Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:17
Tehtävä Selvittää, miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sotepalvelurakenne muodostuu Pääsääntöisesti järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla Huomioitava, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin nyt käsittelyssä oleva esitys 3 19.9.2012 Tuula Haatainen
Tehtävä Toukokuussa väliraportti Kolme mallia palvelurakenteeksi uusien peruskuntien pohjalta Loppuraportti vuoden 2012 lopussa Työ on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki) 4 19.9.2012 Tuula Haatainen
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Elinikä» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen selkiyttäminen 5
Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2010 Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 6 Lähde: Tilastokeskus
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 85 Yli 20 000 asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää 7 Karttapohja: Tilastokeskus 2011 23.8.2011
8
1 800 000 Ikääntyneiden ikäryhmiin liittyvä väestöennuste 2009-2030 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 2016 yli 75- vuotiaita 55 000 enemmän kuin nyt 2020 yli 75- vuotiaita 114 000 enemmän kuin nyt Yli 65 v Yli 75 v Yli 85 v Yli 95 v 200 000 0 6125 6948 7749 11958 20329 Tietojen lähde: tilastokeskuksen väestöennuste (2009) 10
1600 Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010 1400 1200 Miljoonaa euroa 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto 11
Väestötekijöiden vaikutus eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010 1200 1000 800 Miljoonaa euroa 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palve-lujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Sosiaalipalvelut (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) 12
Mrd. 7,0 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin 1997 2010, mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Lähde: Tilastokeskus 13 19.9.2012 Tuula Haatainen
Perusterveydenhuolto pl. hammash. Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki 14 19.9.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus %
Mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin 1997 2010, mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 15 19.9.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus
Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 16
17
Työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava 18
Johtopäätöksiä Jokainen työryhmän tuottamista kolmesta mallista edellyttää kuntarakenteen muutoksia Vahva kunta lähtökohtana, rinnalle sote-alueet» Hallintomallina vastuukunta tai kuntayhtymä Viisi ERVAA, joiden tehtävät riippuisivat perustason toimijoiden kantokyvystä ERVAsta oikeushenkilö 19
Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa ERVOjen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle 20
21
Jatkotyö Tarvitaan konkretiaa ja käytännönläheistä tarkastelua Perustason vahvistaminen, toimivat palveluketjut ERVAn ja sote-alueen välinen työnjako Alueelliset erot otettava huomioon Työryhmän toimeksianto vuoden 2012 loppuun Linjauksia odotetaan kuntarakenteen lausuntokierrosta varten 22
Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä tuottaa laadukkaita palveluita koko maassa
Kaikille nuorille tutkinto toisen asteen koulutuksesta tilanne tällä hetkellä Sivistykselliset oikeudet säädetty perustuslaissa Perusopetuksen jälkeistä koulutusta ei ole säädetty minkään tahon vastuulle Kunnilla lakisääteinen rahoitusvastuu lukioista, ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammattikorkeakouluista Nuoria jää eri syistä vaille toisen asteen tutkintoa vaikka erityisesti ammatilliseen on panostettu 24
Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä esiopetuksesta toisen asteen loppuun Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Peruskoulunsa päättävälle nuorelle oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Kunnat vastaisivat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Opetus-, terveys-, sosiaali-, nuoriso-, työvoimaviranomaisten yhteistyö Rahoitus kuten tähänkin asti kunta valtio-suhteessa 25
Valtio: - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö samojen kuntien kanssa palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Perusopetus Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut 26