LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16.
Sisältö - Taustaa - Liikunnan vaikutukset aivotoimintoihin - Liikunnan vaikutukset Terveillä ikääntyneillä Muistisairauksien ehkäisyssä - Muistisairauksien vaikutus liikuntaan - Liikunnan vaikutus muistisairauksiin - Take home message
Taustaa Joka päivä muistisairauteen sairastuu n 36 suomalaista eli vuosittain 13 000 henkilöä Työikäisiä sairastuneita on 5000-7000 120 000 suomalaisella lievä kognitiivisen toimintojen heikentyminen Lievästä muistisairaudesta kärsii 35 000 ja keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta 85 000 suomalaista. THL-tilastot 2014
Taustaa Tavallisimmat muistisairaudet Alzheimerin tauti 70 % Verenkiertoperäinen muistisairaus 15-20 % Muita: Parkinsonin taudin muistisairaus, Lewyn kappale tauti, otsaohimolohkorappeumat, alkoholidementia, sekamuodot Kohdennettu lääkehoito ainoastaan Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin muistisairauteen Lääkehoidon läpimurtoa ei ole näkyvissä lähivuosina Lääketutkimuksia meneillään, mm immunologiset lääkkeet
Liikunnan vaikutukset aivotoimintoihin LIIKUNTA LISÄÄ RESERVIKAPASITEETTIA Vaskulaariset riskitekijät (verenpaine, lipidit, ylipaino, insuliiniresistenssi) Parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaatia Aivojen osuus 20% kehon hapenkulutuksesta Inflammaatio Suora vaikutus aivojen neuroplastisiteettiin -> Lisää kasvutekijöiden määrää (esim BDNF ja IGF-1) Mitokondrioiden toiminta + hermosolujen uudismuodostus (neurogeneesi) + hermoverkkojen muokkautuminen + aivoverisuonten uudismuodostus (angiogeneesi) Cassilhas R et al. 2016
Liikunnan vaikutukset kognitioon terveillä ikääntyneillä Rakenteelliset aivomuutokset : Liikunta lisää kuorikerroksen volyymiä etuotsalohkojen alueella, hippocampuksissa ja ohimolohkojen sisäosissa Erickson et al. 2011
Liikunnan vaikutukset kognitioon terveillä ikääntyneillä Toiminnalliset muutokset: Liikunta lisää aivotoiminnan tehokkuutta ikääntyneillä fmri tutkimukset Tarkkaavaisuus ja työmuisti Toimintanopeuteen ja prosessointiin liittyvien aivoalueiden aktiivisuus Rosano et al. 2010
Liikunnan vaikutukset kognitioon terveillä ikääntyneillä Liikuntapelit Virtuaalipyöräily (Cybercycling) paransi toiminnanohjausta mittaavia testejä enemmän kuin tavallinen kuntopyöräily Kognitioltaan terveitä, keski-ikä n 79v 3kk hajoittelu, 2-3 x/vko, 35 min/harjoitus Yhdistetty kognitiivinen ja fyysinen stimulaatio, vrt tanssi, Tai Chi Anderson-Hanley 2012
Liikunnan vaikutukset muistisairauksien ehkäisyssä Epidemiologiset tutkimukset: Liikunta vähentää muistitoimintojen heikentymisen ja muistisairauksien riskiä Sofi et al 2011: meta-analyysi >33 000 tutkittua (15 prospektiivista kohorttitutkimusta) - seuranta aika 1-12 vuotta - Riskisuhde 0.62 runsaasti liikkuvat vrt ei-liikkuvat
Liikunnan vaikutukset muistisairauksien ehkäisyssä Elämänaikainen liikunta suojaa muistihäiriöiltä (Middleton 2010) Reipas liikunta keski-ikäisenä vähentää muistisairausriskiä 25 v seurannassa (Iso- Markku 2016) Näyttöä: Säännöllinen, mahdollisimman rasittava liikunta Liikunnan laadun ja yksittäisen harjoittelun keston vaikutus??? Henkilöt joilla geneettinen AT riski (APOE4) hyötyvät liikunnasta vielä enemmän kuin muut (Head 2012) Naiset hyötyvät miehiä enemmän (Laurin 2001) Sukupuolihormoneilla neuroprotektiivisia vaikutuksia (Pike 2009 ) Menopaussi-> Estrogeeni Liikunta lisää sukupuolihormonien pitoisuuksia
Muistitoimintojen heikentymisen vaikutukset liikkumiseen Kävelynopeus hidastuu Kävelynopeus jo n 12 vuotta ennen muistioireita (Burracchio 2010) Lievä kognition heikentyminen -> muutoksia kaksoistoimintoihin Stops talking when walking
Muistisairauden vaikutukset liikkumiseen Muistisairaus ei ole vain muistin sairaus -> laaja-alaiset kognitiiviset oireet: muisti, toiminnanohjaus, tarkkaavaisuus, hahmotus, oiretiedostavuus -> lihasjänteys lisääntyy, haurastuminen ja lihaskato etenevät, tasapaino ja koordinaatiovaikeudet lisääntyvät -> toimintakyky laskee: aloitteellisuus, ympäristön hahmottaminen, sosiaaliset kontaktit, osallistuminen -> neuropsykiatriset oireet: masennus, apatia, motorinen levottomuus, psykoottiset oireet -> haasteita säännöllisen liikunnan toteutumiseen Kompensaatiokeinot: koulutustaso, aikaisempi aktiivisuus, tukiverkosto, elinympäristö, palvelut
Säännöllisen liikunnan vaikutukset muistisairailla Meta-analyysit/systemoidut kastaukset: TOIMINTAKYKY There is promising evidence that exercise programs may improve the ability to perform ADLs in people with dementia studies consistently show that intensive physical rehabilitation enhances mobility and, when administered over a long period, may also improve the physical functioning of patients with dementia.
Säännöllisen liikunnan vaikutukset muistisairailla Meta-analyysit/systemoidut kastaukset: Positiivisia vaikutuksia KOGNITIOON
Säännöllisen liikunnan vaikutukset muistisairailla Meta-analyysit/systemoidut kastaukset: KAATUMISRISKI VÄHENEE TASAPAINO PARANEE Conclusion: Findings from this review suggest that an exercise program may potentially assist in preventing falls of older people with dementia living in the community. Multicomponent interventions (e.g. a combination of endurance, strength and balance) led to larger improvements in gait speed, functional mobility and balance
Säännöllisen liikunnan vaikutukset muistisairailla Meta-analyysit/systemoidut kastaukset: NEUROPSYKIATRISET OIREET? Depressio, motorinen levottomuus, unihäiriöt Liikunta yhdistettynä muihin lääkkeettömiin hoitoihin? PYSYVÄÄN LAITOSHOITOON JOUTUMINEN??? Liikunta yhdistettynä psykososiaaliseen tukeen ja koulutukseen (omaishoitajat)
FINALEX (Finnish Alzheimer disease exercise trial) 210 Alzheimerin tautia sairastavaa >65-vuotiasta, Lisäkriteerinä merkkejä haurastumisesta (kaatumisia, kövelyn hidastumista, painon laskua) 3 ryhmää: Kotiharjoittelijat, Ryhmäharjoittelijat, Kontrollit 12 kk, 2 x viikossa, 60min/kerta Pitkälä 2013
FINALEX Harjoitteluohjelmassa aerobinen osuus, voimaharjoittelu, tasapaino ja kaksoistehtävät Kotiharjoittelijat: Ft ohjaus, räätälöity kuntoharjoittelu Ryhmäharjoittelu: 10 hengen ryhmät, 2 ft, päivätoimintakeskuksissa
FINALEX
FINALEX: Toimintakyky (Functional Independence Measure FIM)
FINALEX KOGNITIO Öhman 2016
FINALEX: + pitkä, intensiivinen harjoittelujakso + tutkittavat pysyivät hyvin mukana + lisää toimintakykyä, vähemmän kaatumisia, vaikutuksia toiminnanohjaukseen + ei sivuvaikutuksia + kustannusvaikuttava
Muistisairaan säännöllisen liikunnan varmistamiseen tarvitaan Yleinen asennemuutos Myös muistisairas henkilö vai harrastaa liikuntaa Vahvaa tukea ja kannustusta läheisiltä ja hoitohenkilökunnalta Turvallinen ympäristö Hyvä ravitsemus Usein yksilöllisesti räätälöity liikunta
Take Home Message Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hermosolujen toimintaa Liikunta on yksi parhaista keinoista ehkäistä kognition heikentymistä ja muistisairauksia Koko elämän aikainen liikunta vaikuttaa muistitoimintoihin Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä: Muistisairaiden liikunnallinen kuntouttaminen on kannattavaa Kaikilla on oikeus liikunnan tuomaan hyvänolontunteeseen ja onnistumisen elämyksiin riippumatta iästä ja sairauksista
Lähteitä Jackson P et al. Promoting brain health through exercise and diet in older adults: a physiological perspective. J Physiol 594.16 (2016) pp 4485 4498 Cassilhas R et al. Physical exercise, neuroplasticity, spatial learning and memory CellMol. Life Sci. 2016; 73, 5, 975-983. Erickson K et al. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory PNAS 2011;108:3017-3022 Rosano C et al. Psychomotor speed and functional brain MRI 2 years after completing a physical activity treatment J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2010;65A:639-647 Anderson-Hanley C et al. Exergaming and older adult cognition: a cluster randomized clinical trial. Am.J.Prev.Med. 2012, 42, 2, 109-119 Baumgarten M et al. Summary of the evidence on modifiable risk factors for cognitive decline and dementia: A population-based perspective. Alzheimers Dement. 2015; 11, 6, 718-726 Sofi F et al. Physical activity and risk of cognitive decline: a meta-analysis of prospective studies. J.Intern.Med, 2011, 269, 1, 107-117 Middleton L et al. Physical activity over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age J. Am. Geriatr. Soc. 2010, 58, 7, 1322-1326 Iso-Markku P et al. Midlife Physical Activity and Cognition Later in Life: A Prospective Twin Study. J Alzheimers Dis. 2016; Oct 18;54(4):1303-1317 Head D et al. Exercise Engagement as a Moderator of the Effects of APOE Genotype on Amyloid Deposition. Arch Neurol. 2012; 69, 5, 636-643 Laurin D et al. Physical activity and risk of cognitive impairment and dementia in elderly persons Arch Neurol. 2001; 58, 3, 498-504 Pike C et al. Protective actions of sex steroid hormones in Alzheimer's disease. Front.Neuroendocrinol. 2009; 30, 2, 239-258 Burracchio T et al. The trajectory of gait speed preceding mild cognitive impairment Arch.Neurol. 2010; 67, 8, 980-986 Kressig RW, Beauchet O. Guidelines for clinical applications of spatio-temporal gait analysis in older adults. Aging ClinExpRes 2006;18:174-6 Lundin-Olsson L et al. "Stops walking when talking" as a predictor of falls in elderly people. Lancet 1997; Mar 1;349(9052):617 Pitkälä K et al. Efficacy of physical exercise intervention on mobility and physical functioning in older people with dementia: a systematic review. Exp Gerontol. 2013; Jan;48(1):85-93 Öhman H et al. Effect of physical exercise on cognitive performance in older adults with mild cognitive impairment or dementia: a systematic review. Dement Geriatr Cogn Disord. 2014;38(5-6):347-65 Burton E et al. Effectiveness of exercise programs to reduce falls in older people with dementia living in the community: a systematic review and meta-analysis. Clin.Interv.Aging. 2015, 10, 421-434 Blankewoort C. Review of effects of physical activity on strength, balance, mobility and ADL performance in elderly subjects with dementia. Dement.Geriatr.Cogn.Disord. 2010, 30, 5, 392-402 Pitkälä et al. Effects of the Finnish Alzheimer disease exercise trial (FINALEX): a randomized controlled trial. JAMA Intern Med. 2013; May 27;173(10):894-901