Raportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien kehitystyöhön Toukokuu 2016 Heikkilä Sara, FUAS Ignatius Jaana, FUAS Kuisma Pirjo, HAMK Kullaslahti Jaana, HAMK Liljander Tuija, LAMK Nieminen Leena, Laurea
Sisällys Johdanto... 1 1. Opetussuunnitelman tekijät, työelämä ja opiskelijat arvioijina... 2 2. Sparrausta, toisilta oppimista ja oman toiminnan kehittämistä... 4 3. Joustavaa ja yhdessä suunniteltua laadunhallintaa... 5 Lähteet
1 Johdanto FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut ovat opetussuunnitelmatyössään autonomisia, mutta verkostoitunut yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi liikkuvuuteen ja monialaisuuteen. Tässä raportissa kerromme, mitä korkeakoulujen välinen liittouma voi tarjota opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmatyön arvioinnille ja kehittämiselle. FUAS-liittouma, Federation of Universities of Applied Sciences, on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) muodostama strateginen liittouma, jonka toiminta pohjaa yhteiseen strategiaan ja liittoumasopimukseen. Vision 2020 mukaan liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet sekä jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. Kaikki kolme jäsenkorkeakoulua uudistivat samanaikaisesti opetussuunnitelmiaan, jotka otettiin käyttöön syksyllä 2014. Jäsenkorkeakoulut olivat myös mukana Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeessa (2012-2014), jossa tuotettiin osaamisperustaisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointityökalu kehittämistyön tueksi (kts. Kullaslahti & Yli-Kauppila 2014). FUAS-jäsenkorkeakouluissa opetussuunnitelma haluttiin nähdä joustavana, dynaamisena ja ajassa elävänä, joten hankkeen aikana pohdittiin jatkuvan palautteen ja arvioinnin erilaisia mahdollisuuksia käytännön kehittämistyön tukena. Liittouman perustamisesta lähtien on tehty yhteistyötä laadunhallinnan kehittämisessä ja luotu näin hyvä perusta liittoumayhteistyön vahvistamiselle ja jatkamiselle. FUAS-laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä yhteisiä toiminnan suunnittelun (Plan), toteuttamisen (Do), arvioinnin (Check) ja kehittämisen menettelyjä (Act), joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään toiminnan laatua. Laadunhallintaa toteutetaan itsenäisten jäsenkorkeakoulujen omia toimintakulttuureja toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Yhteistyön tavoitteena on PDCA-mallin hyödyntäminen ja vahvistaminen liittoumayhteistyössä, yhteisen arviointimallin ja -käytäntöjen kehittäminen sekä toiminnanohjauksen yhteisten elementtien luominen ja vahvistaminen. FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde Sisäisten itsearviointien ja jäsenkorkeakoulujen välisten ristiinarviointien (esim. Heikkilä, Friman, Ignatius & Järvinen (ed.) 2013 ja 2012; Huotari 2012) lisäksi liittoumassa on toteutettu yhteisiä kansainvälisiä arviointeja. Yksi näistä on vuonna 2012 toteutettu opetussuunnitelmien arviointi, Curriculum Review (Pratt, Rot &
2 Auvinen 2012), jonka jatkumona ja väliarviointina jäsenkorkeakoulujen yhteinen opetussuunnitelmien arviointi toimi. Lisäksi työelämä on ollut eri tavoin opetussuunnitelmien arvioinneissa aiemmin mukana. Jäsenkorkeakouluissa on esimerkiksi pyydetty työelämältä puoltolausuntoja opetussuunnitelmien hyväksymisvaiheessa sekä toteutettu työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi koulutuksen työelämävastaavuudesta (Kariniemi 2014). Opetussuunnitelmien arvioinnilla edistettiin myös liittouman jäsenkorkeakoulujen valmistautumista kansainvälisiin laatujärjestelmien auditointeihin, jossa tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta ja siihen liittyvät näytöt olivat keskiössä. Auditoinnit toteutettiin kaikissa jäsenkorkeakouluissa alkukeväästä vuonna 2016. 1. Opetussuunnitelman tekijät, työelämä ja opiskelijat arvioijina Opetussuunnitelmatyön ja opetussuunnitelmien arviointi toteutettiin FUAS-yhteistyössä kolmessa vaiheessa, jossa kussakin oli mukana jäsenkorkeakoulukohtaiset yksi tai kaksi koulutusta. Arvioinnit etenivät teemoittain seuraavasti: opetussuunnitelmatyön henkilöstöarviointi syksyllä 2014, yhteisten kompetenssien työelämärelevanssin sidosryhmäarviointi keväällä 2015 ja opetussuunnitelmien toteutumisen opiskelija-arviointi syksyllä 2015. Arvioinnin eri vaiheissa mukana oli kaikkiaan yli 90 opiskelijaa, 42 henkilöstön jäsentä ja 16 työelämän edustajaa. Kolmeen eri vaiheeseen teemoitetun arvioinnin taustalla oli kansainvälisessä arvioinnissa (Pratt, Rot & Auvinen 2012) kehittämiskohteiksi nousseet seuraavat asiat: 1) ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön prosessien erilaisuus, kehittämistarpeet ja mahdollisuus oppia toisen prosessista 2) yhteisten kompetenssien ymmärrys, toteutuminen ja näkyminen opetussuunnitelmissa sekä työelämän edustajien näkemyksen hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä 3) opiskelijoiden osallistaminen ja heidän äänensä kuuleminen opetussuunnitelmatyössä ja sen kehittämisessä. Kussakin arvioinnin vaiheessa arvioinnin teemat, kysymykset ja työtavat muokattiin opetussuunnitelmien arvioinnin projektiryhmässä käyttäen apuna Osaamisperustaisuus korkeakoulussa -hankkeessa tuotettua osaamisperustaisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointityökalua (Kullaslahti, Nisula & Mäntylä 2014, 51-61; Mäntylä & Haihu 2014, 62-72). Arvioinnin kolme vaihetta nostivat esiin niin jäsenkorkeakoulukohtaisia kuin FUAS-liittouman yhteisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita, joista esitämme keskeisimmät yhteiset tulokset. Ensimmäisessä vaiheessa jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olleet henkilöstön edustajat arvioivat tehtyä opetussuunnitelmatyötä ristiinarvioinnin menetelmällä. Arviointi nosti esiin yhteiset tarpeet ennakointi- ja sijoittumisseurannan tiedon paremmasta hyödyntämisestä, yhteistyömahdollisuuksien tiedotuksen parantamisesta sekä arviointimenetelmien ja ennakointityön toimintamallin kehittämisestä FUAS-yhteistyössä. (Heikkilä, Ignatius, Järvinen, Kuisma, Kullaslahti, Mäkelä & Nieminen, 2015a.) Toisessa vaiheessa arvioinnin kohteena oli yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi ja arvioijina työelämäedustajat. Arviointi toteutettiin työpajatyöskentelynä tarkastellen koulutusten yhteisiä kompetensseja (oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen ja innovatiivisuus). Oppimisen taitojen todettiin olevan entistä tärkeämpiä tulevaisuuden työelämässä, jossa jokaisen on jatkuvasti itse ylläpidettävä ja kehitettävä sekä omaa että organisaationsa osaamista. Etenkin oman osaamisen näkyväksi tekemiseen tu-
3 lisi kiinnittää huomiota. Eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa muuttuvassa ja globaalissa työelämässä. Nykyisten opetussuunnitelmien sisältöä tulisi tarkastella kriittisesti ja sisällyttää mukaan vahvemmin monikulttuurisuusosaamisen taitoja. Työyhteisöosaamisen osalta korostuivat aktiivisuus työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen sekä kansainvälistyminen. Innovaatio-osaamisen kannalta olennaista on opettaminen ja ohjaaminen suurempien kokonaisuuksien kautta, yrittäjämäisen toiminnan tukeminen sekä eri alojen opiskelijoiden yhteistyöt ja monialaiset projektit, joiden toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista sekä oman osaamisen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. (Heikkilä, Ignatius, Järvinen, Kuisma, Kullaslahti, Mäkelä & Nieminen, 2015b.) Kolmannessa vaiheessa koulutusten opiskelijat arvioivat opetussuunnitelmien toteutumista. Opiskelija-arvioinnissa vahvuuksina näkyivät opintojaksojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö opetuksen tukena ja tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, opintojen toteutusten vaihtelevuuden lisääminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) kehittäminen ja arviointikäytänteiden avaaminen opiskelijoille. (Heikkilä, Ignatius, Kuisma, Kullaslahti, Liljander & Nieminen, (toim.) 2015.) Kuva 1. Keskustelua kalamalja-menetelmällä opetussuunnitelmien toteutumisen opiskelija-arvioinnissa syksyllä 2015
4 2. Sparrausta, toisilta oppimista ja oman toiminnan kehittämistä Kun idea FUAS-yhteistyössä toteutetusta opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmatyön arvioinnista syntyi, koottiin laatutyön ja opetuksen kehittämisen toimijoita koolle työryhmäksi suunnittelemaan ja organisoimaan arviointia. Toisilta oppiminen ja hyvien käytänteiden levittäminen onkin ollut luonteva ja toimiva tapa tehdä yhteistyötä sekä kehittää omaa toimintaa kumppanikorkeakoulujen avulla ja tuella. Arviointiin osallistuneet kokivat saaneensa sparrausapua vastaavaa työtä tekeviltä kollegoilta, sillä joskus omassa korkeakoulussa voi olla melko yksin joidenkin asioiden ja tehtävien kanssa. Lisäksi yhteinen arviointi on antanut vahvistusta jo tehdyille ratkaisuille ja toimintatavoille sekä laajentanut näkemystä oman ammattikorkeakoulun koulutusten ja toimintatapojen ulkopuolelle. Opetussuunnitelmatyö oli organisoitu eri tavoin kumppanikorkeakouluissa ja toisen tavoista oli mahdollisuus oppia hyviä käytänteitä oman prosessin parantamiseksi. Prosessia pystyi arvioimaan sekä oman ammattikorkeakoulun että koulutuksen prosessin tasoilla. Yhteisten reunaehtojen määrittelytyö on tarpeellista liikkuvuuden mahdollistamiseksi ja se olikin antanut suuntaviivat jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehitystyölle. Arviointi toi esille ennakointityön merkityksen ja sen vaatiman ajan opetussuunnitelmatyössä sekä mahdollisuuden hyödyntää FUAS-yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja ennakointityössä. Lisäksi huomattiin, miten järjestelmien asettamat rajoitukset voivat haitata tai jopa estää täysin vapaan suunnittelutyön. Yhteisten kompetenssien työelämärelevanssin arvioinnin perusteella yleisen työelämäosaamisen merkitys työllistymisessä ja tulevaisuuden työelämässä korostuu. Se antoi vahvistusta sille, kuinka tärkeitä yleiset työelämätaidot ovat kaikissa koulutuksissa riippumatta koulutusalasta. Näiden kompetenssien yhteiselle tarkastelulle, niiden määrittelylle ja arviointitapojen kehittämiselle on edelleen tarvetta ja tätä työtä voidaan tehdä ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Yhteisten kompetenssien näkyvyyteen opetussuunnitelmissa tulee kiinnittää enemmän huomiota ja on tärkeää, että yhteiset kompetenssit on selkeämmin kuvattu moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteissa. Opiskelijoiden ja opettajien tietoisuus opetus- ja toteutussuunnitelmista ja niiden merkityksestä kasvoi arvioitavan koulutuksen osalta. Selvästi on entistä enemmän tarvetta systemaattiseen ja jatkuvaan opetus- ja toteutussuunnitelmien käsittelyyn sekä kehittämistyöhön opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapalautteen perusteella tuli suoria parannusehdotuksia koulutuksen vastuuopettajille esimerkiksi opintojaksojen toteutusjärjestyksestä sekä osaamisen arvioinnista. Opiskelijakeskeisten oppimistapojen ja arviointimenetelmien kehittäminen on alue, jolla voitaisiin tehdä yhteistyötä eri ammattikorkeakoulujen kesken. Toteutettu opetussuunnitelmien arviointityö koettiin kokonaisuutena hyödylliseksi, sillä se vaati koko opetussuunnitelmaprosessin systemaattista tarkastelua ja auttoi huomaamaan, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota ja mitä pitää vahvistaa. Kyseessä oli ennen kaikkea yhteisöllinen oppimisprosessi. Kumppanikorkeakouluilta oppiminen koettiin innostavaksi, rikastavaksi ja palkitsevaksi. Prosessi antoi toimijoille uudenlaisia tapoja opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointi- sekä kehittämistyöhön. Arviointiprosessi herätti myös kysymyksen, miten systemaattisesti erilaista palautetta ja arvioinnissa opittua dokumentoidaan ja hyödynnetään opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämistyössä.
5 3. Joustavaa ja yhdessä suunniteltua laadunhallintaa FUAS-liittoumassa tehtävässä laadunhallinnan yhteistyössä keskeistä on hyvien käytänteiden jakaminen ja toisten erilaisuudesta oppiminen. Yhteinen laatutyö on näin mahdollistanut luontevan benchmarking-toiminnan jäsenkorkeakoulujen välillä. Se on mahdollistanut palautteen saamisen kumppanikorkeakouluilta oman toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi yhteinen laatutoiminta on mahdollistanut jäsenkorkeakoulujen yhteisen kehittämistoiminnan tilanteessa, jossa erilaisissa yhteisesti toteutetuista arvioinneista saadut tulokset ovat olleet yhtenäiset. Yhteinen laatutoiminta nähdään liittoumassa yleisesti hyvänä tapana toteuttaa tiedon jakamista, kriittistä arviointia, rakentavaa keskustelua, palautteenantoa ja toisilta oppimista. Liittouman yhteisen laadunhallinnan myötä jäsenkorkeakoulut ovat saaneet käyttöönsä arviointimenetelmiä, joita ne voivat hyödyntää jatkossa omissa sisäisesti toteutettavissa arvioinneissa. Yhteinen toiminta on mahdollistanut myös olemassa olevien laadunhallintamenetelmien edelleen kehittämisen ja osin myös niistä luopumisen. Omista laadunhallintamenetelmistä luopuminen voi olla vaikeaa, mutta laadunhallinnan mahdollisen kuormittavuuden näkökulmasta välttämätöntä. FUAS-liittouman ja yhteisen laadunhallinnan lisäarvo näkyy yhä vahvemmin myös toiminnan tuloksissa. Yhteistyöllä ja laajalla asiantuntijaverkostolla toteutetut arvioinnit tuottavat vaikuttavampaa tulostietoa kuin jäsenkorkeakoulujen sisäisesti toteutetut. Tuloksista hyötyvät kaikki liittouman jäsenkorkeakoulut; opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät. FUAS-laadunhallinta sen menetelmät ja tulokset, ovat vahvistaneet liittoumayhteistyötä sekä edistäneet käytäntöjen tarkoituksenmukaista yhdenmukaistamista. Ne ovat auttaneet rakentamaan yhteiseen ymmärrykseen perustuvaa toimintaa edistäen näin FUAS-vision saavuttamista. Esim. opiskelijaliikkuvuuden mahdollistaminen jäsenkorkeakoulujen välillä edellyttää toiminnan osittaista yhtenäistämistä ja yhteisistä pelisäännöistä sopimista. FUAS-laadunhallintayhteistyötä on tarkoitus jatkaa vuonna 2016 erityisesti kansainvälisten laatujärjestelmien auditointien tulosten pohjalta. Tavoitteena on analysoida jäsenkorkeakoulukohtaiset auditointitulokset ja tuoda esille mahdolliset yhteneväiset kehittämiskohteet. Näihin kehittämiskohteisiin on tarkoitus yhteisesti puuttua esimerkiksi ristiinarvioinnin keinoin. Tavoitteena on yhteisellä arvioinnilla saavuttaa lisäarvoa jäsenkorkeakoulukohtaiseen kehittämistoimintaan. FUAS-laadunhallintaa ja sen jatkuvan kehittämisen kehän Plan-Do-Check-Act sisältöä kehitetään ja se jäsentyy jatkuvasti FUAS-yhteistyön kehittymisen myötä. Laadunhallintaa ei kehitetä muusta toiminnasta erillisenä. Avoin kommunikointi, osallistaminen ja vuorovaikutus ovat menestyksekkään laatutoiminnan lähtökohtia. Toiminnan tulee olla joustavaa ja yhdessä suunniteltua, ei byrokraattista ja pakotettua. Yhteistyö edellyttää yhteisen ajan löytymistä, digitaalisten toimintatapojen hyödyntämistä, osallistumisinnokkuutta, uskaltautumista uuteen ja näkemystä toiminnasta koituvasta lisäarvosta oman toiminnan kehittämiseen. Yhteinen laatutoiminta edellyttää yhteistä kieltä ja osin yhteistä ymmärrystä arvioinnin kohteena olevasta ilmiöstä. Jäsenkorkeakoulukohtainen ilmiö on osattava ilmaista siten, että kumppanikorkeakoulujen toimijatkin sen ymmärtävät. Tämä edellyttää avoimuutta ja luottamuksellisen suhteen synnyttämistä kumppanien kanssa sekä edistää kollegiaalisuuden rakentumista ja vertaistuen saamista. Luottamus toisten osaamiseen ja asiantuntijuuteen syntyy vuosien yhteisen tekemisen myötä. Kun se on syntynyt, voi aidosti jakaa, oppia ja myös luopua.
6 Lähteet Heikkilä S., Friman M., Ignatius J. & Järvinen M-R. (ed.) 2012. Cross-evaluation 3 final Report. International Activities of Federation of Universities of Applied Sciences (FUAS) http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/cross-evaluation3_fuas.pdf Heikkilä S., Friman M., Ignatius J. & Järvinen M-R. (ed.) 2013. Cross-evaluation 4 final report. FUAS Quality Policy. http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/ristiinarviointi2013%20fuas_e-kirja.pdf Heikkilä S., Ignatius J., Järvinen M-R., Kuisma P., Kullaslahti J., Mäkelä E. & Nieminen L. (toim.) 2015a. Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi. http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/ops-työn%20ristiinarviointi_loppuraportti%202015.pdf Heikkilä S., Ignatius J., Järvinen M-R., Kuisma P., Kullaslahti J., Mäkelä E. & Nieminen L. (toim.) 2015b. Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi. http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/fuas-ops%20osa%202%20loppuraportti.pdf Heikkilä S., Ignatius J., Kuisma P., Kullaslahti J., Liljander T. & Nieminen L. (toim.) 2015. Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Loppuraportti FUAS-liittouman opetussuunnitelmien arvioinnin kolmannesta vaiheesta 2015. http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/ops-arviointi_3v_loppuraportti.pdf Huotari, P. 2011. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto - ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen. http://www.fuas.fi/fuas/raportit/documents/fuas_yamk_ristiinarviointi.pdf Kariniemi, M. 2014. Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. HAMKin e-julkaisuja 4. Kullaslahti, J., Nisula, L. & Mäntylä, R. 2014. Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmassa. Teoksessa J. Kullaslahti & A. Yli-Kauppila. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3, 51-61. Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A. 2014. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3. Mäntylä R. & Haihu K. 2014. Osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö. Teoksessa J. Kullaslahti & A. Yli- Kauppila. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3, 62-72. Pratt J., Rot, G. & Auvinen, P. 2012 Collaborating to achieve a strategic vision. An evaluation of curriculum development in the FUAS universities of applied sciences. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja C, 118.