1 (28) Asianumero 328/10.02.03/2015 Aluenumero 132900 Tupapelto - Sirkkula Asemakaava ja asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio Virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 57086) 50. kaupunginosa, Lintuvaara Virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 50150) MUUTETAAN VAHVISTETTUJA ASEMAKAAVOJA: Aluenro 132000 Hyväksytty 20.6.1990 Aluenro 112500 Hyväksytty 11.11.1992 Aluenro 113400 Hyväksytty 1.3.1995 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä elokuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6974.
2 (28) Sijainti Suunnittelualueet muodostavat kaksi erillistä kokonaisuutta, jotka sijaitsevat Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa. Läntinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstan kokonaisuus sijoittuu Karakallion kaupunginosaan Rastaspuiston asuinalueen koillispuolelle. Alue sijaitsee Leppävaaran kartanon eteläpuolisessa Kaarlo af Heurlinin puistossa. Itäinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstan kokonaisuus sijoittuu Lintuvaaran kaupunginosaan Jääskelänpolun ja Monikonpuron risteykseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 18.2.2015. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 824 6897 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Kimmo Tuomisto Tarja Pennanen etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.9 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet...14 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät...17 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...17 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...17 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...18 3.3 Osallisten tavoitteet...18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...18 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...18 4.2 Mitoitus...18 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...19 4.3.1 Maankäyttö...19 4.3.2 Liikenne...20 4.3.3 Palvelut...21 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...21 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...21 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...22 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...22 4.5 Ympäristön häiriötekijät...22 4.6 Nimistö...22 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...23 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...23 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...23 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...23 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...24 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...25 6.1 Rakentamisaikataulu...25 6.2 Toteutuksen seuranta...25 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...25 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...25 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...26 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...26 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...26 Sivu
4 (28) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 18.2.2015 Liite 3 Liikenteen tavoiteverkko Liite 4 Havainnekuvat Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, - Luontolausunto Tupapelto-Sirkkulan ja Leppäsillanniityn asemakaavoja varten, 31.5.2015, Ympäristösuunnittelu Enviro
5 (28) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivillä vanhoilla maatalousalueilla Rastaspuiston ja Lintuvaaran asuinalueiden välissä. Suunnittelualueella on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa sekä entistä peltoa tai niittyä, joka on metsittynyt. Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualueella on virkistysaluetta ja kaavoittamatonta aluetta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pinta-ala on noin 4,05 ha. Kaava mahdollistaa kahden siirtolapuutarhan ja niihin liittyvien viljelypalstojen rakentamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Kaava täydentää urheilupuiston virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelujen tarjontaa. Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä, minkä vuoksi viljelypalstat sijaitsevat erillisellä alueella. Kaavassa osoitetaan Lintuvaaran puoleiseen siirtolapuutarhaan 68 siirtolapuutarhapalstaa ja Karakallion puolelle 51 palstaa. Palstoille saa rakentaa kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joiden koko saa olla enintään 25 k-m 2. Siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2975 k-m 2. Lisäksi siirtolapuutarhojen yhteistiloille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 470 k- m 2. Kaavassa osoitetaan lisäksi pieniä virkistysalueita sekä kehitettävä liito-oravan latvusyhteys. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti 10.11.2014 varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta 14.12.2015. Varaus on voimassa 30.11.2016 saakka. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksessa yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan suunnittelukonsultin Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:n kanssa.
6 (28) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Suunnittelualueella: - hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta - muodostetaan omaleimainen, kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa - lisätään ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvan Leppävaaran urheilupuiston virkistystoimintojen monipuolisuutta - turvataan viheralueverkoston jatkuvuus ja tärkeät ekologiset yhteydet - turvataan jalankulku- ja pyöräilyverkoston jatkuvuus Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Lausuntojen pohjalta aineisto tarkentuu kaavaehdotukseksi, joka on tulossa nähtäville vuoden 2016 aikana. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi. Lisäksi alueelle on osoitettu 110 kv:n voimalinja. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.
7 (28) Kuva: Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 2014. (Uudenmaan liiton karttapalvelu, 8/2016.) Ei mittakaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. (Espoon kaupunki, Webmap 8/2016.) Ei mittakaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu pääosin virkistysalueeksi (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueille tai niiden välittömään lähei-
8 (28) syyteen on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Kaava-alueiden välissä sijaitsee ryhmäpuutarha-alue (RP), jota ei voida hyödyntää yleiskaavan mukaisessa käytössä Monikonpuron hulevesitulvariskin takia. Itäinen palstaviljelyalue sijaitsee yleiskaavan ryhmäpuutarha-alueen kaakkoisnurkassa. Yleiskaava on yleispiirteinen, ja nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan päätavoitteiden mukainen. 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Rastaspuiston asemakaavassa (lainvoimainen 3.10.1990) alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu ohjeellinen kävelytien tai ajoradan linjaus. Lintumetsä II:n asemakaavassa (lainvoimainen 18.10.1996) alue on osoitettu virkistysalueeksi (VL). Lintukorpi II A:n asemakaavassa (lainvoimainen 30.6.1993) alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Muilta osin suunnittelualue on asemakaavoittamaton. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Suunnittelualueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti 10.11.2014 110 varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta 14.12.2015 141. Varaus on voimassa 30.11.2016 saakka. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Karakallion (57) ja Lintuvaaran (50) kaupunginosissa, Rastaspuiston ja Lintuvaaran asuinalueiden välissä. Suunnittelualue koostuu kolmesta erillisestä alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4,05 ha. Suunnittelualueen läntisin osa-alue sijaitsee Rastaspuiston kerrostalovaltaisen asuinalueen koillispuolella. Keskimmäinen osa-alue sijaitsee pellolla Monikonpuron varressa, puron länsipuolella. Itäisin osa-alue sijaitsee Lintuvaaran pien-
9 (28) talovaltaisen asuinalueen länsipuolella, Jääskelänpolun ja Monikonpuron risteyksessä. Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa. Alue liittyy Leppävaaran laajaan virkistysaluekokonaisuuteen. Suunnittelualue on rakentamatonta. Kaksi läntisintä osa-aluetta ovat pääasiassa viljelykäytössä olevaa peltoa. Itäisin, Lintuvaaran puoleinen osa-alue on entistä peltoa tai niittyä, jossa kasvaa tasaikäinen koivikko. Alueen maisemarakenne muodostuu avoimista laaksoista ja metsäisistä, paikoin jyrkkäreunaisista selännealueista. Suunnittelualueen maisemakuvaa hallitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivä Äijänpellon peltomaisema. Peltojen poikki kulkeee 110 kv:n voimajohto, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Osalla alueista on voimassa oleva pellonvuokraussopimus. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivillä vanhoilla viljelyalueilla. Suunnittelualueet ovat pääosin peltoa ja entistä, umpeutumassa olevaa viljelymaata. Koko suunnittelualue on rakentamatonta. Virkistysalueet Suunnittelualue on osa Leppävaaran urheilupuiston laajaa virkistysaluekokonaisuutta. Alueella on kattava, ympärivuotisessa käytössä oleva ulkoilureittien verkosto. Virkistysalueen reittejä käytetään myös ratsastukseen. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Leppävaaran kartanon yhteydessä toimii sisustuspuoti Cafe Latte. Kartanon kupeessa toimii myös Leppävaaran ratsastuskoulu. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Lintuvaaran pientalovaltainen asuinalue. Lännessä suunnittelualue rajautuu Rastaspuiston kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Suunnittelualueen itäosan lähellä sijaitsee Lintuvaaran koulu (noin 500 m itään) ja sähköverkon muuntoasema (noin 300 m pohjoiseen). Suunnittelualueen länsiosan pohjoispuolella sijaitsee Leppävaaran kartano pihapiireineen. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueella käsittää avointa peltomaisemaa metsäisten selänteiden reunustamassa purolaaksossa. Suunnittelualuetta ympäröivät rakennetut alueet jäävät useimmista suunnista tarkasteltuna metsän taakse piiloon. Peltomaisemaa hallitsee voimalinja. Suunnittelualueen lähellä sijaitseva kartanomiljöö on maisemakuvassa tärkeä elementti. Kartano ei kuitenkaan ole niin hallitseva kuin aiemmin. Peltojen osittainen metsittyminen on vähentänyt kartanon suhdetta ympäröivään maisemaan.
10 (28) Kuva: 1930-luvun topografikartta. Kuva: Ortokartta 1969. Peltomaisema on laaja ja avoin. Suunnittelualueen itäosa on yhä puutonta. Kuva: Ortokartta 2015. Pellot ovat metsittyneet monin paikoin ja avoin maisematila on kutistunut. Suunnittelualueen itäosassa kasvaa koivikko.
11 (28) Liikenne Ajoneuvoliikenne Läntinen alue: Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu Rastaalantie liittää suunnittelualueen länsiosan muuhun liikenneverkkoon. Rastaalantien liikennemäärä on noin 10 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Rastaalantien liikennemäärä on noin 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ennustevuonna 2035. Suunnittelualueelle ajetaan Rastaspuistontien ja Nurmilinnuntien kautta. Nurmilinnuntien päässä on kääntöpaikka, josta kulkuyhteys jatkuu virkistysalueella sorapintaisena Heurlinintietä pitkin. Heurlinintietä ajetaan myös Leppävaaran kartanoon ja ratsastustalleille. Itäinen alue: Lintuvaaran läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää suunnittelualueen itäosan muuhun liikenneverkkoon. Hämeenkyläntien liikennemäärä on Jääskeläntien pohjoispuolisella osuudella noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolisessa osuudella noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jääskeläntiellä (länsiosa) Hämeenkyläntieltä liittymän kohdalla liikennemäärä on arviolta noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mitä kauemmas liittymästä länteen päin mennään, sitä pienempi on liikennemäärä. Kaava-alueelle ei ole tällä hetkellä ajoyhteyttä. Tonttikatu Jääskeläntie, joka liittyy Hämeenkyläntiehen, päättyy noin 50 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Jääskeläntiellä on tällä hetkellä vain sorapintainen ajorata ilman jalkakäytävää. Jääskeläntien katualue on kuitenkin riittävän leveä, jotta jalkakäytävä voidaan tarvittaessa rakentaa. Jalkakäytävän rakentamisen aikataulusta ei ole tietoa. Jääskeläntien päästä lähtee ulkoilureitti, Jääskelänpolku, joka kulkee suunnittelualueen pohjoispuolelta. Suunnittelualueiden pohjoispuolelle on suunniteltu Kehä II:n jatketta. Tällä hetkellä Kehä II:n jatkeen rakentamisen aikataulusta ei ole tietoa. Kävely ja pyöräily Suunnittelualueet sijaitsevat hyvien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien varrella. Suunnittelualueiden pohjoispuolella kulkee pääraitti, joka yhdistää Lintuvaaran ja Rastaalan jalankulku- ja pyöräilyverkot toisiinsa. Itäisen mökkialueen vieressä kulkee seudullinen, pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti, jolla on talvisin latuyhteys. Leppävaaran asemalle on matkaa noin kolme kilometriä Leppävaaran urheilupuiston poikki. Itäisen siirtolapuutarhan korttelialueen viereisessä metsässä on polkuverkosto.
Kuva: Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta 2016. 12 (28)
13 (28) Kuva: Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040. Julkinen liikenne Suunnittelualueet ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Läntinen alue: Lähimmät bussipysäkit ovat Rastaalantiellä noin 800 metrin päässä suunnittelualueesta. Rastaalantietä pohjoiseen tai Rastaalantieltä Karakalliontielle liikennöivät seuraavat linjat 15.8.2015 alkaen. 215 Leppävaara - Laaksolahti - Lähderanta / Högnäs 206A Kamppi - Meilahti - Etelä-Leppävaara - Kilo - Karakallio - Kera 218 Elielinaukio - Leppävaara - Lähderanta - Jupperi 219 Leppävaara - Karakallio - Lähderanta - Järvenperä 224 Leppävaara - Kauniainen - Espoon keskus - Tuomarila 226 Leppävaara - Karakallio - Viherlaakso - Jorvi 226A Leppävaara - Karakallio - Viherlaakso - Jorvi - Kellonummi 227 Leppävaara - Karakallio - Lippajärvi - Espoon keskus Itäinen alue: Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Hämeenkyläntiellä noin 700 metrin päässä kaava-alueesta. Bussiliikenne kulkee Hämeenkyläntietä pitkin. Hämeenkyläntiellä liikennöi seuraavat bussilinjat: 510 Martinlaakso - Leppävaara - Tapiola (maanantaista perjantaihin) 510 B Myyrmäki - Hämevaara - Leppävaara (Lauantaisin ja sunnuntaisin) 231N Elielinaukio - Leppävaara - Lintuvaara - Järvenperä (aamulla ja illalla)
14 (28) Länsimetron käyttöönoton myötä linja 510 korvataan linjalla 555, joka liikennöi Lauttasaaresta Otaniemen ja Leppävaaran kautta Martinlaaksoon. Palvelut 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualueella ei ole nykyisin varsinaisia palveluita. Leppävaaran urheilupuistossa on monipuoliset kesä- ja talviliikuntamahdollisuudet. Urheilupuistossa sijaitsee mm. uimahalli, maauimala, yleisurheilustadion, palloilukenttiä, kuntorata ja skeittipuisto. Talvella alueella voi mm. hiihtää ja luistella. Leppävaaran kartanon yhteydessä sijaitsee kartanopuoti Cafe Latte. Leppävaaran keskustan kattavat palvelut sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi virkistysalueet tuottavat aineellisia ja aineettomia ekosysteemipalveluita. Suunnittelualueen ekosysteemipa lveluihin kuuluvat mm. virkistysmahdollisuudet, esteettisyyden kokemukset ja syötävät luonnonvarat. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen itä- ja länsiosat ovat hyvin liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin. Suunnittelualueen länsiosan poikki kulkee 110 kv:n voimajohtolinja ilmajohtona. Itäisen siirtolapuutarhan läpi kulkee jätevesiputki. Suunnittelualueen maisemarakenne muodostuu avoimista laaksoista ja metsäisistä, paikoin jyrkkäreunaisista selännealueista. Suunnittelualueen läntinen osa-alue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Pellon läpi kulkee vanha kartanolle johtava tie, jota reunustaa vaahterakujanne. Kujanteen kohdalla on liito-oravalle mahdollinen voimajohtoaukean ylityspaikka. Aluetta on suunniteltu kehitettävän liito-oravan latvusyhteytenä. Kujanteen itäpuolella kulkee koillis-lounaissuuntainen voimajohtokäytävä, jonka kohdalta puusto on raivattu. Nykyinen kartanolle johtava tie kulkee pellon pohjoispuolella. Sen varrella kasvaa koivuja ja vaahteroita. Pellon kaakkoisreunassa on kirkasvetinen, suoraksi kaivettu puro, jonka varrella kasvaa kapeana metsikkönä varttuneita haapoja ja koivuja. Puro laskee idempänä olevaan Monikonpuroon. Voimajohtokäytävän kohdalla kasvaa matalia lehtipuita. Alueesta pyydetyn luontolausunnon (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015) mukaan alueen lajisto on tyypillistä lehtipuuvaltaisille pellonreunuksille ja pientareille. Alueella ei ole ketokasveille tai muille vaateliaille kulttuurikasveille soveliasta ympäristöä. Suunnittelualueen keskimmäinen osa-alue on kokonaan peltoa. Pellon eteläreunaa kiertää ulkoilureitti, joka myötäilee Monikonpuroon laskevaa valtaojaa. Pellon itäreunassa virtaa Monikonpuro suoristetussa uomassaan. Luontolausunnon perusteella ojanpientareita lukuun ottamatta alueella ei ole jäljellä alkuperäistä kasvillisuutta. Osa-alueen eteläpuolinen metsä on liito-oravan elinaluetta, mutta puustoton suunnittelualue ei sovellu liito-oravalle. Lintuvaaran puoleinen itäinen osa-alue on entistä peltoa tai niittyä, joka on alkanut metsittyä noin 40 vuotta sitten. Vanhat ojat kertovat entisestä maatalouskäytöstä. Nykyään alueella kasvaa noin 20 metriä korkeaa, valoisaa koivikkoa. Koivujen alla pensaskerroksessa kasvaa nuoria vaahteroita, pihlajia ja kuusia. Rehevä aluskasvillisuus koostuu lähinnä kosteiden lehtojen ja lehtokorpien lajeista. Alue nousee loivasti itäreunaansa kohden. Mökkialueen länsipuolella, Monikonpuron varrella kulkee valaistu, leveä ulkoilureitti. Alueen itäreunassa on kaakkoa kohti nouseva rinne (Miilurinne), jossa kasvaa varttunutta kuusisekametsää. Koivikko ja vanha metsä rajautuvat selkeästi toisistaan. Rinteestä on löydetty liito-oravan jätöksiä. Luontolausunnon perusteella suunnittelualueen koivikko saattaisi sopia liito-oravan ruokailupaikaksi, mutta siellä ei ole sopivia pesimispaikkoja.
15 (28) Kuva: Ekologinen verkosto. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella viivalla. (Pohjakartta: ortokartta 2015, Espoon kaupunki) Alueen rakennettavuus Suunnittelualueen kahden itäisimmän osa-alueen maaperä on paksua savikkoa (rakennettavuusluokka 4 tai 5A), jolla rakennukset on perustettava paaluilla. Läntisellä suunnittelualueella maaperä kuuluu rakennettavuusluokaltaan pääosin normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Tällä alueella perustamistavaksi sopivat anturat tai maanvarainen laatta. Alueen lounaiskulmassa on luokkaan 4 kuuluvaa, paaluperustusta edellyttävää maaperää.
16 (28) Kuva: Maaperä ja rakennettavuusluokitus. (Espoon kaupunki, Webmap 8/2016.) Vesistöt ja valuma-alueet Suunnittelualueen pintavedet valuvat Monikonpuroon. Monikonpuron valumaalue on pinta-alaltaan noin 18 km 2. Monikonpuro laskee mereen Iso- Huopalahdessa Helsingin rajan tuntumassa. Monikonpuro on alueelle tärkeä pienvesistö. Purossa elää monipuolinen kalakanta. Monikonpuro on ollut taimenenelle tärkeä lisääntymisalue, mutta taimenkanta on viime vuosina heikentynyt. Taimenet lisääntyvät silti edelleen ainakin Monikonpuron alajuoksulla. Suojelukohteet Suunnittelualueelta ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. Alueilla ei ole alkuperäistä luonnonympäristöä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Suunnittelualueen lähellä on kaksi arvokkaaksi luokiteltua luontokohdetta. Monikonpuro on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Itäisen siirtolapuutarhan kaakkoispuolella sijaitseva Lintuvaaran-Monikon kallioalue on paikallisesti tärkeä kalliokohde. Alueella sijaitsee liito-oravan kannalta merkittäviä puustoisia latvusyhteyksiä. Läntisen suunnittelualueen läpi kulkevan kevyen liikenteen varrella olevan puukujanteen kautta on suunniteltu kehitettävän liito-oravan latvusyhteyttä. Suunnittelualueen itäosan itäpuolella kulkee liito-oravan latvusyhteys, joka kytkee kaava-alueen pohjoispuolisissa metsissä sijaitsevat liito-oravan ydinalueet Etelä-Espoon elinympäristöihin. Suunnittelualueen ja asuinalueen väliin jää
17 (28) noin 50 metriä leveä metsävyöhyke. Suunnittelualueen itäpuolella rinteessä sijaitsevasta metsästä on löydetty liito-oravan jätöksiä. Luontolausunnon mukaan suunnittelualue saattaisi sopia liito-oravan ruokailupaikaksi, mutta siellä ei ole sopivia pesimäpaikkoja. Palstaviljelyalueiden välissä ja niiden eteläpuolella sijaitseva metsä on liito-oravan elinympäristöä. Peltoalueet eivät kuitenkaan kuulu liito-oravan elinympäristöön, koska liito-orava elää puustoisilla alueilla. 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen länsiosan poikki kulkee 110 kv:n suurjännitejohto. Ilmajohto asettaa rajoitteita maankäytölle. Suunnittelualueen itäosassa olevan koivikon halki kulkee jätevesiputki, jonka päälle ei tule osoittaa rakentamista tai ajoteitä. Putken ylitykset on suunniteltava niin, ettei putki vaurioidu. Suunnittelualueiden pohjoispuolella oleva alue on lentomelun lievealuetta, jolla ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 db. Jääskeläntien loppupäähän on keväällä 2016 ollut suunnitteilla putkien saneeraus, jonka vuoksi viheralueelta oli määrä kaataa vähäinen määrä puita. Jääskeläntien loppupään pohjoispuolelta on kaadettu luvattomasti puita kaupungin maalta, mikä heikentää alueen maisemakuvaa. Kuva: Suunnittelualueella sijaitseva 110 kv:n voimajohto rajoittaa maankäyttöä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa siirtolapuutarha-alueiden tarjontaa Espoossa. Kaavamuutoksella lisätään virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelujen tarjontaa asutuksen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Alueiden sijoittelussa huomioidaan ulkoilureitit, ekologiset verkostot ja kulttuurimaisema. Puutarhaharrastus ja kaupunkiviljely ovat suosittuja tapoja viettää vapaa-aikaa. Pääkaupunkiseudulla siirtolapuutarhapalstojen hinnat ovat nousseet korkeiksi, koska kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Espoossa on tällä hetkellä vain kaksi siirtolapuutarhaa: Puolarmetsässä sijaitseva Puolarmaari ja Kilossa sijaitseva Säterinniitty. Espoon siirtolapuutarha-alueiden tarjonta on tällä hetkellä vähäistä ja verrattain yksipuolista. Tarjolla on pääasiassa täysinvarusteltuja mökkejä suihkuineen ja vesivessoineen. Moni kaupunkilainen haluaisi viettää kesää kaupungissa omassa puutarhassa puuhaillen. Siirtolapuutarhamökki on lähellä kotia ja saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, polkupyörällä tai kävellen. Lähellä sijaitsevalla mökillä on helppo tarpeen tullen piipahtaa pikaisestikin, eikä omaa autoa välttämättä tarvita. Perinteiseen kesämökkiin verrattuna siirtolapuutarhamökki on useimmissa tapauksissa halvempi, ekologisempi ja yhteisöllisempi vaihtoehto.
18 (28) 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaava mahdollistaa kahden uudentyyppisen siirtolapuutarhan ja niihin liittyvien viljelypalstojen rakentamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Siirtolapuutarhamökit on tarkoitettu kesäkausikäyttöön. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alue julkisessa virkistyskäytössä ja samalla tarjota kaupunkilaisille viljelyyn liittyviä harrastusmahdollisuuksia. Leppävaaran urheilupuiston virkistyspalveluja lisätään ja monipuolistetaan. Toiminnot pyritään sijoittamaan niin, että ne täydentävät virkistyalueen nykyisiä toimintoja. Siirtolapuutarhat ja palstaviljelyalueet lomitetaan virkistysalueen reitteihin ja sovitetaan osaksi lähi- ja kaukomaisemaa. Tärkeät ekologiset yhteydet säilytetään. Monikonpuron hulevesi- ja ravinnekuormitus ei lisäänny merkittävästi. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 23.2 24.3.2015. Nähtävillä olon aikana saapui 28 mielipidettä ja kaksi kannanottoa. Näihin on vastattu kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Mielipiteitä ja kannanottoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.2. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaava mahdollistaa kahden uudentyyppisen siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen kokonaisuuden toteuttamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Kaava lisää virkistyspalvelujen tarjontaa asutuksen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Asemakaava-alue koostuu kahdesta siirtolapuutarhan korttelialueen ja palstaviljelyalueen muodostamasta kokonaisuudesta. Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä (noin 100 m2), minkä vuoksi viljelypalstat sijaitsevat erillisellä alueella. Kaava-alueelle osoitetaan 119 siirtolapuutarhapalstaa sekä niihin kuuluvat yhteistilat ja viljelypalstat. Lisäksi osoitetaan pieniä virkistysalueita sekä kehitettävä liito-oravan latvusyhteys. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 40 500 m 2 (4,05 ha). Kaava-alueelle muodostuu noin 2,19 ha siirtolapuutarhan korttelialuetta, noin 1,31 ha palstaviljelyaluetta ja noin 0,55 ha virkistysaluetta. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 3445 k-m2. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 21 880 m 2 (2,2 ha). Itäinen korttelialue on laajuudeltaan noin 13600 m 2 (1,36 ha) ja läntinen korttelialue noin 8280 m 2. Siirtolapuutarhamökkien kokonaiskerrosala on 2975 k-m 2. Lisäksi alueelle saa sijoittaa talousrakennuksia yhteensä 470 k-m 2. Palstaviljelyalue (RP-1 ja RP-2) Palstaviljelyalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 13 100 m 2 (1,31 ha). Lähivirkistysalue (VL) Kaavassa on osoitettu viisi lähivirkistysaluetta (VL), joiden yhteenlaskettu pintaala on noin 5510 m2 (0,55 ha).
19 (28) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Siirtolapuutarhan korttelialueet (RP) Kaavassa osoitetaan kaksi siirtolapuutarhan korttelialuetta (RP), joiden pintaala on yhteensä noin 21880 m 2 (2,19 ha). Itäinen korttelialue on laajuudeltaan noin 13600 m 2 ja läntinen korttelialue noin 8280 m 2. RP-korttelialueet voidaan jakaa palstoiksi siten, että keskimääräinen palstakoko on vähintään 100 m 2. Alueelle saa rakentaa kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joiden koko varastoineen, avokuisteineen ja katoksineen saa olla enintään 25 k-m2. Siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2975 k-m2. Kaavassa on osoitettu itäiselle RP-korttelialueelle 68 siirtolapuutarhapalstaa ja läntiselle RP-korttelialueelle 51 palstaa. Molemmilta RP-korttelialueilta on osoitettu lisäksi rakennusalat huolto-, varasto- ja saunarakennukselle (h-1) sekä kasvihuoneelle (h-2). Kasvihuone mahdollistaa vaativampienkin kasvien kasvattamisen. Kaava sallii maakellarin rakentamisen h-1 -rakennusalalle. Maakellareihin voidaan säilöä kauden satoa talteen. Siirtolapuutarhojen yhteistiloille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 470 k-m2. Kummallekin korttelialueelle on osoitettu lisäksi tilavaraus leikki- ja oleskelualueelle (le). Siirtolapuutarhamökkejä ei liitetä vesijohto- tai viemäriverkostoon. Mökit tulee rakentaa pääasiassa kiinni kahteen rakennusalan sivuun. RP-korttelialuetta ei saa aidata kauttaaltaan. Alueelle tulee päästä kulkemaan kaikkina vuodenaikoina. Palstat rajataan kulkukäytävistä pääasiassa enintään metrin korkuisella aidalla. Aita voi olla materiaaliltaan esimerkiksi pensas- puu- tai verkkoaita. Aidat tulee toteuttaa yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Tiehen tai metsään rajautuvilla palstan sivuilla tai porttimaisena aiheena aidat voivat olla korkeampiakin. Palstan naapurien vastaisia sivuja ei tule aidata puu- tai pensasaidalla. Kotieläimiä tai haittaeläimiä varten palstat voidaan rajata verkkoaidalla. Kaavassa on osoitettu kaksi istutettavaa pensasaitaa. Ensimmäinen niistä sijaitsee läntisen RP-korttelialueen pysäköimispaikan eteläreunassa. Toinen pensasaita reunustaa itäistä RP-korttelialuetta sen länsi- ja pohjoissivulla. Pensasaidan tarkoituksena on sovittaa siirtolapuutarha avoimeen kulttuurimaisemaan. Jälkimmäisen pensasaidan tulee olla enintään 160 cm korkea leikattava pensasaita. Pensasaidan linjaus on sitova, mutta sitä voidaan jäsennellä esimerkiksi sisäänvedoin. Pensasaitaan saa tehdä aukkoja kulkureittejä varten, jotta siirtolapuutarha voidaan liittää ulkoilureitteihin. Korttelialueiden hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Korttelialueen kulkureittien ja pysäköintialueiden päällysteiden on oltava vettä läpäiseviä. Kattovesiä tulee viivyttää esimerkiksi sadevesitynnyreissä. Hulevesiä voidaan ohjata istutusten kasteluun. Jokaiselle palstalle tulee istuttaa lajikkeeltaan pienikokoinen koriste- tai hedelmäpuu. Puut auttavat imeyttämään hulevesiä, parantavat pienilmastoa ja muodostavat tilaa muuten melko avoimelle alueelle. Itäisen RP-korttelialueen poikki kulkevan jätevesiviemärin päälle on jätetty 6 m leveä vyöhyke, jolle ei saa sijoittaa ajoteitä, rakennuksia tai syväjuurista kasvillisuutta. Johtoalueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi viljelypalstoja tai -laatikoita. Muut alueet Palstaviljelyalueet (RP-1 ja RP-2) Kummallekin siirtolapuutarhan korttelialueelle on osoitettu oma erillinen palstaviljelyalueensa. Viljelypalstat on tarkoitettu ensisijaisesti niitä lähimmän siirtolapuutarhan korttelialueen käyttöön. Palstaviljelyalueilta voidaan osoittaa noin yhden aarin (100 m2) kokoiset viljelypalstat jokaiselle siirtolapuutarhapalstan
20 (28) haltijalle. Palstaviljelyalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 13100 m2 (1,31 ha). Lähivirkistysalueet (VL) Kaavassa on osoitettu viisi lähivirkistysaluetta (VL), joiden yhteenlaskettu pintaala on noin 5510 m 2 (0,55 ha). Läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ja viljelypalstojen väliselle lähivirkistysalueelle on osoitettu eko-1-merkinnällä kehitettävä ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä. Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys laajemmille viheralueille. Monikonpuron ja lännestä siihen virtaavien uomien ympärille on osoitettu kaksi kapeaa lähivirkistysaluekaistaletta, jotka toimivat virtavesien suojavyöhykkeinä. Monikonpuron ja itäisen palstaviljelyalueen välissä olevan suojavyöhykkeen leveys on noin 5 metriä. Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti. Lisäksi on osoitettu yksi uusi jalankulku- ja pyöräilyreitti läntisen siirtolapuutarhan ja viereisen palstaviljelyalueen välille. Kuva: Liito-oravan latvusyhteytenä kehitettävän eko-1-alueen läpi kulkeva jalankulku- ja pyöräilyreitti säilytetään. Siirtolapuutarhan korttelialueen itäreuna on kuvan vasemmassa reunassa olevan puukujanteen takana. Molemmille siirtolapuutarhan korttelialueille järjestetään ajoyhteys virkistysalueen kautta. Ajoyhteys itäiselle korttelialueelle lähtee Jääskeläntien päästä. Läntiselle korttelialuelle ajoyhteys tulee Nurmilinnuntien päästä lähtevältä Heurlinintieltä. 4.3.2 Liikenne Kaava ei edellytä uusien katujen rakentamista. Läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ajoyhteys tulee olemassa olevaa virkistysalueella olevan ajoyhteyden Heurlinintien kautta. Ajoyhteys lähtee Nurmilinnuntien päästä ja kulkee virkistysalueella noin 60 m. Nurmilinnuntie liittyy Rastaspuistontien kautta Rastaalantiehen ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Nurmilinnuntiellä ja Rastaspuistontiellä on ajoradasta erotettu jalankulku- ja pyörätie. Itäiselle siirtolapuutarhan korttelialueelle järjestetään uusi ajoyhteys virkistysalueen kautta. Ajoyhteys lähtee Jääskeläntien päästä ja kulkee virkistysalueella Jääskelänpolkua noin 100 metriä. Jääskeläntie liittyy Hämeenkyläntiehen ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Jääskeläntiellä on tällä hetkellä vain sorapintainen ajorata ilman jalkakäytävää. Jääskeläntien katualue on kuitenkin riittävän leveä, jotta jalkakäytävä voidaan tarvittaessa rakentaa, mikä parantaa
21 (28) Jääsekeläntien liikenneturvallisuutta. Jalkakäytävän rakentamisen aikataulusta ei ole tietoa. Länsipuolisen suunnittelualueen liikennetuotos on arviolta kesällä keskimäärin noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpuolisen suunnittelualueen noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. RP-alueille tulee toteuttaa vähintään 0,5 autopaikkaa loma-asuntoa kohden. Tämä tarkoittaa itäisellä suunnittelualueella 34 autopaikkaa ja läntisellä suunnittelualueella 26 autopaikkaa. Autopaikkojen tulee olla nimeämättömiä ja kaikkien siirtolapuutarha-alueen käyttäjien myös siirtolapuutarha-alueella vierailevien käytössä. Tarvittaessa yleistä pysäköintiä on tai voidaan järjestää olemassa olevien katujen varsilla. Pysäköintipaikat sijoittuvat siirtolapuutarhan laidoille heti ajoyhteyksien tuntumaan. Itäisellä siirtolapuutarhan korttelialueella on lisäksi pieni pysäköintialue alueen eteläosassa. Palstaviljelyalueille ei järjestetä erillisiä pysäköintipaikkoja. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa RP-alueille vähintään 0,5 pp / loma-asunto. Tämä tarkoittaa itäisellä siirtolapuutarhan korttelialueella vähintään 34 paikkaa ja läntisellä siirtolapuutarhan korttelialueella vähintään 26 paikkaa. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Pyöräpysäköinnin tilavaraukset on merkitty kaavakarttaan. Siirtolapuutarhan korttelialueilla liikutaan pääasiassa jalan tai polkupyörällä siirtolapuutarhan sisäisiä polkuja eli raitteja pitkin. Raitit ovat noin 3-4 m leveitä ja sora- tai kivituhkapintaisia. Alueella ei ole tarkoitus liikkua autolla lukuun ottamatta satunnaista huoltoajoa. 4.3.3 Palvelut Kummallekin siirtolapuutarhan korttelialueelle tulee yhteiskäyttöinen huolto-, varasto- ja saunarakennus. Tulevaa aluetta hallinnoiva yhtiö tai yhdistys määrittelee rakennuksen käytön. Siirtolapuutarhan yhteistiloja voidaan tarjota vuokralle erilaisia tilaisuuksia varten. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä valmiin kunnallistekniikan verkostoihin. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Itäisellä RP-korttelialueella maanpinnan korkeus vaihtelee noin +18 ja +22 välillä. Nykyinen maanpinta on alimmillaan alueen lounaiskulmassa ja korkeimmillaan alueen itälaidalla, noin 100 metrin etäisyydellä Jääskelänpolusta. Itäinen RP-korttelialue sijaitsee pääosin savialueella, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 3-10 metriä. Savipatja on paksuimmillaan alueen lounaisosassa ulkoilureitin varressa, jossa sen syvyys on arviolta 10-15 metriä. Itäisellä RP-korttelialueella rakennukset on perustettava paaluilla kantavan kerroksen varaan. Itäisen palstaviljelyalueen maaperä on niin ikään syvää savipehmeikköä. Alueen maanpinnan korkeus on noin +17. Läntisellä RP-korttelialueella maanpinnan korkeus vaihtelee noin +24 ja +28 välillä. Alue viettää loivasti pohjoisesta etelään. Korkein kohta on koilliskulmassa. Läntisellä palstaviljelyalueella maanpinnan korkeus vaihtelee noin +21 ja +28 välillä. Maanpinta viettää lännestä itään. RP-korttelialueen ja palstaviljelyalueen maaperä on moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea. RP-korttelialue on normaalisti raken-
22 (28) nettavaa lukuun ottamatta alueen lounaisosaa, jossa rakennukset on perustettava paaluilla. Kaava-alueella ei ole tiedossa maaperää pilaavaa toimintaa. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Liito-orava on huomioitu jättämällä läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ja viereisen palstaviljelyalueen väliin noin 25-30 metriä leveä lähivirkistysaluekaistale, joka on osoitettu eko-1-merkinnällä kehitettäväksi liito-oravan latvusyhteydeksi. Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. Samalla säilyy Leppävaaran kartanolle johtava maisemallisesti merkittävä puukujanne. Siirtolapuutarhan korttelialue on sijoitettu noin 5 metrin etäisyydelle kujanteesta, jotta puiden juuristoille jää riittävästi tilaa. Läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ja sen eteläpuolella kulkevan puron väliin on jätetty noin 1,5 m leveä suojavyöhyke voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalueelle. Kaava-alueen ja Lintuvaaran asuinalueen väliin jää voimassa olevan asemakaavan virkistysalueelle noin 50 metriä leveä metsävyöhyke, joka varmistaa, että pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys säilyy. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaava-alueelta ei ole löytynyt suojeltavia luontokohteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta laaditun luontolausunnon (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2015) perusteella mitään kaava-alueen osaa ei ole tarpeen suojella. Liito-orava on otettu kaavassa erikseen huomioon luontolausunnon aluerajaukseen kuulumattomilla alueilla varaamalla sille riittävät latvusyhteydet. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Läntisen palstaviljelyalueen poikki kulkee suurjännitejohto. Siirtolapuutarhamökkejä tai muita rakennuksia ei ole sijoitettu voimajohtoalueelle. Johtoalueelle on sijoitettu viljelypalstoja. Itäisen RP-korttelialueen halki kulkee jätevesiputki, jonka päälle kaavassa ei ole osoitettu rakentamista tai ajoteitä. Putken päälle on jätetty 6 m leveä rakentamaton vyöhyke. Jätevesiputken päälle voidaan sijoittaa esimerkiksi oleskelualueita, viljelypalstoja tai viljelylaatikoita. Putken ylitykset on suunniteltava niin, ettei putki vaurioidu. Suunnittelussa on huomioitu hevosten aiheuttamat rajoitteet jättämällä riittävät suojaetäisyydet siirtolapuutarhojen ja hevostoiminnan väliin. Suunnittelualueiden pohjoispuolella oleva alue on lentomelun lievealuetta, jolla ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 db. Suunnittelualueet rajautuvat tämän alueen ulkopuolelle, joten kaavamääräyksissä ei ole ääneneristävyysvaatimusta. Kehä II:n jatkeen linjaus on lähimmillään noin 350 metrin päässä suunnittelualueista. Kehä II:n jatkeen yleissuunnitelmassa on esitetty melusuojaus väylän varteen, joten suunnittelualueilla ei ylitetä melutasojen ohjearvoja. Lisäksi ilmanlaadun suositusetäisyydet täyttyvät. 4.6 Nimistö Kaavan läntisen aluekokonaisuuden nimeksi merkitään kaavaan Tupapelto. Nimelle ei anneta erillistä ruotsinkielistä vastinetta. Tupapelto-nimi viittaa siis sekä läntiseen siirtolapuutarhan korttelialueeseen että sitä lähinnä olevaan palstaviljelyalueeseen.
23 (28) Itäisen siirtolapuutarhan korttelialueen nimeksi tulee kaavassa Sirkkula - Fältsparven ja itäisen palstaviljelyalueen nimeksi Monikonpää - Monikkoändan. Kaavaan on merkitty Heurlinintien alkupäässä sijaitsevan lähivirkistysalueen nimeksi Kaarlo af Heurlinin puisto - Kaarlo af Heurlins park voimassa olevan asemakaavan merkinnän mukaisesti. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavassa tukeudutaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sijoittamalla virkistystoimintaa palvelevia alueita olemassa olevien liikuntapalvelujen läheisyyteen. Kaavan tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa Leppävaaran urheilupuiston virkistyspalveluiden tarjontaa. Kaavan toteutuminen tukee lähialueiden palveluiden säilymistä. Kaava tuo lisää mahdollisia asiakkaita mm. Leppävaaran kartanon yhteydessä toimivalle sisustuspuodille, ratsastuskoululle ja päivittäistavarakaupoille. Leppävaaran kartanon historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä alue säilyy ehjänä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavan vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset. Länsipuolisen suunnittelualueen liikennetuotos on arviolta kesällä keskimäärin noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpuolisen suunnittelualueen noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan liikennetuotos voi olla arviolta läntisellä alueella noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäisellä alueella noin 110 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen tuottama liikenne on kausittaista ja ajoittuu kesäaikaan ja viikonloppuihin. Jääskeläntien liikenneturvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla Jäskeläntien ajoradan viereen jalkakäytävä. Jalkakäytävän rakentamisen aikataulusta ei ole tietoa. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaava ei heikennä arvokkaita luontokohteita. Kaava-alueesta laaditussa luontolausunnossa todettiin, että täydentäviä luontoselvityksiä ei ole tarpeen tehdä. Kaava ei heikennä liito-oravan elinympäristöä. Läntisen RP-korttelialueen ja palstaviljelyalueen välisellä alueella liito-oravan latvusyhteys turvataan kaavamääräyksellä. Yhteys on tällä hetkellä heikko voimalinjakäytävästä johtuen. Yhteyttä voidaan vahvistaa istuttamalla alueelle lisää korkeaksi kasvavaa puustoa. Kartanolle johtava, maisemallisesti arvokas vaahterakujanne säilyy. Itäisen RP-korttelialueen kohdalla ekologinen yhteys Laajalahden ja Vantaan metsien välillä kaventuu siirtolapuutarhan rakentamisen myötä, mutta yhteys säilyy yhä riittävän leveänä. Monet eläimet pystyvät liikkumaan myös siirtolapuutarhan poikki. Siirtolapuutarhat ja palstaviljelyalueet tarjoavat sopivia elinympäristöjä mm. monille lintu- ja perhoslajeille. Haittapuolena on mahdollinen vieraslajien leviäminen ympäristöön. Ympäristönsuojelumääräysten ohella vieraslajien leviämiseen voidaan puuttua jakamalla tietoa oikeista viljelykäytännöistä. Kaava ei heikennä Monikonpuron luonnon monimuotoisuutta. Monikonpuron varsi säilyy edelleen ekologisena käytävänä. Kaava ei lisää Monikonpuron hulevesitulvia merkittävästi. Kaava-alueen pinta-ala käsittää noin 0,2 % Monikonpuron 18 neliökilometrin valuma-alueesta. Siirtolapuutarhan toiminta on pienimuotoista ja virkistyspainotteista. Muutokset vesistöjen ravinnekuormiin ovat pieniä ja niiden muutos nykytilaan on vähäinen. Siirtolapuutarhan vähäiset harmaavedet (esim. tiskivedet) voidaan imeyttää tontilla tai käyttää kasteluun. Kaavassa annetaan määräyksiä hulevesien käsittelystä. Kuivakäymälä on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.
24 (28) Kaavalla on vaikutuksia maisemaan. Itäisen siirtolapuutarhan suuntaan avautuu pitkiä ja melko laajoja näkymiä peltojen yli. Suunnitellun siirtolapuutarhan taustalla on Lintukallion alue, jossa kasvaa varttunutta, kuusivaltaista metsää. Siirtolapuutarha sijoittuu nykyisen koivikon paikalle metsän reunaan, mikä muuttaa sekä lähimaisemaa että kaukomaisemaa. Metsän raja palautuu idemmäksi metsittymistä edeltäneeseen, muutaman vuosikymmenen takaiseen kohtaan. Seurauksena maisematila laajenee siirtolapuutarhan kohdalla. Metsänreunaan sijoittuvan siirtolapuutarhan etuna on, että peltomaisema säilyy avoimena, jolloin kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja tärkeät näkymät säilyvät ja maisemarakenne hahmottuu paremmin. Siirtolapuutarhojen rakentaminen vaikuttaa viereisten asuinalueiden lähiympäristöön. Maisematila muuttuu sulkeutuneemmaksi, kun pellolle rakennetaan siirtolapuutarha. Itäisen siirtolapuutarhan ja asutuksen väliin jää noin 50 metriä leveä metsävyöhyke, joten asunnoista ja pihoilta avautuvat näkymät eivät juurikaan muutu. Siirtolapuutarha näkyy puuston lomasta joillekin tonteille. Koivikon tilalle tulee kaavan toteuttamisen myötä matalampaa kasvillisuutta, mikä voi vaikuttaa asuinalueen länsireunan valoisuuteen. Itäisen siirtolapuutarhan luontevaa liittymistä avoimeen kulttuurimaisemaan edistää, että kaavassa määrätään istuttamaan pensasaita RP-korttelialueen pellonpuoleiseen reunaan. Siirtolapuutarha muodostaa uuden reunavyöhykkeen ja historiallisen kerroksen kulttuurimaisemaan. Ihmistoiminta näkyy maisemassa entistä enemmän: maiseman luonne muuttuu toiminnallisemmaksi. Visuaalisesti maisema muuttuu rakennetummaksi ja monipuolisemmaksi. Läntisen siirtolapuutarhan alueella maisema on pienipiirteisempää ja vaihtelevampaa: rakennukset, metsiköt, pellot ja ojanvarren kasvillisuus rajaavat tilaa. Siirtolapuutarha katkaisee Rastaspuiston asuinalueen asunnoista pellon yli avautuvia lyhyehköjä näkymiä. Siirtolapuutarha muuttaa rakennuttuaan maisemaa tilallisesti suljetummaksi. Palstaviljelyalueilla nykyinen pelto muuttuu monilajisemmaksi puutarha- ja hyötykasvillisuudeksi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaava vaikuttaa ihmisten elinoloihin myönteisesti. Asemakaava mahdollistaa Leppävaaran urheilupuiston virkistysaluekokonaisuuden toiminnallisen kehittämisen. Kaava mahdollistaa eri ikäryhmien kohtaamisen yhteisen toiminnan merkeissä. Siirtolapuutarhoja voidaan käyttää esimerkiksi luonto-opetukseen. Siirtolapuutarhoissa voidaan järjestää kaikille avoimia tapahtumia hyödyntäen alueen yhteisrakennusta. Yhteiset kasvihuoneet ja maakellarit lisäävät siirtolapuutarhapalstan haltijoiden kanssakäymistä keskenään. Puutarhanhoito on myös erinomaista terveysliikuntaa. Kaava edistää toiminnallista ja terveellistä elämäntapaa. Siirtolapuutarhoista ja viljelypalstoista saattavat hyötyä palstojen omistajien lisäksi alueella vierailevat sukulaiset ja ystävät, ulkoilijat ja lähialueiden asukkaat. Jos viljelypalstoja jää yli sen jälkeen, kun siirtolapuutarhapalstan haltijat ovat valinneet omat palstansa, palstoja voidaan vuokrata muillekin kaupunkilaisille. Palstaviljely on monelle tärkeä virkistysmuoto, joka ei vaadi niin suurta taloudellista panostusta kuin siirtolapuutarhapalstan hankinta. Näkökulmasta riippuen lähialueiden asukkaiden ja ulkoilijoiden virkistysmahdollisuuksien voi katsoa joko heikkenevän tai paranevan asemakaavan toteutumisen myötä. Metsäalue pienenee, mutta puutarhamainen ympäristö vastaavasti lisääntyy. Suunnittelualueen ympäristön virkistysalueverkosto säilyy edelleen laajana, ja samalla se muuttuu entistä monipuolisemmaksi. Alueelle jää edelleen runsaasti metsäistä lähiluontoa.
25 (28) Siirtolapuutarha- ja palstaviljelyt tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluja sekä palstojen haltijoille että ulkoilijoille. Siirtolapuutarhat rikastuttavat ja monipuolistavat kaupunkiympäristöä. Siirtolapuutarhojen puutarhakasvillisuus tuo myös vaihtelua luonnonympäristöön. Kaava mahdollistaa tärkeän pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden säilymisen. Virkistysyhteydet viereisiltä korttelialueilta Leppävaaran urheilupuistoon säilyvät. Itäisen siirtolapuutarhan korttelialueen itäpuolella säilyy ojan vierellä kulkeva polku. Kaavassa määrätään, että siirtolapuutarhoja ei saa kauttaaltaan aidata, joten ne ovat ympäri vuoden avoinna ulkoilijoille. Rakentaminen ei ulotu nykyisten ulkoilureittien kohdalle. Monikonpuron varrella kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilureitin ja siirtolapuutarhan väliin jää noin 4-10 metrin levyinen kasvillisuuspeitteinen vyöhyke. Siirtolapuutarhan sisäiset reitit voidaan yhdistää alueen ulkopuolisiin ulkoilureitteihin ja polkuihin. Siirtolapuutarhan korttelialueilla kulkureitit voidaan toteuttaa esteettöminä ja loivapiirteisinä. Palstaviljelyalueilla täyttä esteettömyyttä ei todennäköisesti voida saavuttaa. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Olemassa olevien katujen ja yhdyskuntatekniikan varaan rakentuvat siirtolapuutarhat ovat yhdyskuntataloudellisesti edullisia. Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava ei edellytä uusien katujen rakentamista. Kaavaalueen toteuttaja vastaa hankkeen tarkemmasta suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kustannuksista. Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kaupungille verrattain vähäisiä kustannuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen tullaan aloittamaan heti kaavoituksen valmistuttua. Rakentamisen arvioitu kesto on 4-5 kk. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seurannasta vastaavat rakennuslupaviranomaiset. Rakennuslupia myönnettäessä tulee kaavan asettamat tavoitteet ja määräykset ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Suunnitteluvaraus Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti 10.11.2014 110 varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta 14.12.2015 141. Varaus on voimassa 30.11.2016 saakka. Vireilletulo Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimista on haettu 9.1.2015 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 18.2.2015.
26 (28) Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (selostuksen liite 2), joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 23.2 24.3.2015. Nähtävillä olon aikana saapui 28 mielipidettä ja kaksi kannanottoa. Näihin on vastattu kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa Lintuvaaran puoleiseen siirtolapuutarhaan, joka herätti voimakasta vastustusta. Siirtolapuutarhan koettiin huonontavan ympäristöä nykyiseen verrattuna. Moni oli huolissaan metsäalueen pienenemisestä ja maiseman muuttumisesta. Siirtolapuutarhan arveltiin heikentävän virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia alueella. Siirtolapuutarhan pelättiin myös tekevän alueesta rauhattoman. Monikonpuron hulevesikuormituksesta oltiin huolissaan. Siirtolapuutarhan tuoma liikenne nousi esiin monessa mielipiteessä. Lintuvaaran joukkoliikenneyhteyksiä pidettiin heikkoina ja ennakoitiin ihmisten saapuvan alueelle henkilöautoilla. Jääskeläntielle toivottiin jalkakäytäviä ja hidasteita. Siirtolapuutarhaan osoitettuja pysäköintipaikkoja pidettiin riittämättöminä ja pelättiin pysäköinnin leviävän katujen varsille. Läntinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen kokonaisuus ei herättänyt merkittävää vastustusta. Kannanotoissa todettiin, että itäisen siirtolapuutarhan alueella rakennukset on perustettava paaluilla ja jätevesiviemärin päälle ei tule osoittaa teitä tai rakentamista. Palaute on otettu huomioon kaavan valmistelussa mm. sisällyttämällä kaavaan rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä, jättämällä suojavyöhykkeitä virtavesien ja jätevesiviemärin ympärille ja lisäämällä auto- ja pyöräpysäköintipaikkoja. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan suunnittelukonsultin Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Tiina Piironen ja Kimmo Tuomisto ja liikennesuunnitteluyksikössä Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 10.11.2014 Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) myönsi alueelle suunnitteluvarauksen ( 110). 9.1.2015 Asemakaavan laatimishakemus vastaanotettiin. 9.2.2015 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) asetettavaksi nähtäville. 23.2.-24.3.2015 OAS nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. OAS:sta saatiin 28 mielipidettä ja kaksi kannanottoa. 14.12.2015 EKY jatkoi suunnitteluvarausta ( 141).
27 (28) 31.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävillä olon aikana arvioidaan pysäköintialueen laajuus ja lisätään alueen viihtyisyyttä lisääviä istutuksia. Jääskeläntien katusuunnitelman laadintaa ja rakentamisaikatauluun ottamista kiirehditään siten, että toimenpiteet ja niiden ajoitus voidaan osoittaa, kun asemakaava tuodaan hyväksyttäväksi. 19.9.-17.10.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ).
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Piironen Aluearkkitehti Kimmo Tuomisto Arkkitehtiharjoittelija Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 LIITE 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 06.09.2016 Kaavan nimi TUPAPELTO-SIRKKULA Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.02.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 132900 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,0499 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,2218 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,2821 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 4,0499 100,0 3445 0,09 1,2218 3445 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,5512 13,6-2,2769 R yhteensä 3,4987 86,4 3445 0,10 3,4987 3445 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 4,0499 100,0 3445 0,09 1,2218 3445 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,5512 13,6-2,2769 VL 0,5512 100,0-2,2769 R yhteensä 3,4987 86,4 3445 0,10 3,4987 3445 RP 2,1883 62,5 3445 0,16 2,1883 3445 RP-1 0,5557 15,9 0,5557 RP-2 0,7547 21,6 0,7547 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
LIITE 2 Tupapelto Sirkkula asemakaava ja asemakaavan muutos, alue 132900 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 8 Alue 132900 Tupapelto - Sirkkula Asemakaava ja Asemakaavan muutos Asianumero 328/10.02.03/2015 18.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella suunnitellaan siirtolapuutarhoja ja niihin liittyviä viljelypalstoja. Suunittelualueet sijaitsevat osin lähivirkistysalueella. Lähtökohtana on toimintojen sijoittaminen siten, että ne täydentävät virkistysalueen toimintojen tarjontaa. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013.
Tupapelto Sirkkula asemakaava ja asemakaavan muutos, alue 132900 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 2 / 8 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualueet muodostavat kaksi erillistä kokonaisuutta, jotka sijaitsevat Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu virkistysalueeksi. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueille tai niiden välittömään läheisyyteen on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Suunnittelualueiden välissä sijaitsee ryhmäpuutarha-alue (RP), jota ei voida hyödyntää yleiskaavan mukaisessa käytössä Monikonpuron hulevesitulvariskin takia. Suunnitelma on yleiskaavan mukainen. Läntinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstan kokonaisuus sijoittuu Karakallion kaupunginosaan Rastaspuiston asuinalueen koillispuolelle Leppävaaran kartanon eteläpuolelle Kaarlo af Heurlinnin puistoon Itäinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstan kokonaisuus sijoittuu Lintuvaaran kaupunginosaan Jääskelänpolun ja Monikonpuron risteykseen. Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Osa alueista on peltona. Lintuvaaran vieressä sijaitseva alueella on nuorta koivikkoa. Maanomistus Alueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Osalla aluista on voimassa oleva pellonvuokraussopimus. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu virkistysalueeksi. Alueelle on osoitettu 110 kv voimalinja. Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2015) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Rastaspuisto asemakaava (lainvoimainen 3.20.1990). Alue on siinä osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu ohjeellinen kävelytien tai ajoradan linjaus. Lintumetsä II asemakaava (lainvoimainen 18.10.1996). Alue on siinä osoitettu virkistysalueeksi. Lintukorpi II A asemakaava (lainvoimainen 30.6.1993). Alue on siinä osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Muilta osin suunnittelualue on kaavoittamaton. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (1/2015) Espoo kaupunki.