1 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA 4 3 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HALLINTO 5 4 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 6 4.1 Yleinen taloudellinen kehitys 6 4.2 Hämeenlinnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset 6 4.3 Sijoitustoiminta 7 4.4 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 8 4.5 Kaupungin henkilöstö 8 4.6 Ympäristötekijät 9 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 10 5.1 Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista 10 5.2 Tilikaudella suoritetut keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet 12 5.3 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 12 6 KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS 13 6.1 Kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen 2010 13 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT 15 7.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 15 7.2 Toiminnan rahoitus 16 7.3 Tase ja sen tunnusluvut 19 8 HÄMEENLINNAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 22 8.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 22 8.2 Konsernin toiminnan ohjaus 23 8.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 23 8.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 24 8.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 25 8.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 26 8.7 Konsernitase 28 9 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ 31 10 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 32 10.1 TILAAJA 39 10.1.1 Lasten ja nuorten lautakunta 40 10.1.2 Elämänlaatulautakunta 53 10.1.3 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 62 10.1.4 Ikäihmisten lautakunta 83 10.1.5 Yhdyskuntalautakunta 93 10.1.6 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 107 10.1.7 Konsernipalvelut 115 10.2. PALVELUTUOTANTO 132 10.2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen tuotanto 139 10.2.2 Opetuspalvelut 142 10.2.3 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 148 10.2.4 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 153 10.2.5 Toimintakykyä edistävät palvelut 157 10.2.6 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut 164 10.2.7 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva 168 10.2.8 Maankäyttö ja ympäristö 171 10.2.9 Yhdyskuntarakenne 180 10.2.10 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 188
2 11 LASKELMAT JA LIITETIEDOT 194 11.1 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 194 11.1.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) 194 11.1.2 Liikelaitokset 195 11.1.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) 196 11.2 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 198 11.3 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 205 11.3.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) 205 11.3.2 Liikelaitokset 205 11.3.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) 206 11.4 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 207 11.5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 209 11.5.1 Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) 209 11.5.2 Ulkoinen tuloslaskelma 210 11.5.3 Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) 211 11.5.4 Tuloslaskelma 212 11.5.5 Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) 213 11.5.6 Tase 214 11.5.7 Konsernituloslaskelma 215 11.5.8 Konsernin rahoituslaskelma 216 11.5.9 Konsernitase 217 11.6 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 218 11.6.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 218 11.6.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 219 11.7 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 221 11.8 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 226 11.8.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 226 11.8.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 231 11.8.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 235 11.8.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 237 12 TASEYKSIKÖT 238 12.1 ELINKEINORAHASTO 238 12.1.1 Tuloslaskelma 238 12.1.2 Rahoituslaskelma 238 12.1.3 Tase 239 12.2 KIINTEISTÖOMAISUUDEN TASEYKSIKKÖ 240 12.2.1 Tuloslaskelma 240 12.2.2 Rahoituslaskelma 240 12.2.3 Tase 241 13 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 242 13.1 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS 242 13.1.1 Tilinpäätöslaskelmat 247 13.1.2 Tilinpäätöksen liitetiedot 251 13.2 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS 255 13.2.1 Tilinpäätöslaskelmat 261 13.2.2 Tilinpäätöksen liitetiedot 265 13.3 LINNAN ATERIA -LIIKELAITOS 268 13.3.1 Tilinpäätöslaskelmat 272 13.3.2 Tilinpäätöksen liitetiedot 276 13.4 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS 279 13.4.1 Tilinpäätöslaskelmat 283 13.4.2 Tilinpäätöksen liitetiedot 286 14 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN 289 15 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 292 ALLEKIRJOITUS 293 LIITTEET 294 Luottamushenkilöt 2010 295 Konserniyhtiöiden tilinpäätösraportit 305
3 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Hämeenlinnan tavoitteena on uudistetun strategian vision mukaisesti kehittyä Etelä-Suomen vetovoimaisimmaksi asumiskaupungiksi. Asukkaille halutaan luoda hyvää arkielämää tukevia palveluja huolehtimalla kestävästä kehityksestä ja tarjoamalla elinkeinoelämälle erinomaiset toimintaedellytykset. Kasvun mahdollisuuksien edellytysten luominen on pyritty nostamaan yhdeksi kaupungin toiminnan painopisteistä. Elinkeinostrategian avulla on paneuduttu osaamis- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen, verkostoitumiseen ja maankäytön suunnitteluun. Vuoden 2010 aikana on käynnistynyt ja jatkunut monia tulevaisuuden projekteja kuten kaupungin länsireunan suunnittelu ja toimeenpano, etelärantayhtiön perustaminen sekä autokaupan keskuksen innovaatiotyö. Talouden ja tuottavuuden tarkastelu on vuoden 2010 aikana lisääntynyt kuntiin vaikuttaneen heikon maailmanlaajuisen taloustilanteen vuoksi. Haasteellista on ollut toteuttaa tilausbudjettia, joka laadittiin hyvin pienen kasvun varaan ja jossa palvelurakenteen muutosten oli saatava aikaan säästöjä. Henkilöstökulujen leikkaamiseen päädyttiin, jotta talouden tavoitteissa pysyttäisiin. Lomautukset ja kannustevapaat hoidettiin mallikkaasti, kiitos siitä osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle, talouden tasapainottamiseen osallistuminen on ollut erittäin arvostettavaa. Vuoden 2010 tuottavuusohjelman tavoiteltu säästö saavutettiin tiukalla johtamisella ja talouden seurannalla. Työhyvinvointiin on syytä edelleenkin panostaa, tärkeä voimavaramme kuntapalveluissa on hyvä ja kehityshaluinen henkilöstö. Haasteenamme on tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ottaen huomioon elämänkaaren eri vaiheet. Palveluja hankintastrategian selvitettävät hankkeet osaltaan vastaavat tähän tarpeeseen. Selvitystyöt ovat käynnistyneet ja vuoden 2010 aikana osa on jo saatu päätökseen. Pysäköintiyhtiö perustettiin, ateriapalveluja tuottava Linnan Ateria yhtiöitettiin ja logistiikka ja varastointipalvelujen tuottamista ollaan siirtämässä toteutettavaksi uudella tavalla. Vuoden aikana on pyritty hyvinvointipalveluissa keskittymään ikäihmisten palvelurakennemuutoksen eteenpäin viemiseen sekä opetuksen ja koulutuksen elämänkaariseen toteuttamiseen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kautta korkeakoulutasolle. Hämeenlinna tunnettuna koulukaupunkina uudistuu tuottamaan toisen asteen koulutusta yhdessä yksikössä. Pyritään ottamaan huomioon oppilaiden hyvään tulevaisuuteen tähtäävien valmiuksien vahvistaminen ja ammattikorkeakoulutuksen tavoitteellinen kehittäminen omistajaohjauksen kautta. Palvelujen tuottaminen monipuolisella palvelurakenteella on ollut organisaatiomme haasteena sopimusohjaukseen perustuvan uuden toimintamallin myötä. Kilpailuttaminen ja siihen liittyvä monipuolinen tuottajien joukko on tarkastelussa lisännyt laadun ja arvioinnin merkitystä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä tällä hetkellä tuotettuihin palveluihin, tavoitteemme on edelleen lisätä laaduntarkkailua ja asiakastyytyväisyyden mittaamista. Tilausbudjetissamme 2010 varauduttiin melko suureen alijäämään -19,4 milj.. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin korottaa kiinteistöveroa sekä tuloveroprosenttia. Talouden kehitys kääntyi vuoden 2010 aikana parempaan suuntaan, verotulomme kehittyivät positiivisesti. Kunnallisverojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,7 % ja yhteisöverojen kasvu 21%, kokonaisuudessaan tulomme ylittyivät 7,2 milj.. Positiivinen tulokehitys vähensi alijäämäämme, joka kuitenkin oli negatiivinen -4.669 milj.. Toimintakatteen kasvu oli 4,5 %. Bruttomenojen kasvu oli vain 1,8 % mutta tulot alenivat edellisestä vuodesta -0,6 %. Tilinpäätös haastaa edelleen tarkkaan tulevaisuuden suunnitteluun ja talouden pitkän aikavälin suunnitelman toteuttamiseen. Toimintakatteen kasvua on pyrittävä suunnitelmallisesti minimoimaan, se mahdollistaa vuoden 2014 jälkeen lainakantamme lyhentämisen. Kiitän luottamushenkilöitä, osaavaa henkilökuntaa, kansalaisia ja sidosryhmiä. Vetovoimaisen asumiskaupunkimme rakentaminen on etenemässä erinomaiseen suuntaan. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén
4 2 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Kuntamuoto kaupunki Perustamisvuosi 1639 Kalleusluokka I Kunnallisveroprosentti 19,00 Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskus Hovioikeus Kihlakunta Verovirasto Sairaanhoitopiiri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY keskus Liikenne ja infrastruktuuritehtävät Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verovirasto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Maakunta Maakuntaliitto Maanmittaustoimisto Kanta-Häme Hämeen liitto Hämeenlinnan maanmittaustoimisto Maapinta-ala 1785,83 km 2 Vesipinta-ala 245,77 km 2 Yhteensä 2031,6 km 2 Väkiluku 31.12.2009 66 647 (Hausjärvelle 192) Väkiluku 31.12.2009 66 455 asukasta Väkiluku 31.12.2010 66 829 asukasta Asukastiheys 37 asukasta / maa-km 2 Hämeenlinnan asukasluku kasvoi vuoden 2010 aikana 374 asukkaalla. Kasvu on edellisvuosia hillitympää. Hämeenlinnan väestö on ikärakenteeltaan hieman vanhempaa kuin kaupungeissa keskimäärin. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin 3 221 henkilöä eli 10,1 % työvoimasta. Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 10 %. Taantuma lisäsi työttömyyttä Hämeenlinnassakin ja koko maan keskiarvo ylittyi hiukan.
5 3 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HALLINTO Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Lintumäki (KOK), toisena varapuheenjohtajana Reijo Saksa (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Kirsi Ojansuu (VIHR) Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Tapio Vekka (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tarja Filatov (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Aarne Kauranen (SDP). Vuonna 2010 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Kaupunginvaltuusto on 7.9.2009 16 päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehittämisjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin uusi organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon. Rahoitusvastuu Strategia Omistajapolitiikka Vaikuttavuus Järjestämisvastuu Hankinnat Tilaukset Lasten ja nuorten lautakunta Palvelujen tuottamisen vastuu Palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja ja nuorten kasvua tukevat palvelut Asiakas Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto Keskusvaalilautak. Tarkastuslautak. Konsernipalvelut Elämänlaatulautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Maakunnallinen pelastuslautakunta Sopimusohjaus Johtokunnat Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Toimintakykyä edistävät palvelut Koti- ja ja asumispalvelut Vanhusten hoivapalvelut Maankäyttö ja ja ympäristöi Yhdyskuntarakenne Palo- ja ja pelastustoimi Terveyspalvelut - liikelatios Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Ateria-liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Asukkaat ja palvelujen käyttäjät Asukas raadit ja palautejärjestelmä Aluetoimikunnat. Ulkoinen palvelutuotanto
6 4 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4.1 Yleinen taloudellinen kehitys Nordea Pankin Talousnäkymät -julkaisun mukaan Suomen talous elpyi vahvasti vuonna 2010. Talouden aktiviteettia mittaava kokonaiskysyntä lisääntyi arviolta vajaat 3,5 % edellisvuodesta, ja sen kaikki pääerät (vienti, investoinnit, kulutus) kääntyivät nousuun. BKT kasvoi noin 3 prosenttia. Vuonna 2010 tavaraviennin ja teollisuustuotannon kasvu perustui odotetusti paperi-, metalli- ja kemianteollisuuden valmistamien raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden kysynnän piristymiseen. Vuonna 2010 investoinnit kohosivat vain vähän ja niiden kehitys oli poikkeuksellisen jakautunut. Rakennusinvestoinnit kasvoivat selvästi, mutta kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät jokseenkin saman verran. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät mutta muu talonrakentaminen väheni. Yksityinen kulutus on lisääntynyt useampia ennusteita ripeämmin ja taantumaa edeltänyt kulutushuippu ylittyi ehkä jo vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Talouden elpyessä yritykset luopuivat lomautuksista ja alkoivat teettää enemmän työtunteja. Kun lisäksi korot ja inflaatio pysyivät matalina, kotitalouksien ostovoima kasvoi verrattain suotuisasti. Työttömyys ei pahentunut taantuman aikana läheskään niin paljon kuin yleisesti pelättiin. Yritykset pitivät kiinni osaavasta työvoimasta kierrättämällä lomautuksia ja välttämällä irtisanomisia. Julkisen talouden tila on moniin maihin verrattuna hyvä mutta alijäämää on vaikea pienentää ilman menoleikkauksia. Hämeen liiton mukaan laman vaikutukset ovat Kanta-Hämeessä edelleen nähtävissä. Työttömyys oli korkea (10,1 %) ja maakunnan väestönkasvu (+732) jäi alle puoleen lamaa edeltäneistä huippuvuosista. 4.2 Hämeenlinnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2009 Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle 2010. Yleismaailmallinen taloustilanne näytti vielä huonolta ja mm. Kuntaliitto ennusti (7.10.2009), että kunnille tilitettävät verotulot alenevat -2,7 % edellisestä vuodesta. Kaupunkitason tavoitteet olivat valtuuston 7.9.2009 hyväksymän uuden strategian mukaiset. Suunnitelmien mukaan vuoden 2010 aikana toteutetaan useita hankkeita, joilla tavoitteisiin päästään. Tilausbudjetissa varauduttiin jopa -19,4 milj. euron alijäämään. Kaupunginhallitus päättikin henkilökunnan lomautuksista ja kannustevapaista, joten poikkeukselliset toimenpiteet otettiin käyttöön. Talouden tasapainottamisohjelmassa varaudutaan siihen, että talous on alijäämäinen vuoteen 2012 asti mutta kääntyy sen jälkeen ylijäämäiseksi. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin korottaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä ja uusi tuloveroprosentti on 19,00 %. Myös kiinteistöveroja korotettiin. Koko maan ja myös Hämeenlinnan talous kehittyi ennakoitua paremmin. Kokonaisuutena verotuloja saatiin 220,703 milj.. Verotulojen määrä kasvoi +7,0 % edellisestä vuodesta. Myönteisen verotulokehityksen ansiosta kaikkia suunniteltuja lainoja ei tarvinnut nostaa. Kunnallisveroa saatiin 192,922 milj. ja kasvua edelliseen vuoteen on +5,7 %. Yhteisöveroja saatiin 14,783 milj., jossa on kasvua vuoteen 2009 verrattuna +21,0 %. Kiinteistöveroa kertyi 12,999 milj.. Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin 87,257 milj.. Lautakunnille, liikelaitoksille ja taseyksiköille tilausbudjetissa ja vuoden aikana myönnetyt toimintakulut (621,542 milj. ) ylittyivät vain 0,1 milj.. Toimintakulujen toteutuma oli 621,642 milj.euroa. Tulot ylittyivät 7,2 milj.. Valmistus omaan käyttöön ylittyi lisäksi 0,4 milj.. Nettomenot (toimintakate) toteutui 7,5 milj. tilausbudjettia ja valtuuston myöntämiä lisämäärärahoja pienempänä. Tuloylityksenä saatiin mm. maanmyyntivoittoja +2,02 milj. ja rakennusten myyntivoittoja +1,08 milj.. Lautakuntien määrä-, laatu- ja eurotavoitteiden toteutuminen selostetaan käyttötalouden toteutumisen kohdassa. Toimintakatteen (nettomenot) kasvu vuodesta 2009 on 12,713 milj. ja 4,5 %. Bruttomenojen kasvu oli vain 1,8 % mutta tulot alenivat edellisestä vuodesta -0,6 %.
7 Sijoitusten laskennallinen arvo 31.12.2010 oli 83,512 milj.. Vuoden aikana nostettiin sijoitusten tuottoja kassaan 5,004 milj.. Tilausbudjetissa vuosikate oli alijäämäinen. Tilinpäätöksen mukaan vuosikate on ylijäämäinen 14,380 milj. mutta tilikauden tulos on alijäämäinen -4,626 milj.. Tulos on tilausbudjetissa ennakoitua paljon parempi. Valtio maksoi kuntaliitoksen johdosta yhdistymisavustusta toisena yhdistymisvuonna 3,67 milj. eli 1,2 milj. edellisvuotta vähemmän. Lisäksi valtio korvaa kuntaliitoksen johdosta tapahtuneen valtionosuuden vähentymisen 4,2 milj. /v viiden vuoden ajan vuosina 2009-2013. Ko. tulot kirjataan käyttötalouden tuloksi. Saaduista ylimääräisistä tuloista huolimatta tulos oli alijäämäinen. Investointeihin käytettiin nettona 15,5 milj.. Lainakanta 31.12.2010 on 157,4 milj., joka on 2.355 /asukas. Konserniyhtiöillä oli vuoden vaihteessa konsernitilillä 16,4 milj. ja se on mukana em. lainakannassa. Tuloslaskelman mukainen tilikauden alijäämä on -4,669 milj.. Se esitetään kirjattavaksi taseen kohtaan tilikauden ali-/ylijäämä. Taseessa on aikaisemmilta vuosilta ylijäämiä 0,105 milj., joten nyt tase on tältä osin alijäämäinen. Vuoden 2010 aikana kaupunginvaltuustossa päätettiin mm. seuraavat asiat: - hyväksyttiin hallintosäännön muutokset - hyväksyttiin palvelusuunnitelmat 2010-2013 - tarkennettiin kaupungin strategia - rakennusomaisuus siirretään Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle - varasto- ja logistiikkatoiminnot organisoidaan uudella tavalla - Verkatehtaan A- ja B-rakennukset siirrettiin apporttina Verkatehdas Oy:lle - hyväksyttiin ympäristönsuojelumääräykset - hyväksyttiin Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015 - merkittiin tiedoksi johtajuusarvioinnin yhteenvetoraportti - merkittiin tiedoksi vuosien 2009 2012 tuottavuusohjelman toteutuminen - myönnettiin useita takauksia 4.3 Sijoitustoiminta Alkuperäinen Markkina-arvo %-osuus Arvonmuutos Arvonsijoitus 31.12.2010 sijoit. muutos arvosta % Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset 21 560 346,99 29,0 Korkosijoitukset 52 859 272,48 71,0 Omaisuudenhoitoyhtiöt yhteensä 58 620 136,47 74 419 619,47 100,0 +15 799 483,00 +27,0 Vakuutusyhtiöt Osakesijoitukset 1 387 008,54 21,0 Korkosijoitukset 5 205 560,27 79,0 Vakuutusyhtiöt yhteensä 15 136 913,38 6 592 568,81 100,0-8 544 344,57-56,4 Kuntarahoitus Oyj 2 500 000,00 2 500 000,00 100,0 - - Osakesijoitukset 22 947 355,53 27,5 Korkosijoitukset 60 564 832,75 72,5 Sijoitukset yhteensä 76 257 049,85 83 512 188,28 100,0 +7 255 138,43 +9,5 Energialaitoksen myyntihinta syksyllä 2000 oli 84,935 milj.. Vuosien aikana on käytetty sijoituksen tuottoja 33,312 milj..
8 4.4 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelma oli alijäämäinen -8,984 milj.. Vuoden 2010 loppupuoliskon hyvä verotulokehitys on jatkunut ja arvion mukaan vuoden 2011 tulojen kehitys on parempi kuin tilausbudjetissa ennakoitiin. Se antaa mahdollisuuden joko pienentää tilausbudjetissa ennakoitua alijäämää tai toisaalta voidaan tarvittaessa myöntää lisärahaa käyttötalouteen. Tilausbudjettikirjassa on todettu, että arvion mukaan kaupungin talous paranee niin hitaasti, että talous on ylijäämäinen vasta vuonna 2013. Velkamäärää pystytään vähentämään arvion mukaan vasta vuodesta 2014 alkaen. Toisaalta investointeja on tiedossa enemmän kuin taloussuunnitelmassa on varauduttu, joten lainojen lyhennys ei lähivuosina tule olemaan mitenkään helppo asia. Kaupunginhallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaisesti yhteisöverolle tullaan sopimaan yläraja, esim. 13 milj., ja ko. ylärajan yli kertyvä yhteisövero käytetään lainojen lyhennykseen. Tämä edellyttää ylijäämäistä taloutta. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 16.11.2009 hyväksynyt vuosien 2009 2012 tuottavuusohjelman tarkistamisen. Ohjelmaa toteutetaan kaikilta osin. Vuoteen 2017 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma tarkistetaan kevään 2011 aikana. 4.5 Kaupungin henkilöstö Vuosi 2010 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation toinen toimintavuosi. Vuoden aikana organisaation toimivuutta on varmennettu ja edelleen kehitetty. Kaupunkistrategiaa tarkennettiin ja siihen liittyen hyväksyttiin Palvelu- ja hankintastrategia, jonka täytäntöönpanoa on hankkeistettu ja täytäntöönpano käynnistetty asteittain. Henkilöstölle organisaatiomuutosten jatkuva vireilläolo on haasteellista, mutta se luonut myös uudenlaisia mahdollisuuksia työtehtävien uudelleenjärjestelyihin ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö. Vuoden 2010 kaupunkitaloudelliset haasteet johtivat tilanteeseen, jossa talouden tasapainottamisen tarpeet johtivat päätökseen henkilöstön lomauttamisesta 14 kalenteripäiväksi. Kaupunginhallitus teki sittemmin tarkennuksia lomautukseen siten, että lomautuksen ulkopuolelle rajattiin noin 1000 henkilöä erityisesti hoitoja hoivatehtävistä sekä kuntalaisten turvallisuudelle tärkeistä tehtävistä. Perusopetuksen opettajien lomautus rajattiin kuuteen kalenteripäivään. Lisäksi kahden viikon lomautuksen piirissä olevilla oli mahdollisuus ottaa lomautuksen sijasta vapaaehtoista kannustevapaata 10 työpäivää. Lomautettuina vuoden 2010 mittaan on ollut 623 henkilöä. Lomautuspäiviä on ollut 5 700. Kannustevapaan valinneita oli 1 523 henkilöä ja kannustevapaapäiviä 14 457. Lomautuksista saadut säästöt olivat sivukuluineen yhteensä 607 000. Kannustevapaista saadut säästöt olivat sivukuluineen yhteensä 1 418 000. Yhteensä säästöt sivukuluineen olivat 2 025 000. Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille 2009-2012 asetettu tuottavuusohjelma. Kaupunginhallitukselle 13.12.2010 annetun selvityksen mukaan vuonna 2010 henkilötyövuosien vähennys on ollut 77,2. Koko konsernin osalta tuottavuussäästöt vuoden 2010 aikana olivat 4,7 milj.. Huolimatta tuottavuusohjelman tuloksista kaupungin asukasluvun kasvu sekä palvelutuotannolle asetetut vaateet ovat vaikuttaneet siihen, että palveluksessa olevan henkilöstön kokonaismäärä ei ole vähentynyt. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2010 lopussa 3 825 henkilöä, joka 40 henkilöä enemmän kuin vuonna 2009. Määrän lisäys näkyy erityisesti tilapäishenkilöstön määrän kasvuna. Henkilöstön tilaa ja johtamisen toimivuutta on kartoitettu vuoden 2010 aikana kahdella mittavalla selvityksellä. Koko henkilöstön työhyvinvointikartoitus tehtiin. Ylimpään johtoon kuuluvan 35 henkilön johtajuuden onnistuneisuutta selvitettiin kyselyllä. Tulosten perusteella on käyty kaupunginjohtajan johdolla henkilökohtaiset palaute- ja kehittämiskeskustelut. Työhyvinvointiselvityksen tulokset ovat olleet keskimäärin hieman parempia kuin vertailukunnissa. Tulos on hyvä huomioiden vuoden 2009 aikana toteutettu Hämeenlinnan kaupungin suuri organisaatiomuutos. Työhyvinvointia arvioitiin asteikolla 1-5. Johtajuudesta annettu arvio oli 3,6 (3,4 muut kunnat), työyhteisön toimivuudesta annettu arvio oli 3,6 (3,5 muut kunnat) ja omasta työviihtyvyydestä annettu arvio oli 4,0 (3,8 muut kunnat).
9 Työhyvinvointiselvityksen pohjalta työyhteisöt laativat omat kehittämissuunnitelmansa, joiden toteutumista seurataan vuoden 2011 ajan. Työhyvinvointia on tuettu aktiivisen tuen mallin mukaisesti; työkykyä vaarantaviin ilmiöihin reagoidaan sekä työyhteisöissä että työterveyshuollossa. Toimintatavan myötä henkilöstön eläköitymisluvut erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden osalta ovat pienentyneet. Tällä on ollut merkitystä myös varhaiseläkkeistä aiheutuvien maksujen pienentymiseen. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat olleet hienoisessa nousussa. Näistä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt, mutta pitkittyneiden sairauspoissaolojen määrä puolestaan kasvanut. Henkilöstön kokonaistyöajasta varsinaiseen työhön on käytetty 75,2 %, sairauspoissaoloihin 5,2 %, lomiin 9,4 % ja muihin poissaoloihin 10 %. Henkilöstömenot vuonna 2010 olivat 150,7 milj.. Vuokratyövoimaa on ostettu ostopalveluna 4,1 milj. eurolla. Virka- ja työehtosopimusten mukaisia palkan tarkistuksia tehtiin 1.2.2010 lukien toteutuneella samapalkkaisuuden edistämiseen kohdennetulla järjestelyerällä sekä 1.9.2010 tuloksellisuuden edistämiseen kohdennetulla paikallisella 0,7 %:n suuruisella järjestelyerällä. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt henkilöstöraportin 24.3.2010. 4.6 Ympäristötekijät Pilaantuneiden maiden selvityksiä jatkettiin kaavoitusta varten Keinusaaren II alueella ja Kantolassa Hämeen ELY-keskuksen vetämän Piuha -hankkeen (Teollisuusalueiden uudelleenkäyttö) myötä. Suurimpana kunnostuskohteena oli Poltinaholla puolustusvoimien ja kaupungin teknisen viraston varastokäytössä olleen alueen kunnostus uutta poliisitaloa varten. Geologian tutkimuskeskus (GTK) keräsi maaperänäytteitä Hämeenlinnan taajama-alueilta. Maaperän arseenipitoisuudet todettiin tavanomaista suuremmiksi. GTK suositteli maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin tutkimuksista saatuja taustapitoisuusarvoja. Äikäälän asemakaavoitettavalla alueella täydennettiin aiemmin aloitettua kasvillisuusselvitystä. Lisäksi tilattiin aluetta koskevat liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Luontohaaste-kilpailuun rauhoittamalla Kalvolan kaupunginosassa sijaitsevan Saapaslamminharjun ja Kanta-Hämeenlinnassa sijaitsevan Hakovuoren. Luontohaaste-kilpailu oli Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun ensimmäistä kertaa järjestämä kilpailu luonnon monimuotoisuuden juhlavuoden kunniaksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistus valmistui lausuntopyyntövaiheeseen saakka yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n ja Hattulan kunnan kanssa. Samassa yhteydessä valmisteltiin vesihuollon toiminta-alueiden tarkistamista. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Kaupungin ympäristöpalvelut oli mukana Evon Nuorisoleirikeskuksen käyttöönotossa. Alueella pidettiin kesällä ensimmäinen partiolaisten kansainvälinen suurleiri, jossa järjestettiin mm. suoennallistustempaus. Pysyvälle leirialueelle tuli oma vedenottamo. Vesistöjen tilaa seurattiin vuodelle 2010 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Kanta-Hämeenlinnan ilmanlaatua tarkkailtiin Kaivokadun varressa sijaitsevalla mittausasemalla. Hämeenlinnan kaupunki vauhditti ympäristötyötään ekotukitoiminnalla. Ekotukihanke koulutti työntekijöitä ekotukihenkilöiksi kaupungin pilottiyksiköihin, joissa toteutettiin monenlaisia käytännön toimenpiteitä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi, lajittelun tehostamiseksi sekä energian ja veden säästämiseksi. Syksyllä ekotukitoiminta laajeni kouluille. Tavoitteena oli, että koulut saavat aikaiseksi toimivat ja vuosittain päivitettävät kestävän kehityksen ohjelmat tai ympäristöohjelmat. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinto myönnettiin Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:lle. Lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti antaa kunniamaininnan Hattelmalan kyläyhdistykselle.
10 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. 5.1 Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernivalvonnasta vastaavat valmistelevat ja organisoivat selonteon valmistelun. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyi alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan ja palvelutuottajan, liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu hallintosääntöön, ja sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen - sisäistä valvontaa toteutetaan ensisijaisesti palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantaneuvonpidoissa - tapahtuu tilaajan ja tuottajan yhteiskokouksissa, kun edellisen kuukauden toteumaraportti on saatu - ennakkoon tapahtuva riskien kartoitus tapahtuu osittain tavoiteasetannan yhteydessä - talouspalvelujen johdolla laaditaan määräajoin toiminnan ja talouden seurantaraportteja - controllerit avustavat kirjanpidon kirjausten oikeellisuuden tarkastamisessa ja todetut kirjausvirheet korjataan - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä 2) Millaisia merkittäviä puutteita / haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4 8) kuluneella tilikaudella 2010 - kustannusten seurannan tehostamistarve - tiedon kulun katkokset konsernipalveluiden sekä tilaajan ja tuottajan välillä - laskutusten oikea-aikaisuuden ja oikeellisuuden tarkastus - seurantaindikaattorien puutteellisuudet - palvelu- ja työprosessien kehittäminen 3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2011 ja taloussuunnittelukaudella 2012 2013 - ostolaskujen tarkastusprosessin selkiytys ja työnjaon tarkistus - talous- ja toimintaraportoinnin laadun parantaminen konsernipalveluiden ja tilaajan yhteistyönä - riskirajojen määrittely, seuranta ja raportointi - merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden laadinnan ja seurannan sekä prosessihallinnan kehittäminen - ennakointimenetelmien kehittäminen ja sisäisen valvontasuunnitelman laadinta ja aikataulutus
11 4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - konsernihallinnon ohjeistuksen selkeämpi kytkentä vuosikelloon ja ohjeistuksen sisällön selkeytys - kaikkia toimeentulotukipäätöksiä ei kyetty tekemään lakisääteisessä ajassa - päätösten noudattamisen sisäinen valvonta on pääosin palvelutuotannon johdolla - hallinto-oikeudessa on joitakin valituksia poikkeamislupa-, suunnittelutarve- ja ympäristölupa-asioista - noudatettavia sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä käsitellään johtotiimeissä ja työpaikkakokouksissa - uusia ohjesääntöjä on valmistunut useita vuoden 2010 aikana ja niiden kouluttaminen ja täytäntöönpano on tehtävä huolellisesti 5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi - tavoitteiden toteutumista ja taloutta arvioidaan johtotiimin kokouksissa (palvelujohtajat ja palvelupäälliköt) - kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä seurataan talous- ja suoritetietoja, kukin esimies seuraa yksikkönsä tavoitteiden ja varojen käyttöä BP-ohjelmistolla - muilta osin viitataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin 6) Riskienhallinnan järjestäminen - pohjautuu uudistettuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeisiin - on tärkeä osa sisäisen valvonnan järjestämisessä - painopistealueena kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen siten, että merkittävät strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit tulevat arvioiduksi - riskienhallinnan järjestämisen ja seurannan selkeä vastuutus - erilaisten vahinkojen katteena on 7,251 milj. euron yleinen vahinkorahasto Kaupunginhallituksen 21.6.2010 tekemän päätöksen mukaisesti maksettiin takaajana Katajiston Kartano Oy:n 41.044,66 euron laina. 7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: (tässä kohdassa selonteossa arvioidaan sisäisen valvonnan toimivuutta silloin, kun omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa on tapahtunut menetyksiä tai arvon alennuksia) - suurimmat hankinnat kohdistuvat investointeihin ja kunnossapitoon, jossa kartutetaan kaupungin infra-omaisuutta - urakoinnit, hankinnat ja luovutukset tulee tehdä normaalin kilpailutuksen ja hankintalainsäädännön mukaisesti - v. 2010 ryhdyttiin valmistelemaan kahta merkittävää hankintaa: moottoritien kattamiseen liittyvän infra-rakentamisen urakka ja valoverkon hankinta kaupungin yhtiön omistukseen 8) Sopimusten hallinta - keskeinen riski liittyy kuntayhtymien omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen määrittelyihin Hämeenlinnan sopimusohjausmallissa - toiminnan sisällön, volyymin ja kustannusten sovittaminen kaupungin palvelu- ja rahoituskokonaisuuteen edellyttää muutosta kuntayhtymien sopimus- ja omistajaohjauksessa - tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten sisällön kehittämistä, ml. mittarit, jatketaan edelleen - v. 2010 on jatkettu tilintarkastajan edellyttämällä tavalla sopimusten kokoamista ja hallinnan kehittämistä riskien minimoimiseksi - sopimusten liittäminen KuntaToimisto -ohjelmaan on edistynyt niin, että sopimusten kirjaaminen uuteen järjestelmään päästään aloittamaan vuoden 2011 alkupuolella 9) Arvio merkittävistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä - onnistuminen asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä - henkilöstöön liittyvät riskitekijät, erityisesti henkilöstön riittävyys, saatavuus ja jaksaminen, aktiivisen tuen mallin toimiminen - ikääntyvä henkilöstö, hiljaisen tiedon siirtäminen, henkilöstön vähentämistavoitteet ja muut tuottavuusvaatimukset - palvelujen / toimintojen tuotteistamisen onnistuminen - tulevien vuosien tilausbudjettien laatiminen tuotteistamisen kautta määriteltyjen hintojen pohjalta sisältää epävarmuustekijöitä - asiakirjahallinnassa on puutteita, joita voidaan ratkaista siirtymällä sähköiseen järjestelmään, jolloin alkuperäiset hakemusasiakirjat eivät kierrä eri esittelijöillä (esim. kaava- ja lupa-asiat) - palvelusopimusten laadinta tuotepohjaisiksi edellyttää konsernin sekä tilaaja- ja tuottajayksiköiden vahvaa yhteistyötä - kiinteistöomaisuuden kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen niukkuus - projektitoiminnan riskinä on se, ettei hanke luo lisäarvoa tuottavaa, pysyvää käytäntöä tai osaamista
12 - kehittämistyön taloudelliset riskit liittyvät projektien kohdentamiseen siten, että ne tukevat strategista kehittämistä ja suuntaavat henkilöstön työpanokset optimaalisesti - talonrakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisohjeet valmisteltiin vuoden 2010 aikana - kaupunginvaltuuston myöntämiä takauksia 31.12.2010 oli 180,5 milj. euro, riskit arvioidaan takausta myönnettäessä, mutta yhtiöiden mahdollisesti muuttuneita tilanteita on myös seurattava / arvioitava vuoden aikana - tilinpäätöksessä varauduttiin saastuneiden maiden puhdistamiseen, tarvittava euromäärä on vaikea ennakoida 5.2 Tilikaudella suoritetut keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Tilikaudella uudistettiin ja ajantasaistettiin sisäisen valvonnan toimintaohje ja riskienhallintapolitiikka sekä konserniohjeet. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 34 ajantasaistetun irtaimen omaisuuden hallintaohjeen. Asiakirjoissa on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Lisäksi tilikaudella kehitettiin edelleen sopimusten hallintaa ja valmisteltiin riskienhallinnan laatuarviota sisältäen riskikartoituksen. Laatuarvio kohdentuu lähinnä toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. Sisäisen valvonnan selonteoissa ei tullut esille olennaisia puutteita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä. Niissä kuitenkin tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. palveluprosessien ja palvelusopimusten sisällön kehittäminen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutus, toimivallan / tehtävien ja vastuiden selkiyttäminen. Lisäksi kehittämistä edellyttävinä asioina mainittiin palvelujen tuotteistaminen ja toimivan sopimusohjauksen aikaansaaminen. Samoin on perusteltua kartoittaa kattavasti kaupungin ja konserniyhtiöiden strategiset ja taloudelliset riskit sekä määritellä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Muita merkittäviä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalla taloussuunnittelukaudella ovat toimivien asiakaspalautejärjestelmien luonti ja vahvistettujen strategioiden ja tavoitteiden toteutumisen seuranta. Tärkeää on myös toiminnan indikaattoreiden / mittareiden kehittäminen. Tietoturvapolitiikan ja sitä tukevien käytännön ohjeiden laadinta ja päivittäminen on myös perusteltua. 5.3 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen yksikkö aloitti toimintansa 1.1.2009. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi 5.10.2009 11 Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi. Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun tarkastussuunnitelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä alueina olivat toiminnan tuloksellisuuden arviointi, irtaimen omaisuuden hallinta ja henkilöstöhallinnon riskit.
13 6 KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS 6.1 Kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen 2010 Hämeenlinnan kaupungin visio Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki Vision pohjalta on valittu kaupungin kehityksen kannalta kriittiset menestystekijät, joita ovat: - luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö - kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä - kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut - tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen - asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli - hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Vuonna 2010 strategiatyötä jatkettiin ja valtuusto hyväksyi palvelu- ja hankintastrategian. Toimintaympäristössä tapahtuu kuntakentällä koko ajan merkittäviä muutoksia. Talous on kireällä, kuntapalveluista vaaditaan laatua ja palveluihin halutaan valinnanvapautta. Työvoiman saatavuus heikkenee joillakin aloilla ja monituottajaisuus sekä markkinoiden hyödyntäminen yleistyvät yhä enemmän. Palvelu- ja hankintastrategiassa on pyritty vastaamaan näihin toimintaympäristön muutoksiin tarkastelemalla omistajapolitiikkaa, selvittämällä palvelujen osaulkoistuksia, kehittämällä hankintamenettelyjä ja omaa palvelutuotantoa. Mahdollisia uusia rakenteita pyritään selvittämään muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja kehitetään myös asiakkuuksien hallintaa. Palvelu- ja hankintastrategiassa esitetyt toimenpiteet on kirjattu selvitettäviksi hankkeiksi. Nämä strategiset hankkeet ovat käynnistyneet ja osa on jo saatu toteutettua kuten Linnan Ateria liikelaitoksen toiminnan yhtiöittäminen. Toimintavuosi 2010 on ollut edelleen organisaation toiminnan vakiinnuttamista sopimusohjauksen määrittämäksi toiminnaksi. Monituottajaisuus on lisääntynyt ja poliittinen päätöksenteko on ohjautunut yhä strategisempien asioiden käsittelyyn. Kaupungin palveluverkkoa peruskorjataan ja uudistetaan vuosittain. Vuoden 2010 kohteina ovat olleet Kirkonkulman koulu, Saaristen koulu, Lammin varhaiskasvatuskeskus, pääterveysasemalla hyvinvointineuvola ja Kaurialan keskuskeittiö. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö. Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategian päivitys hyväksyttiin kesäkuussa valtuustossa. Strategian keskeisinä tavoitteina on varmistaa seudun nykyisten yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuudet, vahvistaa osaamis- ja innovaatioympäristöä sekä varmistaa toiminta- ja asuinympäristön kehittyminen. Strategian keskeiset päämäärät ovat: - potkua yritysten toiminta- ja kehitysmahdollisuuksille - uudistava verkostoituminen ja innovaatiotoiminta - luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö - tuloksellinen yhteistyön toimintatapa. - Hämeenlinnan kaupungin päävastuulla on huolehtia ennen kaikkea nuorten yrittäjyyskasvatuksesta, yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja kehittämisorganisaatioiden tiiviistä yhteistyöstä, luoda strateginen näkemys maankäytöstä sekä rakentaa elinkeinoalueiden imagoa ja ottaa huomioon suunnittelussa asumisen innovatiiviset ratkaisut. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumuksen kestävän kehityksen huomioonottamisesta toiminnassaan. Palvelu- ja hankintastrategiassa on tähän aihepiiriin osaltaan paneuduttu. Kestävän kehityksen ohjelmatyö on käynnistetty.
14 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Palvelujen kehittäminen ja uudistaminen on jatkunut edelleen. Vuoden 2010 aikana pientaloalueita kaavoitettiin sekä Rääpiälään että Sampo III:n alueelle. Uusi autokaupan keskus ja projektiyhtiö perustettiin. Eteläranta-hanke käynnistyi perustamalla Hämeenlinnan Eteläranta Oy -yhtiö. Keinusaaren pysäköintilaitos valmistui. Toisen asteen koulutusta kehitettiin ja päätettiin siirtää lukiokoulutus Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi. Perusopetuksen lisäopetus käynnistettiin syyslukukauden 2010 alusta. Maakunnallisen perhepankin perustaminen suunniteltiin. Nuorten kesätyöllistämistä tuettiin työllistämissetelin avulla. Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutosta jatkettiin ja pitkäaikaishoivan Vuorentakakeskuksen yksiköitä lakkautettiin. Kotiateriapalvelua kehitettiin niin, että asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyi ja kustannustehokkuus parani. Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2010-2015 valmistui, samoin vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2009-2012. Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Talouden tasapainottaminen ja tuottavuuden lisääminen ovat olleet vuoden 2010 erityisinä haasteina. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2009 lopulla tuottavuusohjelman vuosille 2009-2012. Tarkasteltavan vuoden tavoitteet saavutettiin lomautusten ja palveluprosessien kehittämisen sekä tarkan taloudenpidon avulla. Vuoden 2010 aikana tehtyjä talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet mm. pitkäaikaishoivan palveluissa siirtyminen raskaammasta hoidosta kevyempiin hoitopalveluihin ja mielenterveyspalvelujen rakenteellinen muutostyö. Lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuspalvelujen sektorilla toivotaan hyödynnettävän yksityisen hoidon tukea. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään ottamaan yhä enemmän huomioon. Hämeenlinnassa on vuoden 2010 aikana kiinnitetty huomiota yhä enemmän asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan myös entistä laajempi toimijoiden joukko. Näihin asioihin on pureuduttu perustamalla ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ikäihmisten palveluneuvontaa, palvelutarpeen arviointia ja palvelupäätösten tekemistä varten. Lasten ja nuorten palveluissa käynnistettiin Uudistuva kylä kaupungissa -hanke yhteistyössä Sitran kanssa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Esimiesten muutosvalmennusta jatkettiin ja laadittiin johtamisen kehittämissuunnitelma. Tehdyn työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin työyksiköissä ja paneuduttiin epäkohtien korjaamiseen. Myös kehityskeskustelujen avulla pyrittiin edistämään henkilöstön hyvinvointia.
15 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT 7.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 1 000 Toimintatuotot 77 365 74 725 Valmistus omaan käyttöön 1 031 827 Toimintakulut -375 670-360 113 Toimintakate -297 274-284 561 Verotulot 220 703 206 295 Valtionosuudet 87 257 80 551 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 868 2 928 Muut rahoitustuotot 5 453 10 050 Korkokulut -3 832-4 416 Muut rahoituskulut -795-1 163 Vuosikate 14 380 9 684 Poistot ja arvonalentumiset -19 005-16 208 Tilikauden tulos -4 626-6 524 Tilinpäätössiirrot -43 8 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4 669-6 516 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,7 20,8 Vuosikate/Poistot, % 76 60 Vuosikate, euroa/asukas 215 145 Asukasmäärä 66 829 66 647 Toimintakate (1.000 ): -297 274-284 561
16 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) 20,7 20,8 Vuosikate (1.000 ): 14 380 9 684 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 76 60 Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas: 215 145 Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. 7.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.
17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 14 380 9 684 Tulorahoituksen korjauserät -5 383-6 785 Investointien rahavirta Investointimenot -36 069-23 433 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 297 1 493 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 923 10 831 Toiminnan ja investointien rahavirta -851-8 210 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-990 Antolainasaamisten vähennykset 220 518 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 37 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -15 892-16 125 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 506 3 145 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 74 206 Vaihto-omaisuuden muutos 430-13 Saamisten muutos -3 495-5 963 Korottomien velkojen muutos 1 089-4 137 Rahoituksen rahavirta 9 920 13 641 Rahavarojen muutos 9 069 5 431 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 96 656 87 588 Rahavarat 1.1 87 588 82 157 9 069 5 431 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 41,4 44,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28,5 25,1 Lainanhoitokate 0,9 0,7 Kassan riittävyys, pv 82 79 Asukasluku 66 829 66 647 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno 41,5 44,1 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.
18 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) 28,5 25,1 Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 0,9 0,7 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 82 79 Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
19 7.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 1000 1000 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT 439 820 443 544 OMA PÄÄOMA 348 694 353 363 Aineettomat hyödykkeet 1 636 2 138 Peruspääoma 274 117 274 117 Tietokoneohjelmistot 513 613 Muut omat rahastot 79 140 79 141 Muut pitkävaik.menot 662 1 525 Ed. tilikausien yli-/alijäämä 105 6 621 Ennakkomaksut 462 Tilikauden yli-/alijäämä -4 669-6 516 Aineelliset hyödykkeet 227 898 249 056 POISTOERO JA VAPAA- 11 912 11 868 Maa-ja vesialueet 50 375 49 996 EHTOISET VARAUKSET Rakennukset 130 779 145 130 Poistoero 11 336 11 389 Kiinteät rakenteet ja laitteet 34 960 35 174 Vapaaehtoiset varaukset 575 479 Koneet ja kalusto 6 385 6 850 Muut aineelliset hyödykkeet 556 536 PAKOLLISET VARAUKSET 2 221 1 951 Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset 1 439 1 651 eräiset hankinnat 4 843 11 370 Muut pakolliset varaukset 782 300 Sijoitukset 210 286 192 350 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 777 843 Osakkeet ja osuudet 138 676 120 520 Valtion toimeksiannot 197 338 Muut lainasaamiset 71 610 71 830 Lahjoitusrahastojen pääomat 242 281 Muut toimeksiantojen pääomat 338 224 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 271 410 Valtion toimeksiannot 197 338 VIERAS PÄÄOMA 200 661 187 970 Lahjoitusrahastojen Pitkäaikainen 125 861 115 150 erityiskatteet 74 72 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 114 803 102 202 VAIHTUVAT VASTAAVAT 124 174 112 041 Lainat julkisyhteisöiltä 8 940 9 859 Vaihto-omaisuus 542 972 Saadut ennakot 175 195 Aineet ja tarvikkeet 542 972 Liittymismaksut ja muut velat 1 944 2 894 Saamiset 26 976 23 481 Lyhytaikainen 74 800 72 820 Pitkäaikaiset saamiset 8 339 6 847 Lainat rahoitus- ja Myyntisaamiset 4 415 3 517 vakuutuslaitoksilta 16 353 15 112 Lainasaamiset 1 211 1 486 Lainat julkisyhteisöiltä 832 757 Muut saamiset 2 714 1 844 Lainat muilta luotonantajilta 16 427 17 821 Lyhytaikaiset saamiset 18 636 16 634 Saadut ennakot 2 681 697 Myyntisaamiset 6 601 4 301 Ostovelat 13 204 12 963 Lainasaamiset 2 844 1 490 Liittymismaksut ja muut velat 3 860 3 980 Muut saamiset 4 359 5 842 Siirtovelat 21 444 21 490 Siirtosaamiset 4 832 5 001 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 564 265 555 995 Rahoitusarvopaperit 84 127 85 113 Sijoitukset rahamarkkina- TASEEN TUNNUSLUVUT instrumentteihin 4 025 5 437 Omavaraisuusaste, % 65,0 65,9 Joukkovelkakirjalainasaamiset 10 296 11 256 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,3 51,7 Muut arvopaperit 69 806 68 420 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000-4 564 105 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -68 2 Lainakanta 31.12., 1 000 157 354 145 752 Rahat ja pankkisaamiset 12 529 2 475 Lainakanta 31.12., /asukas 2 355 2 187 Lainasaamiset, 1 000 71 610 71 830 VASTAAVAA YHTEENSÄ 564 265 555 995 Asukasmäärä 66 829 66 647
20 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 65,0 65,9 Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot 51,3 51,7 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ): = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4 564 105 Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä -68 2 Luku osoittaa kunnan asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää.