Kestävyysinnovaatioihin erikoistuvan arvoketjun rakentaminen?

Samankaltaiset tiedostot
Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti?

Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa. Luonnonvarakeskus

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Kestävä ravinto globaalin, kansallisen ja lähiruokajärjestelmän mahdollisuutena

Keha-hanke Elinkaariajattelu

ATERIA Hanne Husso

Johanna Buchert. Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elinkaariajattelu ja ympäristöinnovaatiot väylänä ja mallina yritysten vastuullisuuteen. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Tutkimus elintarvikeketjun ja viennin tukena

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Megatrendit ja ruoka - Uhkia vai mahdollisuuksia?

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

CASE BENELLA INNOTORI

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Kestävät innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen

Ruoka ja ilmastonmuutos

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus


Kestävyys vs. ravintosisältö

Luomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Torstai Mikkeli

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Innovaatioaamupäivä

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Vähänkö hyvää! -lautasella

Ravinto ja ilmastonmuutos

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Elinkaarianalyysin taustat

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari

Transkriptio:

Kestävyysinnovaatioihin erikoistuvan arvoketjun rakentaminen? Sirpa kurppa Natural Resources Institute Finland (Luke), Bio-based Business and Industry, Recycling economy solutions 1 Sirpa Kurppa

Esityksen sisältö Esimerkkitapaus ja sen analyysi Kestävyys innovaatio mitä se on? Erikoistuva arvoketju ja sen rakentaminen Mitä tutkimuslaitokset voivat antaa 2 Sirpa Kurppa

Esimerkki Nyhtökaura NYHTÖKAURA on kasviproteiini, joka hyödyntää proteiinilähteenä kauraa, härkäpapua ja keltahernettä. 3 Sirpa Kurppa

Kuluttajalähtöinen Tuotteet ovat sopivan miedosti maustettuja, joten ne ovat monikäyttöisiä ja niitä on helppo maustaa lisää oman maun mukaan. Nyhtökaura sisältää paljon proteiinia, joten se on tervetullut uutuus erityisesti vegaaneille ja kasvissyöjille, mutta hyvä vaihtoehto myös sekasyöjille. Nyhtökaura on lihan rakennetta (nyhtöpossu) muistuttava vegaaninen vaihtoehto, NYHTÖKAURA -tuotteilla onnistut jopa helpommin kuin lihalla. NYHTÖKAURA omaa nimittäin maailman helpoimman käyttöliittymän. Ei liottamista, hauduttamista, idättämistä tai marinoimista suoraviivaisten tuotteidemme avulla sinäkin olet pian kasvisruokien mestarikokki. Hyvin säilyvää ja kuumennusta vaille valmista 4 Sirpa Kurppa

Maukas Maulla todella on väliä. NYHTÖKAURA on pehmeän ja miellyttävän makuinen ja monikäyttöinen. Koostumus on murea, ei rakeinen ja sopivasti sitkeä, mutta ei liian lihamainen. Se on helppo valinta moniin ruokiin, jotka ehkä aiemmin valmistit jauhelihasta, kanasta tai soijasta. Jotta ruoanlaitto olisi mutkatonta ja nopeaa olemme luoneet erilaisia, herkullisia NYHTÖKAURA makuvaihtoehtoja. 5 Sirpa Kurppa

Ympäristölähtöinen - ekologinen Kaurasta, pavuista ja herneestä ekologisesti valmistettu nyhtökaura on ympäristöystävällinen valinta. Kaura on myös yksi maailman ekologisimmista viljelykasveista. Valoisat, kylmät kesäyöt ja runsaat sateet saavat pohjoisen kauran kasvamaan muhkean kultaiseksi. Jo pellolla kaura viihtyy palkokasvien kanssa. Pavut sitovat ilmasta maaperään typpeä, jonka kaura hyödyntää; papu ja kaura viihtyvät viljelykierrossa peräkkäisinä vuosina tai jopa sekakasvustona. Lihan vähentäminen ruokavaliossa kiinnostaa yhä useampia, mutta kasvisruoan valmistaminen saattaa tuntua vaikealta. Uskomme pohjoisten kasvien voimaan ja ekologisesti kestävään viljelyyn. Valitettavasti tuotteen raaka-aineita ei ole vielä saatavilla luomustandardin mukaisesti tuotettuna, mutta käytämme vain vastuullisesti tuotettuja, jäljitettäviä raaka-aineita Euroopasta. 6 Sirpa Kurppa

Taloudellinen Nyhtökaura ei ole gluteenitonta. Valmistajan Gold&Green mukaan nyhtökaura sisältää <0.1% gluteenia. Raaka-aineet eivät itsessään sisällä gluteenia, mutta ne on prosessoitu myllyissä, joissa on mahdollisesti käsitelty vehnää, ruista tai ohraa. NYHTÖKAURA valmistetaan kaurasta ja pavuista mekaanisesti käsittelemällä, sekoittamalla, hiertämällä ja kuumentamalla. 7 Sirpa Kurppa

Eettinen Nyhtokaura ei sisällä soijaa eikä vehnää; Valmistuksessa ei käytetä muuta kuin oikeita raaka-aineita ja mausteita. Onko tuotteissanne geenimanipuloituja raakaaineita? Ei nyt eikä koskaan. Miksi ette käytä soijaa tai vehnää? - Uskomme pohjoisten kasvien voimaan ja ekologisesti kestävään viljelyyn. 8 Sirpa Kurppa

Kansallinen Kaura on oikea pohjolan superfood. Konseptimme ydin on puhdas, pohjoismainen kaura, Se on siis täydellinen vaihtoehto yhtä hyvin kiireisten lapsiperheiden arkijauhelihalle kuin kasvissyöjien ainaisille soijasuikaleille. Haluamme tarjota paremman vaihtoehdon nykyisille kasviproteiineille. Sen vuoksi raaka-aineemme ovat kaura ja pavut. Missä käyttämänne kaurat ja pavut kasvavat? - Käyttämämme kaura ja pavut kasvavat Suomessa ja Ruotsissa. Harmiksemme herneproteiinia ei ole vielä saatavilla kotimaisena. Käytämme vastuullisesti tuotettua keskieurooppalaista hernettä, kunnes pohjoismainen herneraaka-aine on saatavilla. Gold&Green Foods työskentelee aktiivisesti kotimaisten raakaaineiden saatavuuden hyväksi ja pyrkii osaltaan vauhdittamaan suomalaista tuotantoa ja jalostusta. 9 Sirpa Kurppa

Terveysvaikutteinen Kaura vaikuttaa suotuisasti sydämen terveyteen, verensokeriin ja ruoansulatukseen. Ravitsemuksellisesti kaura ja papu muodostavat täydellisen tasapainoisen kasviproteiinin ja antavat NYHTÖKAURA -tuotteille mehevän ja miellyttävän rakenteen. NYHTÖKAURA sisältää runsaasti poikkeuksellisen hyvälaatuista proteiinia. Myös kuitupitoisuus on korkea ja rasvat pehmeitä. Toisin kuin monet muut kasviproteiinit, NYHTÖKAURA sisältää tarpeellisen määrän kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Niillä kaikilla on omat roolinsa ja tehtävänsä solujen ja koko ihmisen hyvinvoinnissa, tärkeimpinä lihasten ja luuston terveys. Toisin kuin eläinproteiinit, NYHTÖKAURA sisältää myös ruoansulatukselle erittäin tärkeää ravintokuitua, josta suurin osa on erityistä, sydänterveyttä edistävistä ominaisuuksistaan kuuluisaa kauran liukoista kuitua, beetaglukaania. Myös nyhtökauran rasvahapot ovat lähtöisin kauran omasta öljystä ja rypsiöljystä. 10 Sirpa Kurppa

Turvallinen Onko NYHTÖKAURA gluteenitonta? - Ei. Se sisältää <0.1% gluteenia. Raaka-aineet eivät itsessään sisällä gluteenia, mutta ne on prosessoitu myllyissä, joissa on mahdollisesti käsitelty vehnää, ruista tai ohraa. Sisältääkö NYHTÖKAURA allergeenejä? - Käyttämämme kaura saattaa sisältää <0.1% gluteenia, sillä myllyissä on mahdollisesti käsitelty myös gluteenia sisältäviä viljoja. Mausteisiimme kuuluvat esimerkiksi seesaminsiemen, paprika ja tomaatti. Tuotteemme sisältävät myös herneproteiinia. Sisältävätkö tuotteenne säilöntäaineita tai muita e-koodeja? -Ei. Niitä ei tarvita tuotteen valmistamiseen, raaka-aineemme ovat yksinkertaiset ja puhtaat. 11 Sirpa Kurppa

Kansainvälinen Kaura & papu ovat kuin yin & yang. Tuotantomenetelmämme juuret ovat Aasiassa Kahden maailman odottamattomasta kohtaamisesta syntyy uusia oivalluksia. 12 Sirpa Kurppa

Synteesi Kasviperäinen proteiini, joka on sekä ekologinen, maukas että terveellinen se on totta ja nimeltään NYHTÖKAURA. 1. Maku ja suutuntuma 2. Tasapainoinen ravitsemusprofiili 3. Ekologinen kestävyys Miksi NYHTÖKAURA on täydellinen proteiinin lähde? - Siinä on riittävä määrä kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Se on helppo valmistaa, se maistuu hyvältä ja sen tuotanto on ekologisesti kestävää. Miten laitan ruokaa NYHTÖKAURA -tuotteista? - Vaivatta! Voit esimerkiksi lämmittää tuotteen nopeasti pannulla öljyssä, laittaa uuniin tai mikroon. Kypsentämistä ei vaadita, tuote on syötävää sellaisenaan. 13 Sirpa Kurppa

? 14 Sirpa Kurppa

Eläinten hyvinvointi YHTEYSTIEDOT L'Uomu Nokka Luomu Invest Oy Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Puhelin: +358 50 3218976 Sähköposti: myynti@luomunokka.fi 15 Sirpa Kurppa

Työhyvinvointi 16 Sirpa Kurppa

Kestävä innovointi (Antti Hautamäki) Kestävän innovoinnin lähtökohtana on tarve suunnata innovaatiotoimintaa haastavien - ilkeiden - yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tällöin innovaation käsitettä on uudistettava painottaen innovaatioiden vaikuttavuutta - impaktia - pelkän tuottavuuden sijaan. Kestävä innovointi on innovaatiotoimintaa, joka perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Kestävän innovoinnin periaatteet ovat kestävän kehityksen rinnalla: Osallistuva innovointi: innovointi henkilökunnan, asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten kanssa Jatkuva innovointi: kyky jatkuvasti uudistua ja rikkoa rajoja Globaali innovointi: innovointi globaalissa yhteistyössä hyödyntäen kaikkialle levittäytynyttä osaamista Innovatiivinen johtaminen: innovaatioita mahdollistava ja kannustava johtaminen Kestävän innovoinnin piiriin kuuluvat paitsi prosessi-, tuote- ja palveluinnovaatiot myös sosiaaliset ja systeemiset innovaatiot. Hyvä lainsäädäntö, kansalaisten terveyden edistäminen, koulutus, ympäristön suojelu ja kansalaisyhteiskunnan voimistaminen voivat kaikki olla yhteiskunnallisten innovaatioiden kohteina ja tavoitteita. 17 Sirpa Kurppa

Ravitsemus ja ympäristö profiilit - nutrigenomiikka nutriekologia! Diabetesliiton, Sydänliiton ja Itä-Suomen yliopiston Gårdskulla gård nutrigenomiikka epigenetiikka nutriekologia Jyrki Kuikka Mäntylahdentie 32 Polvijärvi Portaan pitäjä 18 Sirpa Kurppa

Porterin timantti Strategia: - differentaatio - hallinto - omistajuus - kulttuuri - työmoraali Perustilanne: -henkilöstön taidot - infrastruktuuri - T & K taso - työmarkkinat - rahoitusmarkkinat Kysyntämarkkinat : segmentit (mixture) Yrityssuhteet -yrityspolitiikat - verkostot - klusterit tähtäys (scope) kasvutahti 19 Sirpa Kurppa

Kuluttajatimantti? Henkilökohtainen strategia: - oma asemointi - erottuvuus - päätössuhteet - kulttuuri - moraali ja eettiset valinnat Perustilanne: - henkilökohtainen osaaminen - arjen ympäristö - tietoympäristö - osaamisen arvo - rahoitustilanne Oma tila Henkilöko htainen strategia Asema toimintaym päristössä Asema toimintaympäristössä - sosiaalinen pääoma - tukiverkostot - SOM - tukijärjestelmät Vaatimus taso Vaatimustaso: - asiakkuudet - roolit - noste (etenemispyrkimys) - vastuuodotukset 20 Sirpa Kurppa

Hyvän syömisen lautasmalli? Henkilöko htainen strategia Oma tila Vaatimus taso 21 Sirpa Kurppa Asema toimintaym päristössä

Kuluttaja timantti 22 Sirpa Kurppa

23 Sirpa Kurppa

Ravitsemus- ja ympäristölisäarvon yhdistäminen markkinoilla Palvelut Just-inspace Just-ontime Just-incase MATERIAALI 24 Sirpa Kurppa

25 Sirpa Kurppa

Design läpi ketjun kuluttajan lounaslautasella Työhy vinvoi nti TEEMAT Kestävä arvo Käyttäytyminen Systeemi-innovaatio Kestävä Ateria Millaista osaamista ja viestintää yritykset ja kuluttajat tarvitsevat rakentaakseen yhteistä ymmärrystä ja käytäntöjä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti? Millaisella ymmärryksellä ja käytännöillä saadaan aikaan kestävän kehityksen mukaisia käyttäytymismuutoksia? Millaisia kestävän kehityksen mukaisia muutospolkuja kuluttajan käyttäytymisessä voidaan hahmottaa? Millaista uutta liiketoimintaa ja palveluita kuluttajan käyttäytymisen muutokset mahdollistavat? 26 Sirpa Kurppa

CFP järjestelmän kehittäminen BONUS- JÄRJESTELMÄT -Yrityskohtainen sovellus LASKURIT -Datalähteiden kehittäminen TUOTTEIDEN MERKINTÄ- JÄRJESTELMÄT TUOTEKOHTAISEN TIEDON TUOTANTO JA JAKAMINEN: - Datainfrastruktuurin kehittäminen - Tiedontuotanto/ Tiedontuotannon tukeminen toimialakohtaisesti - Tuontivirtoja koskevan tiedon tuottaminen OHJEISTUS/OHJEISTUKSEN TUOTTAMINEN: - CFP ohjelman perustaminen/perustamisen tukeminen - Yleiset ja toimialakohtaiset PCR-ohjeistukset - PCR:ien tuottaminen/ tuottamisen tukeminen - Osallistuminen standardien kehitystyöhön 27 Sirpa Kurppa

KESTÄVYYSINNOVOINNIN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ: MEGATRENDIT: - epävarmuus kompleksisuus spontaanit mahdollisuudet KEHITETTÄVÄ LÄHESTYMISTAPA: - poikkeavien tilanteiden ymmärtäminen laaja sitoutuminen - erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen PROSESSIEN SUUNNITTELU: tunnistavat yhteistyösessiot/yhteentörmäysten kontekstien tunnistaminen, osallistaminen FOKUS/TAVOITE: - monitahoinen uudistaminen TULEVAISUUDEN MENESTYMISVAIHTOEHDOT: - erikoistunut, joustava edelläkävijä - TAI - kokonaisvaltainen ote komleksisuuteen 28 Sirpa Kurppa

Muita näkymiä 1. Kulttuurien ja uskontojen tuntemus ja hyväksyminen välttämätöntä 2. Yksilön oikeudet korostumassa, myös lainsäädännössä, vrt. perustuslaki 3. Sulkeutuneiden professioiden maailmankuvaa ollaan kyseenalaistamassa erityisesti maankäyttöön liittyvät asiat 4. Yhä useammat asiat vaativat lainsäädäntöä, säätelyä tarvitaan paljon lisää, ja se on hidasta esim. GMO 5. Käytännön ratkaisut pyrkivät koko ajan menemään lainsäädännön edelle diskursiivinen regulaatio maineenhallinnan merkitys 29 Sirpa Kurppa

Miten voimme yhteistuumin PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ tukea ruokaan liittyvän vastuullisuuden kehittymistä Tuotetaan kestävän sesonkilautasmallin mukaiset ruokailusuositukset eri kuluttajaryhmille - VRN Kehitetään nutrigenomiikan ja epigenetiikan pohjalta henkilökohtaisen elinkaaren mukaisen tarjonnan tuottava järjestelmä jokaisen vapaaehtoiseen käyttöön - yritykset Otetaan laajaan käyttöön henkilökohtaisen ekologisen jalanjäljen laskennan ja elintapasairauksien seurannan järjestelmä ja siihen liittyvä keppi ja porkkana - julkishallinto Luodaan opetukseen henkilökohtaisen kestävän hyvinvoinnin opintokokonaisuus, joka yhdistää liikunnan, terveystiedon ja kotitalousopetuksen - koulutus Kehitetään nopeasti ruoan jäljitettävyyden aukoton järjestelmä ja liitetään siihen kattavasti vastuullisuuden mittarit jokaisen kuluttajan vapaaehtoiseen käyttöön - yritykset Kehitetään julkista ruokapalvelua ruokatalouteen liittyvä kestävyyden kärkenä Pyritään kehittämään kuluttajan täydellistä valinnanvapautta lisäämällä globaalia tuotetarjontaa tuonnissa ja viennissä 30 Sirpa Kurppa

Arvoketju - Elinkaarinäkökulma How ecological footprint is being formed. Stakeholders administrative Local people Public media NGOs Citizens Product owners Transport Landscape Trade Consumers Dairy factory Energy Water Feed industry Milk farm Liquid waste and nutrients Input industry Feed production Surface water Land use Solid waste Toxic waste 31 Sirpa Kurppa Graph: Pasi Voutilainen

Hiilijalanjälki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjälki Humaanitoksiset jäämät Ruuan arvoketju - Elinkaarisen arvioinnin näkökulmat Vesijalanjälki Ravinnejalanjälki Kuormitusjalanjälki Resurssialanjälki Kuormitus Kuormitus Jalostus Resurssi Resurssi Kuormitus Kuormitus Kuormitus Resurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto 32 Sirpa Kurppa

Yksikköprosessiajattelu 33 Sirpa Kurppa

Vaikutusarviointi Elinkaari-inventaarion tulokset Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Ilmastonmuutos Normalisointi Tuotteen Kokoon valm pano Päästö 1000 10 3000 CO 2 10 1 30 CH 4 1 0.1 1 N 2 O - - - CFC Karakterisointi Ilmastonmuutos kerroin potentiaali 1 3000 25 630 298 310 kts. IPPC 3940 Suomi Normalisointi tekijä Subjektiivinen vaikutusarviointi Kertoimet vaihtelevat! Ympäristö indeksi Rehevöityminen Normalisointi Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden merkitykselle. Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä! Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen ympäristönäkökohdista. Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- 11.1 kuormitus 0.20 16 34 Kuva: Pasi Voutilainen Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Sirpa Kurppa Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan Eri vaikutusluokkien vaikutusluokkakohtaisesti keskinäinen merkittävyys maantieteellisesti ja arvotetaan esim. ajallisesti rajattuihin perus asiantuntijapaneelin avulla arvoihin

Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi CFC Torjunta- Pb aineet Cd NH 3 PAH Otsonikerroksen oheneminen -muutos Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Normalisointi Normalisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Pöly CH 4 Savusumu Ilmastonmuutos kesällä Normalisointi VOC DDT N 2 O CO2 2 SO2 2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx x Happamoituminen Normalisointi P jne... N Rehevöityminen Normalisointi Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla 35 Kuva: Pasi Voutilainen YTL Kehityspalvelu Oy Sirpa Kurppa

Ympäristö mistä lähtökohdista tasapainoisuutta rakennetaan? Varsinais-Suomi Kanta-Häme ja Päijät-Häme Keski-Suomi 2,1 % 1,7 % 9,4 % 57,4 % 29,4 % Corine 2006 luokitus, Tarkkuus 25 x 25 m 5,6 % 18,2 % 49,8 % 10,2 % 16,2 % 1,8 % 16,0 % 4,0 % 6,1 % 72,1 % Rakennetut alueet Maatalousalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Kosteikot ja avoimet suot Sisävesialueet 36 Sirpa Kurppa

Elinkaarinen ympäristövaikutusten kohdistusajattelu 37 Sirpa Kurppa

Moduulijärjestelmä Informaatiovirta Rahavirta Tietopankki Toimialan sisäinen säästöistä syntyvä rahavirta tai muu rahassa mitattava hyöty Varmennus 38 Sirpa Kurppa 38

Tutkimuksen painopisteet 39 Sirpa Kurppa

Organisaatio 40 Sirpa Kurppa

Kestävää luonnonvarojen käyttöä ja energiantuotantoa. Tavoitteena on turvata kasvava ja vakaa metsä- ja peltobiomassoihin perustuva raaka-aineresurssi ja kehittää sen käytön joustavaa suunnittelua. 41 Sirpa Kurppa

Mahdollisuudet vesistöissä ja kiertovesiviljelyssä. Tavoitteena on kehittää veteen perustuvaa biotaloutta. 42 Sirpa Kurppa

Kestävä, kannattava ja innovatiivinen elintarvikeketju alusta loppuun. Tavoitteena on kasvattaa ruoantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, kuluttajien hyvinvointia ja elintarvikkeiden vientiä. 43 Sirpa Kurppa

Luonnon ja ihmisten tarpeiden yhdistäminen on edellytys kestävälle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tavoitteena on tutkia ja edistää biotaloutta ja sen edellyttämiä muutoksia yhteiskunnassa. 44 Sirpa Kurppa

Opportunities for Finnish food value chain business from purity Business value/ profit Functional Organic Low input farming Minimal processing Premium products Arctic, pure food Conventional food production Production and marketing costs 45 Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Viranomais- ja asiantuntijapalvelut 46 Sirpa Kurppa

Uudistettu toimipaikkarakenne 2018 Toimipaikat Helsinki, Jokioinen, Joensuu, Oulu Turku, Jyväskylä, Seinäjoki, Kokkola, Maaninka, Paltamo, Rovaniemi Vesiviljelypaikat Enonkoski, Laukaa, Taivalkoski, Keminmaa, Inari Koetoiminta-asemat Piikkiö, Haapastensyrjä, Ypäjä, Parkano, Punkaharju, Suonenjoki, Paljakka, Siikajoki, Kaamanen Tutkimusyhteistyöpaikat Tampere, Mikkeli, Kajaani 47 Sirpa Kurppa

ation Tutkimushankkeiden rahoittajat SA, TEKES, VTN Luonnonvarakeskus (Luke) Yritykset 11 10 22 Muu ulkomainen Alueellinen ja rakennerahastot 3 10 % 12 Ministeriöt 15 17 EU ja pohjoismainen Rahastot, säätiöt ja järjestöt 48 Sirpa Kurppa

Ota yhteyttä ja liity mukaan! Verkkosivusto www.luke.fi Facebook www.facebook.com/luonnonvarakeskus Blogit www.luke.fi/blogi/ Asiakaslehti Leia www.luke.fi/leia/ Twitter twitter.com/lukefinland Uutiskirje www.luke.fi/uutiskirje/ LinkedIn www.linkedin.com/company/luke- %E2%80%93-natural-resources-institutefinland Julkaisusarja: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus www.luke.fi/julkaisut/ Tapahtumat www.luke.fi/tapahtumat/ 49 Sirpa Kurppa

Thank you! Sirpa.kurppa@luke.fi

51 Sirpa Kurppa