HALLITUS 88 13.06.2016 HUS:N POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016-2017 289/09/06/00/2014 HALL 88 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköt laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain edellisen vuoden potilasturvallisuusraportin johtopäätösten perusteella. Potilasturvallisuussuunnitelma 2016-2017 perustuu vuoden 2015 Potilasturvallisuusraporttiin. HUS:n potilasturvallisuusraportti 2015 Potilasvahingot ja raportoidut vaaratilanteet sekä muut tunnusluvut Vuonna 2015 tehdyt vapaaehtoiset vaaratilanneilmoitukset, potilasvahinkokehitys, keskeisimmät valvontaviranomaisten kannanotot, infektio-, lääke- ja laiteturvallisuutta koskevat luvut sekä potilasturvallisuusindikaattoritiedot on kuvattu liitteenä olevassa potilasturvallisuusraportissa (liite 2). Vuonna 2015 korvattavaksi katsottujen potilasvahinkojen määrä aleni vuoteen 2014 verrattuna. Yli puolet kaikista korvatuista vahingoista (174 kpl) oli tapahtunut kirurgian eri erikoisaloilla. Eniten korvattavia vahinkoja (98 kpl) oli ortopedian erikoisalalla. Yleislääketieteen korvatut vahingot (39 kpl) ja kliinisen hammashoidon korvatut vahingot (26 kpl) olivat kaksi seuraavaksi suurinta alaa ja liittyvät HUS-alueen perusterveydenhuollon toimintaan. HaiPro-vaaratilanneilmoitusten määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 1250 ilmoituksella ollen vuonna 2015 yhteensä 15 860 kpl. Ilmoitusmäärän kasvu ja ilmoitusten laadun parantuminen johtuvat henkilöstön sitoutumista potilasturvallisuuden edistämiseen ja potilasturvallisuusasioiden syyllistämättömään käsittelyyn. Jotta kaikkiin vaaratilanteisiin johtaviin tapahtumaketjuihin tai tekijöihin voidaan puuttua, ilmoittamisaktiivisuutta tulee edelleen lisätä ja kiinnittää erityistä huomiota korjaavien toimien toteuttamiseen ja seurantaan. Yleisimmin raportoitiin lääke- ja nestehoitoon/verensiirtoon (37 %), tiedonkulkuun (23%) ja laboratorio-, kuvantamistutkimukseen tai muuhun potilastutkimukseen (18%) liittyviä vaaratapahtumia. Lääke- ja nestehoitoon/verensiirtoon liittyvien tapausten suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Tiedonkulkuun (ml. tietojärjestelmiin) liittyvien ilmoitusten osuus on pysynyt niinikään edellisvuoden tasolla. Vakavien vaaratapahtumien käsittely juuri-syyanalyysillä on tuottanut monia potilasturvallisuutta parantavia kehittämistoimia ja edesauttanut syyllistämättömän ja avoimen vaaratapahtumien käsittelykäytännön juurtumista sairaanhoitopiiriin, mikä on edellytys sille, että kaikki potilasturvallisuutta vaaratavat tapahtumat saadaan korjaavien toimien kohteeksi.
Potilasturvallisuussuunnitelman 2015 toteutuminen Resistenttien bakteereiden leviämisen ehkäisemiseksi tärkein torjuntakeino on hyvän käsihygienian toteutuminen potilastyössä. Yliopistosairaalat ovat jo muutaman vuoden ajan seuranneet käsihuuhteiden kulutusta vuodeosastoilla (litroina/1'000 hoitopäivää). HYKS:n käsihuuhdekulutus on ollut muiden yliopistosairaaloiden kulutusta vähäisempää. Toimitusjohtaja perusti kolmivuotisen projektin, jonka aikana potilaskontaktien tavanomaisten varotoimien toteutumista on tarkoitus tehostaa ja käsihuuhteen käyttöä lisätä. Euroopan neuvoston suosituksena on eri riskiryhmien 75 %:n influenssarokotuskattavuus, mukaan lukien terveydenhuollon ammattilaiset. HUS-erikoissairaanhoidon koko henkilöstön rokotuskattavuus v. 2015 alkaneella kaudella on 2000-luvun korkein, sillä 80 % (15 078) työssä olevista on ottanut rokotteen 29.2.2016 mennessä. Rokotteen sai lähes 1 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Hallituksen hyväksymä potilasturvallisuussuunnitelman toteutui hyvin. Vuonna 2015 toteutettiin seuraavia toimia tunnistettujen potilasturvallisuusriskien minimoimiseksi: Vaaratapahtumien yhteisraportointia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä laajennettiin kattamaan Hyks-sairaanhoitoalue aiemmin avattujen HUS-sairaanhoitoalueiden rajapintojen lisäksi. Lääkitystiedon ajan tasalla pitämiseksi valmisteltiin ohje. Ohjeessa käsitellään lääkitystiedon ajantasaistamisen periaatteet ja vastuunjako lääkehoitoprosessin kriittisissä vaiheissa: potilaan saapuminen hoitoon, siirtyminen toiseen hoitopaikkaan ja. Kotilääkityksen selvittämisen avuksi on laadittu muistilista, jota voi tulostaa taskukorteiksi. Ohjeistuksesta ja muistilistan käytöstä järjestettiin koulutuksia henkilökunnalle. Laissa terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki, 629/2010) määriteltyihin ammattimaisen käyttäjän velvollisuuksiin liittyvien toimintamallien uudistamishanke on jatkunut laiteturvallisuuteen liittyvien luentojen ja pienryhmäpalaverien lisäksi jalkauttamalla johtajaylilääkärin ohje laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvistä velvoitteista. Kaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn toimintamalleja kehitettiin ja otettiin käyttöön kaikilla HUS sairaanhoitoalueilla. Vuoden 2015 aikana käynnistyi kaatumisiin liittyvä verkkokoulutus. Samoin vajaaravitsemuksen riskien arviointiin on valmisteltu verkkokoulutus, joka otettaneen käyttöön vuoden 2016 aikana. Kaikkia näitä mittareita seurataan alueittain HUS Total -järjestelmästä säännöllisesti HUS hoitotyön toimintasuunnitelman mukaisesti. Potilassiirron tarkistuslistaa on kehitetty kattamaan toiseen HUS:n ulkopuoliseen hoitoyksikköön siirron lisäksi potilaan kotiuttamisen yhteydessä tarkistettavat asiat. Tarkistuslista on sijoitettu Mirandan hoitokertomuksen lomakkeistoon, minkä kautta sen käyttöastetta pystytään seuraamaan.
Sairaanhoitopiirin henkilöstön influenssarokotuskattavuutta parannettiin edelleen, minkä osalta saavutettiin ennätyksellinen 84 % taso. Vuoden 2015 aikana on luentotilaisuuksissa ja erityisesti hoitotyön johdon tilaisuuksissa informoitu käsihygieniasta huolehtimisen tärkeydestä. Potilaiden osallistumista potilasturvallisuusasioihin kehitettiin edelleen. Muiden kuin kansalliskielisten potilaiden kielellisten oikeuksien toteutumista pyrittiin varmistamaan mm. tulkkipalvelujen ja potilasohjeiden saatavuuden parantamisella. Potilasturvallisuuden internet-sivuston muokkaaminen käynnistyi potilailta saadun palautteen perusteella. HUS:n omavalvontaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta edistettiin kehittämällä henkilöstöön liittyvien riskien rekisteri syksyllä 2015. Sen käyttöä pilotoidaan vuoden 2016 aikana kolmessa HUS:n tulosyksikössä. HUS tuotti yhdessä Kustannus Oy Duodecimin kanssa potilasturvallisuus-verkkokoulutuksen, joka lanseerattiin Lääkäripäivien 2015 yhteydessä. Asiasta annettiin vuoden mittaisen koekäytön jälkeen pakolliseen koulutukseen velvoittava johtajaylilääkärin yleispäätös (voimaanastumispäivä 1.4.2016), jossa HUS:n potilastyötä tekevät ammattihenkilöt suorittavat tehtävään kuuluvana kesään 2017 mennessä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen osana perehdytysohjelmaansa. Yhtenä hoidon laadun ja turvallisuuden mittarina pidetään kansainvälisesti estettävissä olevien sairaalakuolemien osuutta. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän asettama työryhmä teki esityksen arvioinnin ja mittaamisen pilotoinnista. Kuolleisuuden ja suunnittelemattomien sairaalaan paluulukujen suuruusluokan vertailua ja niiden taustalla olevien syiden selvittämistä on jatkettu. Tiedot ovat saatavissa HUS-ToTal -raportointiportaalista. Lisäksi HUS on edistänyt komplikaatiokirjaamista luomalla potilastietojärjestelmään kullekin sairausalueelle soveltuvat diagnoosilistaukset. HUS:n potilasturvallisuussuunnitelma 2015-16 HUS:n potilasturvallisuussuunnitelma 2015-16 laadinnan perustana ovat olleet terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sitä täydentävä asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, sairaanhoitopiirin strategia ja arvot, tutkimukseen perustuva tieto sekä raportoinnin ja viranomaistietojen perusteella tunnistetut potilasturvallisuuden kehittämiskohteet. HUS:n moniammatillisen potilasturvallisuuden ohjausryhmän valmistelema ehdotus HUS:n potilasturvallisuussuunnitelmaksi 2016-17 (esityslistan liite 3) on käsitelty HUS kuntayhtymän johtoryhmässä 17.5.2016.
Potilasturvallisuutta edistetään vuosittain toteutettavin konkreettisin kehittämistoimin sekä ylläpitämällä potilasturvallisuuden parantamiseksi luotua infrastruktuuria. Suunnitelmassa ehdotetaan seuraavien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista potilasturvallisuuden parantamiseksi vuosina 2016-17: 1. Potilasturvallisuuskulttuuria mitataan ja edistetään toimilla, jotka osallistavat sekä johdon että työntekijät. 2. Haipron pohjalta tehtävien potilasturvallisuutta parantavien kehittämistoimien määrää ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan soveltaen lean-menetelmää. 3. HaiPron erikoissairaanhoito-kunta -rajapinnan ylittävässä raportoinnissa vakiinnutetaan alueelliset yhteistyökäytännöt ja laajennetaan raportointia kattamaan HUS:n liikelaitoksia. 4. HUS:n vältettävissä olevien sairaalakuolemien selvittämismenettely otetaan käyttöön. 5. Kaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn toimintamalleja edistetään verkkokoulutusten avulla ja mm. kartoittamalla toimintamallien implementoinnin toteutumisaste yksikkökohtaisilla auditointilomakkeilla. 6. Käsihuuhteen oikeaoppista ja riittävää käyttöä tehostetaan koulutuksella ja kulutusseurannalla. 7. Potilassiirtojen turvallisuutta kehitetään varmistamalla potilaan kotiutuksen tai hoitolaitossiirron tiedonkulku ottamalla käyttöön potilassiirtojen tarkistuslista päivystyspisteissä ja akuuttiosastoilla. 8. Turvallisen lääkehoidon kehittämiseen lisätään resursseja. Lääkehoidon turvallisuutta kehitetään lääkitystiedon ajantasaistamiseen liittyvällä ohjeistuksella ja riskilääkkeiden määrittelyllä. Riskilääkkeisiin liittyvien suojausten kehittäminen aloitetaan antokirjattavien lääkkeiden määrittelyn tarkentamisella. 9. Terveydenhuollon laitteisiin, tarvikkeisiin ja apuvälineisiin liittyvää kehitystyötä jatketaan edistämällä olemassa olevan HUS-ohjeistuksen noudattamista ja antamalla tarkennettu ohjeistus laitteiden luovuttamisesta ja käyttöopastuksen antamisesta. 10. Synnytysten turvallisuutta edistetään yhtenäistämällä ohjeistusta ja perehdytyskäytäntöjä sekä vahvistamalla potilasturvallisuuskulttuuria. 11. Rajoittamistoimenpiteiden raportointimallia ja seurantaa selkeytetään ja yhtenäistetään sekä psykiatriassa että somatiikassa, ja jo käytössä olevien toimintamallien toimivuutta psykiatriassa ja somatiikassa arvioidaan. 12. Pilotoidaan lean managementin mukaista virhetestausmenetelmää valittavilla osa-alueilla prosessien ja toimintaympäristön kehittämiseksi kohti tavoitetilaa, jossa virheiden tekemisen mahdollisuus on käytännössä eliminoitu.
Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi esityslistan liitteenä olevan potilasturvallisuusraportin 2015. Hallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan potilasturvallisuussuunnitelman 2016-17. Asian käsittely Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen esitti kokouksessa katsauksen potilasturvallisuuteen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, p. 050 427 2468