllä. Vuoden 2010 aikana päätettiin nostaa asiakkaiden aiheuttaman väkivallan riskienhallinta ja vähentäminen omaksi kehittämisprojektikseen. Oulaskankaan sairaalan tulosyksikkö Hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti. Lisäksi hoidon saatavuutta parannettiin sovitulla hoidonporrastuksella etenkin tekonivelleikkausten ja sterilisaatioiden osalta. Yhteispäivystyksen käyntimäärät kasvoivat vuodesta Työpanos ei kasvanut. DRG-piste/työpanos pieneni 3,7 %. Kustannus/DRG-piste kasvoi 7,6 %. Sairaalan tilojen epäkäytännöllisyys ja ilmastoinnin puutteellisuus hankaloittivat henkilökunnan toimintaa ja huononsivat potilastyytyväisyyttä. Osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Eri erikoisalojen lääkäreiden työpanoksen vajaus pidensi ajoittain jonoja. Eristyshuoneita on ollut riittämättömästi, joten eristyspotilaita hoidettiin vuodeosastoilla puutteellisissa tiloissa. Tämä edelleen vaikeutti muiden potilaiden sujuvaa hoitoa vuodeosastoilla. Perusterveydenhuollon vaikea lääkäritilanne vaikeutti hoidonporrastusta ja hoidon saatavuutta. Johtamisen tietojärjestelmien ja raportoinnin kehittäminen asetti haasteita toiminnan seuraamiselle. Tulos muodostui selkeän positiiviseksi perustuen kulujen ja työpanosten tarkkaan hallintaan. Jäsenkuntalaskutus ylittyi 3,4 % pääosin hoitotakuutoimintaan liittyen. Menojen hallinnassa onnistuttiin hyvin. Laite- ja investointihankinnat viivästyivät merkittävästi ja osa hankinnoista siirtyi vuodelle Potilaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita poikkeavia tilanteita tapahtui eniten päivystyksessä ja päivystävillä osastoilla. Korjausja muutostöiden yhteydessä joudutaan suunniteltua laajempiin toimenpiteisiin ikääntyneiden ja vanhojen kohteiden vuoksi. Visalan sairaala Hoitoa on pystytty tarjoamaan kysynnän mukaan ilman ongelmia, eikä hoidon vaativuuden tai laadun suhteen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hoitohenkilökunnan saatavuus on ollut hyvä, mutta erityistyöntekijöiden saatavuudessa on ollut ongelmia, varsinkin sijaistyövoiman osalta. Ongelmat eivät ole edellyttäneet toiminnan supistamista, mutta tilanne on kuormittanut vakinaista henkilökuntaa. Sairaalan kiinteistöissä ei ole ilmennyt yllättäviä ongelmia ja tilat soveltuvat hyvin toimintaan. Saatavissa olevan raporttitiedon, seurannan ja hallinnon tuki johtamiselle on ollut riittävää. Investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Ennakoitua pienemmän hoitopäiväkertymän vuoksi tulosyksikön tulot ovat jääneet suunni- 20