Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Transkriptio

1 Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta Matti Melanen Suomen ympäristökeskus Ekotehokkuus teollisuudessa Suomen teollisen ekologian foorumin seminaari Oulun yliopisto, Saalastinsali, Esityksen sisältö Kymenlaakson sovellus (ECOREG-hanke) Tavoitteet & toteuttajat Käytetty ekotehokkuuskäsite Alueellisen ekotehokkuuden mittaaminen ECOREG-malli TE-konteksti Kehittämistarpeita & varauksia Matti Melanen 1

2 ECOREG (LIFE2 ENV/FIN/331) ECOREG-hankkeen tavoitteena oli demonstroida ekotehokkuuskäsitettä ja ekotehokkuuden arvioimista alueellisessa mittakaavassa. Esimerkkialueena käytettiin Kymenlaakson maakuntaa Kaakkois-Suomessa. ECOREG-hanke rahoittajat ja toteuttajat = Rahoitus = Toteuttajat EU LIFE-Environment -ohjelma Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Oulun yliopisto, Thule-instituutti Kymenlaakson Liitto - Matti Melanen 2

3 Kymenlaakson maakunta Ekotehokkuus ja kestävä kehitys Ekotehokkuus liittää toisiinsa pyrkimyksen taloudelliseen hyvinvointiin ja hyvään ympäristön laatuun. ( WBCSD, OECD) Kestävä kehitys on päämäärä. Ekotehokkuus on yksi keinoista joilla siihen pyritään. Taloudellinen arvo Taloudellinen arvo Taloudellinen arvo 1 Ympäristövaikutukset 1 1 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset EKOTEHOKKUUS KESTÄVÄ KEHITYS EKOTEHOKKUUS KESTÄVÄ KEHITYS EKOTEHOKKUUS KESTÄVÄ KEHITYS Matti Melanen 3

4 Regional metabolism Upstream processes Regional processes Downstream processes Figure: Matti Melanen & Tuuli Myllymaa Angles: economic value environmental impacts (rough view) Imports, RoF raw materials refined products Imports, RoW raw materials refined products Angles: economic value (value added) environmental impacts (detailed view) social and cultural development Inputs from Kymenlaakso: biomass soil minerals Outputs into nature: emissions into air emissions into water waste materials Angles: economic value Exports, RoF raw materials refined products Exports, RoW raw materials refined products Legend: RoF = the rest of Finland RoW = the rest of the world Alueen ekotehokkuus EE1 suppeampi lähestymistapa EE1 = VI / EI VI = alueella tuotettavien tuotteiden (tavaroiden ja palvelujen) synnyttämä lisäarvo EI = näiden tuotteiden tuottamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset Tarkasteluja voidaan tehdä myös toimialoittain: EE1 s = VI s / EI s s viittaa toimialaan (maatalous, metsätalous, metsäteollisuus, liikenne jne.) Matti Melanen 4

5 Alueen ekotehokkuus EE2 laajempi lähestymistapa EE2 = UVI / UEI UVI = VI+VI U VI U = alueella väli- tai lopputuotteina käytettävien tuontituotteiden arvo UEI = EI+EI U EI U = tuontituotteiden tuottamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset ("upstream processes") Toimialakohtaiset tarkastelut ovat mahdollisia myös tässä lähestymistavassa: EE2 s = UVI s / UEI s s viittaa toimialaan (maatalous, metsätalous, metsäteollisuus, liikenne jne.) Taloudellinen arvo Ympäristövaikutukset Ekotehokkuus EE1 Arvonlisäys (value added) Bruttokansantuote (GDP) Ympäristön kuormittuminen: päästöt (esim. CO 2 ) vaikutusluokkaindikaattorit (esim. CO 2 -ekvivalentti) kokonaisvaikutusindikaattori Luonnonvarojen kulutus: suorat ainepanokset (DMI = DMI R + DMI U ) kokonaisainepanos (DMI R + HF R + DMI U ) Ekotehokkuus EE2 Tuotos (output) Ympäristön kuormittuminen: päästöt (paikalliset + tuonti) vaikutusluokkaindikaattorit (paikalliset + tuonti) kokonaisvaikutusindikaattori Luonnonvarojen kulutus: luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR = DMI + HF R + HF U ) Matti Melanen 5

6 Kymenlaakson arvonlisäyksen ja eräiden päästöjen kehitys (suppeampi lähestymistapa) 12 Suhteellinen muutos Arvonlisäys CO 2 NO 2 CH 4 SO 2 NO X VOC NH 3 P(W) N(W) Kymenlaakson arvonlisäyksen ja neljän vaikutusluokkaindikaattorin kehitys (suppeampi lähestymistapa) 12 1 Suhteellinen muutos Arvonlisäys Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Matti Melanen 6

7 Input-output table, Kymenlaakso in 2, million euro Bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2, 1 euroa Bruttokansantuote pinta-alaa kohti vuonna 2, 1 euroa/km ,6 25,1 22, Kymenlaakso Suomi EU Kymenlaakso Suomi EU 15 3 Matti Melanen 7

8 4 Suorat ainepanokset/bkt vuonna 2, kg/euro Kymenlaakso Suomi EU Suorat ainepanokset/pinta-ala vuonna 2, kg/m2 1 Kymenlaakso Suomi EU-15 Kehittämistarpeita ja varauksia Ympäristöhallinnon ja tilastokeskuksen tietokantojen/tilastojen toimialajaot eivät täysin yhtenäisiä Yhteensovittamisessa paljon työtä. Tuontituotteiden valmistuksen (ja kuljetusten) potentiaalisten ympäristövaikutusten arviointi pääasiassa geneeristen tietokantojen varassa. Materiaalivirtaindikaattoreille voidaan laskea lukuarvot vain noin 5 vuoden välein (laskenta suht. työlästä, tuontia alueille ei tilastoida). Ekotehokkuusyhtälön Taloudellinen arvo / Tuotetut ympäristövaikutukset perusteella ekotehokkuus voi kasvaa, vaikka ympäristörasite kasvaisi. Jos luonnonvaraa käytetään alun perin kestämättömällä tasolla, ekotehokkuuden kasvu ei välttämättä korjaisi ongelmaa. Matti Melanen 8

9 ECOREG-tulokset, ks. Alueellisen ekotehokkuuden indikaattorit Työprosessit ja menetelmät indikaattorien kehittämiseksi Järjestelmä ekotehokkuus- ja sosiaalisen kehityksen seuraamiseksi Vastuut Koordinointivastuun määrittely Yhteistyöverkoston luominen Johtoryhmän perustaminen Tiedonkeruu Indikaattorien yhdistäminen Ekotehostumisen arviointi Laskentajärjestelmä - Johtopäätökset Laskentajärjestelmä Päivitys vuosittain Talousindikaattorit Ympäristö- - indikaattorit Tiedonkeruu Päivitys 3-5 vuoden välein Toimialainventaario taloudelliset tekijät, ainevirrat päästöt, muut kuormitustekijät Ympäristövaikutusten ten arvottaminen ja arviointi Toimet Tulosten hyödyntäminen Sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit Sosiaalinen ja ja kulttuurinen arvottaminen Indikaattorien yhdistäminen I Vuosittain päivitettävien indikaattorien aikasarjat II Toimialainventaarion tulokset III Arvonlisäys <=> ym päris töva ik utukset IV Ekotehokkuuden suhdelukuindikaattorit Matti Melanen 9