VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015-2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

1 Kankaanpään kaupunki Kaupunginhallitus 25.08.2014 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015-2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Sisällysluettelo 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet 2. Tilinpäätös 2013 3. Talousarvio 2014 4. Talouden näkymät 2015 5. Talousarvio 2015 laatimisen lähtökohdat 6. Käyttötalous 7. Investoinnit 6.1 Toiminnalliset muutokset 6.2 Toiminnalliset tavoitteet 6.3 Raami 6.4 Henkilöstömenot 8. Talousarvion tekninen toteutus 9. Liitteet 8.1 Talousarvion rakenne 8.2 Talousarvioesitysten teko

2 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman laadinta etenee seuraavassa järjestyksessä: * Kh: talousarvion laadintaohjeet 25.08.2014 * Lautakuntien talousarvioesitykset 26.09.2014 * Kaupunginvaltuuston seminaari 13.10.2014 * Kaupunginhallituksen käsittely viikko 47 * Kh:n esitys valtuustolle; TA/TS 24.11.2014 * Kaupunginvaltuuston käsittely 15.12. 2014 * Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet tammikuu 2015 * Lautakuntien käyttösuunnitelmien vahvistaminen tammikuu 2015 2. Tilinpäätös 2013 Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös oli tulokseltaan n. 1,13 milj. euroa negatiivinen. Tulos oli kuitenkin parempi kuin talousarviossa ja siihen tehdyissä muutoksissa oli arvioitu. Tilikauden alijäämäksi muodostui n. 1,13 milj. euroa. Aiempien vuosien ylijäämät eivät riittäneet alijäämää ja vuoden 2013 taseessa on katettavaa alijäämää 0,57 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu edellisvuodesta oli 2,5 % (vuotta aiemmin 2,8 %) ja vero- sekä valtionosuustulojen yhteenlaskettu kasvu 3,1 % (vuotta aiemmin 5,5 %). Vuonna 2012 saatiin harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 0,85 milj. euroa. Ilman harkinnanvaraista valtionosuutta kasvu oli 4,5 % (vuotta aiemmin 4,1 %). Veroprosenttia korotettiin 0,5 %- yksikköä vuodelle 2013 (21,00 prosenttiin), samoin 0,5 %-yksikköä vuodelle 2012 (20,50 prosenttiin). Puolen prosenttiyksikön vaikutus on n. 0,7 milj. euroa. Vuosikate oli 1,39 milj. euroa, joka ei riittänyt 2,5 milj. euron poistojen kattamiseen. Kaupungin lainamäärä kasvoi n. 6,2 milj. euroa (vuotta aiemmin 0,27 milj. euroa) ja lainaa oli tilinpäätöshetkellä 31,0 milj. euroa, joka on 2.590 euroa asukasta kohti (vuotta aiemmin 2.088). Suurimmat investointikohteet olivat koulukeskus, liikenneväylät sekä vesi- ja jätevesihuolto. Kaupungin taloudellista asemaa kuvaavien tunnuslukujen arvot heikkenivät edellisestä vuodesta. Kevään 2014 aikana valmisteltiin talouden tasapainottamisohjelma 2014 2017, jonka valtuusto hyväksyi kokouksessaan 17.6.2014. 3. Talousarvio 2014 Vuoden 2014 talousarvio on laadittu jo alun perin tulokseltaan 0,6 milj. euroa negatiiviseksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuneiden kustannusten ja vuoden 2014 talousarvion toteutuman perusteella näyttää siltä, että vuoden 2014 talousarvio toteutuu suunnitellusti. Tämä riippuu kuitenkin täysin siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen rahoittamiseen varatut määrärahat tulevat riittämään. 4. Talouden näkymät 2015 Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelman (24.6.2014) mukaan hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä sen toimeenpanoa ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011-2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Hallituksen painopistealueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitus saattaa loppuun hallitusohjelmassa ja myöhemmin kulu-

3 valla vaalikaudella asetetut tavoitteet ja tehdyt päätökset. Päätöksenteon jatkuvuutta ja ennustettavuutta vaalimalla vahvistetaan suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamusta. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kuntatalous-javaltio/hallitusohjelma/documents/hallitusohjelma.pdf Peruspalveluohjelma 2015 2018 (vm:n julkaisu 14a/214): Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Ennusteessa kunnallisveroprosentit on pidetty vuoden 2014 tasolla, eikä menojen kasvua ole tasapainotettu tulojen kanssa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä, ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntatalouden tilaa ja näkymiä arvioidaan kattavasti peruspalveluohjelmassa. Kuntataloutta koskevat hallituksen linjaukset Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntataloudessa on kuitenkin luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015 2018 kehyspäätöksessä. Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen 2014 2017 nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20140403perusp/peruspalveluohjelma_taitto.p df 5. Talousarvion 2014 laatimisen lähtökohdat Vuoden 2015 talousarvion laatimisen lähtökohtana on valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelma sekä valtuuston 17.6.2014 hyväksymä toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelma vuosiksi 2014-2017. Talousarvioraamin pohjana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma vuodelle 2015 on laadittu toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman perusteella siltä pohjalta, että tuloveroprosenttia ei koroteta ja kiinteistöveroon tehdään vain kiinteistöverolain muutoksen edellyttämä korotus. (Vakituisen asumisen veroprosentin alaraja nousee 0,37 %:iin, Kankaanpäässä nyt 0,36 %) Valtion talousarviokäsittelyn ja valtionosuuksien määrän selvittyä sekä verotuloarvion täsmennyksen ja lautakuntien talousarvioesitysten jälkeen arvio tuloveroprosentista tehdään uudelleen. Veroperusteista valtuusto päättää 10. marraskuuta 2014 pidettävässä kokouksessa. Verotulojen ennustamisessa on käytetty Kuntaliiton tuottamaa verotuloennustekehikkoa, johon on saatu viimeinen päivitys toukokuussa 2014. Päivityksessä on huomioitu valtiovarainministeriön arviot tulokehityksestä vuosille 2014-2017 ja yhteisöverojen kehityksestä vuosille 2014-2017. Samoin ennusteessa on huomioitu valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen sisältyvät vaikutukset. Syys-lokakuussa saadaan ennusteeseen vielä uusi päivitys, jonka perusteella verotuloarvio tarkennetaan. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton alustavia kuntakohtaisia laskelmia, jotka on laadittu 1.1.2015 voimaan tulevan uuden järjestelmän mukaan. Laskelma on Kuntaliiton arvio. Se päivitetään syyskuussa ja joulukuussa 2014. Lopullinen päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehdään joulukuussa 2014. Vuoden 2015 laskelmat on tehty HE 38/2014 mukaan ja perustuvat maaliskuun kehyspäätöksen linjauksille.

4 Talousarviokehyksessä on otettu huomioon valtuuston 17.6.2014 hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma. Talousarvion laadintaohjeeksi kaupunginhallitus antaa toimielinkohtaisen nettomenoraamin. Varsinainen talousarvio hyväksytään edelleen tulosaluekohtaisesti ja investoinnit hankekohtaisesti. Laadintaohjeen perustana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma: x1.000 RAAMI TULOSLASKELMA TP 2012 TP 2013 TA2014 R2015 TS2016 TS2017 TOIMINTATUOTOT 16 348 17 426 17 034 TOIMINTAKULUT -78 425-81 077-81 174 - siitä henkilöstömenot -22 159-22 398-22 616 TOIMINTAKATE -62 076-63 651-64 140-64 463-64 978-64 972 Toimintakatteen kasvu% 2,82 % 2,54 % 0,77 % 0,5 % 0,8 % 0,0 % Veroprosentti 20,50 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 Verotulot 36 309 38 711 39 667 40 111 40 816 41 923 Verotulojen kasvu% 3,8 % 6,6 % 2,5 % 1,1 % 1,8 % 2,7 % Valtionosuudet 25 962 25 494 26 025 26 100 25 900 25 500 Rahoitustuotot ja -kulut 785 838 452 345 263 250 VUOSIKATE 980 1 393 2 004 2 093 2 001 2 701 Poistot ja arvonalentumiset -2 374-2 523-2 650-2 650-2 650-2 650 TILIKAUDEN TULOS -1 395-1 130-646 -557-649 51 Rahastojen lis.(-) väh(+) 2 892 TILIKAUDEN YLI(+)/ALI(-)JÄÄMÄ 1 497-1 130-646 -557-649 51 Taseen yli/ali(-)jäämä 558-572 -1 218-1 775-2 424-2 373

5 x1.000 RAAMI RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TP 2013 TA2014 R2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta 814 1 231 2 004 2 093 2 001 2 701 Vuosikate 980 1 393 2 004 2 093 2 001 2 701 Tulorah.korjauserät -166-162 Investointien rahavirta -3 646-6 190-3 922-5 986-7 835-4 000 Investointimenot -5 180-6 469 Rahoitusosuudet investointeihin 1 278 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 256 279 Toiminnan ja investoint. rahavirta -2 832-4 959-1 918-3 893-5 834-1 299 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutos 66 66 Lainakannan muutokset 270 6 035 1 900 3 900 5 900 1 300 Pitkäaikaisen lisäys 4 000 10 000 6 300 8 400 10 500 5 900 Pitkäaikaisen vähennys -3 730-3 965-4 400-4 500-4 600-4 600 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 382-1 Rahoituksen rahavirta 2 718 6 100 1 900 3 900 5 900 1 300 Rahavarojen muutos -114 1 142-18 7 66 1 Lainamäärä 24 970 31 005 32 905 36 805 42 705 44 005 Lainamäärä /asukas 2 088 2 589 2 748 3 073 3 566 3 675 Asukasluku 11957 11975 11975 11975 11975 11975 6. Käyttötalous 6.1. Toiminnalliset muutokset Toimielinten tulee esittää toteutettavat toiminnalliset muutokset. Mikäli toiminnalliset muutokset vaikuttavat muiden toimielinten toimintaan, tulee niistä keskustella ja sopia asianosaisten kanssa ennen päätöksentekoa. Toiminnallisissa muutoksissa tulee etsiä synergiaetuja, taloudellisuutta ja tehokkuutta koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna. Kaikki valtuuston tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet tulee sisällyttää talousarvioesitykseen. Tämän lisäksi tulee esittää muita toiminnallisia muutoksia mikäli raamissa pysyminen sitä edellyttää. 6.2. Toiminnalliset tavoitteet

6.3. Raami Toiminnalliset tavoitteet, jotka annetulla määrärahalla tulee saavuttaa, on esitettävä selkeästi yksilöityinä. Tavoitteiden valmistelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että ne ovat kuntalaisten kannalta olennaisia, selkeitä, kysyntään vastaavia, vaikuttavia sekä yksiselitteisesti ja helposti todettavia ja mitattavia. Toiminnalliset tavoitteet voivat olla määrä-, laatu-, taloudellisuus- ja tuloksellisuustavoitteita. Tuloksellisuus tarkoittaa kunnan kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Talousarvioon tulee esittää tuloksellisuustavoitteet, jotka asetetaan tulosalueittain. Asetettavat tavoitteet toimivat siten jatkossa mahdollisten tuloksellisuuserien jakamisen perusteena. Asetettavien tavoitteiden toteutumista kuvaamaan on asetettava mittarit, joiden perusteella voidaan helposti todeta tavoitteiden saavuttaminen tilivuoden aikana ja erityisesti sen lopussa. Tavoitteiden tulee kuvata haluttua tulosta, ei niinkään tekemistä. Tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja erityisesti tilinpäätöksessä. Jokaiselle tulosalueelle tulee asettaa selkeät tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Informaatiotietoina tulosalueittain voidaan - ja on syytä - esittää kysyntä- ja laajuustietoja, jotka eivät siis ole tavoitteita eivätkä tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita. Käyttötalouden menojen ja tulojen erotus eli toimintakate on tuloslaskelmaraamissa - 64.463.00 euroa Tämä kokonaisnettomenoraami jaetaan eri toimielimien kesken niin, että jokainen alla lueteltu toimielin saa vuoden 2015 talousarvion laadinnan ohjeeksi sitovan nettomenojen kokonaismäärän eli nettomenoraamin. Talousarvioesitykset tulee laatia siitä näkökulmasta, että toiminta sopeutetaan käytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän johdosta tehtävät toiminnalliset muutokset taloudellisine vaikutuksineen tulee esittää konkreettisesti. 6 RAAMI TP 2013 TA 2014 2015 Toimielin menot tulot netto menot tulot netto Keskusvaalilautakunta 45 0 45 18 750 16 000 2 750 42 Tarkastuslautakunta 29 516 0 29 516 24 850 0 24 850 30 254 Kaupunginhallitus 9 356 776 6 409 971 2 946 805 9 208 122 6 372 263 2 835 859 2 742 296 maaseutuhallinto 296 058 231 579 64 479 317 000 206 000 111 000 65 719 Ympäristölautakunta 986 087 620 221 365 866 973 838 442 137 531 701 491 024 Perusturvalautakunta 23 737 871 480 313 23 257 558 24 451 756 700 045 23 751 711 23 508 000 erikoissairaanhoito 14 482 320 0 14 482 320 14 037 000 0 14 037 000 14 916 790 Sivistyslautakunta 20 872 363 2 610 092 18 262 270 21 064 740 2 200 753 18 863 987 18 593 600 Kulttuuri- ja vap.a.lk 3 249 163 591 728 2 657 436 3 145 960 620 280 2 525 680 2 668 559 Tekninen lautakunta 8 066 612 6 482 350 1 584 261 7 855 645 6 400 289 1 455 356 1 446 714 Yhteensä 81 076 812 17 426 255 63 650 557 81 097 661 16 957 767 64 139 894 64 463 000

7 6.4. Henkilöstömenot Vuoden 2015 palkkamenomääräraha tulee arvioida seuraavasti: Vakituinen henkilöstö Muu henkilöstö Palkanlaskenta toimittaa valmiiksi lasketut vuosipalkka-arviot vakituisen (elokuussa 2014 palvelussuhteessa olevan) henkilöstön osalta. Määrärahatarve on syytä tarkistaa palkanlaskennan toimittamien vuosipalkkailmoitusten perusteella. Vuoden 2014 tarkistettua määräraha-arviota korotetaan 0,58 %. Henkilöstön määrän tarve, kesto ym. seikat on otettava huomioon arvioinnissa. Henkilöstösivukulut ovat valmiina talouden suunnitteluohjelmassa, joka laskee ne automaattisesti. Palkanlaskenta toimittaa valmiiksi lasketut vuosipalkat - sisältäen lomarahavarauksen -vakituisen henkilöstön osalta. Sijaisten ja erilliskorvausten ynnä muiden vastaavien ryhmien osalta vuosipalkat on laskettava em. ohjeiden mukaan. 7. Investoinnit Poistosuunnitelman mukainen pienhankintaraja on 10.000 euroa. Alle tämän euromäärän jäävät hankkeet käsitellään käyttötaloudessa eikä niistä lasketa poistoja, vaan ne jäävät kokonaisuudessaan ao. vuoden menoksi. Jokainen investointihanke on perusteltava sekä esitettävä hankkeen vaikutus käyttötalouteen; x euroa käyttömenoja alentava/lisäävä vuositasolla. Myös mahdolliset työsuojelulliset tai muut vastaavat perustelut on aina muistettava esittää. Suuret investoinnit, jotka toteutetaan usean vuoden aikana, esitetään koko toteutusajalta eri vuosien kustannuksina. Investointiesitykset tehdään kolmeksi vuodeksi eli 2015-2017 käyttäen pohjana voimassaolevan taloussuunnitelman investointiosaa. Investoinneista tulee olla hyväksytty tarveselvitys ennen sen sisällyttämistä investointiohjelmaan. Tarveselvitys tulee laatia liitteenä olevan ohjeen mukaan. 8. Talousarvion tekninen toteutus 8.1. Talousarvion tekninen rakenne Talousarvion rakenne säilyy vuoden 2014 talousarvion mukaisena. Mikäli tulosalueiden määrään ja/tai sisältöön on tarvetta tehdä muutoksia, tulee muutosesitykset tehdä lautakunnan talousarvioesityksessä. Muutosesityksistä tulee aina etukäteen neuvotella kaupunginkamreerin kanssa. 8.2. Talousarvioesitysten teko Talousarvioesitykset euro-määräisiltä osiltaan laaditaan suoraan Intime Plus Talouden suunnittelu ohjelmaan tiliryhmittäin ja kustannuspaikoittain. Käyttötalouden suunnitelmavuodet 2016-17 laaditaan samalla tasolla. Näin muodostuu alustava talousarvion käyttösuunnitelma. Käyttötalouden toiminnalliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit esitetään laadittuun pohjaan tulosalueittain valtuustotasolla ja tulosyksiköittäin lautakuntatasolla. Määrärahojen perustelut sekä käyttö-, että investointien kohdalla kirjoitetaan myös Talouden suunnittelu ohjelmaan. Talousarvion koontivaiheessa esitykset kootaan yhdeksi kirjaksi.

9 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1. TARVESELVITYS 1.1 Tarveselvityksen tarkoitus ja ajoitus Tilahanke käynnistetään tarveselvityksen laatimisella. Tarveselvityksellä osoitetaan toiminnan / palvelujen määrän ja / tai laadun muuttumisesta tai muusta syystä, johtuvat tilatarpeet ja niiden ajoitus sekä tiloilla asetettavat vaatimukset vaihtoehtoiset ratkaisut palvelutarpeen tyydyttämiseksi, esim. ostopalvelut tilanhankintavaihtoehdot hankkeen kustannus- ja henkilöstövaikutukset Tarveselvitys on hallintokunnan tilahankintaesityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun se esittää hanketta taloussuunnitelman toteuttamisosaan otettavaksi. Tarveselvityksen ja tätä kautta tilahankkeen tulee pohjautua hallintokunnan toimintojen ja palvelujen määrän ja laadun analysointiin sekä niiden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, jota kautta luodaan perusteet toimitilojen mitoitukselle ja tilaohjelmille. Tarveselvityksen laajuuden ja perusteellisuuden tulee olla sellainen, että se antaa luottamushenkilöille riittävät sekä mahdollisimman objektiiviset ja luotettavat tiedot kuntalaisten palvelujen ja kunnan talouden kannalta merkittäville ratkaisuille. Tarveselvitys voidaan laatia myös toimintalohkon käsittävänä kokonaisuutena, mutta jokainen tilahanke on kuitenkin käsiteltävä erikseen. Tarveselvitys on yleensä laadittava 3-4 vuotta ennen hankkeen aiottua toteuttamista. 1. 2 Käynnistäminen ja valmistelu Käyttäjähallintokunnan hankevastaava, jona toimii osastopäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö, käynnistää tarveselvityksen laatimisen. Hän voi asettaa avukseen virkamiehistä tai luottamus- ja virkamiehistä koostuvan tarveselvitysryhmän. Teknisen osaston päällikkö nimeää käyttäjähallintokunnan pyynnöstä hankkeella teknisen hankevastaavan. Hallintokunnan hankevastaava vastaa tarveselvityksen laatimisesta teknisen hankevastaavan, kunnan muun organisaation ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Käyttäjähallintokunnan on tarkistettava jokaisen taloussuunnitelmaesityksensä yhteydessä aiemmin laadittujen tarveselvitystensä ajanmukaisuus, ellei tätä ole tehty hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginjohtaja käynnistää tilahankkeen usean hallintokunnan yhteishankkeissa tai jos selvää käyttäjähallintokuntaa ei ole (esim. tyhjä kiinteistö, jonka käyttötarkoitusta ei ole päätetty) asettamalla tarveselvitysryhmän, nimeämällä sille puheenjohtajan ja hankevastaavat.

10 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1.3 Käsittely ja päätöksenteko Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen käyttäjälautakunnalle työn aikana mahdollisia periaatteellisia kannanottoja ja ohjaustoimenpiteitä varten. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen viimeistään sen taloussuunnitelmaesityksensä perusteluksi, jolla hanketta esitetään ensimmäisen kerran otettavaksi taloussuunnitelman toteuttamisosaan. Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen sen valmistuttua kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät hankkeiden keskinäisestä priorisoinnista sekä ajoituksesta ja rahoituksesta pääsääntöisesti taloussuunnitelmaesityksiä käsitellessään. Hanketta ei sisällytetä taloussuunnitelmaan ilman tarveselvityksellä osoitettuja perusteluja, ellei tähän ole erityisen painavia syitä. 1.4 Tarveselvitysvaiheen kustannussuunnittelu ja -laskenta Tarveselvitysvaiheessa käytetään kustannusten arviointiin ja kustannustavoitteiden alustavaan asettamiseen tilasto- ja viitekohdetietoja. Viitekohteen valinnassa ja tilastotietojen käytössä on. kiinnitettävä huomiota tilaohjelman samankaltaisuuteen, suunnittelupoikkeamiin sekä rakentamisajankohtiin. Tarveselvitysvaiheessa voidaan käyttää myös alustavaan tilaohjelmaan perustuvaa tavoitehintamenettelyä.

11 1. 5 Tarveseivityksen s i s ä l t ö OTSAKKEET OHJE/SELOSTE 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet - mahdolliset tätä tarveselvitystä edeltävät päätökset ja suunnitteluvaiheet 1.2 Tarveselvitys - hankevastaavat, työryhmä(t) ulkopuoliset asiantuntijat ja lyhyt selostus tarveselvitysvaiheen läpiviennistä 1.3 Muut taustatiedot ja selvitykset 2. NYKYTILANNE Hankkeen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan liittyen 2.1 Toiminta - laatu, laajuus, suoritteet 2.2 Henkilöstö - tarvittaessa ammattinimikkeittäin 2.3 Tilat (lomake) - nimi, omistus, käyttötarkoitus, valmistumisaika, sijainti, laajuus, toimivuus, puutteet, saavutettavuus, tuleva käyttö 2,4 Muu nykytilanteen kuvaus 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat - selvitys puutteista ja ongelmista 3.2 Kehittämistarpeet - perusteena väestöennusteet, palvelujen muuttuva kysyntä, lainsäädännölliset muutokset ym. 3.3 Muut perustelut 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALV.TARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI Esimerkiksi ostopalvelut. Vertailulaskelmat. Tilahankintavaihtoehdon perustelut verrattuna vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantomahdollisuuksiin. 5. TILAHANKKEEN KUVAUS Tarkoituksenmukainen tarkkuustaso. 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus - htm 2, brm 2, rm 3, laitos- tai oppilaspaikat tms. 5.2 Laatuvaatimukset - laatuluokitus ja erityisvaatimukset 5.3 Tilanhankintatapa - todennäköinen tilanhankintatapa ja vaihtoehdot 5.4 Sijainti - mahdolliset vaihtoehdot 5.5 Vaiheistus - vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuudet 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus - mahdollisuudet ns. monitoimitiloihin 6. AIKATAULU - suunnittelu- ja toteutusvaiheiden aikataulu sekä käyttöönoton ajankohta 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET Alustavasti 7.1 Pääomakustannukset - selostus viitekohtatiedoista ja laskentaperusteista 7.2 Rahoitus - rahoituslähteet ja -aikataulu, vaihtoehdot ja riskit 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset - viitekohdetietojen perusteella 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö - vaikutukset käyttäjähallintokunnan käyttötalouteen - henkilöstövaikutukset 8. TIIVISTELMÄ - tiivistelmä kohdista 1-7 - selvitys seuraamuksista, jos hanketta ei toteuteta tai toteutusta myöhennetään