2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN Ptky Karviaisen vastine arviointikertomukseen 2015. (Karviaisen vastine punaisella tekstillä) Yhtymähallitus 17.5.2016 47 ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Tarkastuslautakunta 27.4.2016 Tarkastuslautakunta 1
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS KARVIAINEN Vuosi 2015 Vihdin kunnanvaltuustolle ja Karkkilan kaupunginvaltuustolle Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Lautakunnan tehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko Vihdin kunnanvaltuuston ja Karkkilan kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumisen seuranta. Lautakunnan työskentely Tarkastuslautakunnan arviointi on suoritettu toimintakertomuksesta ja tasekirjasta ilmenevien tietojen sekä vuoden 2015 talousarvion perusteella. Kokousten yhteydessä lautakunta on haastatellut viranhaltijoita, henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä. Kuntalaisten saamien palvelujen toimivuudesta lautakunnan jäsenet ovat saaneet tietoja henkilökunnalta sekä Vihdin kunnan ja Karkkilan kaupungin asukkailta. Tilintarkastajan raporteista lautakunta on saanut arvioinnissa käytettyjä tietoja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2015 toiminnan arvioinnin suorittamiseksi 7 kertaa. Lautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2013-2016 ovat: Varsinainen jäsen Varajäsen Matti Kuusela, puheenjohtaja Mika Tallgren, varajäsen Eero Löfgren, varapuheenjohtaja Tapio Hotokka, varajäsen Eino Huotari, jäsen Aatos Etolin, varajäsen Terhi Mattila, jäsen Marjatta Uusimäki, varajäsen Jaana Sohlman, jäsen Eija Sinikka Jokinen, varajäsen Lautakunnan sihteerinä on toiminut kuntayhtymän tilintarkastaja JHT, HT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. 2
1. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 1.1 Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän vastuulla ja tehtävänä on järjestää jäsenkuntien asukkaille terveydenhuoltolain mukaiset palvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuoltolain jta sosiaalihuollon erityislakien mukaiset palvelut. Toiminta-alueessa ei ole tapahtunut muutoksia. Sen sijaan jäsenkuntien ja kuntayhtymän tehtävissä on tapahtunut tarkennuksia. Muutoksia tehtiin myös palvelujen tuottamisessa. - Vihdin kuntalaisille tarkoitetut erikoissairaanhoidon palvelut siirrettiin kuntayhtymän järjestettäväksi vuoden 2015 alusta. - Vihdin kirkonkylän hoivaosasto lakkautettiin Vihdin valtuuston päätöksellä. - Jäsenkuntien valtuustot edellyttivät säästöjä ja tämä välillisesti vaikutti työajan priorisointiin hallinnossa. - Resurssien uudelleen kohdentamisen yhteydessä siirryttiin tuottamaan palveluja omana palveluna. - Toimintakertomuksen mukaan vuonna 2015 on voitu realisoida rakennemuutoksia ikäihmisten palvelulinjalla, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja lastensuojelussa. - Ikäihmisten palvelulinjalla painopistettä on siirretty yhä enemmän laitoshoidon sijasta kotihoitoon. 1.2 Kuntayhtymän talouden päälinjat Tuloslaskelma osoittaa 96.006 euron ylijäämää, mikä on myös tilikauden tulos. Taseessa aikaisemmilta vuosilta alijäämää on 662.242 euroa. Taseeseen jää alijäämä 566.237 euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä olevaa alijäämää korjattiin nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä 432.461 euroa (korjaus 472.461 euroa) Korjauksen syynä oli lomapalkkavelan määrässä ollut arviointivirhe. Näin menetellen arviointivirhe ei vääristänyt vuoden 2015 tuloslaskelmasta ilmenevää tilikauden tulosta. Ptky Karviainen: Lomapalkkavelkaa koskeva korjaus edelliseltä tilikaudelta ei ole arviointivirhe vaan KunnanTaitoan järjestelmistään laatima aineisto oli virheellinen. Lisäksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ilmoittama summa 432.461 euroa on virheellinen. Karviainen on korjannut tarkastuslautakunnan raportoiman summan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaisiksi. Oikea summa on 472.461 euroa. Työterveyshuollon tilikauden tulos oli 45.233 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2014 taseessa kattamatonta alijäämää oli 189.781 ja tämä todettiin tällöin muodostuneen työterveyshuollosta. Vuoden 2015 kumulatiivisesta alijäämästä 566.237 työterveyshuollon osuus on 144.548 euroa. Toimintakulujen muutos: Toimintakulut vuonna 2015 yhteensä 117.153.200. Kasvua on 32.278.703 euroa. Vihdin kunnan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 32.665.062 euroa. Karviaisen vuoden 2014 tilinpäätöksessä Vihdille kuuluvia muita erikoissairaanhoidon menoja oli 90.898 euroa. Kun Vihdin erikoissairaanhoidon kustannusten muutosta ei oteta huomioon, toimintakulujen muutos on 295.461 euroa, mikä on 0,3 %. Muutosta voidaan pitää maltillisena. Toteutuneet toimintakulut ovat 84.874.496 euroa (korjaus 117.153.200 euroa) ja lopullisessa talousarviossa toimintakuluihin oli varattu 85 080 295 euroa (korjaus 116.694.520 euroa), joten talousarvion määräraha alittui. Toteumasta myös ilmenee, että palkoissa ja palkkioissa on ylitystä 582 890 euroa 3
Henkilösivukuluissa on alitusta 64 089 euroa (korjaus ylitystä) Palvelujen ostoissa on alitusta 232 096 euroa Aineissa ja tarvikkeissa on ylitystä 7 532 euroa (korjaus 75.321 euroa) Avustuksissa on alitusta 120 324 euroa Muissa toimintamenoissa on ylitystä 88 799 euroa Ptky Karviainen: Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ylläolevissa luvuissa lienee sattunut inhimillinen virhe. Toimintakuluja koskevat luvut ovat ilmeisesti edellisessä vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitetyt luvut. Karviainen on korjannut tässä vastineessa tarkastuslautakunnan raportoimat luvut kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaisiksi. Toimintatuottojen toteuma: ta toteuma Myyntituotot 111 134 148 euroa 112 162 618 euroa - kuntalaskutus 109 284 645 euroa 109 218 185 euroa - muut myyntituotot 1 849 503 euroa 2 944 433 euroa Maksutuotot 4 832 449 euroa 4 312 108 euroa Tuet ja avustukset 455 490 euroa 367 731 euroa Muut toimintatuotot 541 025 euroa 796 531 euroa Yhteensä 116 963 112 euroa 117 638 988 euroa Edellä oleva taulu osoittaa, että toimintatuottoja kertyi 742 336 euroa talousarvion tulo-odotusta enemmän kun huomioon ei oteta jäsenkuntien laskutusta. Edellisenä vuonna tuloja kertyi 485 506 euroa (korjaus 928.131 euroa) tulo-odotusta enemmän. Ptky Karviainen: Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen luku on virheellinen edellisen vuoden osalta. Karviainen on vastineessa korjannut tarkastuslautakunnan raportoiman luvun 2014 kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaisiksi. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toimintakulujen kasvu on hyvin vähäinen, kun huomioon ei oteta Vihdin kunnan erikoissairaanhoidon kustannusten muutosta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan talousarviota on noudatettu. Talousarviossa eri vastuualueille/tehtäville varatuissa määrärahoissa on ylitykset ja alitukset, joita on pidettävä kohtuullisina, kun huomioon otetaan kuntayhtymän talouden koko. Myyntituotoissa olevat muut myyntitulot ovat ylittyneet merkittävästi. Maksutuottoja, tukia ja avustuksia ei ole kertynty talousarvion mukaisesti. Muita myyntituottoja on kertynyt tuloodotusta enemmän. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan talousarvion laadinta on ollut varovaista ja hyvän taloushallinnon mukaista. Ptky Karviainen: on myynti- ja maksutuottojen eroavuudesta talousarvioon nähden voidaan todeta seuraavaa: Yhtymähallituksen toimintakertomuksen mukaan asiakkailta perittävät ateriapalvelumaksut kirjattiin 1.1.2015 alkaen muihin myyntituloihin (tilastokeskuksen ohjeiden mukaisesti). Talousarviossa 2015 määräraha oli vielä maksutuotoissa. Ateriapalvelumaksut vuonna 2014 olivat yhteensä 611 430,84 euroa ja 560 645,07 euroa vuonna 2015. 4
2. VUODEN 2014 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY Vuoden 2014 arviointikertomus on käsitelty seuraavasti Vihdin kunnanvaltuusto 1.6.2015 Arviointikertomukseen annettu vastine on käsitelty valtuustossa 7.9.2015 Karkkilan kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Arviointikertomukseen annettu vastine on käsitelty valtuustossa 2.11.2015 3. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KESKEISET TAVOITTEET JA PALVELUT ASIAKASNÄKÖKULMA Tyytyväiset asiakkaat Toimintakertomuksesta ilmenee, että Karkkilassa ollaan päivystykseen ja kiireettömän vastaanoton palveluihin hieman tyytyväisempiä kuin Nummelassa. Suun terveydenhuollossa toteutettu asiakastyytyväisyyden mittaus taas osoitti, että Vihdissä palaute oli hieman Karkkilaa parempi. Tosin mittaus on tehty vuoden 2014 puolella ja tulokset käsitelty vuonna 2015. Kuntayhtymässä seurataan asiakkaiden tyytymättömyyttä myös tilastoimalla muistutukset, oikaisuvaatimukset, valitukset yms. Asiakkaiden tyytymättömyyden ilmaisu valituksena, muistutuksen, oikaisuvaatimuksen, kanteluna tai muuna on Vihdin sosiaalipalveluissa lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Samoin on terveydenhuollon palveluissa, etenkin muistutukset ovat lisääntyneet. Karkkilassa vastaavat tyytymättömyyden ilmaisut ovat sekä sosiaalipalveluissa että terveyspalveluissa vähentyneet. Toimintakertomuksesta ilmenevien tietojen perusteella arvioituna tyytymättömyyttä ilmaisseiden määrä on Vihdissä lisääntynyt ja Karkkilassa vähentynyt. Ptky Karviainen toteaa selvennyksenä, että kuten toimintakertomuksen sivun 6 taulukosta ilmenee, on asiakkaiden tyytyväisyysaste noussut merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2015. Vihdissä muistutusten ja oikaisuvaatimusten määrä on korkeampi vuonna 2015 kuin vuonna 2014, mutta kantelujen määrä on sekä sosiaali- että terveyspalveluissa vuoden 2014 tasolla samoin kuin hallintovalitusten määrä. Karkkilassa edellä mainittujen tyytymättömyyden ilmaisujen määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden yhteensä seitsemällä. PROSESSINÄKÖKULMA Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena oli myös, että Karviaisen alueella palvelujen saatavuus ja etuuksien käsittelyajat noudattavat erilaisia normitettuja käsittelyaikoja, mikä on palveluilta vaadittava minimitaso. Tavoitteen toteutumista on arvioitu mm. hoitoon pääsyn, käsittelyaikojen taikka muiden määräaikojen mukaan. Palvelurakenteen kehittäminen 5
Palveluja kuvaavista tauluista ilmenee, että kotona asuvien määrä yli 75 vuotiaisen ikäryhmästä on Karkkilassa selvästi prosentuaalista tavoitetta alhaisempi. Vihdissä ollaan valtakunnallisen tavoitteen mukaisella tasolla. vastaavasta ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on Karkkilassa noussut, kun arvion perustana on prosentuaalinen osuus. tehostetussa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa on molemmissa jäsenkunnissa hieman tavoitteena olevaa prosentuaalista osuutta enemmän. Karkkilassa prosentuaalinen osuus on selkeämmin tavoitetta suurempi. omaishoidon piirissä on yli 75 vuotiaista selvästi valtakunnallista tavoitetta vähemmän. vanhainkodeissa tai muissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei vuoden 2025 lopulla enää ollut asiakkaita. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoitteet on pääosin saavutettu seuraavasti: lääkärin kiireettömälle vastaanotolle on päässyt tavoitteen mukaisesti. Vihdissä on päässyt keskimäärin 10 päivässä ja Karkkilassa 13 päivässä suun terveydenhuoltoon on kiireettömissä tapauksissa päässyt tavoitteen mukaisesti. Tosin keskimääräinen hoitoon pääsy aika on ollut hieman tavoitteen ylärajaa eli 2 viikkoa pitempi. toimeentulohakemukset on käsitelty tavoitteen mukaisena aikana vammaispalvelussa käsittelyajat ovat olleet tavoitetta pitemmät lastensuojeluilmoitusten käsittelyajassa tavoitteen saavuttaminen ei täysin onnistunut kotihoidossa käytössä on käsite välitön työaika. Tällä tarkoitetaan asiakkaalle annettava aika. Lähihoitajien osalta tavoitteesta jäätiin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kotihoidon asiakkaalle annettavaan välittömän työajan tavoitteen saavuttamiseen. Tarkastuslautakunta keskusteli kuntayhtymän pääluottamusmiesten kanssa ja näissä keskusteluissa korostui se periaate, että henkilökunta pitää kiinni siitä, että asiakkaalle luvattu aika myös toteutuu. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan on pyrittävä varmistamaan, että lähihoitajien osalta välitön työaika 60 % saavutetaan. Tarkastuslautakunta näkemyksen mukaan lastensuojelun käsittelyaikojen tavoitteen saavuttaminen ja jopa tavoitteen lyhentäminen on merkittävä. Tätä puolta on aiheellista tehostaa. Ikäihmisten palvelurakenteen kehittymistä kuvaavat taulut osoittavat, että osassa toimintoja tavoitteen mukaisia prosentuaalisia osuuksia ei ole vielä saavutettu.tarkastustuslautakunnan arvion mukaan poikkeamia on etenkin Karkkilassa.Tosin on vaikea arvioida, mitä poikkeaminen todellisuudessa sisältää, koska tietyn palvelun prosentuaalinen aleneminen voi vaikuttaa muun palvelun lisääntymiseen taikka jäämistä ilman palvelua. Ptky Karviainen: Lähihoitajan tai sairaanhoitajan välitön työaika on käsitteellisesti eri asia kuin asiakkaalle annettu aika. Näin ollen pääluottamusmies puhuu eri asiasta kuin mikä on esitetty Karviaisen tavoitteena. Asiakkaalle annettavan palvelun aikamäärä määritellään asiakaskohtaisessa hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Se voi olla esim. 10 tuntia viikossa. Karviaisen kotihoidon henkilöstö niin kuin koko Karviaisen henkilöstö pitää kiinni siitä, että asiakas saa hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellyn ajan. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan välittömän työajan lisäämisellä tarkoitetaan hänen kokonaistyöaikansa jakaantumista välittömän 6
ja välillisen työn kesken. Prosessien ja järjestelmien kehittämistyössä pyritään lisäämään välittömän asiakastyön osuutta ja vähentämään välillistä työtä kuten esim. toimistolla käyntejä, tavaroiden hakua, autojen huoltoa yms. Tavoitteet välittömän työajan osalta on asetettu saavutettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ikäihmisten palvelurakenteen tulkinnan osalta Karviainen toteaa, että ikäihmisten palvelurakennetta on tarkasteltava valtakunnallisten tavoitteiden mukaisena kustannustehokkaana kokonaisuutena. Indikaattoreita tarkastellaan myös vuosittain muiden kuntien palvelurakenteeseen vertailtaessa. Karviaisen ikäihmisten palvelurakenne verrattuna muihin kuntiin on varsin hyvä. Tärkein arviointikriteeri on kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus ko. ikäluokasta: Karviaisen tavoite oli 90 %, josta Karkkila jäi pyöristettynä prosentin. Toinen tärkeä arviointikriteeri on laitoshoidon osuus, jonka valtakunnallinen tavoite on enintään 3 % ikäluokasta yli 75 v.. Karviaisen alueen ikäihmisten palvelut painottuvat selkeästi kotiin ja kodinomaisiin palveluihin laitoshoidon osuuden ollessa reilusti alle 3 %. Lastensuojelun käsittelyaikojen osalta Karviainen toteaa, että tavoitteena on lastensuojelun lain edellyttämien käsittelyaikojen saavuttaminen. Lain edellyttämät tavoiteajat ovat erittäin tiukkoja jo nyt. Tavoitteen asettelussa pitäydytään jatkossakin lain edellyttämällä tasolla. Tavoitteen kiristäminen ei ole realistista. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Toimintakertomuksen mukaan menestystekijöitä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Tarkastuslautakunta kutsui 17.12.2015 pidettyyn kokoukseen Karviaisen henkilökunnan edustajina pääluottamusmiehiä. Keskustelun aiheena oli heidän näkemykset Karviaisen henkilöstöhallinnosta ja politiikasta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan sairaudesta aiheutuneet poissalot ovat kohtuullisia. Poissaolojen määrä on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna.kehitystä on pidettävä myönteisenä. Toimintakertomuksesta ilmenee, että työturvallisuusilmoitusten määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä kehitystä on pidettävä myönteisenä, jos taustalla on henkilökunnan aktivoituminen tiedostamaan vaaratilanteita. Näin voidaan ennalta vaikutta siihen, että työtapaturmat eivä lisääntyisi. Vuoden aikana työtapaturmia oli kylläkin edellistä vuotta enemmän. Koulutuspäivien kokonaismäärä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna.koulutukseen osallistuneiden määrä on lukumääräisesti pysynyt ennallaan. Tosin käytettävissä olevista tiedoista ei ilmene, osallistuuko koko henkilökunta koulutukseen, kun arvioinnin perustana on useamman vuoden jakso. Keskustelu pääluottamusmiesten kanssa nosti esille mm. seuraavia havaintoja Palvelutasosuunnitelman valmisteluvaiheessa henkilökunta ei ole ollut mukana. Valmis suunnitelman he ovat saaneet tiedoksi. Tällä on vaikutusta henkilökunnan sitoutumiseen suunnitelman toteuttamiseen. Pääluottamusmiesten näkemys oli, että suunnitelmaa tulisi 7
tarkistaa vuosittain. Keskustelussa korostui se, että kotihoidossa on ollut eniten vaikeuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Aikataulutus heikentää työturvallisuutta. Pääluottamusmiehet korostivat, että henkilökunnan ykköstavoite on tyytyväinen asiakas. Tämä on sisäistetty hyvin ja alalle yleensä hakeutuu henkilöitä, joille hyvä asiakaspalvelu on perusarvo. Keskustelussa ilmeni, että kuntayhtymän perusarvot eivät ole kaikille tiedossa ja niiden hakeminen esim. kotisivulta oli työläs. Pääluottamusmiesten odotus oli, että henkilökunta tulisi ottaa nykyistä enemmän ja aikaisemmassa vaiheessa suunnitteluun liittyviin keskusteluihin. Tällä koettiin olevan yhteyttä sitoutumiseen. Koulutussuunnitelma on vanha ja sen päivittämisen tarve koettiin selkeästi. Johtamiskulttuuriin toivottiin enemmän avoimuutta. Yhteistyötoimikunnan toimintaan kaivattiin keskustelua työyhteisön asioista. Keskustelutilaisuuksiin ei kaivata valmiita esityksiä vaan pohjustavaa keskustelua. Johtavien viranhaltijoiden haastattelussa tuli esille myös näkemys, jonka mukaan henkilökuntaa on sitoutettu suoraan eri tilaisuuksissa. Tarkastuslautakunta saattaa valtuustojen tietoon keskusteluissa esille tulleita asioita ja kiinnittä huomiota siihen, että keskusteluissa odotettiin avoimempaa keskustelua jo suunnittelun alkuvaiheessa. Ptky Karviainen: Karviainen on laatinut palvelutasosuunnitelman valtuustokaudelle 2013-2016. Jäsenkuntien valtuustojen hyväksymän 2013-2016 palvelutasosuunnitelman (s. 5) mukaan Palvelutasosuunnitelma sisältää suunnitelmakaudella tämän hetkisen tiedon mukaan odotettavissa olevia muutoksia, tuotettavat palvelut, niiden tarkoitus, tavoitetaso ja palveluverkon tila. Suunnitelma tarkentuu vuosittain laadittavassa talousarviossa. Näin ollen vuotuinen talousarvio, jonka jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät, on tapa tarkistaa palvelutasosuunnitelmaa. Yhteistyötoimikunnasta ja sen työskentelystä Karviainen on todennut seuraavaa (esim. aineistossa, joka on esitetty tarkastuslautakunnalle sen kokouksessa 20.1.2016). Työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta kuntayhtymissä säädetään yhteistoimintalaissa. Sen mukaan työnantaja huolehtii, että toimikunnassa käsitellään vähintään ne asiat, joita laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta edellyttää. Lisäksi toimikunnassa käsitellään muitakin asioita, jotka liittyvät henkilöstöön tai joita muun syyn vuoksi on syytä siellä käsitellä. Toimikunnan kokousten rutiinit ja taso ovat samat kuin Karviaisen muissakin kokouksissa: kokouskutsun yhteydessä on aina asialista (7 päivää ennen toimikunnan kokousta), johon osallistujat voivat esittää käsiteltäviä asioita. Asioihin perehtymistä auttavat asiakirjat liitetään kokouskutsuun mukaan ja kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon liitetään kokouksessa esitetty materiaali. Pöytäkirjat ovat henkilöstön luettavissa intranetissä. Henkilöstöjohto ja pääluottamusmiehet tapaavat lisäksi säännöllisesti ennen varsinaisia yhteistyötoimikunnan kokouksia ja käyvät läpi ajankohtaisia asioita. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan pääluottamusmiesten keskusteluissa korostui, että kotihoidossa on ollut eniten vaikeuksia saavuttaa asetetut tavoitteet ja aikataulutus heikentää työturvallisuutta. Kotihoidossa on vuodesta 2014 tehty suunnitelmallista kehittämistyötä kotihoidon prosessien ja laadun kehittämiseksi. Tämä on tarkoittanut mm. toiminnanohjausjärjestelmän sekä mobiililaitteiden käyttöönottoa. Tämä prosessi on vaikuttanut paljon hoitotyön käytöntöihin ja prosesseihin. Muun muassa hoitajan välittömän työajan lisääntymisenä ja välillisen työn vähentymisenä. Työturvallisuuteen olemme panostaneet mm. seuraamalla haittatapahtumia ja 8
rekisteröimällä haittatapahtumat. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan keskusteluissa on tullut esille myös se, että kuntayhtymän perusarvot eivät ole kaikille tiedossa ja niiden löytyminen on työlästä. Karviaisessa on yhteiset arvot muodostettu henkilökunnan kanssa vuosina 2009-2010 siten, että henkilökunta on pohtinut työyksiköissä mikä on kunkin arvon mukaista toimintaa ja mikä on arvon vastaista toimintaa. Seuraavina vuosina arvoja on käyty läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja erilaisissa työpaikkakokouksissa. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen arvot tullaan jatkossa tulostamaan myös niihin toimintayksikköihin ilmoitustauluille, joissa ne eivät vielä tällä hetkellä ole. Lisäksi arvot ovat intranetissä. TALOUSNÄKÖKULMA Kehitys- ja rakennemuutostyön taloudellinen realisointi Tavoitteena oli toteuttaa useitä rakenteellisia vuoteen 2015 vaikuttavia muutoksia. Näitä muutoksia olivat mm. Karkkilan asumispalvelujen yksikön käyttöön otto Karkkilan vuodeosastotoiminnan keskittäminen vuodeosastopalveluja tarvitseviin Karkkilan palvelukeskuksen toiminnan muuttaminen mielenterveys- ja päihdekuntoutusta antavaksi yksiköksi Ikäihmisten palvelulinjan kustannusten aleneminen Karkkilan kaupungin osalta Lasten sijaishuollon perhehoidossa tavoitteena on laitoshoidon ja ja perhehoidon suhteen saaminen 50/50. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kehtiys- ja rakennemuutostyön tavoiteet on saavutettu. Aikaisemmin olleen taulun tunnusluvut osoittavat, että rakenteen muutostarve Karkkilassa on ollut suurempi ja tehdyt toimenpiteet on kohdennettu karkkilalaisten saamiin palveluihin. Lasten sijaishuollon perhehoidossa laitoshoidon ja perhehoidon välisen suhteen muuttamisessa tavoitetta ei vielä saavutettu. Tarkastuslautakunta toteaa, että muutosta on vuosien aikan tapahtunut, mutta tavoitetta ei ihan vielä saavutettu. Ikäihmisten palvelulinjalla rakennemuutos on tarkoittanut sitä, että palveluja laitoshoidon sijasta tarjotaan ensisijaisesti kotiin. Tämän tavoitteen mukaisesti on edetty. Ptky Karviainen toteaa, että kehitys- ja rakennemuutostyön taloudellinen realisointi osiossa on huomioitava, että asumispalveluyksikkö Maariankoti valmistui Karkkilaan marraskuussa 2014. Lisäksi Karkkilan vuodeosastotoiminnan keskittäminen vuodeosastopalveluihin lauseen tarkoituksena on varmaankin kertoa, että laitoshoidon palveluja järjestetään vain lääketieteellisin perustein, kuten vanhuspalvelulaki ohjeistaa. Ikäihmisten palvelurakenneuudistusta ei ole toteutettu vain Karkkilassa vaan koko Karviaisessa. Lasten sijaishuollon perhehoidon ja laitoshoidon suhteesta Karviainen toteaa, että uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon myötä vuonna 2015 perhetyötä lisättiin. Sijaishuollon tarpeen oletetaan muutoksen myötä edelleen vähenevän. Kun sijaishuoltoratkaisu tehdään, on kyseessä yhä useammin tilanne, johon tarvitaan laitoshoitoa. Laitoshoidon painotus sijaishuollossa tulee valitettavasti korostumaan, mutta sijaishuollon tarve sinänsä osittain pienenee ja korvautuu perhetyöllä. 9
4. TALOUDELLISET LINJAKOHTAISET TAVOITTEET Karviainen toteaa, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tässä luvussa esittämät tiedot on raportoitu yhtymähallituksen toimintakertomuksessa, jossa luvut ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen mukaiset. HALLINTO Hallinnon nettomenot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan hallinto on toiminut taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. PERHEPALVELUIDEN LINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET Lasten ja nuorten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät 426 949 404 147-22 802-5,3 Perhe- ja terapiapalvelut 3 456 246 3 347 251-108 995-3,2 Perheiden sosiaalipalvelut 6 522 354 6 550 347 27 993 0,4 YHTEENSÄ 10 405 549 10 301 745-103 804-1,0 Perhepalvelujen linja toimi talousarvion määrärahojen mukaisesti. Perheiden sosiaalipalveluissa, johon sisältyy mm lastensuojelu, tapahtui vähäinen ylitys. Muiden toimintojen osalta talousarvio alittui, joten kokonaisuutena palvelulinja toimi talousarvion mukaisesti ja määrärahassa tapahtui 1 % alitus. Ptky Karviainen toteaa, että palvelulinjan virallinen nimi on perheiden palvelulinja. TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET 10
Työikäisten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät 604 207 521 153-83 054-13,7 Terveyspalvelukeskus 14 215 709 14 444 488 228 779 1,6 Lääkärin vastaanotto 6 656 835 6 919 161 262 326 3,9 Kuntoutta va toiminta 1 696 121 1 878 305 182 184 10,7 Mielenterveystyö ja päihdetyö 3 227 555 3 024 876-202 679-6,3 Suun terveydenhoito 2 635 198 2 622 145-13 053-0,5 Sosiaalipalvelukeskus 18 276 871 18 286 738 9 867 0,1 Aikuisten sosiaalityö ja sosiaalinen kunto 6 391 802 5 969 510-422 292-6,6 Kehitysvammaisten palvelut 6 111 536 6 294 812 183 276 3,0 Vammaisten palvelut 5 773 533 6 022 416 248 883 4,3 YHTEENSÄ 33 096 787 33 252 379 155 592 0,5 Karviainen toteaa, että edellä esitetyssä tarkastuslautakaunnan raportoimassa taulukossa lienee inhimillisiä virheitä. Yhtymähallituksen toimintakertomuksen mukaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen mukaiset luvut ovat näiltä osin seuraavat: TALOUDELLISET TAVOITTEET (korjattu taulukko) Työikäisten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät 555 880 521 153-34 727-6,2 Terveyspalvelukeskus 14 215 709 14 444 488 228 779 1,6 Lääkärin vastaanotto 6 656 835 6 919 161 262 326 3,9 Kuntouttava toiminta 1 696 121 1 878 305 182 184 10,7 Mielenterveystyö ja päihdetyö 3 227 555 3 024 876-202 679-6,3 Suun terveydenhoito 2 635 198 2 622 145-13 053-0,5 Sosiaalipalvelukeskus 18 276 871 18 286 738 9 867 0,1 Aikuisten sosiaalityö ja sosiaalinen kunto 6 391 802 5 969 510-422 292-6,6 Kehitysvammaisten palvelut 6 111 536 6 294 812 183 276 3,0 Vammaisten palvelut 5 773 533 6 022 416 248 883 4,3 YHTEENSÄ 33 048 460 33 252 379 203 919 0,6 Palvelulinjan kokonaismenot ovat vähän suuremmaat kuin talousarviossa. Terveyspalvelukeskuksen menot ovat selvästi edellistä vuotta suuremmat. Sen sijaan sosiaalipalvelukeskuksen menot ovat pienemmät (korjaus suuremmat 9.867 euroa) kuin talousarviossa. Vuoteen 2014 verrattaessa kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin: 11
- Terveyspalvelukeskuksen menot 2015 olivat selvästi korkeammat kuin vuonna 2014 Sosiaalipalvelukeskuksen menot 2015 olivat taas pienemmät kuin vuonna 2014. - Edellä mainitut luvut osoittavat, että taloudellisesti terveyspalvelukeskuksen ja sosiaalipalvelukeskuksen menojen muutossuunta on päinvastainen kuin vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vuonna 2014 sosiaalipalvelukeskuksen osuus koko palvelulinjan kustannuksista oli 58 % ja vuonna 2015 osuus oli 55 %. - Terveyspalvelukeskuksessa kustannusten nousua on tapahtunut lääkärien vastaanotossa ja kuntouttavassa toiminnassa. IKÄIHMISTEN PALVELULINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET Ikäihmisten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät 416 309 357 314-58 995-14,2 Ikäkeskus 10 113 527 9 772 429-341 098-3,4 Sosiaalityö 2 315 233 2 210 409-104 824-4,5 Ikäihmisten asumispalvelut 7 798 294 7 562 019-236 275-3,0 Hoivapalvelukeskus 10 346 884 10 671 120 324 236 3,1 Kotihoito + muistipoliklinikka 4 929 684 5 189 606 259 922 5,3 Laitoshoito 5 417 200 5 481 514 64 314 1,2 YHTEENSÄ 20 876 720 20 800 863-75 857-0,4 Palvelulinjan kokonaismenot olivat hieman talousarviota pienmmät. Ikäkeskuksen toiminta tapahtui talousarvion määrärahoilla. Olennaisin määrärahan alitus tapahtui sosiaalityössä. Hoivapalvelukeskuksen toimintaan varattu määräraha ylittyi ja koko keskuksen osalta ylitys oli 3,1 %. Keskuksen toimintakulut olivat 1,2 milj euroa alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Hoivapalvelukeskus ylitti sille varatun määrärahan 324 236 eurolla. Ylityksestä 259 922 euroa tapahtui kotihoidossa. Vuoteen 2013 verrattuna toteutunut kustannus ovat 1,3 milj. euroa alhaisemmat. 5. ERIKOISSAIRAANHOITO Karviaisen vastuulla on molempien jäsenkuntien erikoissairaanhoidon järjestäminen. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin talousarviossa on varattu 43 820 327 euroa. Toteutuneet menot olivat 43 753 864 euroa, joten kokonaisuutena taloudellinen tavoite saavutettiin. Jäsenkunnittain talousarvio toteutui siten, että Karkkilan määräraha alittui 476 191 euroa ja Vihdin osalta ylittyi 409 728 euroa. Vihdin osalta tavoite ei toteutunut. Karviainen toteaa, että vuonna 2015 Hus teki runsaasti ylijäämää, josta osa palautettiin kunnille vuoden 2015 aikana, mutta osa jätettiin odottamaan kesäkuun 2016 Husin valtuuston päätöksiä. Husin arvion mukaan ylijäämästä palautettava summa olisi Vihdin kunnalle n. 1 milj. euroa ja Karkkilan kaupungille n. 0,3 milj. euroa. 12
6. TYÖTERVEYSHOITO (Korjaus: toiminnon nimi on Työterveyshuolto) Työterveyshoidon tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 45 233 euroa. Ylijäämä kattaa työterveyshoidossa aikaisempina vuosina muodostunutta alijäämää. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan työterveyshoidon alijäämän tulee kattaa ennen ns. sote uudistusta. Kattamaton alijäämä on vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan 144 549 euroa. 7. INVESTOINNIT Investoinnit olivat 156 411 euroa, mikä on selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Hankkeita olivat: Atk laitteita 27 112 Kotipalveluautoja 55 534. Myyntituloja ja vakuutuskorvauksia on saatu 19 700 Hammashoidon kalusteita 83 479 Vuodeosaston kalusteita 9 986 Investointeja on toteutettu selvästi talousarviota vähemmän. 8. HENKILÖKUNTA Kuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus, josta ilmenee keskeisimmät henkilöstöä koskevat asiat. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan henkilöstöhallinto on ollut tavoitteen mukaista. Tunnusluvut ovat kehittyneet myönteisesti. 9. TOIMITILAT Tilinpäätöksen toimintakertomuksessa ja viranhaltijoiden haastatteluissa on noussut esille nykyisten toimitilojen soveltuvuus toimintaan. Toimitiloihin on sekä toimintakertomuksessa että johtavien viranhaltijoiden haastatteluissa kohdistettu selkeää kritiikkiä. Keskeinen näkemys on ollut, että toimitiloja on, mutta niitä ei pystytä tehokkaasti hyödyntämään nykyisessä toiminnassa. Tarkstuslautakunta toteaa, että toimitilat ovat henkilöstön jälkeen merkittävin toimintaan vaikuttava tekijä. Ns sote uudistus etenee ja todennäköistä on, että tarjolla olevat tilat vaikuttavat siihen, mitä palveluja eri paikkakunnilta on saatavissa. Kuntayhtymässä on tiedostettu tämä näkökohta. Tarkastuslautakunta kiinnittää jäsenkuntien päättäjien huomiota siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevat tilat arvioidaan ja parannetaan valmiuksia niiden kohentamiseen. 10. ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Taseen omaan pääomaan jää kattamatonta alijäämää 566 236,62 euroa. Tämän alijäämän kattamisesta yhtymähallituksen olisi tullut antaa selvitys toimintakertomuksesta. 13
Toimintakertomuksessa on todettu, että jatkossa vuoden tuloksessa turvataan alijäämän kattaminen. Hallituksen selvityksessä olisi hyvä olla aikataulu alijäämän kattamiselle. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hallitus varmistaisi sen, että kumulatiivinen alijäämä todella pystytään kattamaan lähivuosina. 11. MUUT HAVAINNOT Kuntayhtymässä käytetään termiä säästötili. Termi ei ole yleisessä käytössä, joten sen sisältö ja tarkoitus saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä. Karviainen toteaa, että termi säästötili liittyy Karviaisen sisäisen laskennan tarpeisiin. Tarkoitus on todettu niissä yhtymähallituksen päätöksissä, joissa palvelulinjojen välisiä talousarvion käyttösuunitelmia on säästötilin avulla muutettu. Kuntayhtymässä tehdään käyttösuunnitelmia ja niissä vahvistetaan kuhunkin käyttöön tarkoitetun määrärahan suuruuden. Tarkastuslautakunta on kokenut, että ns. sitovuustason määrittelyä ei ole tehty riittävän tarkasti. Karviainen käyttää määrärahan käsitettä vain silloin, kun on kysymys jäsenkunnan valtuuston hyväksymästä määrärahasta. Muuten käytetään käsitettä käyttösuunnitelma tai budjetti. Karviainen toteaa, että sitovuustaso on yhtä kuin määräraha. Karviaisen talousarviossa on 4 jäsenkuntien valtuustojen hyväksymää määrärahaa. Jos määrärahaan on tarvittu muutos, on yhtymähallitus tehnyt siitä esityksen jäsenkunnan valtuustolle. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntayhtymässä arvioidaan taloudellisten resurssien ohjausjärjestelmää. Valtuustoihin nähden on neljä sitovuustasoaa ja tämän jälkeen päätöstä käyttää yhtymähallitus. Osa määrärahojen käytöstä, käyttösuunnitelman vahvistamisesta voisi olla esim. linjajohtajilla. Karviainen toteaa, että kuntayhtymän hallintosäännön 10 mukaan palvelulinjajohtaja päättää palvelulinjansa talousarvion vuotuisesta käyttösuunnitelmasta ja sen täytäntöön panosta. 12. YHTEENVETO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kuntayhtymää on johdettu toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa mainittuja toiminnallisia muutoksia on tehty. Talousarvion toteuma osoittaa, että toimintakulut olivat 458 680 euroa talousarviota suuremmat. Toimintatuotot ylittyivät 675 876 euroa. Tilikauden tulos oli talousarviota parempi. Taseeseen jää kumulatiivista alijäämää 566 237 euroa. Tämän alijäämän kattamiseen yhtymähallituksen on tehtävä suunnitelma. Alijäämän muodostumiseen vaikutti vuoden 2014 lomapalkkavarauksen tarkistaminen ja sen taloudellinen vaikutus kirjattiin edellisten vuosien yli-/alijäämän tilille. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Osalla tarkastuslautakunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus seurata kuntayhtymän toimintaa koko sen toimintakauden. Tarkastuslautakunta toteaakin, että kuntayhtymän toiminta on kehittynyt vuosien aikana ja näkemyksemme mukaan pitkäaikainen kehittämistyö on nyt näkyvissä toiminnassa ja taloudessa. 14